Täysistunnon pöytäkirja 11/2012 vp

PTK 11/2012 vp

11. KESKIVIIKKONA 22. HELMIKUUTA 2012 kello 14.07

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointihankkeista Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

 

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta käsittelee nyt yhtä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusalan yhteistyötä koskevaa sopimusta. Sopimuksella sovitaan Suomen ja Yhdysvaltojen puolustushallintojen välisten hankkeiden yleisistä ehdoista. Ehdot määrittelevät osapuolten erillisissä hankesopimuksissa määritettyjen tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointitoimintojen käynnistämistä, toteuttamista ja hallinnointia. Lakiin sisältyvät säännökset sopimuksen mukaisesti vaihdettujen tietojen salassapidosta, Suomen viranomaisten oikeudesta luovuttaa salassa pidettäviä välttämättömiä tietoja sekä säännökset sopimuksen vierailuja koskevien velvoitteiden toteuttamiseksi.

Sopimus on ilmeisen merkittävä Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kokonaiskehyksessä. Huolimatta tämänkin lain ja sopimuksen laajasta salassapitovelvoitteesta on perusteltua toivoa ja vaatia, että jatkossakin eduskuntaa ja ulko- ja puolustusvaliokuntaa informoidaan perusteellisesti käynnissä olevista yhteistyöhankkeista. Parhaillaankin valmistellaan kahta suurta ohjuskauppaa Yhdysvalloista. F/A-18 Horneteihin ollaan hankkimassa JASSM eli ilmasta maahan -hyökkäysohjuksia 70 kappaletta lähes 200 miljoonan euron hinnalla. Näiden lisäksi Pentagon ja Yhdysvaltain kongressi ovat antaneet suostumuksen myydä Suomelle 600 kappaletta lyhyen kantaman Stinger-ilmatorjuntaohjuksia 240 miljoonalla eurolla. Päätökset hankinnoista on mediatietojen mukaan tarkoitus tehdä tarjouskilpailujen jälkeen tämän vuoden aikana.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä olisin kyllä kiinnostunut saamaan tietoa näistä hankinnoista, varsinkin kun hankinnat on kirjattu myös tämän vuoden budjettiin. Hankinnat liittyvät tietenkin myös käynnistettyyn Puolustusvoimien kokonaisuudistukseen, jolla nähtävästi tehdään puolustusbudjettiin tilaa superkalliille materiaalihankinnoille sulkemalla varuskuntia, jakamalla tuhansia lopputilejä ja karsimalla varusmiesten ja reservien koulutusta. On kysyttävä presidentti Koivistoa mukaillen: Mihin me näitä järeitä Hornetien hyökkäysaseita tarvitsemme? Mitä me niistä saamme? Yhdysvaltain strategian ymmärrän kyllä. Sen vientituote on tietenkin demokratia, ja erityisesti Pentagonin demokratian viemiseksi on ammuttava hirmuhallitsijoiden panssareihin riittävän suuria aukkoja. Pienestä aukosta ei sen lajin kansanvalta tahdo oikein mahtua eikä ilman suuria siviiliuhreja eikä ilman vuosien sotilaallista läsnäoloa.

Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu: onko Suomi laajentamassa myös sotilaallisesti osallistumistaan Yhdysvaltain ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin ja muun muassa lentokieltovalvontaan Libyan sodan tapaan? Hyvät edustajat, mitä me näistä operaatioista saamme?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Mielenkiintoinen aihe. Mahdollistetaan tästä lyhyt debatti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä aina uudelleen joudun ihmettelemään sitä hyvin kielteistä suhtautumista Yhdysvaltoihin, mikä sekä suomalaisen äärivasemmiston että yleensä eurooppalaisen vasemmiston toiminnassa ja puheenvuoroissa jatkuvasti ilmenee. En nyt puhu siitä, että amerikkalaiset esimerkiksi auttoivat Eurooppaa siinä, että selvisimme natseista toisessa maailmansodassa, vaan puhun siitä, että kun Yhdysvallat menee johonkin kriisiin mukaan, esimerkiksi Afganistaniin, sitä arvostellaan, se on väärin tehty, ja sitten kun Yhdysvallat ei mene johonkin, esimerkiksi Syyriaan tänä päivänä, niin sitten taas ihmetellään, miksei Yhdysvallat mene. Kyllä minä äärivasemmiston edustajana katsoisin vähän peiliin ja toteaisin, että ne teidän vanhat suosikkivaltionne, Iran, Kuuba, Syyria, Nicaragua ja kumppanit, ovat niitä tämän päivän diktatuureja, joihin olisi syytä suhtautua kielteisesti, eikä Yhdysvallat.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhuja tuossa epäili sitä, mitä siitä kostuu, niin justiin tuli taas TV1:ltä MOT, ansiokas tv-ohjelma, joka osoitti, että esimerkiksi rehti ja hyvämaineinen Vaisala pystyy olemaan hyvinkin mukana kaikennäköisissä asekehittelyhankkeissa ja sen tapaisissa ilman tämmöisiäkin vähän niin kuin kommervenkkeja, mitä tästä sitten tulisi olemaan.

Mutta toisaalta edustaja Zyskowiczille sen verran, että kyllä meidän niin sanotut yrittäjäpuolueetkin voisivat oppia aika paljon näissä asioissa Amerikasta. Tulevaisuusvaliokunta oli just siellä vierailulla, ja tutustuttiin startup-yrityksiin ja siihen tukeen. Esimerkiksi eilenkin Oulussa selvisi samalle porukalle se, että meillä ei vieläkään ole saatu minkäänlaista kunnon lainsäädäntöä, millä tuettaisiin näitä innovatiivisia yrityksiä, startup- ja pieniä mikroyrityksiä. Puheita vaan on, mutta ei minkäänlaista lainsäädäntöä ole hoidettu, vaikka on näinkin oikeistolaisia hallituksia peräkkäin tässä ollut.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässähän on kysymys tärkeästä asiasta periaatteessa ja käytännössä. Sinänsä Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyöhön kannattaa suhtautua rauhallisesti ja asiallisesti, pitää sitä ihan normaalina yhteistyönä, ja se yhteistyö, liittyen meidän puolustukseemmekin, on tärkeä ulottuvuus myös Suomen kannalta katsottuna. Eli lähtökohdan minusta täytyy olla tällainen viileä harkinta, mikä on tarpeellista ja mikä ei. Sen sijaan olisi kyllä ollut, ja jatkossa varmaan vieläkin enemmän, tarpeellista, että sekä puolustusministeri että ulkoministeri ovat täällä tätä asiaa selostamassa, sekä tähän asiaan liittyviä sotilaallisia näkökohtia että myös tähän asiaan liittyviä poliittisia näkökohtia, koska tämä nyt ei ole aivan mikä tahansa sotilaallinen kysymys, mitä tässä käsitellään.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Zyskowiczin hyökkäys edustaja Yrttiahoa kohtaan oli aivan kohtuuton: kaivaa kaikki mahdolliset tehdyt ja tekemättömät hirmuteot menneiltä vuosikymmeniltä. Edustaja Yrttiaho vaan kaipasi tietoa ja asiallista keskustelua siitä, mihin tällaiset pitkät ohjelmat ja sitoumukset johtavat, ja kun olen lukenut näitä Yhdysvaltain puolustushallinnon tiedotteita, jotka liittyvät esimerkiksi tähän ohjuskauppaan, niin kyllä sieltä voi vahvan poliittisen viestin lukea sen mukaan, minkälaista kieltä näissä tiedotteissa käytetään Suomen ja Yhdysvaltain liittoutumisesta ja liittolaisuudesta. Ne ovat mielenkiintoista luettavaa varmaan myöskin siellä salin oikealla puolella. Mutta kun kerran kiinnostusta tähän asiaan on, niin kysyn, onko tälle JASSM-ohjuskaupalle, joka on noin 200 miljoonaa euroa, huomattava summa, rahoitus järjestetty, koska tämä prosessi on kuitenkin edennyt vuosi vuoden jälkeen sitä päämäärää kohti.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kuinka ollakaan, edustaja Sasilla on seuraava puheenvuoro.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeätä, että Suomi toimii Yhdysvaltojen kanssa yhteistyössä, myöskin sotilaallisessa yhteistyössä, koska jaamme samat arvot, jotka ovat demokratia ja ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate.

Myöskin on tärkeätä, että teemme yhteistä tutkimustyötä, koska amerikkalainen tutkimustyö sotilas-, puolustusalalla on huippuluokkaa. Haluan mainita muun muassa Raytheon-nimisen yhtiön, joka on erittäin menestyvä ja korkeinta tutkimusta edustava yhtiö. Ja täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaan on tärkeätä, että olemme tässä huippututkimuksessa laajasti mukana.

Mutta Yhdysvaltain armeijalle on myöskin sotilaiden suojaaminen ja heidän kuntoon saattamisensa, kuntouttamisensa, erittäin tärkeätä, ja voin sanoa, että tämä sopimus on erittäin tärkeä Tampereen yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle. Siellä tehdään merkittävää solututkimusta, ja tarkoitus on, että kun sotilaita joudutaan kuntouttamaan ja tervehdyttämään sotilaallisten operaatioitten jälkeen, niin voitaisiin tältä osin käyttää kaikkein tehokkainta teknologiaa, ja Suomessa on muun muassa solututkimus erittäin pitkälle edennyttä. Tämän tyyppinen yhteistyö hyödyttää ei pelkästään sotilaita, jotka kuntoutetaan, palautetaan normaaliin elämään taisteluvahinkojen jälkeen, vaan kyllä se teknologia tulee sitten kaikkien kansalaisten hyväksi, kun heidän elimistöään pyritään tulevaisuudessa parantamaan ja myöskin sitten kehittämään, jos siinä on puutteita. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että tällä sopimuksella on myöskin merkittäviä siviilielementtejä, ja kuten sanottu, Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta hyötyy tästä merkittävästi.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmassa ei koskaan ole liikaa yhteistyötä eikä yhteistyösopimuksia, ja siinä mielessä on tavattoman tärkeää, että Suomi on valmis tekemään yhteistyötä muiden maiden kanssa ja myös solmimaan yhteistyösopimuksia. Voisi kait ajatella, että myös YYA-sopimus on aika lailla verrattavissa tähän sopimukseen tavoitteiden osalta, ja siinä mielessä on tärkeää, että Suomi on tässä USA:n kanssa yhteistyörintamassa mukana. (Seppo Kääriäinen: Nyt meni kyllä vikaan aika pahasti! — Kari Rajamäki: Ei voi rinnastaa!) Puolustusvaliokunnassa tämä käsiteltiin ja yksimielisesti hyväksyttiin, ja siinä mielessä on yhteisestä tahdosta kyse. — On ihan selvä asia, että näitä sopimuksia, niin kuin edustaja Rajamäki tuossa välihuutona sanoi, ei voi rinnastaa. Mutta tarkoitin sitä, että nämä ovat tärkeitä yhteistyökuvioita, missä Suomen täytyy olla mukana monella eri rintamalla, ja tässä on myös yksi niistä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluaako edustaja Yrttiaho tähän viimeisen puheenvuoron? — Hänen puheenvuorostaan tämä vilkas keskustelu lähti liikkeelle.

Jyrki  Yrttiaho  /vr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä vielä korostaa sitä, että vaadin nimenomaan avoimuutta ja välitöntä ja perusteellista tiedonsaantia eduskunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle ja puolustusvaliokunnalle kaikista hankkeista, myöskin tutkimushankkeista ja erityisesti näistä suurista asekaupoista, joista tuntuu, että tässäkin salissa ja hallituksen piirissä ollaan hiirenhiljaa. Julkisuus ja keskustelu näistä hankinnoista on kyllä tässä maassa tukahdutettu. Keskustellaan näistä!

Puhemies Eero Heinäluoma:

Totean, että eduskunnan pöytäkirja menee valtioneuvostolle, myös se toive, että ministerit olisivat läsnä asian esittelyssä. — Sitten puhujalistaan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minusta oli aika mielenkiintoista, että tätä sopimusta verrataan YYA-sopimukseen. Silloin kai voi sanoa, että kokoomus on erityisen suomettunut puolue.

Mutta edustaja Yrttiaho nosti esille kummassakin puheenvuorossaan sen, että näitä asioita ei käsitellä valtamediassa, mikä on ikävä asia ja erityisesti tällä hetkellä, kun Suomen maakuntavaruskuntia laitetaan kiinni ja samaan aikaan satojen miljoonien eurojen asekauppoja tehdään ja valmistellaan Yhdysvalloissa: tämä JASSM-kauppa, melkein 200 miljoonaa euroa, ja sitten Stinger-ohjuskauppa, joka on vieläkin laajempi ja suurempi. Eli asetelmahan on se, että Suomeen rakennetaan kallista Nato-yhteensopivaa teknoarmeijaa ja se tehdään muun muassa maakuntavaruskuntien kustannuksella. Ja nämä JASSM-ohjuksethan ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että ne muuttavat kokonaan Hornetien käytön luonteen. Ne mahdollistavat suomalaisten Hornetienkin lähtemisen mukaan kansainvälisiin yhteisoperaatioihin, elikkä tällä ohjuskaupalla on hyvin vahva poliittinenkin ulottuvuus.

Mutta en kyllä saanut, en kokoomuksen puhujilta enkä muiltakaan, vastausta siihen, että kun tätä JASSM-kauppaa on viety eteenpäin vuosikausia — ja ymmärrän kyllä sen, että ihan vähällä siitä kelkasta ei hypätä pois — niin onko tämän 200 miljoonan euron kaupan rahoitus nyt varmistunut. Muistutan vielä, että se on erityisen tärkeä tieto siitä, että ollaan kertarysäyksellä valmiit laittamaan 200 miljoonaa euroa tämmöiseen kauppaan ja kuitenkin lakkautetaan hyvin tärkeitä, perinteisiä maakuntavaruskuntia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Taisin vahingossa painaa tuotakin nappia, mutta jatketaan nyt siitä, kun edustaja Mustajärvi toi Horneteista tämänkin huomion, kun Pirkanmaalta ne nyt viedään sinne pääministerin kotipaikkakunnalle, sinne Siilinjärvelle: Kun se on niin helposti tulkittu niin, että edellisessä hallituksessakin hätäkeskus Tampereelta siirrettiin — jonka sosialidemokraatit lupasivat hoitaa takaisin Tampereelle mutta eivät hoitaneet — sinne kaikkein huonoimpien yhteyksien päähän Poriin, niin kyllä se on ehkä nyt tässä Hornet-asiassa tosiaan kyse tämmöisestä sotilaallisesta jutusta enemmänkin kuin tämmöisestä, että... Tavallaan siitä ei noussut silloin kohua. Kysehän oli kielipoliittisesta jutusta silloinkin, aivan niin kuin tässä Puolustusvoimien asiassa, että täytyi sumplia semmoinen ruotsinkielinen rannikko sinne hätäkeskuksien keskelle. Tämä on ollut kielipolitiikkaa aikaisemminkin tässä eduskunnassa; ei keskusta ole ainoa puolue, joka kääntää takkinsa, vaan kyllä nuo varsinaiset isot puolueetkin kääntävät, jos RKP heiltä jotain kysyy.

Mutta tosiaan edustaja Mustajärven huomio oli varmaan ihan oikein. Ja sen verran vielä näistä muutenkin, että minullekin on tullut sähköpostia, että emmekö me nyt huomaa, mihin tällä pyritään, että Natoahan tällä järjestetään, kun rkp:läiset ovat innoissaan ja kokoomus heikentämässä suomalaista maanpuolustusta. No, totta kai nyt sen legendaarinen sokea ja muutkin vastaavat sananlaskuhenkilöt ovat havainneet, että tästä on kyse. Mutta minkä sille nyt voi: kun meillä on tämmöinen meininki ja meidän mediakin on vielä saman tahon omistama kuin hallituskin monitahoisesti, niin emmehän me voi mitenkään sitä esiin tuoda muuta kuin täällä, kun toimittajat ovat runsaslukuisina paikalla.

Mutta tosiaan, muuten tämä Amerikan meininki ja Yhdysvallat on hyvä. Yliopistollinen yhteistyö on siellä sen kanssa erinomainen asia hoitaa ja tosiaan pysyä tässä kehityksessä mukana, niin että en minä näe tässä ihan niin kauheata mörköä, mutta tämän yhden päälinjan minä kyllä tässä näen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko edustaja Väätäisellä pyydetty puheenvuoro? — Olkaa hyvä!

Tuula  Väätäinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä varmaan jäi pois edellisestä puheenvuorosta, mutta haluan kuitenkin vielä sanoa, että en todellakaan tarkoittanut verrata näitä kahta sopimusta keskenään, vaan halusin sanoa sen, että Suomi on mukana monessa tärkeässä yhteistyösopimuksessa ja tämä Suomen ja USA:n välille solmittava sopimus on nyt sitten jatkoa tähän hyvään sopimussarjaan.

Kalle Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Noissa ohjushankinnoissahan on nimenomaan kysymys siitä, että Suomen puolustuskyky pidetään yllä ja nykyaikaisena ja siinä kunnossa kuin sen tuleekin olla. Mutta kun tällainen sopimus tehdään, jossa puhutaan maiden välisestä tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointihankkeista, niin ei siinä nyt ensimmäisenä pidä nähdä uhkaa, että meiltä viedään jotain, vaan pitää nähdä se mahdollisuus, nimenomaan se mahdollisuus, jota esimerkiksi edustaja Sasi tuossa omassa puheenvuorossaan toi esiin.

Eli silloin kun tehdään kansainvälistä yhteistyötä, meidän korkea osaamisemme voidaan saada siellä esille ja sitä kautta saada esimerkiksi tätä kauppataseen vajetta sitten aikanaan pienennettyä. Päästään mukaan järjestelmiin ja omaa osaamista viemään sinne kaupanteon kautta. Nimenomaan sitä edustaja Virtasen Amerikan-meininkiä tässä taloustilanteessa nyt tähän kauppataseen vajeen korjaamiseen ja bisnekseen me tarvitsemme kansainvälisen yhteistyön kautta.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Mielestäni se vanha periaate, että Suomen tulee pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, on ajankohtaista tänäänkin. En voi hyväksyä sitä, että Suomea koko ajan monenlaisin eri toimin viedään kohti Natoa. Suomen tulee säilyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja hoitaa itse oma uskottava puolustuksensa. Herra puhemies, se on viisautta.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tekesissä on oltu pitkään huolestuneita siitä, että näillä huipputeknologian osa-alueilla meidän suomalaisten jääminen syrjään on yhä useammin mahdollista. Suomeen on vaikea houkutella ulkomaisia tiedemiehiä, jotka olisivat alansa huippuja. Näissä tieteenaloissa on sitten näitä siviilisovellutuksia, jotka tulevat ehkä sitten ihan toisella alalla käyttöön. Suomalaisten kannattaa tätä suorastaan vaatia. Toisaalta sitten suomalaisen luonnon erityisolosuhteet pakkasineen ja vastaavineen kiinnostavat tietysti tiettyjä testaustilanteiden toteuttajia. Muun muassa autoteollisuus ylläpitää aika merkittävää testaustoimintaa, ja voisin kuvitella, että vaikka ja jos Suomi haluaa kaikissa olosuhteissa pysyä liittoutumattomana, niin silloin kyllä kannattaa huolehtia oman osaamisensa ylläpitämisestäkin omin keinoin.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sopimushan liittyy mitä kiinteimmin konkreettisiin materiaalihankintoihin ja niiden tutkimukselliseen ja tekniseen valmisteluun ja yhteistyöhön. Edellisellä eduskuntakaudella sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto yhteisessä budjettikannanotossaan totesivat aika kaukonäköisesti, että sitoutumalla pitkiin ja kalliisiin materiaalihankintaohjelmiin puolustusbudjetin painopiste muuttuu ja ajaudutaan aluepuolustuksen karsintaan ja varuskuntien sulkemiseen. Tämä näkymä on nyt toteutumassa.

Vielä lopuksi: Edustaja Mustajärvi nosti tärkeän poliittisen johtopäätöksen esille, kun hän totesi näistä Hornetien varustelusta. Hornetithan hankittiin nimenomaan torjunta- ja ilmavalvontatehtäviin, mutta nyt niitä varustetaan järeillä hyökkäysaseilla ja valmistellaan myös osallistumista tällä aseistuksella kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin Naton ja Yhdysvaltojen johdolla.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ei ole ensimmäinen kerta, kun sotilasteknologiaa ja sen kehittämistä markkinoidaan niillä tuloksilla, joita on saatu siviilipuolella. Onhan se totta, että se on poikinut paljon semmoisia keksintöjä, tuotteita ja teknologiaa, joita on voitu hyödyntää siviilielämässä, mutta kyllä siinä on kyse enemmänkin tämmöisestä viikunanlehdestä, jolla myöskin nämä sotilaalliset kehittämisohjelmat sitten perustellaan.

Tulee mieleen pohjoisesta Rovajärven alueelta miehittämättömien ilma-alusten testaustoiminta. Siinähän on taustalla Sagem-yritys, Safran Group, liikevaihto 10 miljardia euroa, ja niitäkin koneitten lennättämisiä markkinoitiin sillä, kuinka paljon hyvää siitä poikii siviilielämään. Minä en ole vielä näitä hyötyjä kyllä nähnyt, vaikka olen erityisen tarkasti noita hankkeita seurannut. Ja nämä miehittämättömät UAV-aluksethan ovat juuri niitä koneita, joita käytetään muun muassa sillä tapaa, että kun Yhdysvalloissa painetaan nappia, niin Pakistanissa räjähtää.

Ja miksi tästä ohjelmasta ja sen taustoista kannattaa puhua nyt? Siinä on kolme isompaa asiaa ja perustetta: ensinnäkin ohjelman sisältö ja sen sitovuus, sitten rahoitus, joka on äärimmäisen tärkeä kysymys näinä päivinä, ja myöskin se, mihin nämä pitkät hankkeet, joilla lähennetään ja lähennetään tiettyjä tahoja, lopulta johtavat. Kyllä kai kaikki, jotka ovat Suomenkin puolustusvoimien kehitystä seuranneet, ovat nähneet sen, että ihan komentokieltä, tekstiilejä, kaikkea myöten Suomenkin armeijasta on tehty Nato-yhteensopiva.

Jari Myllykoski  /vas:

Arvoisa puhemies! Enemmän kuin vain politiikkaa on syytä arvioida se, mitä edustaja Yrttiaho toi ensimmäisessä puheenvuorossaan esille: ei niinkään sitä, onko äärivasemmisto vai onko äärioikeisto, vaan se, että kun eduskunnassa tehdään päätöksiä, pitää olla selvillä ja hyvin tiedossa eduskunnalla mutta myös valiokunnalla se, mitkä ovat ne suuntaukset, mihinkä ollaan menemässä, minkälaisiin hankintoihin ollaan suuntautumassa, että voidaan arvioida sitten tässä salissa niiden vaikutuksia, sen lisäksi, että me olemme lakkauttamassa varuskuntia, sitä, mihinkä meidän aseteknologinen osaamisemme kohdentuu ja mitä me olemme hankkimassa. Ei ole mörköjä, jos ei niitä piilotella. On vain avoimuutta ja yhdessä sopien voidaan rakentaa sitten se meille oleva ja tärkeä, on se ratkaisu sitten mikä hyvänsä. Mutta kaikkien siihen vaikuttavien seikkojen pitää olla oleellisesti tiedossa, jotta päätös voidaan tehdä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! En puutu nyt Nato-yhteensopivuuteen enkä tähän poliittiseen puoleen, mutta kun täällä viitattiin siihen, millä tavalla itse asiassa isoilla materiaalihankintasuunnitelmilla ja -sopimuksilla, jotka ovat hyvin pitkäaikaisia, on sidottu itse asiassa viime vuosien ja vuosikymmenten aikana eduskunnan tosiasiallista budjettivaltaa puolustusmenojen osalta, niin se on ihan fakta. On ollut kova into keksiä uusia asejärjestelmiä, tehdä isoja hankintoja.

Puhutaan vaikka taisteluhelikopterihankinnasta, jota pidettiin aivan ehdottoman tärkeänä. Sitten eduskunnan vastustuksesta siitä luovuttiin. Kukaan ei ole kaivannut enää taisteluhelikoptereita. Hankittiin panssarivaunuja, hankittiin 150 kilometriä pitkä junallinen vanhoja aseita entisestä DDR:stä, kehitettiin ilmatyynyalus, jota pidettiin valtavana innovaationa ja melkein puolustuksen tukirankana, mutta sitten, kun oli pari koekappaletta tehty, todettiin, että ei niillä voikaan ajaa Suomen saaristossa, kun ne pitävät niin kamalaa meteliä.

Elikkä kyllä eduskunnan ihan oikeasti näissä puolustustarvike- ja varsinkin näissä isoissa hankinnoissa kannattaa olla kriittinen, niin että kun niihin menevät miljoonat ja sadat miljoonat ovat sitten vastakkain esimerkiksi varusmieskoulutuksen tason, varusmiesten varustamistason kanssa ja yleensä koulutuksen tason kanssa, niin silloin on syytä myöskin niitä kriittisesti arvioida ja pitää eduskunnan budjettivalta myöskin näiden hankintojen osalta tosiasiallisesti omissa käsissään.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on sotilasteknologiasta puhuttu. Minä luulen, että tässä salissa lähes jokaisella on sotilasteknologiaa ranteessaan. Rannekello on kehitetty tykistöupseereiden käyttöön ensimmäiseen maailmansotaan. Jos emme ole valmiita tekemään ajoissa niitä muutoksia, joihin teknologia antaa mahdollisuudet, niin olemme samassa tilanteessa kuin Puola vuonna 39 taistellessaan panssarivaunuja vastaan ratsuväen kanssa. Siitä ei kovin kunniakasta tulosta syntynyt.

On erikoista, jos meillä on Puolustusvoimissa palkattuna upseereita, joilla on pätevä koulutus, emmekä luota heidän osaamiseensa, tietotaitoonsa, näkemykseensä siitä, mikä on Puolustusvoimille parasta aseistusta. Me kävimme sitä keskustelua täällä jalkaväkimiinoista. Se oli poliittinen päätös, ja se oli onneton päätös. Siinäkin tapauksessa olisi varmasti ollut parempi antaa upseereiden miettiä, mikä on Suomen puolustuksen kannalta paras ratkaisu.

Keskustelu päättyi.