Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on sosiaalisia yrityksiä koskeva työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö. Lailla sosiaalinen yritys määritellään tavaroita tai palveluja liiketaloudellisin periaattein tuottavaksi yritykseksi. Yritykseltä edellytetään, että sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi sen tulee maksaa kaikille työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa yksilöllisestä tuottavuudesta riippumatta.

Nimeä sosiaalinen yritys saavat käyttää vain tämän lain mukaiset yritykset, jotka on merkitty työministeriön pitämään rekisteriin. Rekisteriin merkitään erikseen ne sosiaaliset yritykset, joiden nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja joille tällä perusteella voidaan myöntää projektitukea yrityksen perustamiseen ja vakiinnuttamiseen. Työllistämistukea ja yhdistelmätukea koskevia säännöksiä muutetaan samalla niin, että sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää tukea vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen muita yrityksiä väljemmin ehdoin ja pidemmäksi ajaksi.

Sosiaalisilla yrityksillä pyritään lisäämään yhteiskunnan keinoja purkaa rakennetyöttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyskehitykseen. Niistä odotetaan apua erityisesti kaikkein vaikeimmin työllistettävien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tarkoituksena on, että pitkäaikaistyöttömien osalta sosiaalinen yritys olisi siirtymätyöpaikka avoimille työmarkkinoille. Osalle vajaakuntoisista, erityisesti vammaisille, sosiaalinen yritys voisi tarjota myös pysyväisluonteisen tuetun työpaikan.

Valiokunta korostaa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan ja te-keskusten vastuuta sosiaalisten yritysten perustamisessa sekä toiminnan käynnistämisessä ja tukemisessa. Sosiaaliset yritykset tulee saada muiden yritysten kanssa yhdenvertaiseen asemaan lainoituksen ja muiden yritystukien saannissa. Sosiaalisia yrityksiä perustavilla kolmannen sektorin järjestöillä taikka työttömien tai vajaakuntoisten yhteenliittymillä on harvoin alkupääomaa tai tarvittavia vakuuksia. Rahoituksen varmistamisessa korostuukin julkisten rahoittajien, kuten Finnveran, Sitran ja työvoima- ja elinkeinokeskusten, vastuu.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä on työllisyyspoliittisen projektituen mitoituksessa varattu 4,2 miljoonaa euroa myönnettäväksi sosiaalisten yritysten perustamiseen ja niiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä raha todella käytetään sosiaalisten yritysten tukemiseen. Lisäksi valiokunta korostaa tuen joustavuuden ja oikea-aikaisuuden merkitystä.

Valiokunta pitää verkostoitumista sosiaalisten yritysten syntymisen, kehittymisen ja menestymisen kannalta tärkeänä. Te-keskusten ja työvoimaviranomaisten tulee kaikin tavoin tukea ja rohkaista tukiverkoston syntymistä ja toimintaa. Valiokunta korostaakin tukiorganisaation merkitystä linkkinä sosiaalisten yritysten ja muiden yritysten välillä. Hyvät yhteydet ja säännöllinen yhteydenpito muihin yrityksiin ovat tärkeitä paitsi sosiaalisen yrityksen menestymiseksi myös helpottamaan sosiaalisten yritysten työntekijöiden pääsyä avoimille työmarkkinoille. Tukiorganisaatio voi olla avuksi myös sosiaalisen yritystoiminnan sisällöllisessä kehittämisessä luomalla malleja hyviksi käytännöiksi ja levittämällä niitä. Tärkeää on, että sosiaalinen yritys tukee työllistämiensä henkilöiden työmarkkinavalmiuksien parantamista, seuraa heidän kuntoutumistaan ja auttaa siirtymään avoimille työmarkkinoille.

Sosiaalisilla yrityksillä tavoitellaan uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti työttömille vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Kyseessä on lähes 200 000 henkilön suuruinen ryhmä. Lakiehdotuksessa työllistettävät ryhmät on rajattu selkeästi. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman takia. Pitkäaikaistyötön on ollut vähintään 12 kuukautta työttömänä tai saanut työttömyysturvaa vähintään 500 päivää.

Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunnalle esitettiin eri suuntiin meneviä toiveita kohderyhmän rajaamisesta. Monet vammaisjärjestöt olivat huolissaan pitkäaikaistyöttömien mukaan ottamisesta ja pelkäsivät sen vähentävän vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia. Toisaalta tuotiin esiin, että kohderyhmään olisi tullut ottaa myös muita vaikeasti työllistettäviä ryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujat, vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset ja etniset vähemmistötkin. Lisäksi esitettiin, että lailla olisi pitänyt antaa paikallisille työvoimatoimistoille enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa.

Näiden ristikkäisten paineiden keskellä valiokunnan enemmistö päätyi hyväksymään hallituksen esityksen mukaisen rajauksen. Mietintöön liitetyssä ensimmäisessä vastalauseessa, jonka ovat allekirjoittaneet vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien edustajat, esitetään kohderyhmän laajentamista koskemaan myös muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia.

Valiokunnan mietinnössä katsotaan, että seurannan yhteydessä tulee vielä arvioida kohderyhmän rajausta ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia. Lisäksi valiokunta korostaa määritelmien asiakasmyönteistä ja joustavaa tulkintaa sekä yhdistelmätukikokeilun antamien mahdollisuuksien aktiivista käyttämistä, jotta mahdollisimman moni vaikeasti työllistettävä pääsisi töihin.

Sosiaalisten yritysten arvellaan voivan työllistää joitakin tuhansia vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Parhaassakin tapauksessa ne työllistävät näin ollen vain rajallisen osan kohderyhmään kuuluvista työttömistä. Päävastuu vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä jää siis edelleen tavallisille yrityksille sekä tietysti kunnille, valtiolle ja kolmannen sektorin toimijoille.

Valiokunta korostaakin tavallisten yritysten rohkaisemista ja kannustamista vajaakuntoisten työllistämiseen. Valiokunta katsoo, että tukimuotoja tulee kehittää niin, että myös tavallinen yritys voi saada vajaakuntoisen työllistämiseen tarkoitettua pitkäkestoista tai pysyvää tukea. Valiokunnan enemmistö katsoi kuitenkin tässä yhteydessä tarkoituksenmukaiseksi hyväksyä hallituksen esityksen mukaiset työllistämistuen myöntämisperusteet, jotka mahdollistavat tukien myöntämisen sosiaalisille yrityksille muita yrityksiä paremmin ehdoin. Mietintöön liittyy tätä kysymystä koskeva kokoomuksen vastalause.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön vajaakuntoisen tai vammaisen työntekijän yksilöllisen työkunnon aleneman mukaan räätälöity hyvin pitkäaikainen, jopa pysyvä työllistämistuki. Valiokunta pitää yksilöllisen pysyvän tuen kehittämistä tärkeänä ja kiirehtii toimenpiteitä sen saamiseksi nopeasti käyttöön.

Valiokunta ehdottaa sosiaalisia yrityksiä koskevaan lakiehdotukseen muutamia muutoksia. Hallituksen esityksen mukaan vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vammainen, jonka työllistämisestä työnantajalle ei makseta työllistämistukea, luetaan työllistettyjen osuuteen enintään vuoden ajan. Säännöstä sovelletaan työntekijöihin, jotka on otettu työhön ilman tukea, ja työntekijöihin, jotka jatkavat työssä tukijakson päätyttyä. Jotta vajaakuntoiset ja vammaiset voivat työllistyä tarvittaessa pysyväisluontoisesti sosiaaliseen yritykseen, valiokunta ehdottaa lakiesityksen 5 §:ään ja 11 §:ään muutosta, jonka mukaan vajaakuntoiset ja vammaiset luetaan työllistettyjen osuuteen koko työsuhteensa ajan. Pitkäaikaistyöttömiä vuoden määräaika koskisi, mutta määräaika alkaisi vasta lain voimaantulosta.

Valiokunta lisäksi ehdottaa lakiehdotuksen 7 §:ää muutettavaksi. Jos sosiaalisen yrityksen palveluksessa olevien työllistettyjen osuus on alentunut alle vaaditun 30 prosentin, yrityksellä olisi neljän kuukauden sijasta kuusi kuukautta aikaa palkata lisää vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä niin, että 30 prosentin osuus uudelleen täyttyy.

Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kahta lausumaa. Ensimmäinen lausuma koskee lainsäädännön tiedottamista ja viranomaisten kouluttamista. Valiokunta katsoo, että lainsäädännöstä on tarpeen tiedottaa tehokkaasti, jotta tieto toiminnan edellytyksistä ja siihen suunnattavista tukimuodoista tavoittaa kaikki potentiaaliset yrittäjät. Tiedottamiseen tulee saada mukaan myös yrittäjäjärjestöt, työttömien yhdistykset, vammaisjärjestöt. Erityistä huomiota tulee kiinnittää viranomaisten kouluttamiseen. Heidän tulee pystyä neuvomaan ja opastamaan mahdollisia yrityksen perustajia tukien hakemisessa ja toiminnan käynnistämisessä.

Esityksen perusteluissa on todettu, että lain vaikutuksia tullaan seuraamaan erillisellä seurantatutkimuksella. Lisäksi muodostetaan keskeisten sidosryhmien ja toimijoiden kanssa valtakunnallinen yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään sosiaalisten yritysten toiminnan edistämistä. Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen seurannan välttämättömyydestä. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus antaa valiokunnalle selvityksen seurannan ja arvioinnin tuloksista reilun kahden vuoden kuluttua. Ajankohtaa määriteltäessä valiokunta piti tärkeänä, että selvitys saadaan siten, että mahdolliset muutokset lainsäädäntöön on mahdollista tehdä vielä tämän vaalikauden aikana.

Tarja  Cronberg  /vihr:

Arvoisa puhemies! Rakennetyöttömyyden purkaminen on tärkeä, ehkä kaikkein tärkein, tehtävä työelämässämme. Tähän sosiaaliset yritykset antavat uuden työkalun, jota on kauan kaivattu. Sosiaaliset yritykset pyrkivät luomaan uusia työmahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Pitkäaikaistyöttömille lähtökohta on, että he tätä kautta pääsisivät avoimille työmarkkinoille. Sitä vastoin osalle vajaakuntoisista tarkoituksena on luoda pysyviä työpaikkoja.

Kohderyhmä, johon haluaisinkin puuttua, on suuri, 67 000 vajaakuntoista ja 147 500 pitkäaikaistyötöntä. Tämä on tietenkin hyvä asia. Se antaa mahdollisuuden perustaa näitä yrityksiä, käyttää tätä työvälinettä. Kuitenkin tästä puuttuu yksi erittäin tärkeä ryhmä: mielenterveyskuntoutujat. Tämä on ennen kaikkea tärkeä sen takia, että väkivalta yhteiskunnassa lisääntyy ja mielenterveyskuntoutujia on tuettava työelämään pääsyssä siten, että he eivät ole yksin eristettyinä muista ihmisistä. Myös he tarvitsevat erityistoimenpiteitä ja askeleen normaaliin työelämään.

Tällä hetkellä työtoiminnan järjestäminen mielenterveyskuntoutujille on kuntien tehtävä. Toimeentulo tulee kuntoutujan eläkkeen tai muun sosiaaliturvan kautta, ja työstä maksetaan pientä työosuusrahaa. Tätä toimeentulon toisenlaista järjestelyä on käytetty mielenterveyskuntoutujia vastaan tässä tilanteessa. Uskonkin, että kyseessä on ainoastaan tekninen ongelma, joka hyvin voidaan ratkaista. On siis tärkeää — väkivallan rajoittamiseksi — että myös mielenterveysongelmaiset saavat askelen työelämään.

Lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, on tärkeätä, että tämä ryhmä olisi niin suuri kuin mahdollista. Siksi kannatankin sitä, että kohderyhmä voidaan määritellä joustavasti, niin että se sisältää vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien lisäksi muut työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat työttömät työntekijät.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt säädettäväksi lain sosiaalisista yrityksistä. Määritelmällä tarkoitettaisiin hyödykkeitä liiketaloudellisin periaattein tuottavaa, kaupparekisteriin merkittyä elinkeinonharjoittajaa, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kaikilla sosiaalisen yrityksen työntekijöillä tulee olla samat työmahdollisuudet sekä yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa oikeus saada työstään työehtosopimuksen mukainen palkka yksilöllisestä tuottavuudestaan riippumatta.

Oikeus käyttää liiketoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen yritys olisi ainoastaan työministeriön pitämään rekisteriin merkityllä. Rekisteriin merkitään erikseen sosiaalinen yritys, jonka toimintatavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tällaisten yritysten perustamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä niiden tukiorganisaatioille voidaan myöntää työllisyyspoliittista projektitukea. Työllistämistukea ja yhdistelmätukea koskevia säännöksiä muutetaan niin, että sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää tukea nykyistä väljemmin ehdoin ja nykyistä pidemmäksi ajaksi.

Arvoisa puhemies! Kun ensimmäisen kerran tutustuin hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä, suhtauduin esityksen sisältöön varsin kriittisesti ja epäilevästi. Lakiesityksen lähetekeskustelussa toivoin, että asiantuntijakuulemisen myötä löytäisin perusteluita sille, mihin tällaista lainsäädäntöä tarvitaan ja onko siitä ylipäätään odotettavissa positiivisia tuloksia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta suoritti erittäin laajan ja perusteellisen asiantuntijakuulemisen, mikä mielestäni oli välttämätöntä, jotta saataisiin mahdollisimman laajaa näkökulmaa tähän jonkin verran ristiriitaisia ajatuksia herättäneeseen lainsäädäntöön.

Käsittelyssämme on nyt valiokunnan hengentuote, mietintö. Mietintö on mielestäni hyvin perusteltu, ja sen takana on pääosaltaan valiokunnan laaja yksimielisyys. Aivan kivutta ja säryttä tämäkään mietintö ei ole syntynyt, ja siitä on osoituksena kaksi vastalausetta. Laki sosiaalisista yrityksistä on mielestäni hyväksyttävissä valiokunnan esittämässä muodossa. Sen sijaan tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään muutosta 2. ja 3. lakiehdotukseen, jotka käsittelevät julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain sekä työttömyysturvalain muuttamista.

Tarkkaan asiaa harkittuani olen yhtynyt valiokunnan näkemykseen siitä, että esitys on tarpeellinen. Tarpeellinen se on ainakin siitä näkökulmasta, että se selventää jo olemassa olevien sosiaalisten yritysten asemaa. Toisaalta kaikki toimenpiteet, joilla pyritään uusien työpaikkojen luomiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, ovat tervetulleita. Asiantuntijakuulemisessa oli myös erittäin mielenkiintoista kuulla niiden yritysten kokemuksia, jotka jo toimivat niin sanotusti sosiaalisina yrityksinä. Erityisesti mieleeni jäi muun muassa oululaisen Tervatulli Oy:n toiminta, joka ehkä myös herätti paljon toivoa siitä, että tämän kaltainen lainsäädäntö todellakin voisi myös synnyttää uutta sosiaalista yritystoimintaa.

Vaikka valiokunta on pitänyt lakia tarpeellisena ja odotettuna uudistuksena, myös mietinnöstä on luettavissa lievä epäilys lain vaikuttavuudesta. Valiokunta esittää lausumaehdotuksissaan, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lainsäädännön toimivuutta, syntyykö sosiaalista yritystoimintaa ja miten yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä näkökohta, ja valiokunta on aivan kiitettävästi asiaan myös huomiota kiinnittänyt.

Kaiken kaikkiaan lakiesitys vaikutti hieman keskeneräiseltä, ja ainakin itse jäin hämmästelemään, miksi tätä uudistusta ei toteuteta samanaikaisesti työllistämistukijärjestelmän uudistamisen kanssa, joka myös on vireillä. Hallituksen esittämät muutokset lakiin julkisesta työvoimapalvelusta ja työttömyysturvasta eivät selvennä tukijärjestelmää vaan pikemminkin aiheuttavat tiettyä epätasa-arvoa erityisesti niissä tilanteissa, joissa vajaakuntoisella ei ole mahdollisuutta työllistyä sosiaaliseen yritykseen.

Mielestäni laki olisi ollut syytä säätää määräaikaisena kokeiluna, joka olisi tehokkaasti pakottanut hallituksen seuraamaan lain vaikutuksia ja ottamaan kantaa mahdollisiin ongelmakohtiin. Useilla asiantuntijoilla on saman suuntaisia näkemyksiä. Silloin kun esitys on rakennettu niin, että siitä on tarkoitus tehdä pysyvää lainsäädäntöä, sen muuttaminen kokeilulaiksi on kuitenkin hankalaa, lähes mahdotonta, eikä välttämättä saa aikaan onnistunutta tulosta valiokuntakäsittelyssä. Yritystoiminnan syntymisen kannalta määräaikainen pätkälaki ei ehkä myöskään olisi johtanut toivottuun lopputulokseen eli sosiaalisten yritysten syntymiseen.

Arvoisa puhemies! Suomen työttömyysongelma koskettaa erityisen voimakkaasti keskimääräistä matalampaan tuottavuuteen yltäviä henkilöitä kaikissa ikäryhmissä. Työvoimatoimistoissa oli vuonna 2002 yhteensä 67 000 vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa ja 147 500 pitkäaikaistyötöntä, joista 20 prosenttia on tilastoitu myös vajaakuntoisiksi.

Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, yhteiskunnan keinoja purkaa rakennetyöttömyyttä ja vaikuttaa työllisyyskehitykseen on tarpeellista lisätä. Sosiaalisilla yrityksillä pyritään luomaan uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti työttömille vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Tarkoituksena on, että varsinkin pitkäaikaistyöttömien osalta sosiaalinen yritys on siirtymätyöpaikka avoimille työmarkkinoille. Avoimilla työmarkkinoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä muita yrityksiä että sosiaalisen yrityksen niin sanottua muiden työntekijöiden enintään 70 prosentin osuutta. Ajatus avoimista työmarkkinoista sosiaalisen yrityksen sisällä on mielestäni hieman erikoinen. Yrityksessä on siis kahden kerroksen väkeä. Parempi termi voisi olla "avoimet sisämarkkinat".

Osalle vajaakuntoisista, erityisesti vammaisille, sosiaalinen yritys saattaa tarjota myös pysyväisluonteisen tuetun työpaikan. Olen aina pitänyt vajaakuntoisten työmarkkinoille pääsyä ja työllistymisen helpottamista erittäin tärkeänä kysymyksenä. Jos sosiaalisen yrityksen avulla saadaan vajaakuntoisia ja vammaisia mukaan mielekkääseen työelämään, olen valmis tukemaan sydämestäni tätä lainsäädäntöä.

Eräänä peikkona on kuitenkin pidetty sitä, että sosiaalisen yrityksen statukseen riittää yksikin vajaakuntoinen työntekijä. Osa asiantuntijoista piti vaarana, että pitkäaikaistyöttömät olisivat huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto ja siksi vajaakuntoisten työllistäminen saattaisi jäädä kovin marginaaliseksi. Tämä onkin yksi syy, miksi en ole ed. Mustajärven sinänsä hyvin perusteltuun vastalauseeseen 1 voinut yhtyä. Esityksessä työllistettävät ryhmät on rajattu selkeästi sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyn aleneman taikka työttömyyden keston perusteella. Mikäli kohderyhmää halutaan selkeästi laajentaa, on muutos tehtävä riittävän selvityksen jälkeen.

Valiokunta on ottanut asiaan kantaa mietinnössään ja katsoo, että seurannan ja arvioinnin yhteydessä on syytä tarkastella, onko lain kohderyhmän rajausta syytä joiltakin osin tarkistaa. Mielestämme tämä kirjaus on erittäin tarpeellinen, ja siinä yhteydessä on syytä katsoa, kannattaako tätä kohderyhmää laajentaa.

Asiantuntijakuulemisessa kohderyhmän rajaus sai osakseen hyvin runsaasti kritiikkiä. Monet asiantuntijat pitivät pitkäaikaistyöttömien mukaan ottamista perusteettomana. Suurimpana ongelmana nähtiin se, että vaikka suuri osa pitkäaikaistyöttömiä on myös vajaakuntoisia, eivät läheskään kaikki ole. Joukossa on täysin työkykyisiä ja ammattitaitoista väkeä, ja pahimmillaan rusinat pullasta noukkiva sosiaalinen yritys voisi aiheuttaa merkittävääkin kilpailunvääristymää.

Kuulemisen yhteydessä esitettiin, että työllistettävien osuuteen laskettaisiin myös muita vaikeasti työllistettäviä ryhmiä, kuten vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut, ylivelkaantuneet, ulkomaalaiset ja etniset vähemmistöt. Lisäksi toivottiin, että lain tulisi jättää enemmän harkintavaltaa paikallisille työvoimatoimistoille, jotka myöntäessään työllistämistukia voisivat tapauskohtaisesti harkita, onko kyseessä siinä määrin vaikeasti työllistettävä henkilö, että hänen lukemisensa mukaan sosiaalisen yrityksen työllistämiskiintiöön olisi perusteltua.

Lain kohderyhmän rajaaminen vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin on herättänyt epäilyjä. Rajausta on pidetty tiukkana ja katsottu sen aiheuttavan ongelmia yhtäältä sosiaalisille yrityksille saada sopivaa työvoimaa ja toisaalta kohderyhmien ulkopuolelle jääville vaikeasti työllistyville saada sopivia työpaikkoja. Toisaalta kohderyhmää on pidetty myös liian laajana. On pelätty, että pitkäaikaistyöttömien mukaan ottaminen vie vajaakuntoisilta mahdollisuudet työllistyä. Hieman karrikoiden voisi todeta, että sosiaalinen yritys nähtiin asiantuntijoiden mielestä vuoroin peikkona, vuoroin taas lintukotona, jonne kaikki halajavat mutta vain harvat pääsevät. Totuus löytynee kuitenkin jostain välimaastosta, ja omasta mielestäni sosiaalinen yritys voi olla — tai paremminkin siitä on mahdollisuus kehittyä ja kehittää — toimiva malli, kunhan lainsäädännön vaikutusta seurataan ja tehdään tarvittavat muutokset. Kaiken kaikkiaan kuulemisen sekalaisesta sillisalaatista valiokunta on saanut aikaiseksi kohtuullisen hyvän voileipäkakun.

Arvoisa puhemies! Vielä yhteen kohtaan, johon ed. Cronbergkin puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Mielenterveyskuntoutujat olisi mielestäni tullut huomioida paremmin tässä yhteydessä. Heidät tosin katsotaan vajaakuntoisiksi ja siten luetaan mukaan kiintiön 30 prosenttiin, mutta heidän työllistämiseensä ei yleensä myönnetä tukia. Toivon, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin mielenterveysongelmista kärsivien työmahdollisuuksien parantamiseksi. Sosiaalinen yritys voisi olla juuri se tie, jota kautta tämän ihmisryhmän mahdollisuuksia työelämässä voitaisiin edistää.

Mietinnössä todetaan, että "sosiaalisten yritysten avulla ei pystytä ratkaisemaan kuin pieni osa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien rakenteellisesta työttömyydestä". Niin ikään todetaan, että "päävastuun näiden ryhmien työllistämisestä tulee olla tavallisilla yrityksillä, joita tulee rohkaista ja kannustaa vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistämiseen". Mietinnössä todetaan myös, että "tukimuotoja kehitettäessä tavoitteena tulee olla, että vajaakuntoisen työllistämiseen tarkoitettu pitkäkestoinen tai pysyvä tuki myönnetään myös vajaakuntoisen työllistävälle tavalliselle yritykselle". Tässä voin täysin yhtyä valiokunnan kantaan. Tämän perusteella on kuitenkin ristiriitaista, että vajaakuntoisten osalta tuen kesto on pidempi vain niissä tapauksissa, joissa vajaakuntoinen työllistyy sosiaaliseen yritykseen.

Hallituksen esityksen mukaan sosiaalinen yritys on pitkäaikaistyöttömän tai vajaakuntoisen palkatessaan oikeutettu parempiin tukiin kuin tavallinen yritys. Sosiaalinen yritys saisi työllistämistukea vajaakuntoisen työllistämiseen kolmeksi vuodeksi ja pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen kahdeksi vuodeksi. Nykyisin vajaakuntoisen työllistämistuki voi kestää enintään kaksi vuotta. Yhdistelmätuella sosiaalinen yritys voisi hallituksen esityksen mukaan palkata vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän kahdeksi vuodeksi. Nykyisin yhdistelmätuella voi palkata pitkäaikaistyöttömän yhdeksi vuodeksi.

Vajaakuntoisten ja muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämismahdollisuuksien parantaminen ovat erittäin kannatettavia tavoitteita. Mielestäni vajaakuntoisten osalta ei kuitenkaan ole mitään perusteltuja syitä luoda erityisiä, vain sosiaalisia yrityksiä koskevia erityisehtoja, vaan kaikkien yritysten tulee voida työllistää vajaakuntoinen henkilö samoin ehdoin. Kääntäen tämän voisi sanoa, että vajaakuntoiselle tulee antaa yhtäläinen oikeus työllistyä yritykseen luokittelusta riippumatta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin, että erityisehtojen luominen vain sosiaalisille yrityksille asettaa normaalit yritykset epätasa-arvoiseen asemaan vajaakuntoisen työllistämisessä ja saattaa siten lisätä myös epäilyjä kilpailunvääristymistä. Samalla myös jätetään perusteettomasti hyödyntämättä se potentiaali, joka tavallisessa yrityksessä on vajaakuntoisen työllistämisen edistämisessä.

Yritysten asettaminen eriarvoiseen asemaan on ongelmallista myös vajaakuntoisen itsensä kannalta. Sosiaalisia yrityksiä syntyy oletettavasti sinne, missä niille on markkinoita. Jos työssäkäyntialueella ei ole sosiaalisia yrityksiä tai niiden toimiala ei millään tavalla vastaa vajaakuntoisen ammatillista osaamista, joutuvat vajaakuntoiset eriarvoiseen työmarkkina-asemaan. Tällaisessa tapauksessa saman suuruisen työllistämistuen myöntäminen tavalliselle yritykselle on mielestäni erittäin perusteltua. Vajaakuntoisen työllistämisen tukeminen ei saa olla sidottu yrityksen statukseen, vaan tärkeintä on, että mahdollisimman moni vajaakuntoinen saadaan mukaan työelämään siitä riippumatta, asuuko hän sosiaalisen yrityksen vaikutuspiirissä vai ei. Ei ole mitenkään perusteltua, että vajaakuntoiset joutuvat työllistymisen kannalta eriarvoiseen asemaan mahdollisen asuinpaikkansa perusteella.

Tähän kysymykseen olen esittänyt korjausta, jonka sisältö ilmenee valiokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen 2 sisällöstä.

Arvoisa puhemies! Vielä yhteen kohtaan. Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin laajalti huomiota siihen, että lainsäädäntö ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen. Ei ole kovin todennäköistä, että kokonaisuutena sosiaaliset yritykset laajalti vääristäisivät yleistä kilpailutilannetta markkinoilla. Paikallisesti uhka voi kuitenkin syntyä. Siksi tukia myönnettäessä vaaditaan tarkkaa harkintaa. Kilpailutilanteeseen liittyvä harkinta myönnettäessä työllistämis- tai yhdistelmätukea sosiaaliselle yritykselle poikkeaa tuen myöntämisestä muulle yritykselle siltä osin, että tuen kesto on pidempi ja samassa yrityksessä voi työskennellä useita tuettuja työntekijöitä. Tuet myöntävällä paikallisella työvoimatoimistolla pitäisi kuitenkin olla melko hyvä tuntuma paikalliseen elinkeinoelämään, ja toivon mukaan siellä pystytään ottamaan huomioon mahdolliset uhat alueella jo olemassa olevalle yritystoiminnalle, mikäli tällaista on syytä olettaa.

Olen tyytyväinen, että valiokunta on halunnut ottaa tämän seikan vakavasti siitä huolimatta, että näkemykset olivat jonkin verran ristiriitaisia. Valiokunta onkin mietinnössään pitänyt tärkeänä, että mahdollisia kilpailunvääristymiä seurataan ja arvioidaan sekä paikallisesti että hallituksen toimesta ja niihin myös puututaan riittävän nopeasti. Tämä on mielestäni viisasta ja samalla osaltaan myös auttaa hälventämään niitä osittain varmasti turhiakin pelkoja, joita sosiaalisten yritysten markkinoilla toimimiseen saattaa liittyä.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä laki, jolla on varmasti oma paikkansa, kun vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä pyritään saamaan työelämän piiriin. Se, että tämä ei koske tilanteita, joissa alueella ei ole sosiaalista yritystä mutta tavallisilla yrityksillä olisi halua työllistää vajaakuntoisia, on puute. Toivottavasti tämä kokoomuksen vastalauseessa oleva ehdotus on pohjana ja kannustimena sille, että kun työllistämistukia pyritään yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan, myös tämä seikka tulisi huomioiduksi.

Haluan myös todeta näistä mielenterveyskuntoutujista, että aivan kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan, tähän määrittelyyn suhtauduttaisiin mahdollisimman joustavasti ja ilman muuta luettaisiin tämä ryhmä vajaakuntoisiin siinä kuin fyysisestikin vajaakuntoiset, koska tällainen mahdollisuus työskennellä sosiaalisessa yrityksessä varmasti edesauttaisi tervehtymistä.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä tulee tarpeeseen. Työttömyyden kova ydin ei ota sulaakseen eivätkä työhallinnon perinteiset keinot tunnu tepsivän. Liki 300 000 ihmistä on vailla työtä, ja huonot uutiset lomautuksista ja irtisanomisista seuraavat toisiaan. Työmarkkinoiden vaatimukset kiristyvät, ja haave työpaikasta karkaa tavoittamattomiin monelta työttömältä työnhakijalta. Äärimmäisen kovat ja kilpaillut työmarkkinat sulkeutuvat monelta, ellei kyetä luomaan uusia välittäviä, puolisuojattuja työmarkkinoita. Tähän tarpeeseen sosiaaliset yritykset toivottavasti tarjoavat osaratkaisun.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että sosiaalinen yritys on yritys yritysten joukossa. Niillä pyritään luomaan uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Julkisen sektorin maksama tuki työntekijästä ja tuki sosiaalisen yrityksen perustamiseksi ja kehittämiseksi toivon mukaan luo sellaisen mahdollisuuden, joka johtaa monen vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan henkilön pysyväluonteiseen työllistymiseen. Jokainen syntyvä työpaikka on suuri asia työttömälle itselleen.

Asiantuntijakuuleminen valiokunnassa oli varsin laaja ja monipuolinen. Palaute pyrittiin huomioimaan valiokunnan mietinnössä, vaikka kaikkia toiveita ei voitu täyttää. Valiokunnan puheenjohtaja esitteli hyvin valiokunnassa käydyn keskustelun. Pääasiassa olen samalla kannalla mietinnön kanssa, mutta kohderyhmän rajaus on ongelmallinen. Vaikeimmin työllistyvien työttömien toimenpidekokonaisuudet tulee suunnitella niin, että ne ovat yksilöllisiä ja lähtevät henkilön senhetkisestä elämäntilanteesta ja työmarkkinavalmiuksista.

Esityksen mukaan kohderyhmään luetaan kuuluvaksi vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Koska kyseessä on kokonaan uusi avaus, tulisi määrittelyn olla joustava, jotta syrjäytymisuhan alla elävät henkilöt saataisiin aktiivitoimien piiriin mahdollisimman pian ja mieluusti jo ennakoiden. Mikäli nyt mainittujen kahden kohderyhmän rinnalle ei oteta kolmatta, joustavammin määriteltyä kohderyhmää, uhkaa osa todella vaikeassa työmarkkina-asemassa elävistä jäädä työllistämistoimien ulkopuolelle. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut, ulkomaalaiset, ylivelkaantuneet, etniset vähemmistöt ja mielenterveyskuntoutujat. Kohderyhmän joustava määrittely helpottaisi työvoimatoimistojen ja yrittäjien yhteistyötä ja toisi tervettä harkintavaltaa paikalliselle tasolle eli sinne, missä asiakaskin kohdataan.

Arvoisa puhemies! Esitänkin, että valiokunnan mietintöön sisältyvä ensimmäinen lakiehdotus hyväksytään muutettuna, niin kuin vastalauseessa 1 on esitetty. Tällöin muutetaan 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentin 3 kohta, 5 §:n 1 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentin 2 kohta niin, että ne mahdollistavat sosiaaliseen yritykseen työllistettävien kohderyhmän joustavan määrittelyn. Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 1 mukainen muotoilu ja sisältö.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa herra puhemies! Monissa Euroopan maissa on tällä hetkellä olemassa jo sosiaalisia yrityksiä. Siinä mielessä Suomenkin oli jo aika ottaa tämä askel. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jossa olen aiemmin ollut kahdeksan vuotta, on useampaan kertaan mietinnöissään ja lausunnoissaan ottanut kantaa siihen, että lainsäädäntö sosiaalisille yrityksille tulisi Suomeen saada pikaisesti. No, nyt tätä lakia ollaan sitten käsittelemässä. Ympäri Suomea tätä on odotettu kovasti, sillä on paljon toimijoita, jotka nyt toimivat joko rekisteröityinä yhdistyksinä tai säätiöinä tai eri muodoissaan ja ovat ikään kuin tällaisen sosiaalisen yrityksen tapaisia toimijoita olleet eli ovat työllistäneet vajaakuntoisia joko projektien avulla tai muutoin.

Lex Kainuu -kirjassa vuodelta 1997 esiteltiin useita kymmeniä erilaisia työllistämisen muotoja. Kirjassa toivottiin, että lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että se olisi nykyistä joustavampaa, vajaakuntoisten ja muuten vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistyminen olisi nykyistä helpompaa. Mutta aika monta vuotta meni, ennen kuin tämä lainsäädäntö on tullut. Tuossa kirjassa muun muassa esitettiin sosiaalisten yritysten verkoston perustamista Kainuuseen niin, että siellä olisi erityyppisiä sosiaalisia yrityksiä: sellaisia, missä olisi enemmän vajaakuntoisia, ja sellaisia, mitkä olisivat enemmän yritysmallisia. Mutta tämä lainsäädäntö, joka nyt on esillä, ei mahdollista tämän tyyppistä ratkaisua. Tämä on hyvin liiketalouspainotteinen ja tarkoittaa sitä, että tällaisella sosiaalisella yrityksellä pitää olla hyvät markkinat niille tuotteille tai palveluille, mitä siellä tehdään, että se ylipäätään pystyy toimimaan. Siinä mielessä pienemmillä paikkakunnilla näiden sosiaalisten yritysten merkitys tulee olemaan huomattavasti vähäisempi kuin mitä se odotus on ollut.

Vasemmistoliiton ihmiskuva on aktiivinen. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa, vaikka hänellä olisi vamma tai joku muu este antaa täysipainoinen panos esimerkiksi avoimen sektorin työpaikkoihin. Siinä mielessä on tietysti pettymys se, että tämä rajaa osan kohderyhmästä pois. Kun tämä liiketoimintapainotteisuus on näin vahva, se tarkoittaa sitä, että myöskään se kohderyhmä, joka tässä on olemassa, ei tule työllistymään näihin yrityksiin. Mutta täytyy tietysti olla tyytyväinen siihen, että sosiaalisen yrityksen status ylipäätään tulee tässä laissa.

Ed. Mustajärvi edellä jo kuvasi — hän on valiokunnan jäsen — tarkalleen sitä, mitä ongelmia tässä kohderyhmän valinnassa on ollut, ja mainitsi myös nämä kohderyhmät, jotka haluttaisiin lisäksi tähän ottaa. Kaikista eniten ihmettelen tietenkin sitä, miksi nämä mielenterveyskuntoutujat ovat jääneet tästä ulkopuolelle, minkä takia valiokunta ei päätynyt siihen, että se olisi jo tässä vaiheessa ottanut heidät mukaan. Ed. Mustajärvi tuntee hyvin tämän alan, koska hän on työskennellyt työvoimatoimistossa ja työhallinnossa ja muutenkin eri tehtävissä työttömien ja työelämän kysymysten puolella. Eli kannatan hänen ehdotustaan ja toivon, että sitten äänestyksessä saamme siihen mahdollisimman paljon ihmisiä taakse.

Seurantaa tarvitaan ehdottomasti ja monestakin syystä, ensinnäkin sen vuoksi, että jo parin vuoden jälkeen näkee aika hyvin, rupeaako ylipäätään syntymään tämän tyyppisiä yrityksiä ja onko niillä ylipäänsä elämisen mahdollisuuksia tässä maassa. Toinen arvioitava asia on sitten se, minkälainen vaikutus sillä on kilpailutilanteeseen, yritysten väliseen kilpailuun, jos niitä alkaa syntyä. Toivoisin, että jossakin vaiheessa pystyttäisiin määrittelemään myös sellainen vaikeasti määriteltävä aihe kuin sosiaalinen vajaakuntoisuus, mikä on ilmiselvästi yksi tällä hetkellä avoimille työmarkkinoille työllistymisen este.

Parhaimmillaan sosiaalinen yritys on askel avoimille työmarkkinoille, ja jos siihen liittyy vielä hyvä kuraattoritoiminta eli on tämmöistä henkistä tukea näille henkilöille ja jos siellä on sellaisia henkilöitä töissä, joilla on hyvät verkostot avoimille työmarkkinoille, niin uskoisin, että myös nämä sosiaalisten yritysten kautta työllistettävät henkilöt pitemmällä tähtäimellä voivat työllistyä avoimille markkinoille. Mutta niille henkilöille, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, ilman muuta on kova pettymys sitten kolmen vuoden kuluttua, kun he joutuvat takaisin työttömiksi. Toivon, että sitten parin vuoden kuluttua, kun tätä arvioidaan uudelleen, niin arvioitaisiin sitä, että erityisen vaikeasti työllistettävien kohdalla tämä tuki olisi pitempiaikainen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täältä edestä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja yritän muutamia jopa kommentoida, koska on tietyn tyyppisiä vääriä väittämiäkin ollut näissä puheissa.

Enstäinkin tähän perusjuttuun: Niin kuin täällä on todettu monissa puheissa, tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa ja nyt tämä laki sosiaalisista yrityksistä on vihonviimein toteutumassa. Toivon mukaan se saadaan vaan sillä tavalla toteutumaan, mitä valiokuntakin toivoo, että tiedottaminen ja koulutuspuoli saataisiin mahdollisimman nopeasti käyntiin, jotta ei tulisi semmoista luppoaikaa niin kuin monien lakien osalta. Muun muassa yhdistelmätuesta vielä tänäkin päivänä on vääriä käsityksiä, mitä se on ja miten sitä voi käyttää. Kaikissa näissä lainsäädännöissä on se heikkous, jotta tämä tieto jostain syystä ei leviä. Vaikka meillä on olemassa hyvät tietoverkot ja kanavat ja kaikki värkit käytössä, jostain syystä se tieto ei vaan mene perille niille, jotka tarvitsisivat sitä tietoa. Sen takia tässäkin lainsäädännössä on hyvin tärkeää, jotta toteutetaan lausumaehdotuksessa esitetty ajatus siitä, jotta nyt tämmöinen tiedotus- ja koulutusprojekti pantaisiin käyntiin, kampanja käyntiin, jotta tiedettäisiin tarkkaan virkamiesten keskuudessa ja mahdollisesti näiden yrittäjien keskuudessa ja kolmannen sektorin toimijoiden taholla, mitä mahdollisuuksia tässä on.

Tämähän on sillä tavalla, että kaikki entiset järjestelmät jäävät voimaan, työllistämistuet, kaikki systeemit ovat ihan ennallaan. Tämä antaa vain yhden lisämahdollisuuden näihin työllistämisasioihin. Siinä mielessä, kun asiantuntijakuulemisessakin jotkut arvostelivat sitä, eikös tämä voisi olla kaikkia yrityksiä koskeva, niin minusta tämä kuitenkin käyntiinlähtönä on näin hyvä, että tämä on niin kuin erillinen systeemi, tämä pitää rekisteröidä, ja että sitä valvotaan myös kohtuullisen tiukasti, miten tämä homma toimii. Sen takia tällä hetkellä en olisi kannattamassa kokoomuksen edustajien tekemää lausumaa siitä, jotta tämä laajennettaisiin muihin yrityksiin, tosin ei koko tukisysteemiä ruvettaisi soveltamaan vaan kaidasti. Mutta siitä huolimatta näkisin, että kuitenkin sen tason pitää olla nyt alkuvaiheessa jo sen tyyppinen näillä sosiaalisilla yrityksillä, että se erottuu näiden tukitasojen osalta muista yrityksistä, jotta saataisiin yleensä näitä yrityksiä pystyyn. Se vaara tässä on olemassa, että tässä on sen verran vähän näitä porkkanoita vielä olemassa, että me emme saa riittävästi toimijoita tähän.

Sitten täällä on jotenkin ollut näköalattomuutta, mitä tämä kaikkea voisi antaakaan, minkä tyyppiseen yritystoimintaan tämä voisi levitä. Tämähän koskee kaikkia. Itse näen, että tämä on yksi hyvä mahdollisuus maaseudulla työllistää ihmisiä. Kuvitellaan, että vaikka pikkuleipomo maaseudulla pannaan pystyyn. Tämähän tarkoittaa, että pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia pitää olla vähintään 30 prosenttia. Niitä voi olla paljon enemmänkin siinä, jos se vain muuten on liiketaloudellisesti sillä tavalla kannattavaa, jotta pitemmällä tähtäyksellä yli puolet siitä rahoituksesta tulee sen toiminnan kautta. Sen takia tämäkin minusta on terve periaate, jotta se ei perustu kokonaan tähän tukipolitiikkaan, ei valtion eikä kunnan tukeen, vaan sen toiminnasta tulevan rahoituksen pitää olla semmoinen, että voidaan pitää tämä erillään. Sitten on toisaalta nämä järjestöt, kaikki nämä työttömien yhdistykset tai tämmöiset järjestöt, ja niillähän jatkuvat kaikki samat jutut. Tämä on siinä välissä olevaa, normaalin yritystoiminnan ja näiden yhdistysten välissä olevaa yritystoimintaa, joka voi olla myös yhdistysten järjestämää. Sitä ei ole rajattu pois tässä. Sen takia minusta tämä antaa uuden mahdollisuuden. Tai joku huoltoasema, jos siellä sattuu olemaan nyt yksi vieras, niin otetaan siihen näitä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä ja pestään auton ikkunat ja annetaan palveluja ihan tosissaan, eikä se ole mikään konsti: saa pitemmät tuet siihen ja se lisäarvo nousee siitä, että on parempaa palvelua ja todennäköisesti yritys voi paremmin.

Vastuu tietysti tässä valvonnassa tulee olemaan aika pitkälle sillä alueellisella työvoimatoimistolla, paikallisella työvoimatoimistolla, sillä tavalla, jotta ... (Ed. Huotari: Jos siellä on vielä jäljellä toimisto!) — Jos missä on olemassa, mutta joka tapauksessa joka läänissä ainakin yksi sattuu olemaan tai useampikin. — Kuitenkin joka maakunnassa, sanotaan, on useampi olemassa, ja niillä on vastuu siinä, jotta ei tule, niin kuin täällä on pelätty, kilpailun vääristymistä. Totta kai, niin kuin täällä mietinnössäkin todetaan, ei pidä kilpailun antaa vääristyä. Jos nähdään, jotta jollakin sektorilla on tervettä yritystoimintaa, niin ei sitten tällä tuetulla sosiaalisella yritystoiminnalla saman alan toimintaa pidä tukea, koska siinä nopeasti käy sillä tavalla, että se terve yritys kupsahtaa nurin siitä ja tämä yhteiskunnan tuella toimii enemmän tai vähemmän, ja se ei ole tervettä. Kyllä minä ymmärsin, kun täällä asiantuntijoita kuultiin, jotta tämäkään ei tule olemaan ongelma, sillä kyllä meillä asiantuntemusta työvoimatoimistoissa on ja hallitaan tämä homma. Niin minä uskon.

Samatikaan ei voi niin olla, jotta tällä korvattaisiin jotain kunnallista palvelua, koska tässä on myös se vaara, jotta kunnissa pyydetään tarjouksia vaikka niiltä sosiaalisilta yrityksiltä ja ostetaan vaikka kotipalvelua tämmöiseltä putiikilta ja pannaan omat ihmiset pihalle. Voi todeta yhdistelmätuen osalta, että se on tuonut jo joltakin osin vääristymää siinä mielessä (Ed. Huotari: Näin on käynyt!) vaikka omassa maakunnassani. Siellä on maakunnallinen urheilujärjestö — mikä mahtaa ollakaan nimeltään — palkannut lähes sata yhdistelmätuella olevaa henkilöä ja ottanut kunnilta liikuntatilat, urheilukentät, jäät, tämmöiset hoitoonsa ja kunnista on pantu pois vakituisia ihmisiä, jotka aikaisemmin sitä työtä ovat tehneet. Siinä ei ole se työvoimahallinto kyllä osannut vahtia tätä systeemiä. Voi todeta, että siinä on tapahtunut virhe.

Tosin nyt joissakin kunnissa onneksi poliittiset päättäjät ovat sillä tavalla heränneet, jotta ne ottavat työt takaisin kunnan käsiin ja ennen sitten työllistävät suoraan kunnan kautta vaikka yhdistelmätuella tai ottavat mahdollisesti vakituisen ihmisen siihen. Mutta tämä on jotenkin hassu homma, jotta se työttömyyden vähentäminen siinä ei ole yhtään lähentynyt, vaan on tehty toisesta päästä työttömiä. Sen takia tässäkin on tärkeä homma, että tämän tyyppistä ei tämän sosiaalisen yritystoiminnan osalta tapahtuisi.

Sitten yksi asiakokonaisuus, mikä on noussut esille, on nämä vankilasta vapautuneet tai ylivelkaantuneet tai mielenterveyskuntoutujat. Tässä voi todeta sen, jotta nämähän tietyllä tavalla sisältyvät tähän. Se on väärä väite sillä tavalla, jotta mielenterveyskuntoutujat eivät voisi tämmöiseen sosiaaliseen yritystoimintaan tulla. He ovat mahdollisesti vajaakuntoisia, heidät voidaan määritellä työvoimahallinnon näkökulmasta vajaakuntoisiksi, ja monessa tapauksessa he ovat pitkäaikaistyöttömiä. Sen takia tässä pitäisi olla kyllä kalut käytössä työvoimatoimistolla jo nytkin ilman sen ihmeempää laventamista.

Ymmärrän ed. Mustajärven tekemän vastalauseen, johon vihreät ovat yhtyneet. Tietysti se sana "muille", joka on tähän lisäksi laitettu, antaisi liikkumatilaa ja vapautta työvoimatoimistolle harkintaa käyttäen katsoa, onko tämä mahdollista semmoisessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville, jotka eivät sisälly tähän nykyiseen määritelmään. Kun katsoo koko tätä lakipakettia ja vertaa sitten tähän tilanteeseen, mikä on noin kansainvälisesti, tai katsotaan nyt eurooppalaisittain, niin meillähän Euroopassa on useissa maissa käytössä tämän tyyppistä lainsäädäntöä. Tämä on jo sinällään laveampi järjestelmä, mitä monissa maissa. Muuallahan sosiaalinen yritystoiminta koskee pelkästään vajaakuntoisia, osan työkyvystään menettäneitä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Siellä ei lueta pitkäaikaistyöttömiä tähän mukaan ollenkaan. Meillä Suomessa levennettiin jo sitä sillä tavalla, että tähän otetaan myös pitkäaikaistyöttömät mukaan. (Puhemies koputtaa) — Tässä vielä hetki menee, mutta kun tämä 10 minuuttia on suositusaika, niin puhemies sallinee vähän jatkaa.

Joo, kuulin kynän naputuksesta, mutta tämä loppuu kohta. — Minusta kuitenkin, kun katsoo tämän tilanteen, mikä meillä 90-luvun alussa tapahtui työttömyyden räjähtäessä käsiin, niin siitä on jäänteitä vielä niin paljon olemassa, jotta on lähes 70 000 vajaakuntoista pitkäaikaistyötöntä ja 150 000 pitkäaikaistyötöntä. He ovat toistuvaistyöttömiä, he ovat pieniä pätkiä olleet töissä ja työllistetty mahdollisesti ja he ovat roikkuneet siellä työvoimatoimiston kortistoissa näihin päiviin asti. Minusta se on oikea rajaus, että otettiin nämä henkilöt tähän mukaan ja pyrittäisiin tätä kautta luomaan sitten heille mahdollisuus jollakin tavalla työllistyä ja osallistua tämän yhteiskunnan rakentamiseen omalla työpanoksellaan, mihin pystyvät.

Sen takia todetaan nyt ihan lopuksi tässä, jotta tämä on hyvä päänavaus. Meillä on mahdollisuus tähän hyvinkin nopeasti puuttua, niin kuin tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, ja korjata, jos tässä on korjaamisen varaa. Katsotaan nyt, mutta viedään jokainen kentälle sitä tietoa, kun käydään eri tilaisuuksissa, että tämmöinen ilosanoma voidaan Suomen kansalle julistaa tässä nyt joulun alla, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä on erittäin tarpeellinen ja tervetullut, niin kuin monet kollegat täällä ovat jo todenneet. On nurinkurista epäillä, että tällä toiminnalla vääristettäisiin kilpailua markkinoilla. Valiokuntakin on todennut, että tällainen kilpailun vääristäminen hyvin todennäköisesti tulee olemaan paikallista ja että se voidaan myös paikallisesti korjata, mikäli sitä tapahtuu.

Suurin kilpailunvääristymä on kuitenkin se, että markkinatalous syrjäyttää monia ihmisiä ja ihmisryhmiä työelämästä, koska heidän kykynsä, koulutuksensa, elämänhallintansa ei vastaa yhä kovenevan kilpailun vaatimuksia. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan uusia yritysmuotoja, ja sen takia tämä lakiesitys on mitä kannatettavin. Siihen tietysti kohdistuu tavattoman suuria odotuksia juuri siitä syystä, että sekä vajaakuntoisia että pitkäaikaistyöttömiä molempia on niin paljon tässä maassa, 67 000 vajaakuntoista ja yli 140 000 pitkäaikaistyötöntä. On arvioitu, että tämä laki toteutuessaan tuottaisi joitakin tuhansia työpaikkoja, mutta kuten valiokunnan puheenjohtaja Gustafsson esittelypuheenvuorossaan totesi, se saattaa myös olla tapa levittää hyviä malleja, jotka leviävät laajemmallekin.

On tärkeää, että sosiaaliset yritykset olisivat myös hengeltään ja luonteeltaan sosiaalisia. Eräs kierrätysyrittäjä Itä-Helsingistä valiokunnalle esitti, että niistä voi pahimmillaan tulla jopa orjayrityksiä, jollaisen kanssa esimerkiksi suuri elektroniikka-alan yritys tekisi sopimuksen omien käytettyjen laitteidensa purkamisesta ja järjestämisestä kierrätykseen ja jätehuoltoon sulkien kaikki muut asiakassuhteet tällaiselta yritykseltä kokonaan pois.

Sosiaalisista yrityksistä pitäisi tulla aidosti sosiaalisia niin, että ne edistävät työntekijöiden kokonaista elämänhallintaa ja kuntoutumista, ja tähän tarvitaan tukipalveluja ja verkostoja. Valiokuntakäsittelyn aikana olemme saaneet monia hyviä esimerkkejä. Rovaniemellä toimii Pohjoinen Equal -projekti, joka on jo luonut malleja kolmannen sektorin alueelliseksi tukiverkostoksi. Juuri tällaisia omaehtoisia tukiverkostoja tarvitaan, jotta sosiaaliset yritykset voivat yhdessä ratkaista eteen tulevia ongelmia ja jotta ne voivat levittää keskenään hyviä käytäntöjä. Myöskin kontaktit muihin yrityksiin ovat erittäin tärkeitä, ja siitä, että yritys käyttää alihankkijana sosiaalista yritystä, pitäisikin tulla kilpailuvaltti.

Euroopan unionin julkisten hankintojen sääntöjä on juuri uudistettu. Ne tarjoavat yhteisöille mahdollisuuden tehdä julkisia hankintoja sosiaalisista yrityksistä. Mahdollisuutta käyttää sosiaalisia kriteerejä hyväkseen hankinnoissa onkin käytettävä täysimääräisesti hyväksi.

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin kannattaa ed. Mustajärven tekemää ehdotusta, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalause 1, ja teen tämän kannatuksen siltä varalta, että ed. Huotari ei äsken mahdollisesti muodollisesti sitä vielä kannattanut. Olen yhtynyt tähän vastalauseeseen siitä syystä, että nykyisellään hallituksen esityksen mukainen lakiesitys sulkee eräitä vaikeasti työllistettäviä ryhmiä tarpeettomasti ulkopuolelle.

Valiokuntakäsittelyn aikana meille on kerrottu, miten huutava tarve esimerkiksi vankiloista normaalielämään palautuvilla ihmisillä on päästä työhön, mahdollisesti myös ulkomaalaisilla, koska niin kuin tiedämme, tässäkin maassa on huomattavaa syrjintää, joka kohdistuu ulkomaalaisiin. Heidän on todella vaikea työllistyä. Sitten on ylivelkaantuneita, on mielenterveyskuntoutujia, jotka myöskin ed. Cronberg mainitsi ja joista on tullut todella paljon yhteydenottoja valiokunnan jäsenille.

Niinpä kannatankin ed. Mustajärven ehdotusta, että sosiaalisiin yrityksiin voitaisiin palkata paitsi vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä myöskin muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikki edellä puhuneet ovat tainneet aloittaa suurin piirtein sillä tavalla, että tämä on varsin tarpeellinen laki. Kuulun siihen ryhmään kansanedustajia, joka on täsmälleen samaa mieltä. Tässä on historiasta syytä muistaa muutamia näkökohtia. Tästä käytiin oikein tiukka kisa kahden sosialidemokraatin välillä muutamia vuosia sitten, oikeusministeri Johannes Koskisen ja työministeri Tarja Filatovin. Filatov kannatti tätä lainsäädäntöä voimakkaasti ja Johannes Koskinen joukkoineen oikeusministeriöstä keksi vaikka mitä verukkeita, että tällaista lainsäädäntöä ei pidä säätää.

Nyt täytyy jälleen kerran onnitella ministeri Filatovia siitä, että hän on tämän kisan voittanut ja myöskin työvoimatyöpoliittisesti, jos näin voi sanoa, saavuttamassa merkittävän sulan hattuunsa, sikäli kuin hän hattuja käyttää. (Ed. Esa Lahtela: Demarit tekevät hyvää työtä!) — Kyllä demaritkin tulevat järjestykseen, kun demareita tarpeeksi puskee eteenpäin ja antaa tukea. Ihan näin tässä voidaan, ed. Esa Lahtela, sanoa.

Silloin kun tätä asia puskettiin eteenpäin, tehtiin aika paljon sellaista valmistelevaa työtä. Silloin muun muassa käännettiin suomeksi Saksan vastaava lainsäädäntö, joka on varsin perusteellinen ja, sanotaanko, erinomaisen tarkkaan harkittu. Se, missä suhteessa se on erikoisen harkittu, tulee ilmi tästä mietinnöstä, joka sinänsä on ihan hyvä mietintö. Tässä nimittäin sivulla 4 vasemmalla palstalla pohdiskellaan tätä kilpailunvääristymäproblematiikkaa, mikä mahdollisesti tähän sosiaalisten yritysten markkinoille laajemmalti tuloon näillä ehdoilla, jotka tässä laissa on, liittyy, ja päädytään seuraavaan tulokseen: "Kokonaisuutena ottaen sosiaalisten yritysten ei katsota uhkaavan vääristää yleistä kilpailutilannetta markkinoilla, kun otetaan huomioon sosiaalisten yritysten määrä ja niille ohjattavien tukien suuruus. Paikallisesti tällainen uhka voi jollakin kapealla alalla syntyä." Tämä on sitaatti tästä mietinnöstä.

Sitten mietintöön liittyy yhteinen ponsi, jossa on yhden ranskalaisen viivan takana seuraava lausuma: "- - vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua - -." Siis toisin sanoen nämä ovat juuri ne näkökannat, jotka olivat Saksan asianomaista lainsäädäntöä aikoinaan luotaessa voimakkaasti esillä. Saksassa päädyttiin toisenlaiseen rakenteeseen. Siellä lähdettiin jo alun perin siitä, että Bundestag hyväksyy tämän lain siinä muodossa, että hyväksytään se näkökohta, että tämän verran kilpailunvääristymää voidaan hyväksyä. Nimenomaan luotiin siihen vielä sellainen järjestelmä, että kun osakeyhtiölain ja kirjanpitolain mukaan pitää tehdä poistot ja olla vapaan pääoman määrät jnp. kunnossa, niin Saksan asianomaisessa lainsäädännössä on tältä osin se poikkeus, että sosiaalisten yritysten osalta voidaan hyväksyä nämä poikkeamat ja voidaan hyväksyä ihan reilusti se, että eräänlainen kilpailunvääristymä voi olla tosiasia. Tämä on merkinnyt käytännössä sitä, että Saksan liittotasavallassa tämä lainsäädäntö toimii rehellisten pelisääntöjen mukaan varsin hyvin.

Minä ehdotinkin silloin aikoinaan, että kopioitaisiin suurin piirtein Saksan lainsäädäntö, kun se on vielä suomeksi käännetty, muokattaisiin vain se Suomen olosuhteisiin sopivaksi ja otettaisiin viittaussäännökset poikkeamiin Suomen osakeyhtiölaista ja kilpailulainsäädännöstä ja kirjanpitolainsäädännöstä ja sillä tavalla tämä homma hoidettaisiin jo niin kuin kerralla putkeen.

No, näin ei ole nyt sitten tehty ja nyt on päädytty tähän ratkaisuun. Hyvä on näin. Tämä tarvitaan. Oulussa tässä on ollut tiennäyttäjä Tervatulli Oy, jonka toimitusjohtajaa Mauri Korhosta on kuultu valiokunnassa. Tervatullin kohdallakin on juuri tällä hetkellä se tilanne, että olisipa nyt Saksan lainsäädäntö taustalla, niin juuri niitä akuutteja ongelmia ei olisi, jotka tällä hetkellä ovat tosiasioita.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti, etten turhaan toista kaikkea sitä, mitä täällä on jo muutenkin sanottu.

Tämän lain tarkoitushan on tietenkin se, että saadaan paitsi turvattua olemassa olevien sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuudet myös se, että niitä syntyisi lisää ja että niiden kautta syntyisi sellaisia työpaikkoja, joita ei ilman niitä syntyisi ja joita kipeästi tarvitaan. Tämän prosessin varrella on minusta ollut monia ihan hyviä epäilyksiä sen suhteen, kuinka hyvin tämä sitten oikeasti toimii, mikä on tavallaan se volyymi, mikä olisi jonkin toisen tyyppisellä sosiaalisten yritysten lainsäädännöllä mahdollisuus mahdollisesti saada. Pitäisi optimoida se, kuinka monta tuhatta uutta työpaikkaa tällä perusidealla voisi oikeasti toteuttaa ja kuinka paljon niistä nyt sitten tämä laki toteuttaa. Tätä on minusta syytä ahkerasti seurata paitsi eduskunnassa niin tietenkin erityisesti hallinnossa niin, että jos huomataan, että kaikki odotukset eivät sitten työpaikkojen synnyn osalta täyty, niin ollaan myöskin valmiita sitten tarkistamaan kantoja.

Yksi oleellinen juttu siinä, miten näitä työpaikkoja syntyy, on tietenkin se, miten esimerkiksi te-keskukset osaavat ja haluavat sosiaalisten yritysten syntyä edistää. Täytyy sanoa, että joitakin sellaisia viestejä on tullut, jotka kertovat, että te-keskuksissa ei oikein tajuta tämän systeemin mahdollisuuksia, ja jos ei niitä tajuta, niin sitten ei tietenkään parasta yritetä. Toivon, että ministeriön puolella tullaan tekemään kaikki sen puolesta, että te-keskuksissa tämän idean arvo ymmärrettäisiin, ja myöskin sitten itse kukin omissa maakunnissaan asian perään vahtii.

Haluaisin vielä kiittää viisasta valiokuntaa siitä, että alkuperäisessä ehdotuksessa ollut puute vammaisten osalta on nyt valiokunnan toimesta korjattu, eli kun vammaisilla vajaakuntoisuus ei ole ohimenevää, niin tämä on tässä nyt huomioon otettu niin, että tuki voi olla myöskin pysyväisluonteista silloin, kun vajaakuntoisuus on pysyvää. En muista tätä tarkkaa sanamuotoa, mutta hyvä kuitenkin.

Sitten vielä toteaisin sen kummemmin nyt itse perustelematta, kun tästä ovat muut puhuneet, että pidän ed. Mustajärven vastalausetta erittäin hyvänä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten jo lähetekeskustelussa sanoin, tämä laki on erittäin tervetullut, ja on myöskin aivan hyvä mietintö saatu aikaan. Omalta osaltani haluan myöskin tukea tätä vastalausetta, jonka kokoomuksen edustajat ovat tehneet, jossa siis perusideana on se, että vajaakuntoisen osalta on mahdollista tukea saada myös niiden yritysten, jotka eivät ole varsinaisesti sosiaalisia yrityksiä. Se on ihan hyvä lisä ainakin tässä alkuvaiheessa siihen nähden, koska varmasti kaikille paikkakunnille ei heti näitä sosiaalisia yrityksiä synnykään. Sinänsä kuitenkin uskon, että nämä, joilla on merkittävää vaikutusta, ovat nimenomaan sellaisia yrityksiä, jotka nimenomaan syntyvät sosiaalisiksi yrityksiksi todennäköisesti erilaisten yhdistysten ja muitten toimesta. Kaikkineen on siis erittäin hyvä asia, että tämä on menossa eteenpäin.

Ihan muutamalla sanalla haluaisin sitten vielä kommentoida ed. Mustajärven tekemää vastalausetta, jota myöskin ed. Hautala täällä kommentoi. Kun puhutaan maahanmuuttajista, niin ymmärrän kyllä, että sellaiset maahanmuuttajat, joiden kielitaito on huono, siis nimenomaan suomen kielen taito, ja joilla sen lisäksi esimerkiksi ei ole korkeaa osaamista muutenkaan, on erittäin vaikeaa saada työtä, ja varmasti tästä saattaisi olla heille apua, mutta samalla, kun tämä ovi avataan, avataan myöskin ovi sille, että suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan saattaa muodostua entistäkin negatiivisemmaksi. Se saattaa olla myöskin ongelma tässä asiassa, koska meillä on paljon myöskin sellaisia maahanmuuttajia, jotka erittäin hyvin sopeutuvat tähän yhteiskuntaan ja tekevät täällä sellaisia töitä, joiden tekijöistä on suorastaan pulaa tässä maassa.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä on odotettu ja kannatettava. Olimme ed. Huotarin kanssa kahdeksan vuotta työasiainvaliokunnassa potkimassa tätä lakia eteenpäin ja nyt tänä päivänä voimme antaa edelleen kiitoksia ministeri Tarja Filatoville siitä, että monien taistelujen jälkeen tämä laki on annettu ja eduskunnassa sitä nyt käsitellään. Mielestäni valiokunta on tehnyt huolellista työtä. Mietintö on hyvä, ja se on helppo hyväksyä. Kuten mietinnöstä näkyy, he ovat kuulleet myös melkoisen määrän asiantuntijoita.

Kuitenkaan tämä laki sosiaalisista yrityksistä ei voi mitenkään työllistää kaikkia vajaakuntoisia monista eri syistä. Niinpä tämä laki tarvitsisikin rinnalleen vajaakuntoisten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä koskevan erillislain. Ministerit Sinikka Mönkäre ja Tarja Filatov ovatkin valmistelemassa omaa erillislakia, joka mahdollistaa tietyin kriteerein vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien pääsyn työttömyyskortistosta eläkkeelle.

Arvoisa puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä kiirehtiä tämän erillislain valmistelua ja aikataulua niin, että laki voisi tulla voimaan jo alkuvuodesta 2004.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vajaakuntoisten ja muutenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien pääsy työelämään ja työllistyminen avoimille markkinoille on mielestäni erittäin tärkeä ja kannatettava tavoite. Tämän vuoksi tämä hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä on kannatettava ja tarpeellinen. Tähän niin kuin muihinkin uusiin asioihin sisältyy kuitenkin tekijöitä, joiden toimivuus voidaan todeta lopullisesti vasta käytännössä.

Arvoisa puhemies! Haluan kannattaa kokoomuksen tekemää vastalausetta, koska vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmää ei ole mielestäni perusteltua luoda erityisesti vain tiettyjä yrityksiä varten, vaan kaikkien yritysten tulee voida työllistää vajaakuntoisia henkilöitä samoin ehdoin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun ed. Pulliainen puhui tästä Saksan-mallista. Meillähän sinällään työkeskusten puolella on tämmöinen ajattelu jo käytössä. Siellä tehdään peräkärryjä ja milloin mitäkin, rekiä ainakin meidän seutukunnalla, veneitä ja airoja ja kaikkea tämmöistä työtä. Sehän on sallittava. Ilmeisesti Saksan-mallin käyttöönotto suoraan tässä tilanteessa, kun me laajensimme tätä lakia sillä tavalla Suomessa, jotta otettiin pitkäaikaistyöttömät mukaan, varmaan vaatii enemmän tarkastelua siitä kilpailun vääristymisestä. Minä en itse usko, että se hirveän paljon vaikuttaa siinä, mutta kuitenkin on mahdollista sillä tavalla käydä, niin kuin tässä aikanaan, kun oli mahdollista aika väljästi saada ottaa työttömiä yrityksiin määräaikaiseen työsuhteeseen. Silloinhan tapahtui sillä tavalla, jotta monissa kauppaliikkeissä tai talonmiespalvelufirmoissa otettiin pitkäaikaistyöttömiä ja kaadettiin terve firma viereltä nurin tai mahdollisesti talonmiehet silloin hävisivät, ainakin omalla paikkakunnalla joka paikasta. Aloitettiin tämmöisellä työllistettyjen porukalla, jolloin voitiin tehdä edullinen tarjous, ja kunta totta kai osti sitten sen palvelun ja siinä tapahtui, jotta talonmiehiä ei sitten meillä päin ainakaan monessa talossa ole.

Sitten toinen juttu, kun ed. Hautala puhui mielenterveyskuntoutujista, että on hirveän paljon yhteydenottoja ja kirjeitä ja tämmöistä: Itselleni Mielenterveyden keskusliiton mahtoiko olla joku liittovaltuuston puheenjohtaja tai tämmöinen henkilö sanoi, että heillä alussa oli väärä käsitys tästä hommasta, ja sen takia todennäköisesti niissä yhteydenotoissa varmasti on aika paljon sitä käsitystä ollut, että he uskoivat, että tähän ei pääse, heidät niin kuin ohitetaan. Mutta sehän ei pidä paikkaansa. He ovat työttömiä, ja jos voidaan osoittaa, että on vajaakuntoinen, kuuluu tähän kategoriaan.

Heidi  Hautala  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan näistä muista vaikeasti työllistyvistä ryhmistä, joita vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisten vastalauseessa haluttaisiin ottaa sosiaalisten yritysten piiriin, kun puhutaan maahanmuuttajista, niin täytyy muistaa, että eduskunta on juuri viime viikolla hyväksynyt yhdenvertaisuuslain, joka panee täytäntöön Euroopan unionin rotusyrjintädirektiivin, ja tarkoituksena on se, että edistetään yhdenvertaisuutta luomalla sellaisia positiivisia erityistoimia, joilla selkeästi syrjinnästä kärsivien kuten maahanmuuttajaryhmien asemaa voidaan työmarkkinoilla parantaa. Näkisin, että maahanmuuttajien ottaminen tämän lain kohderyhmien piiriin voisi olla juuri yksi tapa harjoittaa sitä positiivista syrjintää. On huolestuttavaa, jos ed. Satonen katsoo, että maahanmuuttajiin kohdistuvat erityistoimet, kun heillä on suuria vaikeuksia työllistyä, jotenkin vaikeuttaisivat heidän elämistään Suomessa, kun suomalaiset alkaisivat sitten kokea tämän epäreiluutena.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sen verran korjata, että en todellakaan sitä tarkoittanut. Sanoinkin puheenvuoroni alussa, että ymmärrän kyllä, että tämä asia tietylle ryhmälle on hyödyllinen, ja itse olen hyvin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan kannalla. Mutta kieltämättä on aina se vaara, kun tiettyjä ryhmiä pistetään erityiskarsinoihin, että se myöskin heijastuu osittain negatiivisesti, ja se on tässä. Tämä asia on sellainen, että tämä voidaan ottaa käsittelyyn ja tätä voidaan miettiä, millä tavalla se pystyttäisiin mahdollisimman hyvin rakentamaan. Tiedän kyllä, että Suomi on Euroopan unionissa toiseksi vaikein maa maahanmuuttajien työllistyä, ja siinä mielessä ongelma on todellinen. Mutta usein näissä asioissa helposti tulee sitten se ongelma vastaan, että ikään kuin suuren yleisön silmissä samaan kategoriaan joutuvat sekä todellisen avun tarpeessa olijat että myöskin sitten ne, jotka taas ovat erittäin korkeissa tehtävissä ja hyödyttävät meidän kansantuotettamme. Nyt kyse on tietenkin siitä, että meidän pitäisi oppia näkemään, että maahanmuuttajatkaan eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan siellä on erilaisia ihmisiä ja heillä on erilaisia tarpeita, ja jos tällä voidaan tehdä jotain positiivista sinne, missä apu on tarpeen, niin sinänsä en tätä vastusta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on useampaan kertaan täällä sanonut, että mielenterveyskuntoutujat voivat kuulua tämän kohderyhmän piiriin. He voivat kuulua, jos he ovat joko pitkäaikaistyöttömiä tai diagnosoituja vajaakuntoisia, mutta monta kertaa on niin, että henkilö on ollut sairaslomalla ensin ja sitten aika nopeasti tämän sairasloman jälkeen olisi hyvä, että hän pääsisi tällaiseen työhön nimenomaan sosiaaliseen yritykseen, että se olisi osa sitä kuntoutusta, ja silloin hänelle ei ehdi tulla tätä pitkäaikaistyöttömyyttä täyteen. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin yleensä aina työministeriöllä ensin on kireä tulkinta asioista ja sitten löysätään sitä mukaa kuin näyttää siltä, että ei tule tarpeeksi tähän osallistujia. Ed. Esa Lahtela hyvin tämän tietää, muistaa pitkäaikaistyöttömien koulutustukien ja muitten osalta, että loppujen lopuksi se käyttö oli huomattavasti pienempi kuin etukäteen oli arvioitu. Siinä mielessä toivoisin, että nämä mielenterveyskuntoutujat ja muut erityisryhmät, jotka ed. Mustajärven vastalauseessa on mainittu, pääsisivät tähän mukaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Mielenterveyskuntoutujien osalta olen samaa mieltä kuin ed. Huotarikin omassa puheenvuorossaan, ja käsittääkseni tämä ongelma liittyy nimenomaan niihin mielenterveyskuntoutujiin, jotka ovat olleet sairauspäivärahalla tai jotka ovat eläkkeellä. Silloin jos on kyseessä pitkäaikaistyötön, kaiketi tilanteen pitäisi olla aivan selvä, ja myös mielenterveyskuntoutuja luetaan tähän ryhmään ja pystyy myös tuet saamaan.

Sen sijaan hieman kuuntelin korva höröllään ed. Pulliaisen kommenttia Saksan-mallista. Itse en Saksan-mallia tunne valitettavasti eikä ole ollut tilaisuutta siihen tutustua, mutta se, että Suomessa hyväksyttäisiin kilpailunvääristymä, kuulostaa mielestäni hieman huolestuttavalta. En itsekään usko, että tämä olisi mikään laaja ja suuri ongelma eikä varsinkaan isommissa kaupungeissa, mutta sen sijaan pienemmissä yhteisöissä tällaista saattaa todellakin esiintyä. Mielestäni siellä on todella tärkeää, että ei synny sen tyyppistä toimintaa, jossa syrjäytetään olemassa oleva yritys, mahdollisesti yritys kaatuu ja siinä olevat työpaikat menetetään. Minä toivon, että tällaista vastakkainasettelua ei todellakaan harrasteta eikä haluta myöskään suomalaiseen lainsäädäntöön vaan ymmärretään erilaisten yritysten arvo ja niiden paikka työllistäjänä ja työelämän mahdollisuuksien luojana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kommentti kahteen eri suuntaan:

Ed. Esa Lahtelalle totean vain sen, että on aivan totta, että pitkäaikaistyöttömyyden ottaminen mukaan tässä yhteydessä on selvä poikkeama siitä, mikä on Saksan-malli, mutta kuitenkin meillä ollaan tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys sinänsä synnyttää vajaakuntoisuutta ja hyvin merkittävää vajaakuntoisuutta, elikkä sillä tavalla tavallaan tullaan siihen samaan kategoriaan.

Sitten, arvoisa puhemies, tänne oikealle puolelle, ed. Holmlundille: Silloin kun tätä asiaa selvitettiin, olisiko se ollut kolme neljä vuotta sitten, noin perusteellisemmin, kun ajettiin tämän lainsäädännön aikaansaamista, silloin nimenomaan siitä Saksan-mallista ei tällaista kilpailunvääristymää ollut löydettävissä, ja koko yhteiskunta katsoi silloin ja katsonee edelleen siellä, että kun joka tapauksessa tietty sosiaalinen mielenlaatu tämmöiselle yhteiselle elolle pitää löytyä ja kun se homma hoidetaan työn kautta, ed. Holmlund, niin silloin ok.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistäminen kaikin keinoin on kannatettavaa, ja tämä laki tulee edistämään sitä. Kuitenkin toivoisin, että yrittäjät eivät olisi eriarvoisessa asemassa, ja siitä syystä kannatan ed. Holmlundin ehdottamia pykälämuutoksia.