Juha Mieto /kesk:
Arvoisa puhemies! Näin hienona suomalaisena hiihtopäivänä on
hyvä palauttaa mielihin lasten ja nuorten liikkumattomuus.
Samalla viimeisten tutkimustulosten mukaan varusmiesten kunto on
aina vain heikentynyt. Ja kun kaikki tietää, että liikunta
eristää myös terveyttä, liikunta
eristää myös luovuutta, ja tänä päivänä saattaa
olla monella lapsella ainut maharollisuus harrastaa liikuntaa on
harrastaa sitä kouluissa, niin kysynkin hallitukselta, asianomaiselta
ministeri Virkkuselta:
Onko tarkootus, että saataas nuorille eli lapsille
koululiikuntaa eli tunteja lisää?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kunto tulee
olemaan yksi teema ja keskustelun aihe myös tuossa hallituksen
puolivälitarkastelussa ensi viikolla.
Mutta aivan tähän konkreettiseen kysymykseen
liittyen liikuntatunteihin: tänä keväänä tullaan
käynnistämään perusopetuksen
tuntijaon uudistus, josta hallitusohjelmassa on linjattu ainoastaan
se, että taito- ja taideaineita tullaan lisäämään
perusopetuksessa.
Paljon on esitetty toiveita myös siitä, että liikuntatunteja
lisättäisiin. Tuon työn yhteydessä arvioidaan
myös tämä mahdollisuus. On kuitenkin
muistettava, että ainoastaan liikuntatunteja lisäämällä ei
lasten kunto parane, vaan meidän kannattaa hyödyntää näitä mahdollisuuksia,
joita liittyy muun muassa koulumatkoihin. On tärkeää,
että kunnat tiedostavat sen, että koulureitit tulisi
suunnitella niin turvallisiksi, että lapset voisivat kävellä ja
pyöräillä kouluun.
Olemme antaneet projektirahoitusta siihen, että koulujen
pihoja on muutettu parkkipaikoista takaisin liikuntaa suosiviksi,
ja olemme käynnistäneet useita hankkeita, joissa
on välituntiliikuntaa lapsille. Suosittelemme luonnollisesti,
että koulut pitäisivät päivittäin
yhden pidemmän välitunnin, jotta lapsilla olisi
mahdollisuus myös tuolloin (Puhemies: Minuutti on jälleen
kulunut!) liikkua ja saada vähän happea.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! On totta, että koululiikunnalla on
ratkaiseva merkitys elinikäisten liikuntatottumusten luojana
ja se auttaa sitten koko elinkaaren pysymään terveempänä.
Mutta laajentaisin ed. Miedon kysymystä terveyden edistämiseen
ja liikuntaan laajemminkin. Elikkä on hyvin tärkeätä,
että liikutaan koulussa, mutta on tärkeätä,
että liikutaan työyhteisössä ja
me aikuiset myöskin annamme liikunnallista esimerkkiä kaikessa
siinä toiminnassa, missä olemme mukana. Täällä on
urheilukerho tekemässä aloitetta liikunnallisuuden
lisäämiseksi tässä talossa elikkä rappujen
käytön edistämiseksi, mikä olisi
hyvä esimerkki myös muille työpaikoille.
Onko hallituksella tässä puolivälin
tarkastelussa ehkä mahdollisuutta ottaa laajemminkin kantaa
siihen, millä saataisiin Suomi enemmän liikkumaan
myös työyhteisöissä ja työpaikoilla?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Mikäli eduskunta ei pyydä lisätalousarvioon
siihen rahaa, niin varmasti otetaan kantaa, tarkoitan eduskunnassa
tapahtuvan liikunnan lisääntymiseen.
Mutta hallitus on päättänyt ne teemat,
joita puoliväliriihessä tarkastellaan, ja siinä hyvin vahvasti
tuli esille ja yhtenä teemana onkin lasten ja nuorten fyysisen
ja psyykkisen kunnon vahvistaminen siitä näkökulmasta,
mitä muuta me voisimme tehdä kuin vain pelkästään
lainsäädännöllisiä toimia,
jotta terveet elämäntavat ja liikkuminen voisivat
lisääntyä, tai mitä voisimme
tehdä hallinnonalojen, ministeriöitten, yhteistyöllä enemmän.
Ministeri Virkkunen mainitsi muun muassa liikenneratkaisut, kevyen
liikenteen väylät, eli on hyvä pohtia,
voisiko olla niin, että katsoisimme vaikkapa terveyden
kannalta kevyen liikenteen väyliä, emme pelkästään
liikenneturvallisuuden kannalta. Eli katsomme näin poikkihallinnollisesti,
mitä voisimme tehdä, jotta tämmöinen
hyötyliikunta voisi lisääntyä.