2) Hallituksen esitys eduskunnalle Kroatian liittymisestä Euroopan
unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi
sopimuksen lainsäädännön alaan
kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
sekä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian
tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen
lainsäädännön alaan kuuluvien
määräysten voimaansaattamisesta annetun
lain kumoamisesta
Peter Östman /kd:
Arvoisa herra puhemies! Euroopan unioni on historiansa aikana
erinäisten vaiheiden kautta kasvanut 27 jäsenvaltion
unioniksi ja muuttanut muotoaan monella tavalla. Toiminnan muoto
ja yhteisen lainsäädännön syvyys
ovat muuttuneet toisaalta perussopimusmuutosten yhteydessä mutta
myös joka kerta, kun unioni on laajentunut maantieteellisesti
ja poliittisesti ottaessaan uusia jäsenmaita joukkoonsa.
Kroatia on unioniinliittymisprosessinsa loppusuoralla, ja liittymisen
on määrä tapahtua heinäkuussa
2013. En epäile, ettei Kroatialta olisi vaadittu paljon.
Joihinkin aiempiin liittymisprosesseihin verrattuna Kroatia on käynyt
läpi hyvinkin tiukat jäsenyysvaatimukset. On hyvä, jos
EU on oppinut jotain aikaisemmista ei niin onnistuneista jäsenyysneuvotteluista.
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan EU:n laajentumisesta, ei riitä kysyä,
onko ehdokasmaa valmis unioniin. Aivan yhtä tärkeää on
kysyä, onko unioni valmis ottamaan vastaan uuden jäsenvaltion.
Sekä euroalue että Euroopan unioni elävät
talouskriisin aikaa. Hallituksen esityksessä todetaan,
että Euroopan komission ennusteen mukaan Kroatian talouskasvu
on tänä vuonna negatiivista, työttömyys
säilyy korkealla tasolla, 13,4 prosentin tasolla, ja julkinen
talous on noin 5 prosenttia alijäämäinen.
Todetaan myös, että kotitalouksien ja yritysten
velkaantuminen ja pankkisektorin epävakaus tuovat mukanaan
riskejä. Myös kroatialaiset itse ovat huolissaan
taloudestaan. Komission tänä vuonna
tekemään eurobarometriin vastanneista kroatialaisista
jopa 49 prosenttia sanoo, ettei pysty tekemään
minkäänlaisia suunnitelmia tulevaisuutta varten.
Samalla 27 prosenttia tutkimukseen vastanneista mieltää EU:n
merkitsevän taloudellista menestystä. Vastaava
keskiarvo EU-maissa on 12 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Epäilen, pystyykö EU vastaamaan
näihin odotuksiin. Unionin kannalta uusi jäsenmaa
tuo mukanaan myös taloudellisia mahdollisuuksia, mutta
siitä huolimatta on mielestäni kuitenkin syytä kysyä,
onko varmaa, ettei Kroatia pian kaadu taloudellisesti unionin syliin. Me
tiedämme, että EU ei ole ratkaisu mihinkään jäsenvaltion
ongelmiin vaan päinvastoin unioni on juuri niin vahva kuin
sen jäsenvaltiot ovat.
Arvoisa puhemies! Kroatia on ensimmäinen unioniin liittyvä maa
Balkanilla. Se aloittaa näin uuden luvun EU:n historiassa.
Mielestäni on syytä korostaa, että se
myös vaatii unionilta paljon harkintaa ja taidollisuutta
toimissaan. Vaikka sodasta onkin kulunut aikaa, Balkan ei ole vielä yhtenäinen
tai konfliktiton alue. Kroatian EU-jäsenyyden myötä Balkanin
alueen menneisyys tulee osaksi unionia, eikä tätä pidä ohittaa
kevyesti. Euroopalla ei ole varaa olla ottamatta huomioon alueen
herkkyyttä ja ongelmia, joita pinnan alla vielä kytee.
On hyvä, että EU on vaatinut sotarikosten selvittämistä ja
rikollisten saattamista oikeuden eteen. Tämän
lisäksi koko entisen Jugoslavian alueen kattavan fact-finding
missionin toteuttaminen olisi mielestäni erittäin
tärkeää. Toivoisinkin, että Euroopan
unioni olisi tässä aloitteellinen, sillä tämä olisi
satsaus Euroopan nimenomaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen. Myös
demokratian ja ihmisoikeuksien todelliseen toteutumiseen on edelleen
kiinnitettävä huomiota.
Arvoisa puhemies! Toivon valiokunnan kiinnittävän
huomiota nimenomaan näihin seikkoihin hallituksen esitystä käsitellessään.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todetaan,
että EU:n perustavoitteena on sen perustamisesta lähtien ollut
Euroopan demokraattinen yhdentyminen. Edelleen EU:n tavoitteena
on Länsi-Balkanin alueen maiden integroiminen unioniin.
EU on nyt kuitenkin historiansa suurimmassa kriisissä, kun
talouskriisi repii koko EU:ta moneen eri suuntaan. Olisiko järkevää ensin
odottaa tilanteen tasaantumista ja jatkaa laajennusprosessia vasta
sen jälkeen?
Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta maata.
Onko nyt odotettavissa samanlainen hurmaantuminen ja uusien jäsenmaiden
invaasio? Ovelle jonottavat jo Makedonia, Serbia, Montenegro, Kosovo,
Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania. Näistä Makedonia
on jo hyväksytty jäsenehdokasmaaksi. Näiden
maiden kansalaisten hyvinvointia ajatellen EU-jäsenyyden
tavoitteleminen toivottavasti yllyttää näiden maiden
hallituksia parantamaan kansallista hyvinvointia ja yhteiskuntarakenteiden
uudistamista sekä vähemmistöryhmien suojelua
ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Myös Romaniassa ja Bulgariassa ihmisoikeudet, järjestäytynyt
rikollisuus, hallinnon ja oikeuslaitoksen korruptoituneisuus sekä rajavalvonnan
puutteellisuus ovat olleet syitä, joiden vuoksi Schengen-rajoitteita
ei ole poistettu. Samat ongelmat ovat Kroatiassa. Huolta herättääkin
se, poistuuko julkinen paine ja jääkö rakenteiden
sekä uudistusten kehittäminen taka-alalle EU-jäsenyyden
saamisen jälkeen.
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä Euroopan komission
kanssa siinä, että yksi uusien jäsenmaiden
tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa turvallisuus
niiden itärajoilla, joista tulee unionin ulkorajat. Ulkorajojen
turvallisuuden takaaminen on välttämätöntä,
jotta EU:n sisärajat voisivat olla avoimet.
Arvoisa puhemies! Kroatian taloutta ja maan eri alueita on tarkoitus
kehittää EU:n rakennerahaston varoista rahoitettavilla
infrastruktuurihankkeilla, joilla muun muassa nykyaikaistettaisiin
ja tuettaisiin Kroatian maataloutta ja maaseutualueiden kehittämistä.
Hallituksen esityksessä todetaankin, että Suomen
maksut EU:lle kasvaisivat välittömästi
Kroatian liittymisestä johtuen noin 5 miljoonalla eurolla
ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seuraavalla budjettikaudella,
jota tänäänkin täällä on
käsitelty, Kroatian jäsenyys maksaisi Suomelle
arviolta noin 150—200 miljoonaa euroa.
On siis varsin ymmärrettävää,
että suomalaiset eivät välttämättä huuda
hurraa-huutoja näille EU:n laajentumispyrkimyksille, koska
suomalaiset maksavat näistä aiheutuvia kuluja
saamatta vastineeksi oikeastaan mitään. Suomen
vienti Kroatiaan oli nimittäin viime vuonna noin 75 miljoonaa
euroa ja tuonti sieltä noin 24 miljoonaa euroa. Suomen
vienti Kroatiaan on siis vaatimattomasti 0,1 prosenttia Suomen koko
viennistä. EU:n ennusteen mukaan Kroatian talouskasvu on
tänä vuonna negatiivista, työttömyysaste verrattain
korkea, julkinen talous alijäämäinen
ja julkisen velan kehityssuunta huolestuttava.
Arvoisa puhemies! Jugoslavian liittovaltio hajosi ja Kroatia
itsenäistyi vuonna 1991. Maan itsenäisyys on siis
tuore, vasta 21-vuotias. Itsenäisyys on myös heillä raskailla
menetyksillä hankittu ja siksi varmasti erityisen arvokas.
Voisinkin kuvitella, että kansalaiset tuntevat tarvetta vahvistaa
ensisijaisesti omaa kansallista identiteettiään
ja kansallista kulttuuriaan. Kroatiassa järjestettiinkin
kansanäänestys tästä EU-jäsenyydestä tämän
vuoden tammikuussa. Kansalaisista noin 66 prosenttia äänesti
"kyllä", noin 33 prosenttia "ei". Äänestysprosentti
jäi melko alhaiseksi. Se oli vain vähän
yli 40 prosenttia. Nyt kroatialaiset ovat kuitenkin luovuttamassa
valtaosaa tuosta nuoresta itsenäisyydestään
EU-jäsenyyden myötä muiden Euroopan maiden
päättäjien käsiin. Onkohan jäsenyysasia
tästä näkövinkkelistä siellä pohdittu
ihan loppuun saakka? (Riitta Myller: Eiköhän luotettaisi
kuitenkin kroatialaisiin tässä asiassa! — Perussuomalaisten ryhmästä:
Peruskroatialaisiin!)
Astrid Thors /r:
Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä edustaja Östman
sanoi, että pitäisi lähettää sinne
jonkin tyyppinen fact-finding mission. Ehkä voisin väittää,
että olen ollut muutamiakin kertoja siellä fact-finding
missionilla, muun muassa suoraan sodan jälkeen, ja nimenomaan
yrittämässä auttaa heitä kehittämään
vähemmistöjen oikeuksia. Elikkä noin
15 vuotta olen seurannut Kroatian tilannetta.
Jag har följt med läget där väldigt
länge. Jag kommer också ihåg hur man
trodde att vissa av de här brottslingarna gömdes
i övriga Kroatien, de som var en förutsättning
för att medlemskapsförhandlingarna skulle inledas.
Det visade sig sedan att de befann sig i bland annat Spanien på Kanarieöarna.
Kroatien har alltså haft en hel del hinder att ta sig över
innan de har kommit så långt som till medlemskapsförhandlingarna.
Det är en utmärkt redogörelse för
många fakta som finns här i regeringens proposition.
Jag vågar dock ifrågasätta om antalet
länder som har ratificerat fördraget är
korrekt. Jag har fått en muntlig uppgift enligt vilken
man i Kroatien hoppas att 21 medlemsstater i EU ska ha undertecknat
fördraget före jul.
Olemme mahdollisesti siis 21:nen jäsenmaa, joka nyt
tätä käsittelee, mahdollisesti, ja minä toivon,
että me voisimme käsitellä tätä ennen joulua.
Varmaan edustajat ovat oikeassa, kun sanomme, että olemme
oppineet näistä edellisistä laajentumisista,
ja melkein jokainen laajentuminen on ollut niin, että vaadimme
jäseneltä yhä enemmän. Tässä itse
jäsenyyssopimuksessa ei ole Bulgarian ja Romanian tyyppistä mekanismia
vaan toisentyyppinen mekanismi artikloissa 36 ja 37. Erikseen toisaalta
sisämarkkinoiden toiminnan osalta ja niin sanotun oikeus-
ja sisäasioiden vapaan osa-alueen osalta 3 vuotta laajentumisen jälkeen
tai jäseneksi tulon jälkeen on tällainen tietty
valvontamekanismi olemassa.
Liitteessä — ehkä se ei löydy
tästä meidän hallituksen esityksestä,
mutta netistähän löytyy kaikki viisaus — on
todettu, että Kroatia sitoutuu muun muassa todella toimeenpanemaan
artiklan 36 mukaisesti oikeuslaitoksen reformin ja jatkaa siinä niin,
että oikeuslaitos olisi entistä riippumattomampi
ja professionaalisempi, että se olisi tehokkaampi jne.
Elikkä meillä on todella merkittävä asiakirja
tämä liite, joka on liitetty laajentumissopimukseen.
Tästä olemme siis oppineet.
Minun mielestäni nyt olisi tärkeätä,
sen sijaan, että me sanomme, että ovatko he nyt
varmasti valmiina, että me kehitämme yhdessä sellaisia
valvontamekanismeja, jotka koskevat todellakin korruptiota, väärinkäytöksiä oikeusaloilla
jo EU:n sisällä. Merkittävä askel
siihen suuntaan on otettu viime viikolla Luxemburgin tuomioistuimessa,
joka totesi, että Unkarin tapa erottaa tuomareita ei ollut
EU:n perussäännösten mukainen. Tästäkään
ei ole myöskään kirjoitettu julkisuudessa,
mutta tämä on merkittävä askel siihen,
että voidaan EU:ssa ja EU-jäsenyyden jälkeen
toteuttaa samantyyppistä valvontaa kuin ennen jäsenyyttä.
On ollut hyvin paljon sellaista, että meillä on
ollut tavallaan kaksi tasoa, tiukka valvonta ennen jäsenyyttä ja
sitten lepsumpaa sen jäsenyyden jälkeen.
Jag tror överhuvudtaget att vi har tagit väldigt stora
steg på vägen till att få en övervakning
också när medlemskap har inträtt. Jag
hänvisar till Luxemburg-domstolens avgörande som
publicerades den 6.11, på Svenska dagen, om att sättet att
avskeda domare i Ungern inte var korrekt. Viktiga steg har tagits.
Det som däremot ändå är
klart, när vi pratar om minoriteter och när vi
pratar om övervakning, är att det fortfarande
finns orsak att vara bekymrad över hur alla minoriteter
har det i verkligheten. Då tänker jag på romernas
ställning, en fråga som åtminstone vår
representation, vår ambassad i Kroatien aktivt har följt
med.
Meillä on siellä myöskin tilanne,
jossa kaikkia vähemmistöjä ei välttämättä kohdella
riittävän hyvin, ja toivottavasti me pystymme
siihen vaikuttamaan, että tilanne heidän osaltaan
paranee. Mutta sen me tiedämme, että EU:n niin
sanottu acquis, niin sanottu säädöspohja,
ei ole riittävän vahva.
Se, mikä minua tällä hetkellä huolestuttaa, ovat
sellaiset piirteet, jotka on kerrottu, että Slovenia nyt
tällä hetkellä hidastaa tämän
sopimuksen voimaan saattamista. Ne, jotka ovat huolestuneita tässä,
ovat sitä siinä mielessä, ollaanko tuomassa
jonkintyyppistä konfliktia tähän mukaan.
Me tiedämme, että silloinen laajentumiskomissaari
Olli Rehn teki mittavan työn, että saatiin jonkintyyppinen
rajasopu aikaan Slovenian ja Kroatian välillä,
mutta missä se sopu nyt on, kun tällaisista kerrotaan
maailmalla? Todellakin kaikki, jotka viittaavat siihen, että pitäisi
olla reconciliation, hyvä sopu, maitten välillä Balkanilla,
ovat oikeassa. Meidän pitää myöskin
kaikin voimin tukea heitä, jotka haluavat sovintoa Balkanilla.
Lopuksi tästä taloudellisesta puolesta. On
ollut erittäin tärkeää, että EU-komissio
on jatkuvasti seurannut ja vaatinut esimerkiksi laivanrakennusteollisuuden
saattamista markkinaehtoiseksi ja markkinapohjaiseksi. Me tiedämme,
että on ollut sellaisia laivanrakennuspaikkoja, jotka ovat
tuottaneet myöskin Itämerelle hyvin paljon laivoja.
On selkeästi meidän etujemme mukaista, että Kroatiassakin
toimitaan samojen sääntöjen mukaan kuin
muualla Euroopassa, muuten he vievät täältä työtä.
Minä luulen ja uskon, että Turussa ja Raumalla
ollaan aika tyytyväisiä siihen, että näin
tulee tapahtumaan ja että tämä prosessi laivanrakennusteollisuuden
osalta saatetaan loppuun, niin kuin EU-komissio on vaatinut.
Valitettavasti itse olen ollut liian vähän
Kroatiassa kaikesta pitkästä yhteydestä huolimatta, mutta
sen voin vain sanoa, että jos on joitakin maita, joilla
on yhtä ihana saaristo kuin meillä, kertoman mukaan
siellä Kroatiassa näin on. Se on ehkä heidän
kaikkein suurin kansallisuusomaisuutensa, josta minä olen
hyvin vakuuttunut, että he pystyvät sitä hyödyntämään,
kunhan sitä hyödynnetään oikealla,
ekologisella tavalla.
Vi brukar säga att den finländska skärgården är
vår bäst bevarade hemlighet. Den kroatiska skärgården är
inte en lika väl bevarad hemlighet, men jag hoppas att
också utnyttjandet av den ska hållas inom ekologiskt
kloka ramar. Jag tror att det blir en stor rikedom som vi alla européer
också kan ta del av på ett eller annat sätt.
Jag hoppas verkligen att en ingående behandling sker
i riksdagen, men min privata förhoppning är nog
att vi skulle kunna bli klara med det här före
jul, för att nu inte vara i allra sista skedet av alla
nuvarande EU-medlemsländer.
Elisabeth Nauclér /r:
Herr talman! För mig som tillbringat över
tre år i Kroatien under kriget kan det inte kännas
annat än fantastiskt att landet har genomgått
en sådan utveckling att det nu snart är moget
att tas in i EU. Själv bodde jag i det område
där den serbiska minoriteten fanns, och jag arbetade med
minoritets- och autonomifrågor. Det som händer är
som sagt var mycket glädjande, samtidigt som det är
mycket sorgligt att tänka på alla de människor
som fått lämna sina hem och aldrig, aldrig mer
får återvända. Många av de som
flydde var åldringar som dog som flyktingar i ett främmande
land utan att någonsin mer ha återsett sina hem.
Just denna aspekt lyfts naturligtvis fram i denna proposition
och har varit central i förhandlingarna. Det handlar om
att reformera rättsväsendet och att garantera
allas grundläggande rättigheter. Som det framgått
under förhandlingarna måste Kroatien ägna
särskild uppmärksamhet åt återvändande
flyktingar, minoriteternas ställning, reformen av rättsväsendet
och det regionala samarbetet.
Till de frågor som Kroatien bara delvis lyckats åtgärda
hör just de återvändande flyktingarna,
men också rättsväsendets oavhängighet
och förhindrande av korruption. Avsikten är att
kommissionen ska fortsätta övervakningen av detta område
i enlighet med artikel 36 i anslutningsfördraget, och det
ser jag som ytterst viktigt. Det kan i det här sammanhanget
vara på sin plats att tilllägga att Finland har
stött och bistått Kroatien genom ett mycket uppskattat
så kallat twinningprojekt just inom rättsväsendet
eller rättsområdet. Det finns detaljerat beskrivet
i propositionen vilka åtgärder som ytterligare
behöver vidtas. Det finns all anledning att tro att landet
kommer på rätt väg med hjälp
av EU, men vi ska inte vara blåögda. Krav måste
ställas.
En annan viktig fråga är den kroatiska varvsindustrin
och dess framtid. Kroatien hade före kriget en lysande
varvsindustri som gav arbetsplatser i kuststäder som Split,
Pula, Rijeka och så vidare. Här byggdes flera
av de passagerarfärjor som våra rederier beställt
och trafikerat med här i Östersjön. Varven
hade få eller inga beställningar under kriget
och för övrigt var de statligt ägda, en
skapelse som inte är tillåten enligt EU:s regelverk.
Ett av de stora projekt som igångsatts på grund av
EU-förhandlingarna är just reformen av varvsindustrin.
Denna reorganisering och privatisering beskrivs också i
propositionen. Avsikten är att kommissionen vid Kroatiens
anslutning ska kräva att alla undsättnings- och
omstruktureringsstöd som beviljats i strid med bestämmelserna
om statligt stöd ska återbetalas. I propositionen
sägs att goda framsteg gjorts vad gäller att ändra
lagstiftningen som avser karteller, fusioner och statligt stöd,
men hur kommer det att se ut i praktiken? Klarar varven av denna
omställning? Kommer det att finnas några arbetsplatser kvar?
Hur kommer detta att påverka Kroatiens ekonomi? Frågetecknen är
många.
Herr talman! Kroatiens ekonomi är bättre än många
andra länder i regionen. Förutsättningar för
ekonomisk tillväxt finns, men samtidigt kan vi konstatera
att de ekonomiska prognoserna inte visar de resultat som tidigare
prognosticerats och som vi alla skulle vilja se. Det talas om en
negativ ekonomisk trend och finansminister Slavko Linic gjorde nyligen
ett dramatiskt uttalande om landets ekonomiska läge. Det
rapporteras om stora summor obetalda skatter, och för det
vidtas åtgärder, ett nytt skatteuppbördssystem
införs, löner och utgifter inom den offentliga
sektorn ska skäras ned etc. Det låter allt bra,
och naturligtvis vill Kroatien lyckas med projektet att lämna
Balkan bakom sig och bli riktiga européer. Det kräver
stor förståelse från vår sida
men också krav på att de regler vi har inom EU
ska efterföljas och att de värderingar vi har
ska respekteras.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa puhemies! EU on nyt historiansa suurimmassa kriisissä,
kun nämä euron ongelmat ovat repimässä koko
EU:ta kahteen tai ehkä vieläkin useampaan osaan.
Laajentumisprosessi tulisi nyt tässä kohtaa mielestäni lopettaa.
Bulgaria ja Romania päästettiin jäseniksi
aivan liian aikaisin. Tämä koko jäsenyysprosessi, kuten
sanoin, tulee pistää jäihin, kunnes on
varmistettu, että näitä samoja virheitä ei
tehdä enää uudestaan. Maita ei saa päästää jäseniksi
ennen kuin ihmisoikeusongelmat, korruptio ja tämän tämmöiset
on edes suurin piirtein saatu hallintaan, ja paitsi että ne
pitäisi saada hallintaan näistä maista,
jotka pyrkivät EU:hun, niin nämä samat
ihmisoikeus- ja korruptio-ongelmat tulisi saada kuntoon myös
niissä maissa, jotka jo EU:n sisällä ovat.
Kun Suomi aikanaan haki EU-jäsenyyttä joskus
90-luvun alkupuolella, puhuttiin siitä, että Suomen
pitää nyt päästä EU-kuntoon,
ja pyrittiin täyttämään niin
sanottuja EU-kriteerejä. Ne tuntuivat hirveän
tavoitteellisilta ja kovilta. Mutta nyt taas tuntuu, että kun
tässä viimeisten 10—12 vuoden aikana
on tullut uusia maita mukaan, ei näitä kriteereitä paljon
ole kyselty, ja rahaliittoakin kun perustettiin, ei ollut väliä:
vaikka väärensi papereita, pääsi
mukaan.
On totta, että Kroatia on esimerkiksi juuri äsken
mainitsemiani Bulgariaa ja Romaniaa valmiimpi tähän
EU:hun, mutta ei siitäkään mitään nettomaksajaa
saada. Kroatia itse asiassa varmaan on paljon valmiimpi Euroopan
unionin jäsenmaa kuin vaikka Kreikka tai Portugali. Siellä monet
asiat ovat sinänsä kunnossa, mutta siitä huolimatta
en kannata Kroatian jäsenyyttä just tämän
tähden, että emme saa siitä uutta nettomaksajaa — äskeisessä keskustelussa
puhuttiin enemmänkin näistä nettomaksajista.
Kroatian jäsenyys nimittäin tulee lisäämään
Suomen EU-jäsenmaksuja seuraavalla budjettikaudella. Se maksaa
Suomelle arviolta noin 150—250 miljoonaa.
Vienti ja tuonti tänne Kroatiaan on kuitenkin vain
0,1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista eli
ilmeisesti jopa vähemmän kuin sillä Tatarstanilla,
jonne ministeri Stubb muutama tunti sitten ilmoitti lähtevänsä vienninedistämismatkalle,
joten veikkaan, että Tatarstan on Suomen viennin kannalta
tärkeämpi kuin tämä Kroatia.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Sitten semmoinen pieni epäselvyys, mikä minulle
on tullut — tämänkin asian voisi joku
selvittää samalla tavalla kuin tämän
Tatarstanin ja Kroatian välisen eron: Tässä on
moni puhunut omissa puheenvuoroissaan siitä, että Kroatia
olisi jäseneksi tullessaan ensimmäinen joko Balkanin
maa Euroopan unionissa tai sitten — vaihtoehtoisesti osa
on puhunut — Länsi-Balkanin maa. Tämä hämmentää minua.
Minun karttakirjani mukaan Slovenia on jo mukana EU:ssa, ja mielestäni
se on ihan Kroatian rajanaapuri ja varmasti yhtä paljon
Länsi-Balkania tai ainakin Balkania kuin Kroatia. Sitten
Kreikka, jonka kaikki varmaan tässä salissa tietävät:
se on Balkanin niemimaan valtioita. Samaten joidenkin tulkintojen
mukaan Bulgaria ja Romaniakin ovat Balkanin maita. Mihin tämä perustuu,
että nyt täällä on useassa puheenvuorossa
sanottu, että Kroatia olisi ensimmäinen Balkanin
tai vaihtoehtoisesti Länsi-Balkanin maa, joka tulee? Tarkentakaa
joku, joka tietää.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Transparency International on kansainvälinen
korruptionvastaista työtä tekevä järjestö,
ja sen yksi toimintamuoto on vuosittain julkaistava kansainvälinen
korruptioindeksi. Suomi sijoittui viime vuonna jälleen
kerran ansiokkaasti listan kärkipäähän
sijalle 2, mutta EU:n seuraavaksi jäsenmaaksi otettava
Kroatia ei pärjännyt yhtä mairittelevasti
vaan jäi sijalle 66. Huomionarvoista on toki myös
se, että Kroatian jälkeen sijoittui sellainenkin
maa kuin Italia ja vielä taaemmas Kreikka.
Ei tarvitse paljon googlailla, kun käy selville, että Kroatiassa
korruptiota ilmenee monin tavoin ja että EU:n jäsenyyspyrkimyksen
edellyttämät korruptionvastaiset korjaavat toimenpiteet eivät
ole olleet riittäviä. Monia maita, joissa on ollut
vakavia ongelmia korruptiossa ja esimerkiksi vähemmistöjen
kohtelussa, on otettu EU:n jäseniksi, vaikka käytännön
elämässä yhteiskunnan ongelmia ei olekaan
saatu korjattua vaatimusten mukaisesti ennen jäsenyyttä.
EU näkyy olevan aika voimaton myös jäsenyyden
hyväksymisen jälkeenkin tietyissä asioissa,
kuten vähemmistöjen suhteen vaikkapa Romaniassa.
Toisaalta voi olla myös näitä onnistumisia,
kuten edustaja Thorsin mainitsema Unkarin esimerkki. Joka tapauksessa
toivottavasti puheet avoimesta, hyvästä hallinnosta
ja sääntöjen noudattamisesta eivät
jää pelkäksi sanahelinäksi eikä Kroatian
hyväksymistä EU:n jäseneksi tarvitse
tässä suhteessa katsoa taaksepäin harmitellen.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Minulla on ollut suuren valiokunnan jäsenenä monena
vuonna mahdollisuus seurata jäsenyysneuvottelun kehittämistä,
josta hallitus on säännöllisesti informoinut
kuulemisissa suuressa valiokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnankin puolella.
Siellä ei ole ollut kannanottoja sen myötä,
että Suomen ei pitäisi olla jäsenyyttä viemässä eteenpäin,
vaan rakentavassa yhteistyössä on haluttu Kroatian
kiinnittävän omassa yhteiskunnallisessa kehityksessään
huomiota tärkeisiin asioihin, joita täällä on
monia nostettu esille.
Kroatia on jättänyt jäsenhakemuksensa
jo helmikuussa 2003 ennen tuota 10 maan suurta liittymissarjaa sitten
seuraavana vuonna. Kun Bulgaria ja Romania tulivat pari vuotta myöhemmin
ja niistä on tullut nyt sitten unionille joiltain sektoreilta
hieman harmia sen suhteen, että sama myönteinen
kehitys ei aivan yhtä positiivisesti jatkunut jäsenyyden
jälkeen, niin luulenpa, että Kroatia on tässä lähes
10 vuoden mittaiseksi venyneessä neuvotteluprosessissa
maksanut aika kovan poliittisen hinnan siitä, että hoidetaan
asiat valmiimmaksi ennen jäsenyysneuvotteluja eikä sitten
jälkikäteen, koska silloin unioni on aika voimaton
monilta osin.
Tämä hyvin perusteellinen selonteko, minkä hallitus
tässä hallituksen esityksessä on kirjoittanut,
käy kohta kohdalta läpi vaikutukset Suomeen ja — missä myös
yhteisesti unioni on Kroatiaa kehottanut toimenpiteitä jatkamaan — antaa
kuitenkin kotiläksyjen jatkamiseen vahvan viestin Kroatialle
edelleenkin.
Nostan esiin kaksi kysymystä, jotka ovat ehkä osalle
itsestään selviä, mutta kuitenkin muistutukseksi
meille: vaikka Kroatiasta heinäkuussa tulisi jäsen,
niin ei se välittömästi ota euroa käyttöön,
ja vaikka Schengenin säännöksiin perustuvat
säädökset tulisivat heti voimaan, niin
ei kuitenkaan tämäkään merkitse
sitä, että Kroatiasta tulisi automaattisesti osa
Schengen-aluetta, vaan tuo edellyttää kaksivaiheista
etenemistapaa, valmistelu- ja arviointivaiheen, minkä jälkeen
täysimääräinen soveltaminen
Kroatian osalta tulisi vasta esille.
Kaiken kaikkiaan EU:n laajentuminen nyt tuonne Länsi-Balkanin
alueelle tulee kuitenkin vaikuttamaan toivottavasti vakaamman Euroopan
eteen myös sillä alueella, ja Kroatia on aivan hienosti
pyrkinyt pitämään yhteyttä myös
naapurimaiden kanssa ja tuolla Kaakkois-Euroopassa lisäämään
eurooppalaista vakautta.
Keskustelu päättyi.