Pertti  Salovaara  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoitus on selventää ja osittain myöskin laajentaa oikeutta suuntavalojen hätävilkkukytkennän käyttöön. Ehdotetun lainmuutoksen tarkoitus on tehdä mahdolliseksi esimerkiksi moottoritiellä seisovan jonon viimeisen tienkäyttäjän varoittaa takaa tulevia tienkäyttäjiä pysäyttämisestä johtuvasta erityisestä vaarasta. Tarkoitus on myös, että moottoritiellä seuraavaan poistumiskohtaan hinattavan rikkoutuneen ajoneuvon suuntavalojen hätävilkkukytkennällä voitaisiin varoittaa muita tienkäyttäjiä hinaamisen aiheuttamasta erityisestä vaarasta.

Tieliikennelain 37 §:n 4 momentin mukaan suuntavalojen hätävilkkukytkentää saa käyttää vain, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Onnettomuuden ja vaurion osalta kyseisen pykälän 4 momentin tulkinta on kyllä varsin yksiselitteinen, mutta käytännössä muun pakottavan syyn vuoksi pysäyttäminen on osoittautunut ongelmalliseksi tulkita niin tavallisten tienkäyttäjien kuin lakia valvovan viranomaisenkin taholta.

Esimerkiksi Saksassa on yleisenä käytäntönä se, että moottoritieliikenteen syystä tai toisesta pysähdyttyä autojonon viimeinen tienkäyttäjä varoittaa takaa tulevia tienkäyttäjiä kytkemällä päälle suuntavalojen hätävilkut. Menettely ei ole pakollista, mutta se on sallittua sikäläisen tieliikennelain 16 §:n mukaan. Suomessa muiden tienkäyttäjien varoittamista vastaavalla tavalla ei ole katsottu sallituksi. Tieliikennelain 34 §:ssä säädetään ääni- ja valomerkistä siten, että milloin vaaran välttämiseksi on tarpeen, kuljettajan on annettava ääni- tai valomerkki taikka jarruvaloa käyttämällä tai muulla tavalla kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota.

Liikennevirran ollessa kokonaan pysähtynyt pelkästään jarruvaloilla tapahtuva takaa lähestyvien tienkäyttäjien varoittaminen ei välttämättä ole riittävä tapa kiinnittää muiden tienkäyttäjien huomiota. Huonoissa keliolosuhteissa voi jarruvaloilla varoittaminen sekoittua myös takasumuvalojen käyttöön. Jarruvaloilla varoittaminen ei myöskään kerro yksiselitteisesti, liikkuuko tienkäyttäjä vai onko tämä joutunut pysäyttämään ajoneuvon. Erityisesti moottoriliikenne- tai moottoriteillä ajoneuvon pysäyttäminen, olipa sen syy ihan mikä tahansa, on myös omiaan aiheuttamaan erityistä vaaraa, koska pysäyttäminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ja niin ollen liikenteessä noudatettavan ennalta-arvattavuuden periaatteen vastaista. Suurimmassa vaarassa on se jonon viimeinen tienkäyttäjä, joka on joutunut pysäyttämään ajoneuvonsa esimerkiksi etäämmällä sattuneen liikenneonnettomuuden tai ruuhkan vuoksi ja toisaalta tätä lähestyvä tienkäyttäjä.

Suuntavalojen hätävilkkukytkennän käyttö olisi edelleenkin pääsääntöisesti sallittua vain silloin, kun ajoneuvo on jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Tällaisiksi paikoiksi katsottaisiin ne ajoradan osat, joilla pysäyttäminen on omiaan aiheuttamaan vaaraa liikenteelle näkyvyyden, liikennetilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi, sekä moottoriliikenne- ja moottoritiet, joilla pysäyttäminen on lähtökohtaisesti kiellettyä lukuun ottamatta tieliikenneasetuksen 6 §:n 2 momentissa mainittuja poikkeuksia.

Poikkeuksena pääsääntöön olisi tilanne, jossa rikkoutunutta ajoneuvoa joudutaan moottoritiellä hinaamaan käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta sellaista välinettä seuraavaan sallittuun poistumiskohtaan saakka. Muuhun kuin seuraavaan sallittuun poistumiskohtaan kestävä hinaaminen on kiellettyä tieliikenneasetuksen 4 §:n 2 momentissa. Moottoritiellä suoritettu hinaaminen on omiaan aiheuttamaan erityistä vaaraa muulle liikenteelle, koska nopeusero muuhun liikennevirtaan muodostuu väistämättä huomattavaksi eikä toiminta ole ennalta-arvattavaa. Lakialoitteessa tarkoitettu suuntavalojen hätävilkkukytkennän käyttö edellyttää erityistä vaaraa muulle liikenteelle aloitteessa kuvatulla tavalla. Muulloin tulee noudattaa tieliikennelain 34 §:n määräyksiä. Tämä suuntavalojen hätävilkkukytkennän käyttömahdollisuuksien laajentaminen ei vaadi varoja vuoden 2004 talousarviossa. Mainittakoon tämä vielä erikseen.

Tapani  Mäkinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salovaaran tekemä lakialoite tieliikennelain muuttamisesta hätävilkkujen osalta on ihan oikea, hyvä aloite, kannatettava sellainen. Meillä on varmasti kaikilla kokemuksia ulkomailla ajaessamme siitä, missä eri yhteyksissä hätävilkkuja on käytetty ja missä eri yhteyksissä ne ovat sitten myöskin sen varoittavan signaalin tuoneet riittävän ajoissa. Tältä osin totean, niin kuin alussa totesin, että lakialoite on hyvä. Toivon, että se saa valiokunnassa suotuisan käsittelyn ja aikanaan tulee sitten myöskin lakina voimaan.

Mutta totean tässä yhteydessä, puhemies, vielä sen, että tämä lakialoite on toisaalta myöskin esimerkki siitä, miten järjettömässä tilanteessa meidän tieliikennelakimme moneltakin osin on. Pitää noudattaa pilkkua eri tilanteessa hyvin tarkasti, esimerkiksi hätävilkkujen osalta. Kuinka voi olla mahdollista, että tältä osin Suomessa on niin tiukasti rajattu se, missä tilanteessa hätävilkkuja saa käyttää? Joudutaan tekemään lakialoite, jotta hätätilanteessa hätävilkkuja voisi yleisesti ottaen käyttää. Tämä niin kuin yleisesti ottaen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi toteaisin sen, että toisaalta sitten seuraava ed. Salovaaran aloite tieliikennelain muuttamiseksi niin, että alinopeus olisi rike, on taas osoitus myöskin siihen suuntaan, että mennään järjettömyyksiin, halutaan niin kuin pilkkua viilaamalla, lakia säätämällä, että valvonnan, joka nyt tällä hetkellä poliisin toimesta on resurssit huomioon ottaen rajallista, tasoa korotetaan.

Arvoisa puhemies! Tätä ed. Salovaaran tekemää aloitetta hätävilkkujen osalta vahvasti tuen ja toivon, että se saa suotuisan käsittelyn.

Esko  Ahonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Muistan, kun takavuosina oli sellainen liikennekasvatusasia tai -lause, joka totesi, että "ennakoi tuleva tilanne". Nimenomaan tämä ed. Pertti Salovaaran lakialoite 143 on tätä, että "ennakoi tuleva tilanne". Itse liikun hyvin paljon vuosittain maantiellä, pyöreästi noin 50 000 kilometriä, ja siellä tapaa erilaisia tilanteita ja tapahtumia. Tietysti tällainen tilanne, kun hätävilkut vilkkuvat, on osoitus siitä, että siellä on joku tilanne, joka on syytä muiden tiellä liikkujien ottaa huomioon. Kun ed. Salovaara kertoo aloitteen pääasiallisessa sisällössä, että muun muassa moottoritiellä, liikenteen hidastuessa viimeinen ottaisi hätävilkut käyttöön ja laittaisi päälle, tämä on minun mielestäni sitä joustavuutta ja turvallisuutta, jota me liikenteessä tarvitsemme tästä eteenpäin, niin kuin on tietysti tarvittu jo aiemminkin, joten omalta osaltani toivon, että tämä lakialoite 143 saa hyvin myönteisen käsittelyn valiokunnassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Noin esiteltynä ja tässä tekstinä luettuna voi yhtyä tuohon perusviritykseen, että tämä on ihan myönteiseen liikennekäyttäytymiseen tähtäävä esitys. Minulla on kysymys, kun nykyisin saa jopa kysyäkin, ainakin ulvahtaa maailmankaikkeuteen kysymyksen: Onkohan ed. Salovaara aikonut tehdä tästä kirjallista kysymystä niin, että liikenne- ja viestintäministeriön "ei käy" -toimisto voisi tehdä siihen vastauksen, minkä jälkeen voitaisiin käydä tästä rakentavahenkinen keskustelu?

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Salovaaran aloite on mielestäni ihan oikea, ja toivon myönteistä menestystä liikenneturvallisuuden parantamisen vuoksi. Tässä yhteydessä vain herää kysymys sitten siitä, että kun esimerkiksi palomiehet hälytyksen saatuaan tulevat paloasemalle ja he tulevat tavallisen tieliikennelain mukaan, niin olisiko siinä kenties ajateltavissa jotain hätävilkun käyttöä. Tämä olisi laajempi kysymys, mutta heitän ajatuksen elämään. Tai esimerkiksi kun itsekin olen vienyt tapaturmapotilasta ensiapuun, niin mieleen tuli siinä, että tuossa tilanteessa voisi hätävilkku olla käytössä, mutta laki kieltää sen. Toivon, että näitä tilanteita harkittaisiin sitten muitakin, missä tämä hätävilkun käyttö voisi olla järkevällä tavalla liikenneturvallisuutta edistämässä ja parantamassa.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Olen hämmentynyt tästä lakialoitteesta, en sentään sanaton kuitenkaan. Olen hämmentynyt sen takia, että meillä on todellakin tieliikennelakiin kirjoitettu semmoinen teksti, joka estää järjen käytön tällä hetkellä. Jos ihminen havaitsee, että jono pysähtyy yhtäkkisesti, ja päättää laittaa hätävilkut päälle varoittaakseen muita, se on todellakin kielletty nykyisessä tieliikennelaissa. Olen aivan hämmentynyt. Nykytilanne ja myöskin valitettavasti tämä ehdotettu lakimuoto johtaa minusta siihen, että kaikki, mikä ei ole erikseen sallittu, on kielletty. Voiko tällainen olla lain henki ylipäätäänkään, että kaikki pitää erikseen sallia?

Ed. Salovaaran tekemä lakialoite on erittäin hyvä, mutta toivon, että valiokuntakäsittelyssä puututaan sanaan "vain". Pitäisi säätää: "Suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jolloin kaikki suuntavalot vilkkuvat samanaikaisesti tai vuorotellen edessä ja takana, saa käyttää, jos ajoneuvo on onnettomuuden" jnp., jolloin sana "vain" poistetaan, koska mielestäni tämä ehdotettu muoto johtaa täysin ajattelun kieltämiseen liikenteessä. Kuitenkin lienee kaikkein tärkeintä, että ihmiset ajattelevat myös ajaessaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Joka päivä näköjään jotain uutta oppii. Tämä on minulle oppia, jotta hätätilanteessa tätä ennen ei olisikaan saanut käyttää hätävilkkuja. Kun minä olen kuvitellut, että se hätävilkku jo nimenä tarkoittaa sitä, jotta hätätilanteessa käytetään, siksi vähän niin kuin edellinen puhuja, kun luin tätä aloitetta ja kuuntelin näitä puheita, olin jollakin tavalla vähän epävarma ja hämmentynyt, jotta näinköhän poliisit olisivat sitten sakottaneet ja niillä olisi oikeus tänä päivänä, kun tämä laki ei ole voimassa, sakottaa. Seuraava puhuja, kun on poliisi, voisi todeta, olisiko Lahtelan akan poika saanut sakot, kun panee hätävilkut päälle hätätilanteessa. Minusta tämä tuntuu aika kovalta jutulta. Minä odotan, että suomalaiset ihmiset kyllä tuolla liikenteessä käyttävät maalaisjärkeä ja kaupunkilaiset osaavat sitä käyttää, vaikka eivät ole maalta kotoisin, ja laittavat varmasti oikeassa tilanteessa hätävilkut päälle, mutta varmaan kohta kuullaan se totuus, olisiko tullut sakko.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että sali panee painetta, mutta kyllä nämä kestetään. En tiedä, minun tiedossani ei ole yhtään sellaista tapausta, että olisi sakotettu näitten valojen väärinkäytöstä, koska nämähän yleensä ovat keskeisesti sellaisia ongelmia, jotka neuvoin, kehotuksin ja käskyin todetaan. Minä luulen, että meidän kannattaisi varmaan pysähtyä miettimään vaan, että meillä on jo suhteellisen vanha tieliikennelainsäädäntö. Liikenne on muuttunut paljon siitä, kun tämä laki on aikoinaan säädetty. Se on ollut pilkkutarkka senkin takia, että liikennemäärät ovat olleet toisenlaiset ja myöskin ajoneuvot ovat olleet toisenlaisia. Kaikissa ajoneuvoissa ei ole silloin ollut esimerkiksi mitään nelivilkkujärjestelmää, jolla voidaan varoittaa muuta liikennettä, kun ensimmäiset autot silloin aikoinaan tulivat. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut varmasti silloin, kun tätä on säädetty, se, ettei aiheuteta väärillä varomerkeillä vääränlaisia signaaleja, ja on tullut turhankin varovainen tieliikennelaki. Se näkyy valosäännöksissä tieliikenneasetuksessa läpi koko kirjan, eli siellä on hyvin tarkkaan määritelty, mitä valoja ja koska saadaan käyttää.

Ed. Salovaara on tietenkin ihan oikeassa, että jottei kukaan koskaan tästä asiasta sakkoa saisikaan eikä huomautuksia saisikaan, niin on kai luonnollista, että silloin kun on konkreettinen, selvästi osoitettu hätä, niin silloin voidaan käyttää autossa hälytysvilkkujärjestelmää muiden varoittamiseksi, onnettomuuden ennalta ehkäisemiseksi. Väitän kuitenkin, että meidän pitäisi mennä pikkuhiljaa läpi koko tieliikennelaki ja päivittää se 2000-luvulle.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa puhemies! Toteaisin lähinnä edustajille Hemming ja Esa Lahtela, että on totta, että liikenteessä totta kai täytyy käyttää omaa järkeä. Mutta mitenkä on sitten siinä tapauksessa, kun lakia valvova viranomainen ei suhtaudukaan positiivisesti siihen oman järjen käyttöön siellä liikenteessä ja vetoaa tieliikennelakiin? Tällaisia tapauksia on ollut.

Toinen, oikeastaan vielä painavampi pointti on se, että me suomalaiset olemme erittäin lainkuuliaista väkeä. Kun tässä nyt viimeisten vuosien aikana olen sattuneesta syystä, väittäisinpä, jopa tuhansien tienkäyttäjien kanssa keskustellut muun muassa tästäkin asiasta, niin kyllä siellä elää se peruspohjavirta, että jos joku asia ei ole sallittu, niin ihmiset kokevat sen olevan kielletyn ja siten ollen eivät myöskään halua rikkoa sitä lakia. Ihmiset ovat hyvin lainkuuliaisia eivätkä halua kilvoitella sillä harmaalla alueella, mikä nyt on sallittua ja mikä on kiellettyä. Ymmärtääkseni sen takiahan me täällä lakia säädämme, että se kohtasi arjen realiteetit mahdollisimman järkevällä tavalla.