Arvoisa herra puhemies! Varmasti nämä kysymykset, joita me olemme käsitelleet, ovat tärkeitä, mutta kyllä kaikkein tärkein on tuleva talouskriisi, joka on jo ovella. (Ed. Jaakonsaari: Aivan! Sitä minäkin olisin kysynyt!) Huolestuneena olen kyllä seurannut niitä viestejä, joita tulee ulkomailta ja joita tulee kotimaasta. Ajatukseni on kyllä mennyt tuohon 1990-luvun alkupuolelle, jolloin hallitus ei ollut riittävän tehokas. Se on pakko myöntää. Uusi tasavallan presidentti Martti Ahtisaari asetti Matti Pekkasen työryhmän, johon ei kuulunut yhtäkään poliitikkoa, mutta siinä oli edustaja elinkeinoelämän kaikilta aloilta. Tämä Matti Pekkasen ryhmä toi pöytään erittäin hyvän ohjelman, jota myöskin seuraava hallitus osittain rupesi toteuttamaan. Mielestäni olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että vaikka ministeri Pekkarinen sanoo, (Puhemies: Minuutti kulunut!) on tavattoman hyvä elvytyspaketti tulossa, se ei ole riittävä. Kysyn:

Eikö nyt olisi se oikea aika asettaa ulkopuolinen työryhmä, jonka tehtävänä on esittää kokonaispaketti, miten tästä parhaiten selvitään?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä jo syntynyttä työttömyyttäkin pitää hoitaa, ja hallitus sitä hoitaa. Mutta toisin kuin silloin 1990-luvun alussa, kun meillä oli se valmius mikä oli, nyt hallitus on ryhtynyt heti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla yritetään ennalta estää sellaisten yritysten, jotka ovat pohjimmiltaan terveitä, ajautuminen tuotantovaikeuksiin ja kenties konkurssiin. Ne ovat pohjimmiltaan terveitä yrityksiä, mutta niiden vakuuksien tai rahoituksen saantiongelmat ovat vaarassa ajaa ne ja niiden tuotannon nurin ja ihmisiä työttömiksi. Näitä yritetään nyt auttaa. Valtio joko ottaa yhteensä noin 5 miljardin euron vastuut tai panee suorastaan rahaa ... Rahan ja vastuiden yhteinen mitta tuossa paketissa on noin 5 miljardia euroa. Se on jotain ihan toista kuin silloin 1990-luvun alussa. Tämän lisäksi meillä on nyt proaktiivisesti myöskin pankkitukijärjestelmä otettu hanskaan, tehty täällä eduskunnan kanssa erittäin mittava miljardien, kymmenien miljardien hanke. Näillä pyritään etukäteen huolehtimaan siitä, että suomalainen tuotanto ei joutuisi sellaisiin ongelmiin, jotka aiheuttavat työttömyyttä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Suomi on Euroopan elvyttävin maa. Kun katsomme, kuinka paljon käytämme rahaa elvyttämiseen, niin Suomi on Ruotsin ja Tanskan ohella EU-jäsenistä kaikkein eninten elvyttävä, eli me olemme etunojassa hyvin vahvasti. (Ed. Skinnari: Ne ovat surkeita ne muut maat sitten!) Ministeri Pekkarinen olisi aivan hyvin samoiten voinut lisätä vielä tuohon ne toimet, joita on tehty rakennemuutospaikkakunnilla, eli heti kun räsähtää, niin heti mennään mukaan ja vielä kohtuullisen menestyksellisesti. Nämä kaikki ovat sitä erittäin nopeaa reagointia tilanteeseen, mutta nyt ei oikeastaan reagointikaan aina ole se olennainen, vaan se, että pystytään etukäteen toimimaan, kuten nyt vaikkapa näillä yritysrahoitusmahdollisuuksilla, joilla pyritään mahdollistamaan suomalaisten yritysten menestyminen myös vaikeissa tilanteissa.

Sitten pitää huomata myös se, että täällä vaaditaan aina hyvin suuria elvytyspaketteja, mutta kun aina ei tiedetä, mikä kohta se on se ongelmakohta. Jos vaikkapa elokuussa olisimme pistäneet nämä miljarditolkun rahat, (Ed. Gustafsson: Kuntatalous!) johonkin toiseen kohteeseen, niin kuin vaadittiin, niin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta kääriä kasaan vaikkapa yritysten rahoitusongelmaan, joka nyt näyttää olevan se kaikkein suurin ongelma, (Puhemies: Minuutti kulunut!) enää uutta elvytyspakettia. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) Eli pitää katsoa aina, mikä muodostuu tärkeimmäksi ongelmaksi, eikä vaan roiskia rahaa sinne tänne.

Arvoisa herra puhemies! En ole huomannut, että oppositio olisi roiskinut rahaa sinne tänne. Te sanotte, että ei tiedetä, mihin niitä rahoja pitäisi panna, että odotetaan. Minä väitän, että hallituksella ei ole kaikki se tieto, mitä tästä yhteiskunnasta löytyy. Ei ollut Ahon hallituksellakaan, ja sen takia tasavallan presidentti asetti sen työryhmän. Uskokaa nyt, että hallituksen ulkopuolelta voi löytyä myöskin parempaa tietoa tai ainakin jotain tietoa, josta olisi hyötyä. Kyllä tätä elvytyspakettia on osittain kritisoitu ihan arvovaltaiselta taholtakin, mutta ette te siitä välitä, koska teillä on kaikki tieto. Ja tästä syystä uudistan tämän kysymyksen:

Eikö olisi yhteiskunnan etu asettaa ulkopuolinen ryhmä, joka tuo teille uusia ajatuksia ja ideoita (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja ratkaisuja? Ottakaa ne varteen, jos ovat hyviä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus aivan luonnostaan kuuntelee erittäin paljon asiantuntijoita eri tahoilta, eri suunnilta. (Ed. Skinnari: Ei teillä ole aikaa!) Muistan kesän jäljiltä tuoreeltaan, että täällä käytiin keskustelua siitä, muun muassa tähän rahoituskriisiin liittyen, mikä tässä on tämä taudin täsmällinen kuva. Se on kehittynyt tämän syksyn aikana, kuva siitä, sekä Suomessa, Euroopassa että Yhdysvalloissa. Ja väittäisin niin, että Suomi on näissä varautumistoimenpiteissä ja vastatoimenpiteissä toiminut maailmanlaajuisestikin ja Euroopassa aivan ensimmäisten joukossa. Me emme ole tässä suhteessa hidastelleet. Ne alkuvaiheen toimet, joita on tehty budjettiriihessä, lisäbudjetissa, nyt täydentävässä esityksessä, ovat tähdänneet juuri tähän ennalta ehkäisevään vaikutukseen. Toimitaan nyt niillä rintamilla, joilla pitää saada estettyä työttömyyden syntyminen.

Seuraavassa vaiheessa me tulemme valmistelemaan toimia, jotka kohdistuvat sitten suoraan jo lomautettuihin ja irtisanomistilanteisiin, millä tavalla näihin tilanteisiin pitää kytkeä (Puhemies: Minuutti kulunut!) voimakas koulutustoiminta. Tämä tullaan tekemään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla varaudutaan ja valmistaudutaan siihen, että seuraavien tuloratkaisujen pitäisi olla maltillisia, ja olemme jo etukäteen ilmoittaneet, että seuraava lisäbudjetti tulee jo tammi—helmikuussa eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Kyllähän käytännön tilanne on toinen. Esimerkiksi rakennusteollisuuden taholta on esitetty, että peruskorjaukseen, infraan, pitäisi tällä hetkellä panostaa paljon enemmän. Meillä on esimerkiksi työeläkeyhtiössä rahaa ja ne ovat valmiit siihen, että meillä rautateitä, moottoriteitä, vanhusten palvelukeskuksia, kouluja ja muita rahoitettaisiin, kunhan hallitus tähän tarttuisi.

Ja samaten myös kuntatalous: Kyllä siellä tiedetään tällä hetkellä, että rahaa tarvitaan, samaten suomalaisissa kodeissa. Vaikka keskimäärin voi olla jotain 4 prosentin kasvua ensi vuonna, niin keskimäärin siellä on myös miinus 4:ää prosenttia käytännössä. Tässä suhteessa minusta hallituksen tietoisuus on heikko verrattuna esimerkiksi siihen, mitä meillä tämän syksyn kuulemisten aikana talousvaliokunnassa joka ainoa päivä on, eivätkä näytä kyllä hallituksen toimet muuta kuin erittäin heppoisilta yrityksiltä tehdä jotain. Ja jos tämä on Euroopan paras maa, niin kyllä on aika surkea tilanne muissa maissa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos ed. Skinnari ei tiedä, että Suomen talous on paremmassa kunnossa kuin muitten Euroopan maitten, niin kyllä te silloin elätte jossakin purtilossa. Ei kai nyt hallitus keskenään näitä asioita pelkästään keskustele, vaan me otamme tietysti (Välihuutoja vasemmalta) kaiken tiedon vastaan, mikä maailmalta tulee. Mutta ei meillä ole varaa siihen, että me jokaisen yksittäisen etujärjestön toiveet toteutamme. Meidän pitää tehdä kokonaisarvio tilanteesta ja toimia sen mukaan. (Ed. Skinnari: Mutta ette ole tehneet!)

Minä en muista yhtäkään budjettipuheenvuoroa viime syksyltä, jossa olisi vaadittu miljardiluokan yritysrahoituspakettia. Silloin puhuttiin ihan muista menoluokista. Jos te olisitte tienneet elokuussa, (Ed. Skinnari: Mutta ei ole tilauksia!) jolloin hallitus antoi oman elvytyspakettinsa, joka on 2 miljardia suurin piirtein — nythän sitä on täydennetty — jos te olisitte silloin tienneet, että kaikkein suurin ongelma työllisyyden kannalta on yritysrahoituksen saatavuus, niin miksi te ette sitä kertoneet? Nyt me sen teemme, koska me nyt tiedämme sen. Me keskityimme kotimaisen ostovoiman parantamiseen ja moneen muuhun seikkaan jo elokuussa, ja nyt täydennetään siltä osin, että vältyttäisiin työttömien lisääntymiseltä.

Herra puhemies! Hallituksen elvytyspaketista puuttuu rahaa ja puuttuu myös konkreettisuus. Myös valtionyhtiöiden rooli on aivan outo. Ne irtisanovat kymmenissä laitoksissa tuhansia ihmisiä ja peruuttavat jo pitkälle suunniteltuja investointeja. Muun muassa Neste Oil ilmoitti jäädyttävänsä Naantalin jalostamon mittavan laajennussuunnitelman, joka pitää sisällään dieselvoimalan ja pari maakaasuvoimalaa sekä maakaasuputken vetämisen Turun seudulle ja Varsinais-Suomeen. Investointi olisi 1,2 miljardia. Se tarjoaisi nyt rakentajille työtä ja työtä myös metalliteollisuudessa.

Mitä hallitus aikoo tehdä Neste Oilin investointien aikataulun osalta? Aikooko valtio käyttää omistusohjausta niin Neste Oilissa kuin Gasumissakin, joissa molemmissa yhtiöissä valtio käyttää määräysvaltaansa, (Puhemies: Minuutti kulunut!) jos tahtoa löytyy?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitkään yritykset, oli se omistuspohja mikä tahansa, eivät elä umpiossa, vaan tämä kansainvälinen tilanne, johon pääministeri viittasi, totta kai vaikuttaa.

Minulla ei ole tiedossa irtisanomisia. On totta, että muutamat yhtiöt ovat ilmoittaneet lomautuksista, ja on tärkeää, että näissäkin yhtiöissä otettaisiin huomioon muun muassa se, mitä pääministeri sanoi, että tämä aika voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksen keinoin.

Mutta on selvää, että kaikki yritykset tekevät investoinnit kannattavaa liiketoimintaa varten, ja tässä suhteessa voi olla, että tilanne tämän mainitun investoinnin osalta on muuttunut eikä valtio silloin, kun on kysymyksessä pörssilistattu yhtiö, käytä pakkoa ihan sen listauksen yhteydessä annetun lupauksen mukaan. 15 vuotta on samaa politiikkaa noudatettu listatuissa yhtiöissä. Me emme pakota yhtiöitä investointeihin, joiden kannattavuudesta ei ole varmuutta.

Arvoisa puhemies! Kun verrataan eri maiden hyviä ministereitä ja hyviä kansalaisia ja muuta vastaavaa, niin miten on, onko meillä liian hyvin kasvatettuja yrittäjiä Suomessa vai onko oikeasti niin, että pankit toimivat paremmin Suomessa kuin Ruotsissa?

Ruotsissa on kova debatti menossa Nordean supereläkkeistä johtajille ja siitä, että pankit lihottavat itseään eivätkä laita rahoja kiertoon yrityksille. Suomessa ei kuulu nyt paljon mitään valituksia.

Ovatko asiat oikeasti niin hyvin Suomessa, että pankkikilpailu toimii hyvin täällä vai ollaanko vaan hiljaa? Onko tämä ehkä tulossa meille vähitellen? Miten täällä nyt kuuluisi toimia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuuluisi ministeri Kiviniemen vastuualueeseen.

Meidän tietomme ja informaatiomme suomalaisten pankkien osalla on lohdullinen verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Kyllä meillä 15 vuoden tai vähän pidemmältäkin ajalta pankit oppivat hyvin paljon. Ne ovat käyttäytyneet myös tämän kovan nousukauden ajan tietyllä tapaa varovaisemmin, harkitsevammin kuin monet muut eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset pankit. Tällä on oma myönteinen heijastusvaikutus nyt tähän tilanteeseen, mutta tästä huolimatta myös kotimaisilla pankeilla on nyt luototusvaikeuksia. Tämä tulee vastaan kentällä. Yritysten mahdollisuus saada luottoja ei ole entisellään. Tämä on tosiasia, ja tähän nämä eurooppalaiset, maailmanlaajuiset ja suomalaiset pankkitukitoimet eivät ole tähän mennessä tarpeeksi vaikuttaneet.