Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan, että Kelan rahoitustilanteen parantamiseksi laki valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä kumottaisiin.

Hallitus sopi maaliskuussa 1998 ministeriöiden vuoden 1999 talousarviokehyksiä koskevien neuvottelujen yhteydessä, että valtio vähentää rahoitusosuuttaan Kelalle 500 miljoonalla markalla puuttumatta laitoksen maksamien etuuksien määriin. Samalla hallitus sopi myös siitä, että Kelan tulee rahoittaa kyseinen määrä omilla varoillaan.

Asiasta säädettiin tuolloin lailla: laki valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä. Käytännössä tämä valtion rahoitusosuuden vähentäminen toteutettiin siten, että valtio suoritti Kelalle vuonna 1999 niin sanottua takuusuoritusta 500 miljoonaa markkaa vähemmän kuin Kelan Kansaneläkerahaston ja Sairausvakuutusrahaston lakisääteisten rahoitusomaisuuden vähimmäismäärien saavuttamiseksi tarvittiin. Valtio vastasi kuitenkin edelleen laitoksen kunkinhetkisestä maksuvalmiudesta. Kelalle asetettiin velvollisuus rahoittaa näin syntynyt vaje omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennessä.

Edellä mainittua lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan Kela voi rahoittaa maksuvelvoitteensa viime kädessä realisoimalla sijoitusomaisuuttaan. Tämä on tarpeen, jos Kelalle ei kerry riittävästi rahoitusomaisuutta velvoitteistaan suoriutumiseen. Kelalle annettiin lisäksi mahdollisuus rahoittaa maksuvelvoitteensa laitoksensa sisäisillä järjestelyillä siten, että Kelan Eläkevastuurahasto voi ostaa varojensa tuotoilla sijoitus- tai käyttöomaisuutta Kansaneläke- ja Sairausvakuutusrahastosta.

Vuoden 2001 lopussa Kelalle asetettu 500 miljoonan markan rahoitusvelvoite muutettiin euromääräiseksi eli noin 84,1 miljoonaksi euroksi. Samalla velvoitteen täyttämiselle asetettua määräaikaa jatkettiin vuoden 2001 lopusta vuoden 2003 loppuun: laki valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain muuttamisesta.

Arvoisa puhemies! Vakuutettujen ja työnantajien vakuutusmaksuperusteet on määritelty vuosina 1999—2001 sellaisiksi, ettei Kelalle ole kertynyt sellaista rahoitusomaisuutta, jolla se olisi voinut suoriutua kyseisen rahoitusvelvoitteen täyttämisestä. Sellaista omaisuutta ei nykyisten laskelmien ja eduskunnan säätämien rahoitusperusteiden mukaan myöskään kerry tänäkään vuonna. Myöskään valtion vuoden 2003 talousarvioesitys ei sisällä toimenpiteitä rahoitusvelvollisuuden kattamiseksi.

Tähän mennessä Kela on täyttänyt rahoitusvelvoitteistaan 23,2 miljoonaa euroa. Tämä on tapahtunut pääosin laitoksen sisäisin järjestelyin. Kelan Eläkevastuurahasto on ostanut omaisuuden tuotoillaan ja muilla varoillaan Kansaneläkerahaston ja Sairausvakuutusrahaston sijoitusomaisuutta. Eläkevastuurahastossa ei kuitenkaan ole enää varoja tähän tarkoitukseen. Rahoitusvelvoitteesta on tällä hetkellä jäljellä vielä lähes 61 miljoonaa euroa. Tämän maksamiseksi Kela joutuu näin ollen viime kädessä realisoimaan sijoitusomaisuuttaan eli käytännössä myymään omistamiaan pörssiosakkeita laitoksen ulkopuolelle. Tätä ei voine pitää kovinkaan järkevänä, ei ainakaan tänä aikana.

Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Kelalle on syntynyt lain voimassaolon aikana osinko- ja korkotuottoja noin 104,5 miljoonaa euroa. Osinkotuottojen osuus tästä määrästä on lähes 54 miljoonaa euroa. Nämä varat on käytetty Kelan etuus-, toiminta- ja eläkemenojen maksamiseen, joten ne ovat vastaavasti vähentäneet valtion takuusuorituksen määrää. Jos Kela joutuu myymään rahoitusvelvoitteensa täyttämiseksi sijoitusomaisuuttaan, merkitsee tämä osinkotulojen vähentymistä myyntiä vastaavalta osin. Tämä puolestaan lisää tulevina vuosina valtion takuusuorituksen tarvetta.

Vuonna 1999 toteutettu takuusuorituksen vähentäminen heikensi Kelan rahoitustilannetta ja erityisesti laitoksen maksuvalmiutta entisestään. Nykyiset Kelan rahoitusasemaa koskevat vähimmäismääräsäännökset eivät riitä turvaamaan etuusjärjestelmien jatkuvaa maksuvalmiutta. Takuusuorituksen lisäksi Kela onkin vuosittain tarvinnut valtiolta lyhytaikaisesti maksuvalmiussuorituksia. Maksuvalmiussuorituksilla turvataan Kelan kunkinhetkinen maksuvalmius, mutta Kelan on palautettava näin saatu määrä valtiolle välittömästi saatuaan siihen tarvittavat varat.

Vaikka Kela jo vuoden 2001 loppuun mennessä oli täyttänyt rahoitusvelvoitteistaan 23,2 miljoonaa euroa, se tarvitsi vuoden 2001 joulukuussa noin 54 miljoonaa euroa maksuvalmiussuoritusta. Vuoden 2002 joulukuussa maksuvalmiussuoritusta arvioidaan tarvittavan noin 65 miljoonaa euroa.

Kelan rahoitustilanteeseen vaikuttaa erityisesti sairausvakuutuksen rahoituksen paha epätasapaino. Tulot eivät riitä lähimainkaan kattamaan menoja, vaan Sairausvakuutusrahastoon on vuosittain tarvittu yhä suurempi määrä valtion takuusuoritusta. Kuluvan vuoden takuusuorituksen määräksi on arvioitu 666 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden takuusuorituksen määrä olisi 629 miljoonaa euroa. Takuusuorituksen määrän lasku johtuu tosin siitä, että Kelalle esitetään tilitettäväksi ensi vuonna 300 miljoonaa euroa enemmän arvonlisäveron tuottoa kuin kuluvana vuonna.

Eduskunta ja Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat useaan otteeseen ottaneet kantaa Kelan rahoitukseen. Viimeksi 8.8.2002 Kansaneläkelaitoksen valtuutetut antoivat yleiskokouksessaan seuraavan lausuman: "Kelan valtuutetut ovat toistuvasti edellyttäneet, että kansaneläkkeiden ja sairausvakuutuksen rahoitusperusteet tulisi määritellä kestävälle pohjalle siten, että valtion takuusuorituksiin jouduttaisiin turvautumaan vain poikkeustapauksissa."

Rahoituksen tulisi perustua itsenäisiin ja riittäviin vakuutusmaksuihin tai muihin selkeästi määriteltyihin vakaisiin tuloihin, jolloin rahastojen välisistä siirroista voitaisiin luopua. Kansaneläke- ja Sairausvakuutusrahaston vähimmäismäärät tulisi mitoittaa niin, että rahastot turvaisivat maksuvalmiuden tulojen ja menojen satunnaisesti vaihdellessa. Jollei tähän päästä, etenkin sairausvakuutusjärjestelmän perusta vaarantuu ja Kelan hoitaman sosiaalivakuutuksen toimeenpanoa haittaa jatkuva epävarmuus.

Kelan rahoitusasema huomioon ottaen olisikin perusteltua, että valtion Kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämistä vuonna 1999 koskeva laki kumottaisiin jäljellä olevan noin 61 miljoonan euron osalta. Tästä säädettäisiin valtion vuoden 2003 talousarvion yhteydessä. Käytännössä asia ehdotetaan lakialoitteessa hoidettavaksi niin, että Kansaneläkerahasto ja Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismääräsäännöksiä korotettaisiin 1 prosentilla. Kansaneläkerahaston vähimmäismäärän tulisi olla vähintään 5 prosenttia ja Sairausvakuutusrahaston vähintään 9 prosenttia. Tämän on laskettu lisäävän Kelan tuloja yhteensä noin 61 miljoonalla eurolla eli juuri laitokselle säädetyistä rahoitusvelvoitteista puuttuvalla määrällä. Ehdotettu menettely tarkoittaisi valtion Kelalle maksaman takuusuorituksen korottamista 61 miljoonalla eurolla valtion vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotetusta määrästä.