Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni on historiansa aikana erinäisten vaiheiden kautta kasvanut 27 jäsenvaltion unioniksi ja muuttanut muotoaan monella tavalla. Toiminnan muoto ja yhteisen lainsäädännön syvyys ovat muuttuneet toisaalta perussopimusmuutosten yhteydessä mutta myös joka kerta, kun unioni on laajentunut maantieteellisesti ja poliittisesti ottaessaan uusia jäsenmaita joukkoonsa. Kroatia on unioniinliittymisprosessinsa loppusuoralla, ja liittymisen on määrä tapahtua heinäkuussa 2013. En epäile, ettei Kroatialta olisi vaadittu paljon. Joihinkin aiempiin liittymisprosesseihin verrattuna Kroatia on käynyt läpi hyvinkin tiukat jäsenyysvaatimukset. On hyvä, jos EU on oppinut jotain aikaisemmista ei niin onnistuneista jäsenyysneuvotteluista.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan EU:n laajentumisesta, ei riitä kysyä, onko ehdokasmaa valmis unioniin. Aivan yhtä tärkeää on kysyä, onko unioni valmis ottamaan vastaan uuden jäsenvaltion. Sekä euroalue että Euroopan unioni elävät talouskriisin aikaa. Hallituksen esityksessä todetaan, että Euroopan komission ennusteen mukaan Kroatian talouskasvu on tänä vuonna negatiivista, työttömyys säilyy korkealla tasolla, 13,4 prosentin tasolla, ja julkinen talous on noin 5 prosenttia alijäämäinen. Todetaan myös, että kotitalouksien ja yritysten velkaantuminen ja pankkisektorin epävakaus tuovat mukanaan riskejä. Myös kroatialaiset itse ovat huolissaan taloudestaan. Komission tänä vuonna tekemään eurobarometriin vastanneista kroatialaisista jopa 49 prosenttia sanoo, ettei pysty tekemään minkäänlaisia suunnitelmia tulevaisuutta varten. Samalla 27 prosenttia tutkimukseen vastanneista mieltää EU:n merkitsevän taloudellista menestystä. Vastaava keskiarvo EU-maissa on 12 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Epäilen, pystyykö EU vastaamaan näihin odotuksiin. Unionin kannalta uusi jäsenmaa tuo mukanaan myös taloudellisia mahdollisuuksia, mutta siitä huolimatta on mielestäni kuitenkin syytä kysyä, onko varmaa, ettei Kroatia pian kaadu taloudellisesti unionin syliin. Me tiedämme, että EU ei ole ratkaisu mihinkään jäsenvaltion ongelmiin vaan päinvastoin unioni on juuri niin vahva kuin sen jäsenvaltiot ovat.

Arvoisa puhemies! Kroatia on ensimmäinen unioniin liittyvä maa Balkanilla. Se aloittaa näin uuden luvun EU:n historiassa. Mielestäni on syytä korostaa, että se myös vaatii unionilta paljon harkintaa ja taidollisuutta toimissaan. Vaikka sodasta onkin kulunut aikaa, Balkan ei ole vielä yhtenäinen tai konfliktiton alue. Kroatian EU-jäsenyyden myötä Balkanin alueen menneisyys tulee osaksi unionia, eikä tätä pidä ohittaa kevyesti. Euroopalla ei ole varaa olla ottamatta huomioon alueen herkkyyttä ja ongelmia, joita pinnan alla vielä kytee. On hyvä, että EU on vaatinut sotarikosten selvittämistä ja rikollisten saattamista oikeuden eteen. Tämän lisäksi koko entisen Jugoslavian alueen kattavan fact-finding missionin toteuttaminen olisi mielestäni erittäin tärkeää. Toivoisinkin, että Euroopan unioni olisi tässä aloitteellinen, sillä tämä olisi satsaus Euroopan nimenomaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen. Myös demokratian ja ihmisoikeuksien todelliseen toteutumiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota.

Arvoisa puhemies! Toivon valiokunnan kiinnittävän huomiota nimenomaan näihin seikkoihin hallituksen esitystä käsitellessään.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että EU:n perustavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Edelleen EU:n tavoitteena on Länsi-Balkanin alueen maiden integroiminen unioniin. EU on nyt kuitenkin historiansa suurimmassa kriisissä, kun talouskriisi repii koko EU:ta moneen eri suuntaan. Olisiko järkevää ensin odottaa tilanteen tasaantumista ja jatkaa laajennusprosessia vasta sen jälkeen?

Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta maata. Onko nyt odotettavissa samanlainen hurmaantuminen ja uusien jäsenmaiden invaasio? Ovelle jonottavat jo Makedonia, Serbia, Montenegro, Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania. Näistä Makedonia on jo hyväksytty jäsenehdokasmaaksi. Näiden maiden kansalaisten hyvinvointia ajatellen EU-jäsenyyden tavoitteleminen toivottavasti yllyttää näiden maiden hallituksia parantamaan kansallista hyvinvointia ja yhteiskuntarakenteiden uudistamista sekä vähemmistöryhmien suojelua ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Myös Romaniassa ja Bulgariassa ihmisoikeudet, järjestäytynyt rikollisuus, hallinnon ja oikeuslaitoksen korruptoituneisuus sekä rajavalvonnan puutteellisuus ovat olleet syitä, joiden vuoksi Schengen-rajoitteita ei ole poistettu. Samat ongelmat ovat Kroatiassa. Huolta herättääkin se, poistuuko julkinen paine ja jääkö rakenteiden sekä uudistusten kehittäminen taka-alalle EU-jäsenyyden saamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä Euroopan komission kanssa siinä, että yksi uusien jäsenmaiden tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa turvallisuus niiden itärajoilla, joista tulee unionin ulkorajat. Ulkorajojen turvallisuuden takaaminen on välttämätöntä, jotta EU:n sisärajat voisivat olla avoimet.

Arvoisa puhemies! Kroatian taloutta ja maan eri alueita on tarkoitus kehittää EU:n rakennerahaston varoista rahoitettavilla infrastruktuurihankkeilla, joilla muun muassa nykyaikaistettaisiin ja tuettaisiin Kroatian maataloutta ja maaseutualueiden kehittämistä. Hallituksen esityksessä todetaankin, että Suomen maksut EU:lle kasvaisivat välittömästi Kroatian liittymisestä johtuen noin 5 miljoonalla eurolla ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seuraavalla budjettikaudella, jota tänäänkin täällä on käsitelty, Kroatian jäsenyys maksaisi Suomelle arviolta noin 150—200 miljoonaa euroa.

On siis varsin ymmärrettävää, että suomalaiset eivät välttämättä huuda hurraa-huutoja näille EU:n laajentumispyrkimyksille, koska suomalaiset maksavat näistä aiheutuvia kuluja saamatta vastineeksi oikeastaan mitään. Suomen vienti Kroatiaan oli nimittäin viime vuonna noin 75 miljoonaa euroa ja tuonti sieltä noin 24 miljoonaa euroa. Suomen vienti Kroatiaan on siis vaatimattomasti 0,1 prosenttia Suomen koko viennistä. EU:n ennusteen mukaan Kroatian talouskasvu on tänä vuonna negatiivista, työttömyysaste verrattain korkea, julkinen talous alijäämäinen ja julkisen velan kehityssuunta huolestuttava.

Arvoisa puhemies! Jugoslavian liittovaltio hajosi ja Kroatia itsenäistyi vuonna 1991. Maan itsenäisyys on siis tuore, vasta 21-vuotias. Itsenäisyys on myös heillä raskailla menetyksillä hankittu ja siksi varmasti erityisen arvokas. Voisinkin kuvitella, että kansalaiset tuntevat tarvetta vahvistaa ensisijaisesti omaa kansallista identiteettiään ja kansallista kulttuuriaan. Kroatiassa järjestettiinkin kansanäänestys tästä EU-jäsenyydestä tämän vuoden tammikuussa. Kansalaisista noin 66 prosenttia äänesti "kyllä", noin 33 prosenttia "ei". Äänestysprosentti jäi melko alhaiseksi. Se oli vain vähän yli 40 prosenttia. Nyt kroatialaiset ovat kuitenkin luovuttamassa valtaosaa tuosta nuoresta itsenäisyydestään EU-jäsenyyden myötä muiden Euroopan maiden päättäjien käsiin. Onkohan jäsenyysasia tästä näkövinkkelistä siellä pohdittu ihan loppuun saakka? (Riitta Myller: Eiköhän luotettaisi kuitenkin kroatialaisiin tässä asiassa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Peruskroatialaisiin!)

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä edustaja Östman sanoi, että pitäisi lähettää sinne jonkin tyyppinen fact-finding mission. Ehkä voisin väittää, että olen ollut muutamiakin kertoja siellä fact-finding missionilla, muun muassa suoraan sodan jälkeen, ja nimenomaan yrittämässä auttaa heitä kehittämään vähemmistöjen oikeuksia. Elikkä noin 15 vuotta olen seurannut Kroatian tilannetta.

Jag har följt med läget där väldigt länge. Jag kommer också ihåg hur man trodde att vissa av de här brottslingarna gömdes i övriga Kroatien, de som var en förutsättning för att medlemskapsförhandlingarna skulle inledas. Det visade sig sedan att de befann sig i bland annat Spanien på Kanarieöarna. Kroatien har alltså haft en hel del hinder att ta sig över innan de har kommit så långt som till medlemskapsförhandlingarna.

Det är en utmärkt redogörelse för många fakta som finns här i regeringens proposition. Jag vågar dock ifrågasätta om antalet länder som har ratificerat fördraget är korrekt. Jag har fått en muntlig uppgift enligt vilken man i Kroatien hoppas att 21 medlemsstater i EU ska ha undertecknat fördraget före jul.

Olemme mahdollisesti siis 21:nen jäsenmaa, joka nyt tätä käsittelee, mahdollisesti, ja minä toivon, että me voisimme käsitellä tätä ennen joulua.

Varmaan edustajat ovat oikeassa, kun sanomme, että olemme oppineet näistä edellisistä laajentumisista, ja melkein jokainen laajentuminen on ollut niin, että vaadimme jäseneltä yhä enemmän. Tässä itse jäsenyyssopimuksessa ei ole Bulgarian ja Romanian tyyppistä mekanismia vaan toisentyyppinen mekanismi artikloissa 36 ja 37. Erikseen toisaalta sisämarkkinoiden toiminnan osalta ja niin sanotun oikeus- ja sisäasioiden vapaan osa-alueen osalta 3 vuotta laajentumisen jälkeen tai jäseneksi tulon jälkeen on tällainen tietty valvontamekanismi olemassa.

Liitteessä — ehkä se ei löydy tästä meidän hallituksen esityksestä, mutta netistähän löytyy kaikki viisaus — on todettu, että Kroatia sitoutuu muun muassa todella toimeenpanemaan artiklan 36 mukaisesti oikeuslaitoksen reformin ja jatkaa siinä niin, että oikeuslaitos olisi entistä riippumattomampi ja professionaalisempi, että se olisi tehokkaampi jne. Elikkä meillä on todella merkittävä asiakirja tämä liite, joka on liitetty laajentumissopimukseen. Tästä olemme siis oppineet.

Minun mielestäni nyt olisi tärkeätä, sen sijaan, että me sanomme, että ovatko he nyt varmasti valmiina, että me kehitämme yhdessä sellaisia valvontamekanismeja, jotka koskevat todellakin korruptiota, väärinkäytöksiä oikeusaloilla jo EU:n sisällä. Merkittävä askel siihen suuntaan on otettu viime viikolla Luxemburgin tuomioistuimessa, joka totesi, että Unkarin tapa erottaa tuomareita ei ollut EU:n perussäännösten mukainen. Tästäkään ei ole myöskään kirjoitettu julkisuudessa, mutta tämä on merkittävä askel siihen, että voidaan EU:ssa ja EU-jäsenyyden jälkeen toteuttaa samantyyppistä valvontaa kuin ennen jäsenyyttä. On ollut hyvin paljon sellaista, että meillä on ollut tavallaan kaksi tasoa, tiukka valvonta ennen jäsenyyttä ja sitten lepsumpaa sen jäsenyyden jälkeen.

Jag tror överhuvudtaget att vi har tagit väldigt stora steg på vägen till att få en övervakning också när medlemskap har inträtt. Jag hänvisar till Luxemburg-domstolens avgörande som publicerades den 6.11, på Svenska dagen, om att sättet att avskeda domare i Ungern inte var korrekt. Viktiga steg har tagits.

Det som däremot ändå är klart, när vi pratar om minoriteter och när vi pratar om övervakning, är att det fortfarande finns orsak att vara bekymrad över hur alla minoriteter har det i verkligheten. Då tänker jag på romernas ställning, en fråga som åtminstone vår representation, vår ambassad i Kroatien aktivt har följt med.

Meillä on siellä myöskin tilanne, jossa kaikkia vähemmistöjä ei välttämättä kohdella riittävän hyvin, ja toivottavasti me pystymme siihen vaikuttamaan, että tilanne heidän osaltaan paranee. Mutta sen me tiedämme, että EU:n niin sanottu acquis, niin sanottu säädöspohja, ei ole riittävän vahva.

Se, mikä minua tällä hetkellä huolestuttaa, ovat sellaiset piirteet, jotka on kerrottu, että Slovenia nyt tällä hetkellä hidastaa tämän sopimuksen voimaan saattamista. Ne, jotka ovat huolestuneita tässä, ovat sitä siinä mielessä, ollaanko tuomassa jonkintyyppistä konfliktia tähän mukaan. Me tiedämme, että silloinen laajentumiskomissaari Olli Rehn teki mittavan työn, että saatiin jonkintyyppinen rajasopu aikaan Slovenian ja Kroatian välillä, mutta missä se sopu nyt on, kun tällaisista kerrotaan maailmalla? Todellakin kaikki, jotka viittaavat siihen, että pitäisi olla reconciliation, hyvä sopu, maitten välillä Balkanilla, ovat oikeassa. Meidän pitää myöskin kaikin voimin tukea heitä, jotka haluavat sovintoa Balkanilla.

Lopuksi tästä taloudellisesta puolesta. On ollut erittäin tärkeää, että EU-komissio on jatkuvasti seurannut ja vaatinut esimerkiksi laivanrakennusteollisuuden saattamista markkinaehtoiseksi ja markkinapohjaiseksi. Me tiedämme, että on ollut sellaisia laivanrakennuspaikkoja, jotka ovat tuottaneet myöskin Itämerelle hyvin paljon laivoja. On selkeästi meidän etujemme mukaista, että Kroatiassakin toimitaan samojen sääntöjen mukaan kuin muualla Euroopassa, muuten he vievät täältä työtä. Minä luulen ja uskon, että Turussa ja Raumalla ollaan aika tyytyväisiä siihen, että näin tulee tapahtumaan ja että tämä prosessi laivanrakennusteollisuuden osalta saatetaan loppuun, niin kuin EU-komissio on vaatinut.

Valitettavasti itse olen ollut liian vähän Kroatiassa kaikesta pitkästä yhteydestä huolimatta, mutta sen voin vain sanoa, että jos on joitakin maita, joilla on yhtä ihana saaristo kuin meillä, kertoman mukaan siellä Kroatiassa näin on. Se on ehkä heidän kaikkein suurin kansallisuusomaisuutensa, josta minä olen hyvin vakuuttunut, että he pystyvät sitä hyödyntämään, kunhan sitä hyödynnetään oikealla, ekologisella tavalla.

Vi brukar säga att den finländska skärgården är vår bäst bevarade hemlighet. Den kroatiska skärgården är inte en lika väl bevarad hemlighet, men jag hoppas att också utnyttjandet av den ska hållas inom ekologiskt kloka ramar. Jag tror att det blir en stor rikedom som vi alla européer också kan ta del av på ett eller annat sätt.

Jag hoppas verkligen att en ingående behandling sker i riksdagen, men min privata förhoppning är nog att vi skulle kunna bli klara med det här före jul, för att nu inte vara i allra sista skedet av alla nuvarande EU-medlemsländer.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! För mig som tillbringat över tre år i Kroatien under kriget kan det inte kännas annat än fantastiskt att landet har genomgått en sådan utveckling att det nu snart är moget att tas in i EU. Själv bodde jag i det område där den serbiska minoriteten fanns, och jag arbetade med minoritets- och autonomifrågor. Det som händer är som sagt var mycket glädjande, samtidigt som det är mycket sorgligt att tänka på alla de människor som fått lämna sina hem och aldrig, aldrig mer får återvända. Många av de som flydde var åldringar som dog som flyktingar i ett främmande land utan att någonsin mer ha återsett sina hem.

Just denna aspekt lyfts naturligtvis fram i denna proposition och har varit central i förhandlingarna. Det handlar om att reformera rättsväsendet och att garantera allas grundläggande rättigheter. Som det framgått under förhandlingarna måste Kroatien ägna särskild uppmärksamhet åt återvändande flyktingar, minoriteternas ställning, reformen av rättsväsendet och det regionala samarbetet.

Till de frågor som Kroatien bara delvis lyckats åtgärda hör just de återvändande flyktingarna, men också rättsväsendets oavhängighet och förhindrande av korruption. Avsikten är att kommissionen ska fortsätta övervakningen av detta område i enlighet med artikel 36 i anslutningsfördraget, och det ser jag som ytterst viktigt. Det kan i det här sammanhanget vara på sin plats att tilllägga att Finland har stött och bistått Kroatien genom ett mycket uppskattat så kallat twinningprojekt just inom rättsväsendet eller rättsområdet. Det finns detaljerat beskrivet i propositionen vilka åtgärder som ytterligare behöver vidtas. Det finns all anledning att tro att landet kommer på rätt väg med hjälp av EU, men vi ska inte vara blåögda. Krav måste ställas.

En annan viktig fråga är den kroatiska varvsindustrin och dess framtid. Kroatien hade före kriget en lysande varvsindustri som gav arbetsplatser i kuststäder som Split, Pula, Rijeka och så vidare. Här byggdes flera av de passagerarfärjor som våra rederier beställt och trafikerat med här i Östersjön. Varven hade få eller inga beställningar under kriget och för övrigt var de statligt ägda, en skapelse som inte är tillåten enligt EU:s regelverk.

Ett av de stora projekt som igångsatts på grund av EU-förhandlingarna är just reformen av varvsindustrin. Denna reorganisering och privatisering beskrivs också i propositionen. Avsikten är att kommissionen vid Kroatiens anslutning ska kräva att alla undsättnings- och omstruktureringsstöd som beviljats i strid med bestämmelserna om statligt stöd ska återbetalas. I propositionen sägs att goda framsteg gjorts vad gäller att ändra lagstiftningen som avser karteller, fusioner och statligt stöd, men hur kommer det att se ut i praktiken? Klarar varven av denna omställning? Kommer det att finnas några arbetsplatser kvar? Hur kommer detta att påverka Kroatiens ekonomi? Frågetecknen är många.

Herr talman! Kroatiens ekonomi är bättre än många andra länder i regionen. Förutsättningar för ekonomisk tillväxt finns, men samtidigt kan vi konstatera att de ekonomiska prognoserna inte visar de resultat som tidigare prognosticerats och som vi alla skulle vilja se. Det talas om en negativ ekonomisk trend och finansminister Slavko Linic gjorde nyligen ett dramatiskt uttalande om landets ekonomiska läge. Det rapporteras om stora summor obetalda skatter, och för det vidtas åtgärder, ett nytt skatteuppbördssystem införs, löner och utgifter inom den offentliga sektorn ska skäras ned etc. Det låter allt bra, och naturligtvis vill Kroatien lyckas med projektet att lämna Balkan bakom sig och bli riktiga européer. Det kräver stor förståelse från vår sida men också krav på att de regler vi har inom EU ska efterföljas och att de värderingar vi har ska respekteras.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! EU on nyt historiansa suurimmassa kriisissä, kun nämä euron ongelmat ovat repimässä koko EU:ta kahteen tai ehkä vieläkin useampaan osaan. Laajentumisprosessi tulisi nyt tässä kohtaa mielestäni lopettaa.

Bulgaria ja Romania päästettiin jäseniksi aivan liian aikaisin. Tämä koko jäsenyysprosessi, kuten sanoin, tulee pistää jäihin, kunnes on varmistettu, että näitä samoja virheitä ei tehdä enää uudestaan. Maita ei saa päästää jäseniksi ennen kuin ihmisoikeusongelmat, korruptio ja tämän tämmöiset on edes suurin piirtein saatu hallintaan, ja paitsi että ne pitäisi saada hallintaan näistä maista, jotka pyrkivät EU:hun, niin nämä samat ihmisoikeus- ja korruptio-ongelmat tulisi saada kuntoon myös niissä maissa, jotka jo EU:n sisällä ovat.

Kun Suomi aikanaan haki EU-jäsenyyttä joskus 90-luvun alkupuolella, puhuttiin siitä, että Suomen pitää nyt päästä EU-kuntoon, ja pyrittiin täyttämään niin sanottuja EU-kriteerejä. Ne tuntuivat hirveän tavoitteellisilta ja kovilta. Mutta nyt taas tuntuu, että kun tässä viimeisten 10—12 vuoden aikana on tullut uusia maita mukaan, ei näitä kriteereitä paljon ole kyselty, ja rahaliittoakin kun perustettiin, ei ollut väliä: vaikka väärensi papereita, pääsi mukaan.

On totta, että Kroatia on esimerkiksi juuri äsken mainitsemiani Bulgariaa ja Romaniaa valmiimpi tähän EU:hun, mutta ei siitäkään mitään nettomaksajaa saada. Kroatia itse asiassa varmaan on paljon valmiimpi Euroopan unionin jäsenmaa kuin vaikka Kreikka tai Portugali. Siellä monet asiat ovat sinänsä kunnossa, mutta siitä huolimatta en kannata Kroatian jäsenyyttä just tämän tähden, että emme saa siitä uutta nettomaksajaa — äskeisessä keskustelussa puhuttiin enemmänkin näistä nettomaksajista. Kroatian jäsenyys nimittäin tulee lisäämään Suomen EU-jäsenmaksuja seuraavalla budjettikaudella. Se maksaa Suomelle arviolta noin 150—250 miljoonaa.

Vienti ja tuonti tänne Kroatiaan on kuitenkin vain 0,1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista eli ilmeisesti jopa vähemmän kuin sillä Tatarstanilla, jonne ministeri Stubb muutama tunti sitten ilmoitti lähtevänsä vienninedistämismatkalle, joten veikkaan, että Tatarstan on Suomen viennin kannalta tärkeämpi kuin tämä Kroatia. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Sitten semmoinen pieni epäselvyys, mikä minulle on tullut — tämänkin asian voisi joku selvittää samalla tavalla kuin tämän Tatarstanin ja Kroatian välisen eron: Tässä on moni puhunut omissa puheenvuoroissaan siitä, että Kroatia olisi jäseneksi tullessaan ensimmäinen joko Balkanin maa Euroopan unionissa tai sitten — vaihtoehtoisesti osa on puhunut — Länsi-Balkanin maa. Tämä hämmentää minua. Minun karttakirjani mukaan Slovenia on jo mukana EU:ssa, ja mielestäni se on ihan Kroatian rajanaapuri ja varmasti yhtä paljon Länsi-Balkania tai ainakin Balkania kuin Kroatia. Sitten Kreikka, jonka kaikki varmaan tässä salissa tietävät: se on Balkanin niemimaan valtioita. Samaten joidenkin tulkintojen mukaan Bulgaria ja Romaniakin ovat Balkanin maita. Mihin tämä perustuu, että nyt täällä on useassa puheenvuorossa sanottu, että Kroatia olisi ensimmäinen Balkanin tai vaihtoehtoisesti Länsi-Balkanin maa, joka tulee? Tarkentakaa joku, joka tietää.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Transparency International on kansainvälinen korruptionvastaista työtä tekevä järjestö, ja sen yksi toimintamuoto on vuosittain julkaistava kansainvälinen korruptioindeksi. Suomi sijoittui viime vuonna jälleen kerran ansiokkaasti listan kärkipäähän sijalle 2, mutta EU:n seuraavaksi jäsenmaaksi otettava Kroatia ei pärjännyt yhtä mairittelevasti vaan jäi sijalle 66. Huomionarvoista on toki myös se, että Kroatian jälkeen sijoittui sellainenkin maa kuin Italia ja vielä taaemmas Kreikka.

Ei tarvitse paljon googlailla, kun käy selville, että Kroatiassa korruptiota ilmenee monin tavoin ja että EU:n jäsenyyspyrkimyksen edellyttämät korruptionvastaiset korjaavat toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Monia maita, joissa on ollut vakavia ongelmia korruptiossa ja esimerkiksi vähemmistöjen kohtelussa, on otettu EU:n jäseniksi, vaikka käytännön elämässä yhteiskunnan ongelmia ei olekaan saatu korjattua vaatimusten mukaisesti ennen jäsenyyttä. EU näkyy olevan aika voimaton myös jäsenyyden hyväksymisen jälkeenkin tietyissä asioissa, kuten vähemmistöjen suhteen vaikkapa Romaniassa. Toisaalta voi olla myös näitä onnistumisia, kuten edustaja Thorsin mainitsema Unkarin esimerkki. Joka tapauksessa toivottavasti puheet avoimesta, hyvästä hallinnosta ja sääntöjen noudattamisesta eivät jää pelkäksi sanahelinäksi eikä Kroatian hyväksymistä EU:n jäseneksi tarvitse tässä suhteessa katsoa taaksepäin harmitellen.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut suuren valiokunnan jäsenenä monena vuonna mahdollisuus seurata jäsenyysneuvottelun kehittämistä, josta hallitus on säännöllisesti informoinut kuulemisissa suuressa valiokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnankin puolella. Siellä ei ole ollut kannanottoja sen myötä, että Suomen ei pitäisi olla jäsenyyttä viemässä eteenpäin, vaan rakentavassa yhteistyössä on haluttu Kroatian kiinnittävän omassa yhteiskunnallisessa kehityksessään huomiota tärkeisiin asioihin, joita täällä on monia nostettu esille.

Kroatia on jättänyt jäsenhakemuksensa jo helmikuussa 2003 ennen tuota 10 maan suurta liittymissarjaa sitten seuraavana vuonna. Kun Bulgaria ja Romania tulivat pari vuotta myöhemmin ja niistä on tullut nyt sitten unionille joiltain sektoreilta hieman harmia sen suhteen, että sama myönteinen kehitys ei aivan yhtä positiivisesti jatkunut jäsenyyden jälkeen, niin luulenpa, että Kroatia on tässä lähes 10 vuoden mittaiseksi venyneessä neuvotteluprosessissa maksanut aika kovan poliittisen hinnan siitä, että hoidetaan asiat valmiimmaksi ennen jäsenyysneuvotteluja eikä sitten jälkikäteen, koska silloin unioni on aika voimaton monilta osin.

Tämä hyvin perusteellinen selonteko, minkä hallitus tässä hallituksen esityksessä on kirjoittanut, käy kohta kohdalta läpi vaikutukset Suomeen ja — missä myös yhteisesti unioni on Kroatiaa kehottanut toimenpiteitä jatkamaan — antaa kuitenkin kotiläksyjen jatkamiseen vahvan viestin Kroatialle edelleenkin.

Nostan esiin kaksi kysymystä, jotka ovat ehkä osalle itsestään selviä, mutta kuitenkin muistutukseksi meille: vaikka Kroatiasta heinäkuussa tulisi jäsen, niin ei se välittömästi ota euroa käyttöön, ja vaikka Schengenin säännöksiin perustuvat säädökset tulisivat heti voimaan, niin ei kuitenkaan tämäkään merkitse sitä, että Kroatiasta tulisi automaattisesti osa Schengen-aluetta, vaan tuo edellyttää kaksivaiheista etenemistapaa, valmistelu- ja arviointivaiheen, minkä jälkeen täysimääräinen soveltaminen Kroatian osalta tulisi vasta esille.

Kaiken kaikkiaan EU:n laajentuminen nyt tuonne Länsi-Balkanin alueelle tulee kuitenkin vaikuttamaan toivottavasti vakaamman Euroopan eteen myös sillä alueella, ja Kroatia on aivan hienosti pyrkinyt pitämään yhteyttä myös naapurimaiden kanssa ja tuolla Kaakkois-Euroopassa lisäämään eurooppalaista vakautta.