Arvoisa puhemies! Huomenna vietetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlapäivää. Juhlavuoden pääteemana on lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Viimeaikaisimpien tutkimusten mukaan nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on kuitenkin vähäistä ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet koetaan monilta osin heikoiksi, siitäkin huolimatta, että meillä on nuorisolaki, jonka 8 § velvoittaa päättäviä tahoja kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Kysynkin:

Mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitellut lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja demokratiakasvatuksen lisäämiseksi Suomessa?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! Huomenna tulee tosiaankin kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi tämän Lapsen oikeuksien sopimuksen, hyvinkin tärkeän sopimuksen. Sen on ratifioinut 193 maata, se on erittäin kunnioitettava luku.

Suomen nuorisolaki vastaa hyvinkin pitkälti niihin vaatimuksiin, joita myöskin Lapsen oikeuksien sopimuksessa on määritelty. Nuorisolaissa muun muassa kerrotaan selvästi, miten lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi asioissa, jotka ovat heille tärkeitä heidän lähiympäristönsä ja myöskin ikään kuin hallinnon kannalta.

Nuorisovaltuuksien perustaminen on erittäin perusteltua niissä kunnissa, missä niitä ei vielä ole. Tähän hallitus omasta puolestaan hyvinkin vahvasti kannustaa. Lapsiparlamentin ääni tuo hyvinkin kirkkaasti esille lasten ajatuksia myöskin meille päättäjille. Mutta loppujen lopuksi hyvinkin pitkälti on kysymys siitä, miten me päättäjät pystymme tässä talossa ja kuntien valtuustoissa toteuttamaan niitä päämääriä, mitä esimerkiksi nuorisolaissa on. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Näitten parissa tehdään jatkuvasti työtä, myöskin rahoitusta lisäämällä nuorisotyölle, jonka budjetti on kasvanut reippaasti.

Arvoisa puhemies! Vähän toinen näkökulma tähän yleissopimukseen.

Kuten ministeri mainitsi, sen on 193 valtiota ratifioinut — Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta. Juuri nyt on sopiva aika Suomen vaikuttaa. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman hallitus ei ole vielä arvioinut suhdettaan tähän sopimukseen, mutta aikeet ilmeisesti ovat lähellä ja ilmassa. Tämän vuoksi olisi erinomainen tilaisuus vaikuttaa niin EU:n kautta kuin Suomen suoraan, että Yhdysvallat tulisi mukaan tähän sopimukseen. Tämä on myös Suomen ulko- ja kehityspolitiikan linjan mukaista. Kysynkin:

Miten Suomen hallitus aikoo vaikuttaa niin Somalian tilanteeseen kuin presidentti Obaman hallintoon, jotta nämä ratifioisivat YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Olemme tehneet tämän Euroopan unionin kautta ja tulemme tekemään sen myös kahdenvälisesti ja YK:n kautta. Nämä lasten oikeudet ovat jatkuvasti esillä YK:n keskusteluissa, ja me tulemme nostamaan niitä esille Yhdysvaltojen ja Somalian osalta.

Arvoisa puhemies! Oppilaskuntatoiminta on yksi keskeinen tapa opettaa nuorille näitä demokratiataitoja ja antaa osallistumisen kokemuksia. Oppilaskunnat ovat lakisääteisiä toistaiseksi kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa.

Onko osallisuus- ja demokratiahankkeiden yhteydessä pohdittu oppilaskuntien lakisääteistämistä myös perusopetuksessa mahdollisena keinona lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Osassa peruskouluja jo tällä hetkellä toimii oppilaskuntatoiminta, ja jo viime vuonna osana lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa linjattiin, että pyrimme laajentamaan ja vahvistamaan tätä toimintaa. Parhaillaan kartoitamme sitä, kuinka oppilaskunnat tällä hetkellä toimivat perusasteella ja mikä on niiden toiminnan laajuus ja vaikuttavuus. Tältä pohjalta arvioimme sitä, tulisiko ne säätää nykyistä vahvemmin toimimaan myös perusopetuksessa. On selvää, että lapsia ja nuoria on kuultava suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän kuin tällä hetkellä tehdään, ja koulu on luontainen paikka siihen, että lapset ja nuoret voivat tuoda omia näkemyksiään esiin niin oppimis- ja kouluympäristöön kuin opetuksen sisältöön ja oppilaiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tässä teemme yhteistyötä muun muassa oikeusministeri Braxin kanssa.

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin lasten oikeuksiin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artiklassa todetaan, että lapsella on "mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan". Vanhemmuuden osalta puhutaan biologisesta ja sosiaalisesta vanhemmuudesta. Lapsen oikeuksien kannalta molemmat vanhemmuuden muodot ovat tärkeitä lapselle. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää isyyden määräytyvän lapsen oikeuksien, ei vanhempien tahdon mukaan.

Meillä on kuitenkin, arvoisa puhemies, olemassa isyyslaki, joka lähtee siitä, että lapsella on vasta 15 vuotta täytettyään oikeus nostaa kanne sen selvittämiseksi, kuka on hänen oikea biologinen isänsä. Tämä tilanne on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen vastainen, ja kysynkin arvoisalta oikeusministeriltä:

Milloin tähän saadaan parannus, ja onko hallitus tukemassa vireillä olevaa lakialoitetta tämän suuntaisen muutoksen aikaansaamiseksi isyyslakiin?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriö on vastaamassa tästä lakialoitteesta lakivaliokunnalle tuota pikaa. Siinä lakialoitteessa on sen verran ongelmia, että nimenomaan semmoisessa muodossa oikeusministeriö ei sitä tue. Me katsomme, että meidän isyyslaissamme on itse asiassa paljon muitakin tarkastelun kohteena olevia asioita, ja tarkoitus olisi, että isyyslaki kokonaisuudessaan perusteellisesti arvioidaan tämän päivän tarpeista ja tähän tarvitaan sellaiset resurssit, että todennäköisesti vaadimme seuraavan hallitusohjelman sitoutumista tai sitten kehysten rikkomista ja oikeusministeriölle lisäresursseja jo tällä vaalikaudella ison valmistelutyön alkamiseksi.

Se esitetty malli, jonka ed. Uotila ensimmäisenä allekirjoittajana on esittänyt, ei ole valmis, ja asiaan liittyy lapsen oikeuden näkökulmasta merkittäviä muitakin näkökulmia. Yhtä mieltä olemme siitä, että nämä kaikki ratkaisut täytyy tehdä aina lapsen edun näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! On todella iso asia, että nuoret jo varhaisessa vaiheessa oppisivat itse vaikuttamaan omiin asioihinsa ja pääsisivät näkemään, miten tähän meidän päätöksentekoon pystyy jättämään oman käden jälkensä. Meillä on hyviä kokemuksia monista kunnista, joissa on perustettu nuorisovaltuustoja väyläksi nuorten, useimmiten tietysti kouluikäisten äänen näkymiselle, ja jotta he näkevät, mitä kunnissa päätöksenteossa tapahtuu ja saavat myös mahdollisuuden vaikuttaa, ja se on viety jopa niin, että näillä valtuustoilla on keskeisissä lautakunnissa edustus. Muun muassa Espoossa on tämmöinen tilanne. Helsingissä nuoret tekevät parhaillaan kovasti töitä, jotta saisivat Helsinkiin tällaisen valtuuston.

Onko hallitus valmis esittämään kuntalain muutosta niin, että tällainen valtuusto voisi tulla, nuorisovaltuusto kunnissa, pakolliseksi niin, että kaikki kunnat joutuisivat kuuntelemaan myös näiden alle 18-vuotiaiden mielipidettä heidän omissa asioissaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olemme pidättäytyneet alkuvuodesta tehdyn päätöksen myötä uusista lisätehtävistä kunnille, jollainen tällainen pakollinen nuorisovaltuusto olisikin. Pidän tätä nykyistä lainsäädäntöä sinänsä erittäin hyvänä, koska se antaa mahdollisuuden kunnille itse päättää, mitenkä nuoria kuunnellaan. Mutta totta kai se kannuste on olemassa kaikille, että se tehtäisiin sitten vaikkapa tällaisen valtuuston muodossa. On sinänsä hyvä, että asiaa pohditaan, mutta tämän hallituksen aikana tällaista esitystä ei tule juuri siitä syystä, että en pidä tarkoituksenmukaisena uusien tehtävien sälyttämistä kunnille; ne kuitenkin aina osaltaan tuovat lisäkustannuksia. Mutta toki demokratian näkökulmasta pitkällä tähtäimellä asiaa voi pohtia.

Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksiin kuuluu myös oikeus syntyä terveenä. Joka vuosi meillä syntyy yli 500 lasta, jotka ovat vammautuneet äidin alkoholinkäytön takia. Olen ymmärtänyt, että ministerit suhtautuvat myönteisesti alkoholistiäitien tahdosta riippumattomaan hoitoon. Kysynkin:

Miten tämä homma etenee?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Puhemies! Työryhmä, joka pohti tätä asiaa, antoi viime helmikuussa raporttinsa, ja siellä lähtökohtana on tietenkin se, että meillä pitää olla hoitojärjestelmä tällaiseen vapaaehtoiseen hoitoon kunnossa, koska se on aina kaikkein sitouttavinta jne. Mutta työryhmä teki myös esityksen siitä, että tulisi olla tällainen tahdonvastainen hoito mahdollista, ja tätä lainsäädäntötyötä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee.