Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta puoltaa näiden kummankin nyt keskusteltavan ja käsittelyssä olevan esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Ensinnä käsittelen tätä tuloverolakiesitystä. Se on keskeinen osa niitä sopeutustoimia, joiden tarkoituksena on edistää tuloverotuksen keinoin valtiontalouden tasapainotavoitetta ja vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Toimenpiteistä on sovittu viime kevään kehyspäätöksessä. Tuo päätös noudattaa puolestaan hallitusohjelman talouspoliittista päätavoitetta saavuttaa valtiontalouden tasapaino ja kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Kehyspäätöksessä on todettu lisäksi, että lisäsopeutukset ovat tarpeen, jotta valtion taloudenpidolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Esityksen tarkoituksena on siis tukea hallitusohjelman ja kehyspäätöksen tasapainotavoitetta. Samanaikaisesti toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovaatiotoimintaa. Tällä siis tarkoitetaan koko tätä veropakettia, joka nyt on osin jo eduskunnan käsittelyssä.

Hallitus esittää, että hallitusohjelmassa sovituista ansioverotukseen tehtävistä vuosittaisista tarkastuksista luovutaan väliaikaisesti vuosien 2013 ja 2014 tuloverotuksessa. Lisäksi suurten palkka- ja eläketulojen verorasitusta kasvatetaan väliaikaisesti lisäämällä tuloveroasteikkoon vuosiksi 2013 ja 2015 uusi ylin veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Tämän veroasteikkoon tehtävän muutoksen lisäksi suurista eläkkeistä perittäisiin eläketulon lisäveroa siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa.

Näiden verotusta kiristävien toimien rinnalla pienituloisten verotusta on tarkoitus keventää kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kummankin vähennyksen enimmäismääriä esitetään korotettavaksi. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosentteja korotetaan. Näillä muutoksilla verotuottoja pienennetään yhteensä arviolta 65 miljoonaa euroa. Verotulomenetyksistä kunnille ja seurakunnille koituva osuus on tarkoitus kompensoida täysimääräisesti. — Tähän esitykseen sisältyy lisäksi joitakin EU-oikeuden edellyttämiä tarkastuksia.

Kaiken kaikkiaan valiokunta pitää näitä esityksiä perusteltuina ja hyväksyttävinä joustoina hallitusohjelman työn verotusta koskeviin peruslinjauksiinkin nähden, vaikka verotuksen peruslinjasta ei isossa kuvassa ole tarkoitus muutosta tehdä. Toisaalta nämä esitetyt muutokset kaventavat kaikkiaan hieman tuloeroja. Vaikka yksittäisten muutosten tulonjakovaikutukset ovat pieniä, kaiken kaikkiaan esitys toteuttaa myös verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyviä tavoitteita.

Erityiskysymyksenä on eläketulon lisävero, josta valtiovarainvaliokunnan verojaostossa käytiin perusteellista keskustelua, ja mietinnössä tarkemmin esitetyin perustein on katsottu, että tämäkin muutos on lopulta perusteltu. Voimme palata siihen tässä keskustelun kuluessa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee arvonlisäveroon, valiokunta siis puoltaa tämänkin esityksen hyväksymistä muuttumattomana. Kaikkia arvonlisäverokantoja on tarkoitus nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta. Vastaavaa korotusta esitetään myös vakuutusmaksuveroon. Näin ollen yleinen arvonlisävero nousisi 24 prosenttiin ja alennetut verokannat 14 ja 10 prosenttiin. Näiden arvonlisäverokantojen muutosten on arvioitu lisäävän valtion verotuloja vuositasolla noin 830 miljoonaa euroa, ja siitä vuodelle 2013 kohdistuva osuus on noin 693 miljoonaa euroa.

Näitä esityksiä valiokunta pitää perusteltuna äsken kerrotuilla sopeuttamistarpeesta johtuvilla syillä. Vaikka valiokunta totesi, että korotukset arvonlisäverossa lisäisivät hieman tuloeroja, indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien korotukset tasaavat tätä vaikutusta. Lisäksi vuoden 2013 ajaksi on tarkoitus tehdä perusetuuksiin pienituloisten ostovoiman parantamiseksi osittain aikaistettu indeksitarkastus. Näin ollen verokantojen korotus, siis tämä arvonlisäveron korotus, nostaisi tulonjakoa kuvaavaa Gini-kerrointa vain 0,01 prosenttiyksikköä. Eli merkittävää vaikutusta tulonjakoon tälläkään muutoksella ei ole.

Arvoisa puhemies! Tässä mahdollisimman lyhyesti tässä vaiheessa valiokunnan kannanotot näihin tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin tehtäviin muutoksiin.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Suurta eläketuloa saavien verotusta ollaan nyt kiristämässä tuloverolakiin lisättävällä lisäverolla. Eläketulosta perittäisiin ensi vuoden alusta valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa. Lisäveroa maksettaisiin nimensä mukaisesti progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi. Muutosehdotuksen tarkoituksena on kerätä verotuloja niiltä, joilla on hyvä veronmaksukyky. Lisäksi sillä halutaan kaventaa eläketulon ja palkkatulon veroasteiden välistä eroa ja kannustaa eläkeikää lähestyviä myös jatkamaan työelämässä.

Alle 95 000 euron suuruisten eläketulojen verotus säilyy tämän jälkeenkin pääosin palkkatulojen verotusta kevyempänä. Ero johtuu valtion- ja kunnallisverotuksesta tehtävästä eläketulovähennyksestä. Eläketulovähennys keventää pienituloisen eläkkeensaajan verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennys on tänä vuonna enintään 11 660 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vastaavasti enintään 8 530 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä ei saa, kun tulot ovat hieman yli 24 000 euroa.

Uusi eläketulon lisävero koskee näin 45 000 eläkeläistä eli 3,5 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Heiltä kerättävän lisäveron tuotto olisi valtiolle noin 50 miljoonaa euroa. Yksittäisellä eläkkeensaajalla muutos on noin 300—4 900 euroa vuodessa.

Arvoisa puhemies! Kokoomus vaati aikanaan ensimmäisenä puolueena eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläketulojen verotus laski joka ainoassa budjetissa sinivihreän hallituksen kaudella. Tarkoitus on ollut pitää eläketulojen verotus jatkossakin palkansaajan verotuksen tasolla: eli kun palkansaajan verotus kevenee, kevenee myös eläketulonsaajan verotus. Vaikka muut puolueet eivät olisi tähän sitoutuneet, kokoomus on.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tuli esille, niin tässä päiväjärjestyksen 7) ja 8) kohdista voidaan keskustella samanaikaisesti, ja ensin on tuloveroasteikko.

Keskusta ei esitä vastalausetta tuloveroasteikkoon, mutta henkilökohtaisesti kannan hiukan huolta tästä tuloveron linjaamisesta jo vuoteen 2014. Hallitushan omassa esityksessään ilmoittaa jo sen, että hallitus ei tule tekemään inflaatiotarkistuksia myöskään 2014-vuonna. Meillä on kuitenkin hyvin tiedossa se, että niin sanottu palkkaraami päättyy ensi vuonna. Kaikki ennusmerkit tällä hetkellä viittaavat siihen, että palkkaneuvotteluista tulee erittäin vaikeat. Me tiedämme erittäin hyvin meidän taloudellisen tilanteen. Yrityksillä on erittäin vaikea tilauskanta tällä hetkellä, sanotaan, teknologiapuolella esimerkiksi on yrityksiä, joilla on kohtuullisen hyvä, mutta suurin osa yrityksistä on tällä hetkellä reilusti vedenpinnan alapuolella. Julkinen sektori on omissa vaikeuksissaan, ja tästä voidaan vetää se johtopäätös, että palkkaneuvottelut tulevat olemaan erittäin vaikeat. Perinteisesti hallitus on ollut kuitenkin se yksi osapuoli, jolla on ollut aina mahdollisuus käyttää omaa verotuksellista korttiansa, ja näkisin mielelläni, että hallitus pitäisi tämän kortin itsellään myös ensi vuonna.

Minun on hirvittävän vaikea tällä hetkellä nähdä mitään muuta tapaa nostaa kansalaisten ostovoimaa kuin tuloverotuksen keventäminen. Tiedän, että tässä taloustilanteessa se on äärettömän kova haaste, mutta vaihtoehtoinen tapa edelleen heikentää meidän kilpailukykyä, ja sen vuoksi olisin toivonut, että hallitus olisi vielä harkinnut muun muassa inflaatiotarkistusten tekemistä ja pitää myös kortin auki siihen, että tuloverotusta voitaisiin keventää näitten neuvottelujen yhteydessä.

Toisena asiana on hallituksen esitys arvonlisäveron korottamisesta. Keskustalla on tässä oma vastalauseensa. Meidän vastalause lähtee siitä, että me olemme valmiit korottamaan yleistä arvonlisäprosenttia 2 prosentilla, mutta me haluamme, että ihmisille välttämättömyyshyödykkeet pysyvät nykyisellä tasolla, eli ruoka, lääkkeet, bussiliput, ne säilyvät 9 prosentissa ja 13 prosentissa. Me tunnustamme ja tunnistamme tilanteen, että valtiontaloutta täytyy oikaista. Me lähdemme kuitenkin siitä, että yleisen kulutuksen kautta tapahtuvana se olisi parempi tapa kuin se, että verotetaan enemmän näitä välttämättömyyshyödykkeitä, jotka koskevat nimenomaan pienituloisia.

Meidän malli toisi valtion kassaan 320 miljoonaa enemmän kuin hallituksen tekemä esitys, ja olen edelleen erittäin ylpeä siitä, että keskusta aikoinaan ajoi ruuan arvonlisäverotuksen tiputtamisen. Ruuan arvonlisäveron tiputtaminen tarkoitti sitä, että meillä elintarvikkeet olivat reilun 5 prosenttia halvempia 2009-vuoden jälkeen, ja tämä hinta pysyi verrattain hyvin siellä alhaalla. On valitettavaa, että hallitus omassa esityksessään lähtee nyt nostamaan nimenomaan näitten välttämättömyyshyödykkeitten, ruuan ja lääkkeitten, arvonlisäveroa, ja tästä syystä keskusta on tehnyt vastalauseen numero 2, jonka esitän eduskunnan hyväksyttäväksi.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Mehän elämme todella haasteellisia aikoja, ja viime päivienkään talouslukemat eivät päästä meitä helpolla, eli on selvää, että meidän täytyy tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ja taittaa velkaantuminen, se on aivan selvä. Se voidaan tehdä monella tavalla, ja siinä työssä on tehtävä arvovalintoja. Hyvin tärkeää on, että ne valinnat, mitä tehdään, silloin kun niukkuutta jaetaan, tukevat työllisyyttä ja kohdistuvat oikeudenmukaisesti. Kansalaisten luottamus ja usko politiikkaan liittyy myös siihen, että ihmiset voivat kokea, että nämä ratkaisut, joita tehdään, ovat oikeutettuja, ja siksi, jos jokin ei tunnu reilulta, silloin ihmisetkään eivät sitä voi hyväksyä.

Kyllä minä, puhemies, olen sitä mieltä, että jos sanotaan, että me kaikki olemme samassa veneessä, niin silloin on myös hyväosaisten osallistuttava näihin yhteisiin talkoisiin, ja olen tyytyväinen siihen, että tämä veropoliittinen kokonaisuus, mikä keväällä yhteisesti kehysriihessä sovittiin ja mitä nyt nämä verolait toteuttavat, palvelee nimenomaan sitä oikeudenmukaisuutta siinäkin suhteessa, että myös hyväosaiset pistetään tässä osallistumaan yhteisiin talkoisiin. Viittaan tällä muun muassa solidaarisuusveroon, mikä on ollut meille sosialidemokraateille hyvin tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Ne, joilla on enemmän, voivat maksaa vähän enemmän vaikeina aikoina, ja niiden, joilla vähemmän, pitää päästä helpommalla. Jos nyt katsotte tätä, esimerkiksi tätä tuloveroasteikkolakiesitystä, siinähän juuri tämä periaate toteutuu, eli nimenomaisesti pienituloisimmat kunnallisen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen kautta maksavat vähemmän veroja. Se helpottaa heidän elämäänsä. Ja sitten solidaarisuusvero kohdistuu kaikkein hyväosaisimpiin ja myös korkeimpiin, kaikkein suurimpiin, eläkkeisiin.

Mielestäni tässä, puhemies, kun puhutaan näistä arvovalinnoista, on myös tärkeä tarkastella kokonaisuutta sillä silmällä, miten se vaikuttaa tulonjakoon. Tässä verojaoston puheenjohtaja, edustaja Kataja jo kertoi, että selvitysten mukaan nämä veroesitykset yhteisesti kaventavat jonkin verran tuloeroja, ja se on myös merkittävä merkki siitä, minkätyyppisiä arvovalintoja tässä tilanteessa halutaan tehdä.

Kaikki ymmärtävät, että talouden sopeuttaminen ei ole helppoa, se ei ole välttämättä kivaa. Veronkorotukset eivät ole helppoja ratkaisuja, eivätkä muuten myöskään ne säästöt, mutta me tiedämme, puhemies, että jos me emme joskus korota veroja, niin sitä enemmän joutuisimme tekemään säästöjä, ja kyllähän tässä liittyen esimerkiksi edelliseen keskusteluun tästä aivan mahtavasta vanhuspalvelulakiasiasta, mikä on hieno asia, on hienoa, että arvovalintojen kautta johonkin voidaan satsata lisää, jostain joudutaan sitten nipistämään. Näin se logiikka menee, ja siksi nämä veroesitykset, mitä tässä on, ovat hyvinkin perusteltuja kaikkinensa.

Puhemies! Minä ihmettelen sitä, mitä olen täällä aiemminkin sanonut, miksi keskusta nyt vasta tässä yhteydessä kertoo oman tietynlaisen verolinjauksensa. Silloin useampia viikkoja sitten, kun puhuimme vaihtoehtobudjeteista, silloinhan näitä esityksiä ei ollut pöydässä emmekä voineet analysoida tätä, mutta mielestäni on hyvä, että teillä on näkemys. Me voimme olla eri mieltä, mutta en pidä tässä tilanteessa perusteltuna sitä, että arvonlisäveroa pitäisi korottaa vielä enemmän kuin hallitus tekee. Keskustan esityshän keräisi yli 300 miljoonaa arvonlisäverona lisää, mikä tarkoittaa, että se kohdistuu ihan normaalinkin ihmisen normaaliin elämään: lastenvaatteet, vauvanvaipat, tuttipullot, saippuat, kaikki maksaa, ja se leikkaa todellakin kulutusta, kun arvonlisäveroa korotetaan.

Minä ymmärrän nyt tämän, että kulutusta pitää leikata teidän mielestänne. Joskus sitä hämmästelin, kun edustaja Pekkarinen käytti sensuuntaista puheenvuoroa. Tässä se esitys nyt on, mutta toisaalta edustaja Lintilä täällä äsken toivoi tuloveron kevennyksiä, jolloin, sanoisinko, tämä linjanne siinä suhteessa on oudohko, joten olisiko sitten parasta pistää kerralla kaikki kortit pöytään ja katsoa, mitä kaiken kaikkiaan te lopulta haluatte.

Mutta se, mikä tässä on aivan selvää, on se, että oppositio, ainakin keskusta, haluaa nimenomaisesti vähemmän tuloja tasaavaa verotusta korottaa ja enemmän tasaveroja, siitähän tässä on kyse. Samalla tavallahan te vastustitte näiden suurimpien perintöjen, miljoonaperintöjen, lisäveron korottamista niin paljon kuin hallitus on korottamassa. Eli tässä on selvä arvovalinta, että vähän niitä suuria perintöjä suojellaan mutta sitten arvonlisäveroa lisätään.

Kun puhutaan työllisyydestä, niin se vielä tähän loppuun, puhemies, että kyllähän esimerkiksi monet pienyrittäjät ovat huolissaan siitä, jos arvonlisäveroa entisestään nostetaan, että nimenomaan näihin yrittäjiin se iskee kovalla kädellä, ja siksi ei ole myöskään talouspoliittisesti viisasta lähteä sitä esitettyä enempää nostamaan.

Näillä puheilla varmasti keskustelu jatkuu, arvoisa puhemies.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Viitaselle: perintö- ja lahjaverossa meidän huolemme on nimenomaan sukupolvenvaihdoksista ja me olisimme nostaneet sitä ylärajaa, jotta me pystymme tekemään sukupolvenvaihdoksia, koska me tiedämme sen, että Suomessa on suorastaan aalto tulemassa sitä kohti.

Tämä on mielenkiintoista tämä, että nyt te puhutte, että me olemme tekemässä ongelmia pienituloisille. Siis minä olen ymmärtänyt, että ruoka ja lääkkeet kohdistuvat nimenomaan usein enemmän sinne pienituloisille. Ne ovat niitä perushyödykkeitä, joita heidän tulee saada. Me olemme tiputtamassa tai pitämässä alempana kuin teidän esityksenne on. Te nostatte niitä: lääkkeitä, ruokaa. Niitähän siellä kysytään.

Tähän tuloverotukseen: sanoin omana kantanani sen, että kun mennään ensi vuoteen, minä toivoisin, että hallituksellakin olisi joku kortti käytettävissä tilanteessa, jossa palkkaneuvottelut tulevat ajautumaan ihan totaaliseen umpikujaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilälle: Kyllä tämä nyt vain on niin ja se lukee ihan teidän omassa vastalauseessanne, kun tätä katsoo, että te keräisitte 320 miljoonaa euroa lisää kulutuksesta, kuluttajilta, tavallisilta ihmisiltä, arvonlisäveroa, ja se on huono homma, koska se on myöskin tasavero ja sitä kautta epäreilu ja epäoikeudenmukainen. Mutta tietenkin tämä arvovalinnoiltaan vastaa sitä linjaa, mitä edellinen hallitus toteutti. Kyllä minä sinänsä ymmärrän, että haluatte loogisesti tämäntapaisesti tuloja jakaa, mikä mielestäni ei ole oikeudenmukaista ja reilua, ja siinä suhteessa kannan huolta paitsi siitä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta myös, kuten sanottu, siitä työllisyysnäkökulmasta.

Edustaja Lintilä myös tietää sen perintöveron osalta, että meidän mietinnössähän me toteamme, että se ei tuo merkittäviä ongelmia tähän teidän huoleenne, joten siinä mielessä olisitte voineet ihan rauhallisesti nukkua yönne myös hyväksyessänne tämän miljoonaperintöjen lisäveron.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Viitanen, voin nyt rauhoittaa teitä: Minä nukun kyllä yöni erittäin hyvin. Ei minua eduskuntatyö kyllä heilauta, ei puoleen eikä toiseen. (Kari Rajamäki: Vähän syytä olisi!)

Minä en kyllä nyt ymmärrä tätä, kun te sanotte, että me rokotamme alv:n kautta. En minä nyt näe hirveän paljon pahana sitä, että jos me otamme prosentin lisää veneitten ostajilta, autojen ostajilta mutta me pidämme sen ruuan ja lääkkeet alemmalla tasolla kuin teidän esityksenne on. Me keräämme sen 320 miljoonaa sieltä. En minä näe sitä hirvittävän pahana, että henkilöt, jotka käyttävät kuluttamiseen isoja summia, maksavat pikkasen enemmän siitä kuluttamisesta ja ei mennä sinne ruuan ja lääkkeitten puolelle.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puhuttaessa tästä hallituksen esityksestä arvonlisäveron nostamisesta haluan jatkaa sitä keskustelua, mitä äsken tuossa debatissa käytiin.

Kolme vuotta sitten Suomessa ruuan arvonlisäveroa alennettiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Heti seuraavana vuonna ruuan arvonlisäveroa nostettiin prosentilla 13 prosenttiin. Vaikka nousu oli vain 1 prosenttiyksikön verran vuotta aikaisemmasta, ruuan alv:n alennuksen vaikutuksesta oli jo haihtunut 60 prosenttia. Nyt ruuan arvonlisävero nousee jo 14 prosenttiin. On syytä perustellusti kysyä: Oliko vuoden 2009 ruuan alv:n alentamisessa loppujen lopuksi mitään järkeä, jos se nousee nyt ensi vuonna jo lähelle lähtötasoa? Ruuan alv:n alennuksesta hyötyivät ehkä eniten juuri kauppiaat. Hinta siirtyi katteisiin, eikä kauppa tule alv:n nousun mukana leikkaamaan enää näitä katteitaan.

Tänään maanviljelijät ovat eri puolilla Suomea omalla tempauksellaan halunneet muistuttaa siitä, mitkä tahot oikeastaan ruuan korkean hinnan Suomessa aiheuttavat. Tuottajan osuus on vain noin 10 prosenttia, alkutuottajan osuus on vain noin 10 prosenttia siitä ruuan hinnasta, minkä me kaupassa maksamme. Tänään on uutisoitu, miten Suomessa ruoka maksaa enemmän kuin missään muualla EU-maissa.

Arvoisa puhemies! Kaikkia arvonlisäverokantoja on nyt tarkoitus nostaa 1 prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta alkaen. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23:sta 24 prosenttiin. Arvonlisäverokantojen muutosten on arvioitu lisäävän valtion verotuloja noin 830 miljoonaa euroa. Alv:n nosto on osa niitä uusia sopeutustoimia, joista hallitus on sopinut kevään kehyspäätöksen yhteydessä ja joiden tavoitteena on kääntää valtionvelan ja kokonaistuotannon suhde alenevaan suuntaan.

Valtiontalouden vajetta kurottaessa umpeen on yleisen alv:n nosto tehokkain veronkiristysmuoto. Sen vaikutukset jakautuvat tasaisimmin. Silti veronkorotusten sijaan paljon järkevämpää olisi leikata paisunutta julkista hallintoa ja yksinkertaistaa holhoavaa lainsäädäntöämme, millä tätä julkista hallintoa vain paisutetaan.

Ennen kaikkea yksilön vastuuta ja asemaa on jatkossa vahvistettava, jotta hyvinvointivaltiomme voisi pysyä jollain lailla kasassa. (Kari Rajamäki: Tuo on kyllä Suomen yrittäjien toimistosta!) Yksilön on otettava enemmän vastuuta omista tekemisistään ja valinnoistaan. Lainsäädännöllä me rakennamme tukiverkon, jonka läpi ei annettaisi kenenkään pudota. Tämän lisäksi jokaisen on otettava otetta omasta elämästään ja pidettävä huolta siitä, että hyvinvointivaltiomme varmistavalla järjestelmällä on annettavaa vielä tulevillekin sukupolville.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Äsken kuullussa debatissa peruskysymys lienee kai se, kannammeko me huolta suomalaisesta työllisyydestä, suomalaisesta kasvusta ja suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta, joka nojaa näihin elementteihin. Kyllä minun on pakko katsoa tulevaisuuteen ja niihin ratkaisuihin, joita tämän edelleen kiristyvän taloustilanteen edessä joudutaan tekemään.

On pakko tutkimustuloksiinkin viitaten todeta, että kyllä tämä keskustan esittämä linjaus siitä, että on syytä mieluummin korottaa kulutusveroja ja arvonlisäveroja, on huomattavasti parempi työllisyyden ja talouskasvun kannalta kuin äsken kuultu edustaja Viitasen kannanotto, että työn verotus olisi keskeinen toimenpide. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että arvonlisäveron korotus haittaa talouskasvua ja työllisyyttä vain puolet siitä kuin vastaavan suuruinen tuloverotuksen korotus.

Aivan keskeistä tässä on se, että tuloverotus kohdistuu jokaiseen suomalaiseen. Arvonlisäverotus kohdistuu tietenkin suomalaisiin, jotka valitsevat kuluttaa tiettyjä tuotteita, niin kuin edustaja Lintilä totesi, eri verokantojen perusteella joko ylellisyyshyödykkeitä tai sitten vaikka ruokaa, tai tarpeen mukaan myös lääkkeitä, ja sen vuoksi näissä on alempi verokanta, eli tässä on myös nämä kulutustottumukset otettu huomioon. Mutta ennen kaikkea arvonlisävero kohdistuu myös ulkomaiseen työhön.

Mitä me siis arvostamme? Arvostammeko me suomalaista työtä, arvostammeko me ulkomaista työtä, ja kumpaa enemmän? Vai katsommeko me, että meidän ei tule lainkaan ottaa huomioon näitä työllisyys- ja talousvaikutuksia, joista olen luullut, että tässä salissa kaikki olisivat yksimielisiä?

Arvoisa puhemies! Kun todella joudumme varmasti lähitulevaisuudessa näitä ratkaisuja tekemään, niin toivoisin, että kaikki, sekä hallitus- että oppositiopuolueet, pitäisivät tämän työllisyyden ja ennen kaikkea suomalaisen työllisyyden näkökulman ensisijaisena.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä nyt oikein tiedä, mitä minun pitäisi siitä ajatella, että täällä edustaja Kataja puolustaa milteipä innokkaammin keskustan vastalausetta kuin keskusta itse.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, kun me puhumme nyt työllisyydestä ja taloudesta, niin mennäänpä nyt muutama vuosi taaksepäin. Suomi sai moitteita jopa OECD:ltä, komissiolta siitä, että Suomen elvytys painottui liikaa veronkevennyksiin. Katteettomasti veropohjaa syöden kevennettiin hyväosaisten veroja kumulatiivisesti 9 miljardilla eurolla, ja sitä me nyt täällä paikkaamme hien ja tuskan kanssa, että saisimme jotain tolkkua tähän velkaantumisen taittamiseen. Kyllä minä luotan OECD:n tai komission talousasiantuntemukseen siinä, että he nimenomaan kritisoivat Suomea siitä, että meillä liikaa luotettiin veronkevennysten työllistävään vaikutukseen. Ja kuten näimme, ei siinä kovin hyvin sitten käynytkään. Silloin puhuttiin juuri siitä, että esimerkiksi täsmäelvyttäminen loisi työpaikkoja tehokkaammin. Minä en kyllä näe, miten joku arvonlisävero, joka kuristaa pieniä yrittäjiä, voisi kauheasti työllisyyttä lisätä, puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun verrataan menokuria ja veronkorotuksia — niin kuin äsken totesin, tutkimukset osoittavat, että arvonlisäveron korotus on paljon vähemmän haitallista kuin tuloverojen korottaminen — niin aivan vastaavasti, poikkeuksetta, kansainväliset tutkimukset osoittavat myös sen, että menonkorotukset haittaavat talouskasvua huomattavasti vähemmän kuin veronkorotukset ja vastaavasti, kun veroja on kevennetty, se vaikutus on ollut paljon tehokkaampi kuin sitten, jos vastaavaan aikaan on tuloja... Anteeksi, puhemies, jos sallitaan, niin totean uudestaan: kun veroja kevennetään, tai veroissa tehdään muutoksia, ne vaikutukset kaiken kaikkiaan ovat kuitenkin pienempiä kuin se, että jos menoja onnistutaan kuitenkin leikkaamaan enemmän kuin näillä verotuloilla vastaavat tulot. Sen vuoksi ensisijainen keino sopeuttaa valtiontaloutta on aina menokuri suhteessa verotukseen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä luulen, että puhemiehen takauma voi sinänsä olla ihan oikea.

Nämähän ovat arvovalintoja, ihmisillä on vähän, ja eri puolueilla on, eroja. Siinä mielessä olen tyytyväinen, että kun sosialidemokraatit tulivat hallitukseen, niin suunta muuttui siinä suhteessa, että enemmän nyt painotetaan sitä, että verot maksetaan maksukyvyn mukaan, eikä painoteta tasaveroja ollenkaan näissä ratkaisuissa samalla painoarvolla.

Puhemies! Kyllä minä näen sen niin, että kyllä ihmisillä täytyy olla rahaa elääkseen. Ne menosäästöt, mitä täällä nyt haikaillaan, kun puhutaan, että hurjasti täytyy sopeuttaa, mitä enemmän leikataan menoja, niin sen parempi — jos Kataja sitä äsken tarkoitti — niin kyllä minä sanon, että miten se lisää talouden kasvua ja hyvinvointia, jos köyhällä ihmisellä ei ole rahaa syödä, ei ole rahaa elää.

Sen takia, puhemies, on hyvin tärkeätä, että nyt tässä politiikassa, vaikka joudummekin tekemään jostain säästöjä, niin samaan aikaan voimme parantaa perusturvaa, työmarkkinatuen puolison tarveharkinta poistuu, eläkkeisiin tehdään aiennettu indeksikorotus. Nämä ratkaisut, puhemies, lisäävät oikeudenmukaisuutta, myös ihmisten ostovoimaa, sitä kautta vahvistavat taloutta.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ettei Viitanen laita sanoja suuhun, niin en suinkaan esittänyt entistä rajumpia leikkauksia, (Pia Viitanen: Hyvä!) vaan totesin, että kun sopeutustoimia joudutaan tekemään todennäköisesti lisää ensi keväänä, niin on syytä ottaa huomioon ne kansainväliset tutkimustulokset, jotka kertovat, että menoleikkauksilla saadaan parempia vaikutuksia kuin veronkorotuksilla. Ja vastaavasti, jos veronkorotuksia kuitenkin tehdään, niin arvonlisäveron korottaminen on talouden kasvulle ja ennen kaikkea suomalaiselle työllisyydelle huomattavasti vähemmän haitallista kuin se, että tuloveroja korotetaan vaikkapa nyt ensi vuonna tehtävällä tavalla indeksit jäädyttämällä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin siirtää keskustelun siihen, kuinka iso korotus alvikorotus on. 1:n alv-prosentin korotus on huomattavasti enemmän tuotteen hintana kuin se 1 prosentti, koska se yleinen arvonlisävero kertaantuu jokaisessa vaikka logistisessa vaiheessa, mitä tuotteelle tehdään, ja se kertaantuu jokaisen meidän arkielämässä. Kaiken lisäksi 23 prosentista 24 prosenttiin korotus on isompi kuin 1 prosentin korotus, vaikka se prosenttiyksiköllä nouseekin. Eli se vaikuttaa enemmän hintoihin kuin se 1 prosentti. Olisi mukava ottaa kalkulaattori käteen ja pohtia sitä hieman enemmän.

Alvi on tasavero, kuten esimerkiksi sosialidemokraattien vaalipuheesta on hyvin muistettavissa, ja se kouraisee kaikista koviten heikoimmassa asemassa olevien lompakossa. Tämän lisäksi tämä koskee myös pienyrittäjiä, joilla ei ole sitä vähennysmahdollisuutta niin hyvin kuin jollakin isommalla, ja tämä tekee taas työttömyyttä, joten yleisesti ottaen alvin korotus ei ole järkevää veropolitiikkaa.

Samaan aikaan kuntien valtionosuudet nousevat, mikä mahdollisesti korottaa kunnallisveroja, ja sekin on tasavero. Joten kyllä tämä edustaja Viitasen nostama tuloerojen kaventuminen on hieman kyseenalainen, koska väitän, että tämä tuloerojen tasaantuminen on enemmänkin tästä käsillä olevasta (Puhemies koputtaa) taantumasta kiinni kuin tästä verosta.

Mutta samaan hengenvetoon, kiitän kehumisesta, koska tämä kehumanne solidaarisuusvero on meidän Wahlroos-vero, tosin pikkasen kevennettynä versiona.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä on todella näin, että tässä tilanteessa on aika lailla keskeistä tehdä arvojen mukaiset valinnat, koska maa tulee järisemään talouden ja työllisyyden perustan alla erittäin kovasti. Silloin on kysymys siitä, millä myös sosiaalisesti tämä maa selviää, ja silloin on kysymys myös siitä, että veronmaksukyvyn mukainen oikeudenmukaisuus on tärkeätä myös verorasituksen rakentamisessa ja jakamisessa. Tässä suhteessa kaipaisin semmoista oikeata isänmaallisuuden henkeä, että myöskin ne, jotka niitä suuria tuloja saavat ja ovat saaneet yhteiskunnallisesti vastuullisia tehtäviä, muistaisivat vastuunsa isänmaata ja sen taloudellista tilannetta kohtaan. Tässä suhteessa on kyllä myöskin arvoja mietittävä siinä, onko oikein, että tässä tilanteessa, jossa olemme, pääomatulot ovat etuoikeutettuja, että ne eivät vaikuta sosiaalisten etuuksien heikentämiseen niin kuin pienet eläkkeet ja palkkatulot vaikuttavat. Tämäntyyppinen keskustelu valitettavasti ei ole edennyt johtuen siitä, että sosialidemokraattien voima ei veropolitiikan sisältöön riitä.

Mutta arvonlisäveroa emme todella rakasta, koska se on jakovero ja sillä on sosiaalisesti kielteisiä vaikutuksia ja se on sellainen hehtaaripyssy, jolla ei myöskään työllisyyttä oikealla tavalla viedä eteenpäin. Lehdistön arvonlisävero on nyt hyvä esimerkki. Lehdistöalan toimittajien vaikeudet ovat seurausta hyvin pitkälti myös tämän arvonlisäveron vaikutuksesta. Minusta on nyt hyvin tärkeätä, että tehdään täsmätoimia verotuksessa oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan ja sosiaalista turvallisuutta ja työllisyyttä vahvistavalla tavalla. Tämä liittyy erityisesti elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytyksiin myös laajemmin.

Sampsa  Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalosen puheenvuorosta löysin neljä pointtia. Kaikissa näissä neljässä pointissa oli asiavirhe, ja haluan ne tässä nyt korjata. Ensinnäkin arvonlisävero on vero nimenomaan arvonlisästä, ja veroa ei siis tarvitse maksaa kertaantuvasti vaan siitä vähennetään aiemmin maksettu vero yritysten välisessä toiminnassa. Toisaalta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ovat sosiaaliturvan varassa elävät ja heille tullaan tekemään indeksitarkistus, joka käytännössä kompensoi tämän korotuksen. Toisaalta pienyrittäjät, kaikkein pienimmät yrittäjät, joista Jalonen puhui, on vapautettu jo arvonlisäverosta. Mitä tulee kuntaveron luonteeseen, niin sehän erilaisten vähennysten johdosta on progressiivinen vero eikä suinkaan tasavero.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin keskityn edustaja Jalosen puheenvuoroon tässä puheenvuorossani. Nimittäin kun te puhuitte näistä tuloerojen tasaantumisista, niin mielestäni teidän kannattaa katsoa nämä valtiovarainvaliokunnat mietinnöt. Täällä selitetään ihan ja katsotaan näitä niin sanottuja Gini-kertoimia, miten ne muuttuvat näiden esitysten myötä. Samaan aikaan kun tuloeroja kuvaava Gini-kerroin laskee 0,1 prosenttia näiden veroasteikkoratkaisujen seurauksena, niin se nousee ainoastaan 0,01 prosenttia tämän alvi-mietinnön mukaan. Vaikka nämä kuulostavat vähän siansaksalta nämä ginikertoimet, ne kertovat siitä, että tämä ei ole mitään mutu-tuntumaa, vaan tämä on ihan selvitettyä tietoa, miten nämä veroratkaisut vaikuttavat.

Kiitos perussuomalaisille Wahlroos-veroesityksestä. Te tulette siinä todellakin sosialidemokraattien linjalle. Nimittäin me jo ennen vaaleja vaadimme sitä, että hyväosaisten on osallistuttava lamatalkoisiin, niiden on maksettava enemmän veroa, kenellä on varaa. Minusta on hyvä, että nyt te tuette näitä ajatuksia. Teillä on sinänsä sama ajatus kuin meilläkin, niin että ihan samaa mieltä tästä asiasta olemme. Me toteutamme nyt tämän. Me olemme sitä mieltä, että puheet ovat puheita ja nyt tehdään tekoja, ja niitä teemme mielellämme tässä suhteessa.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Sen verran vielä tästä valtiontalouden perustasta ja myös oikeudenmukaisuudesta ja myös turvallisuudesta, kun täällä jonkun verran aikaisemmin muun muassa edustaja Hemmilä puhui, miten leikkauksia pitää tehdä ja valtionhallinto olisi liian paisunut. Päinvastoin: tässä kriisissä nähdään, että te-keskusten voimavarat työttömien tukemiseen on viety alas, poliisin ja monen muun turvallisuusjärjestelmän toimintakykyä on heikennetty kaavamaisilla leikkauksilla, ja tässä suhteessa myöskään esimerkiksi harmaan talouden ja pimeän ulkomaisen työvoiman valvontaa ei ole hallitusohjelman mukaisella tavalla vielä saatu tehostettu.

Eli tässä asiassa toivomme verojaostoltakin aloitteellisuutta. Esimerkiksi pimeän ulkomaisen työvoiman ja harmaan talouden rooli on miljardien arvoinen. Voi sanoa, että kyse on hyvin helposti vähintään miljardin verotuloista ja maksujen kertymästä, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten perusturvallisuuden eteen tekisimme todella paljon. Eli pitää myöskin nähdä tämä oikeudenmukaisuus, mutta myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet, joihin kaikki emme ole riittävästi näköjään vielä sitoutuneet.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Oikaistaan hieman noita Katajan kommentteja — elikkä alvi on siis vain yhden kerran maksettavaa — jos nyt oikaistaan tosiaan. Jos nyt sitten mietitään, että esimerkiksi polttoaineesta maksetaan alvia ja sitten myydystä tuotteesta maksetaan alvia, niin siellä vähennykset tämän periaatteen mukaan sitten toimivat, että se menee vain yhteen kertaan. Onko se alvi sitten vähennettävissä myös siinä ostajan kohdalla, sen automatkan, kauppaan ajon kohdalla polttoaineesta, ja sen tuotteen kohdalla? Eli kyllä se kertaantuu! Ei siitä pääse mitenkään karkuun. Kyllä yleinen alvi kertaantuu. Ja kuluttaja maksaa sen nousun paljon isompana kuin sen 1 prosentin, vaikka siellä on niitä vähennyksiäkin. Eli se vaikuttaa hintaan.

Tämä kaiken lisäksi tosiaan nostaa sitä työttömyyttä, ja kuntien peruspalveluiden mahdollistamiseksi siellä on pakko vetää myös kunnallisveroja ylös tai on leikattava palveluita. On tämä nyt ihmeellistä solidaarisuutta tämä hallituksen linja.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ketkä ovat tässä maassa kaikkein hyväosaisimpia, mitä veroa he maksavat? Pääomatuloveroa, sikäli kuin maksavat, ja tuo vero on tasavero. Millä tavalla heiltä sadaan kerättyä verotuloja? Arvonlisäveron kautta. Eli jos me haluamme verottaa kaikkein hyväosaisimpia suomalaisia, meidän pitää korottaa arvonlisäveroa. Myös siinä tilanteessa, että he eivät pääomatuloistaan veroja maksa, niin kulutuksen kautta, arvonlisäveron kautta, pystytään nuo verotulot keräämään.

Tuosta arvonlisäverosta muutenkin, niin se, mistä johtuu se, että sen korotuksen tulovaikutukset ovat näinkin vähäiset, on se, että suomalaisten — ja eurooppalaisten kaiken kaikkiaan — kulutuskorien sisältö on muuttunut entistä yhdenmukaisemmaksi riippumatta ihmisen tulotasosta. Eli jos ajatellaan, että ihminen käyttää asumiseen vaikka kolmasosan tai puolet käytössä olevista tuloistaan, niin se usein koskee myös hyvätuloisia siinä missä heikompituloisiakin — tietenkin se summa, jota käytetään, on erilainen — ja vastaavasti muuhun kulutukseen, jopa lomailuun, tämä voi päteä. Toiset käyttävät lomailuun tietysti euromääräisesti paljon enemmän rahaa kuin toiset ja päinvastoin. Toisaalta kaikkein pienempiosaisten kohdalla arvonlisäverovaikutukset pystytään nollaamaan etuuskorotusten indeksejä tarkistamalla.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ei arvonlisävero ole ainoa tapa puuttua hyvän veronmaksukyvyn omaavien ihmisten verotukseen. Me voimme kiristää tuloverotusta, ottaa suurista tuloista suhteessa enemmän veroa, kiristää progressiivisuutta. Sitten pääomaverotukseen sisältyy se ongelma, että kunta ei saa mitään, ja se voisi olla sellainen uudistus, joka jatkossa olisi tosi tarpeellinen, että otettaisiin pääomaverotukseen myöskin kuntaosuus, niin että myös kunnat hyötyisivät pääomaverotuksesta. Se, että pääomaverotukseen on saatu progressiota niin, että suurista pääomatuloista maksetaan suhteessa enemmän pääomaveroa, on oikea askel, mutta tällaisia rakenteellisia uudistuksia tarvitaan lisää.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minustakin tässä nyt on yksi esimerkki, millä hyväosainen osallistuu enemmän, eli tämä solidaarisuusvero. Tälle vuodelle toteutettiin toinen esimerkki eli pääomaveron korotus, ja kyllähän esimerkiksi pääomaveron rakenne edelleenkin on sellainen, että sen muuttamisella voitaisiin tietenkin vähentää niitä osuuksia, mistä ei itse asiassa makseta pääomaveroa lainkaan, niin että onhan meillä mahdollisuuksia saattaa hyväosaisempienkin ihmisten veroja kireämmäksi ilman että pitää nostaa arvonlisäveroa, joka kuitenkin rokottaa tasaisesti kaikkia.

Eli tässä on vain kerta kaikkiaan meillä vähän erityyppisiä arvovalintoja näiden puheenvuorojemme taustalla, ja siksi pitää tietenkin tämäkin keskustelu ymmärtää, vaikka minun mielestäni tämä ratkaisu ei ole oikeudenmukainen silloin, kun ei samaan aikaan oteta veroja vain maksukyvyn mukaan. Mielestäni se on selvä kuin pläkki: mitä enemmän tienaat, sen enemmän voit maksaa veroja, mitä vähemmän, toivottavasti sen vähemmän joudut maksamaan veroja.

Yksi asia, mihin täällä edustaja Rajamäki kiinnitti huomiota, mikä mielestäni on todella tärkeä: on myös joitain, jotka eivät maksa sitä kautta veroja, että kun tämä harmaa talous kukoistaa. Sitä on voitava kitkeä, on veroparatiiseja pystyttävä pistämään kuriin. Olen tyytyväinen siitä, että nyt eduskunnassa on käsittelyssä tämä yksi lainsäädäntö konsernirakenteita ja niiden verotusta koskien, mikä pistää osaltaan veroparatiiseja kuriin. Paljon tarvitaan toimia. Budjetissa on lisää määrärahoja harmaan talouden torjuntaan. Tämä pitää ottaa vakavasti. Kuten edustaja Rajamäki totesi, me menetämme miljardien verotulot, miljardien, ja kyllä silloin tämä kysymys, jos mikä, on ratkaistava.

Olen siinä mielessä hyvin tyytyväinen, että tämä hallitus on kyllä näihin toimiin ryhtynyt, eli taas kerran tekoja ollaan kyllä tekemässä, ja lisääkin saa miettiä ja keksiä, miten niitä veroparatiiseja kuriin pistetään. Varmasti yksi mahdollisuus on myös veroviranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksien jatkuva parantaminen, ja viime aikoina onkin tapahtunut sen suhteen myönteistä ja rohkaisevaa kehitystä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä solidaarisuusverot, niin perintöveron kuin tämän tuloverotuksenkin osalta, ovat aivan erinomaisia ja antavat tunteen siitä, että kaikki suomalaiset olemme ehkä entistä enemmän samassa veneessä, mutta niissä on se ongelma, että ne entisestään kasvattavat eroa tuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen välillä.

Mutta tämäkään ei ole se suurin ongelma, vaan suurin ongelma on se, että osalla suomalaisistakin on käytössään varoja ja heille tulee vuosittain varoja, joista ei yksinkertaisesti veroja ole maksettava. Tiedämme, että erilaisin järjestelyin, joihin ei ole vielä ainakaan valtiovarainministeriöstä keksitty keinoja, millä voitaisiin saattaa järjestelyt verotuksen piiriin, nämä tulot saadaan verovapaasti haltuun.

Miten me voimme tähän puuttua? Me voimme puuttua siihen sillä tavalla, että nämä, jotka kuitenkin kerskakuluttavat, ostavat kalliita veneitä, autoja, vaatteita, käyvät ravintoloissa, juhlivat ym. — mikä vero siihen puree? Siihen puree arvonlisävero. Jos me haluamme suomalaiset rikkaat maksamaan, meidän on syytä korottaa tätä kuluttamisen verotusta ja arvonlisäverotusta.

Mitä sitten tulee kuntien pääomatulovero-osuuteen, niin se olisi kyllä erittäin ongelmallista, sillä meillä pääomatulojen saajat ovat keskittyneet hyvin pienillekin paikkakunnille ja harvoille paikkakunnille. Nythän pääomatuloja maksetaan valtiolle, josta sitten verotulotasauksen ja valtionosuusjärjestelmän kautta kaikki nämä pääomatulot jaetaan oikeudenmukaisemmin kaikille suomalaisille kunnille.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja on kyllä oikeassa siinä, että rikkaampi osa yhteiskuntaamme kuluttaa enemmän ja sitä kautta alvin noston keinoin he maksavat enemmän, mutta en kyllä ymmärrä, miten se poistaa sen todellisuuden, että alvi on tasavero ja se tuntuu köyhemmän pussissa kaikista kovimmin.

Tässä kohtaa totean vain sen, että onneksi on olemassa vaihtoehtoja. Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme. Perussuomalaiset eivät korota yleistä arvonlisäveroa, hallitus korottaa 1 prosentin ja keskusta peräti 2 prosenttia, ja kun muistamme, että se vaikuttaa hintoihin ja työttömyyteen negatiivisella tavalla, niin ei kyllä hienoista asioista puhuta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jotenkin minusta nyt vain tuntuu, että tuskin kuitenkaan edustaja Katajan rakastama arvonlisävero ihan sen takia pelkästään rakkauden kohteena on, että saataisiin rikkaat maksamaan lisää veroa. Kyllä minä luulen, että siinä on vain tämä halu jostain syystä painottaa sen tasaveron puolelle.

Siksi minusta on nyt tärkeää, että tämä verokokonaisuus kuitenkin painottaa enemmän tulojen mukaan määräytyvien verojen korotuksia, mikä, kuten sanottu, ehkä nyt puhemies muistaa minun sanoneen aikaisemmin, on reilua ja oikeudenmukaista minun mielestäni. Kun me sanomme ihmisille, että kaikki ovat samassa veneessä, niin ei se silloin käy, että vain toisilla on pelastusliivit. Kyllä on paljon myös tämä politiikan oikeutus kiinni siitä, minkälaisia ratkaisuja tehdään.

Sen verran ihan vielä tästä perussuomalaisten vaihtoehtoisesta linjasta, jossa sinänsä olette samalla linjalla sosialidemokraattien kanssa, että verot maksukyvyn mukaan on parempi ratkaisu. Mutta yksi semmoinen omituinen seikka teidän vastalauseessanne on, kun puhutte tästä säätiöiden verotuksesta. Miksi ihmeessä, kun sitä esitätte, se raja on rakennettu siten, että kaikki muut säätiöt kyllä, isot säätiöt, kulttuuri-, tiedesäätiöt maksavat veroja, mutta sitten Soinin oma säätiö ei joutuisi maksamaan veroja? Jos me tähän saamme jonkin vastauksen, me olemme aiemminkin sitä kysyneet näissä keskusteluissa, niin se olisi tietenkin hieno homma.

Sampsa  Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin, kun kerran olemme samaa mieltä edustaja Viitasen kanssa, jatkaa tätä kysymystä siitä, miten nämä rajanvedot perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin linjauksissa näiden säätiöiden osalta toimivat. Miten, edustaja Jalonen, aiotte verottaa Lastenklinikoiden Kummien säätiötä tai Linnanmäkeä ylläpitävää säätiötä? Entä teidän oman puolueenne säätiötä, entä sitten säätiöitä, jotka on perustettu esimerkiksi hallinnoimaan suomalaisia kirjapainotaloja tai vaikkapa sanomalehtituotantoa?

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Johonkinhan se raja on vedettävä, ja tässä kohtaa se nyt on vedetty johonkin kohtaan. Nämä verotuksen yksityiskohdat on aukikirjoitettu siinä meidän varjobudjetissamme, elikkä sieltä löydätte tarkat vastaukset kysymyksiinne.

Edustaja Viitaselle minä vastaan kuitenkin nyt semmoisen, että ehkäpä tässä kohtaa olennaisinta on se, että meidän puheemme ovat olleet samoja ennen ja jälkeen vaalien.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Samoilla linjoilla ollaan, ennen ja jälkeen vaalien puheet ovat samat. Sosialidemokraatit vaativat stoppia eriarvoistumiskehitykselle ja monia yksittäisiä tekoja nuorisotyöttömyyden puolesta, vanhuspalvelulakia, siitä olemme tänään keskustelleet. Ero on ehkä se, että me puhumme ja sitten me teemme. Me sanomme vähemmän loruja, enemmän tekoja. Eli tässä lienee se, että jos olisitte tulleet sinne Säätytalolle, niin olisitte omalta osaltanne panoksenne voineet myös tehdä tässä rakennustyössä. Mutta se on tärkeä periaate, että ennen vaaleja sanotaan samaa ja sitten toteutetaan sitä vaalien jälkeen ja tehdään niitä konkreettisia tekoja, ollaan valmiit myös joskus vähän raskaaseenkin vastuunkantoon. Ei se aina helppoa ole, ja kaikki päätökset eivät suinkaan ole ihan sellaisia kuin idealistisesti ehkä haluaisi, jos tilanne olisi toinen.

Puhemies! Tästä säätiöhommasta vielä, niin kyllähän se nyt vähän kummallista on, kun se rajaus menee vain, että se nyt menee tässä suurin piirtein se raja, ja kuinka ollakaan se menee sitten juuri siinä, että perussuomalaisten oma Soinin säätiö on sen verotuksen ulkopuolella. Tietenkin voisi sanoa, että se katu-uskottavuus ehkä hieman laskee sitten siellä Hervannan Valintatalolla, jos sanotaan, että Soinin mielestä ainoat asiat, mitä maailmassa ei saa verottaa, on rahakaupalla käytävä kasinopeli ja sitten Soinin oma säätiö. Eli siinä voi moni työmies ja -nainen vähän purra hammasta, että kyllä minä veroni joudun maksamaan, mutta miksi sitten esimerkiksi kasinokaupasta ei voisi maksaa veroa. Sitähän myös perussuomalaiset vastustaa. Joissain näissä perussuomalaisten oikeudenmukaisuusnäkemyksissä on vähän tällaista hiomista ehkä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Uskon, että niin tuloverotukseen kuin arvonlisäverotukseen kuin siihen laajempaankin verokeskusteluun saatiin perussuomalaisten linjausten osalta riittävä selvitys. Toisaalta se on kuultu myös ennen vaaleja ja nyt kuultiin se vaalien jälkeen. Johonkin se raja pitää vetää, ja jossakin se on.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Se raja on tosiaan tuossa kohtaa muun muassa sen takia, ettei se koskisi hyviä asioita tekeviä säätiöitä, kuten esimerkiksi Linnanmäkeä, minkä edustaja Kataja tästä nosti esille.

Mutta tarvitsee kyllä ihailla sitä itsetunnon määrää, mikä edustaja Viitasella on, että me puhumme yhtä ja teemme toista, ja tässä kohtaa tulkitsen, että se toinen on nimenomaan sitä toista. Muistia kannattaa hiukan parantaa, ja onneksi esimerkiksi on nykyään tietotekniikkaa olemassa. YouTubesta löytää hyviä vaalipuheita, missä on paljon asiaa mutta vähemmän sitten niitä tekoja, ainakin toisenlaisia, ja jos vielä on tosiaan epäselvyyksiä perussuomalaisten verolinjoista ja vaaliohjelmista, niin suosittelen myös lukemista ja asioiden sisäistämistä, ja kysyä saa toki koska tahansa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä teidän vastalauseessanne puhutaan tästä säätiöverotuksesta, että sillä tavalla olemme olleet tässä niin kuin asian päällä ja tietenkin ihmetelleet ja käyneet keskustelua, mutta kuten edustaja Kataja sanoi, niin jossain se raja menee, ja se menee sitten siinä, että Soinin omaa säätiötä ei saa verottaa ja piste, ja näin se sitten on.

Mutta, puhemies, vähän niin kuin vastauspuheenvuoronomaisesti kuitenkin sanoisin, että kyllähän kaikki sen tietävät, myös tässä salissa te olette tätä keskustelua käyneet jo pitkään, että meillä oli tiettyjä asioita, mitä vaadimme ennen vaaleja. Osa koski verotusta, ja se oli nimenomaisesti se, että tasaverokehitystä ei saa jatkaa, ja nythän tässä on mustaa valkoisella siinä, että tämä veroratkaisun kokonaisuus painottaa enemmän nimenomaan tuloeroja tasaavaa verotusta. Eli siinä suhteessa olemme pitäneet lupauksemme.

Arvonlisävero, kuten on todettu, koko Suomi varmasti tietää, että se ei ollut meille mieluinen ratkaisu, mutta silloin kun avioliittoon mennään, niin joskus joutuu kompromisseja tekemään kotona, joten varmasti ymmärrämme, että työpaikallakin joskus sellaiset valitettavasti ovat edessä. Tässä tilanteessa tietenkin meille kynnyskysymys oli se, että samaan aikaan, historiallisesti, näitä indeksikorotuksia aiennetaan, millä tätä korvataan kaikkein pienituloisimmille, (Anu Vehviläinen: Ei lapsilisistä!) ja samaan aikaan tulee näitä työmarkkinatuen puolison tarveharkinnan poistoja, ja muita erittäin tärkeitä uudistuksia on tehty pieniosaisten hyväksi, ja ne ovat tietenkin mukana tässä kokonaisuudessa, mikä on se tärkein.

Me puhuimme nuorisotakuusta ja vaadimme sitä. Nyt se toteutuu. (Anu Vehviläinen: Leikkaatte koulutuspaikkoja!) Me vaadimme vanhuspalvelulakia. Nyt se toteutuu. Me vaadimme työmarkkinatukeen 100 euron korotusta. Nyt se toteutuu. Eli kyllä näitä kannattaa ihan vertailla näitä puheita ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.