Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiat saatiin listalle ensimmäiseksi, niin kahdessa ensimmäisessä, pöydällepannussa, asiassa se tuotti vilkkaan keskustelun, mutta näyttää siltä, että ed. Keräsen kanssa kahdestaan olemme lukeneet nämä tänä päivänä tulleet uudet valiokunnan asiat eli vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä edistävän lainsäädännön ja nollasairauspäivärahaa koskevan korjauksen, ja vielä siellä olisi maatalouslomittajiakin koskeva lainmuutos, mutta siitä ei toistaiseksi kukaan ole pyytänyt puheenvuoroa. Mutta on täällä onneksi sentään vähän enemmän väkeä kuin iltamyöhäisellä, niin että ehkä saamme näistäkin vielä vilkkaan keskustelun.

Vajaakuntoisten työllistymistä koskeva esitys, samoin kuin nuo kaksi aikaisemmin keskustelussa ollutta esitystä, on selkeä parannus nykytilaan, mutta tämänkin osalta täytyy sanoa, että vieläkin parannettavaa kyllä jää. Tässäkin on selkeitä ongelmakohtia, jotka olisi pitänyt tässä yhteydessä ratkaista.

Nythän sosiaalihuoltolakiin tuodaan vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta omana kohtanaan ja tehdään sitten aivan uusi pykälä suojatyöstä. Suojatyön lainsäädännön uudistaminen on ollut vireillä ties kuinka monta kymmentä vuotta. Hyvä, että on päästy tässä asiassa eteenpäin. Esitän vain muutamia kommentteja esityksiin. Täällä on edelleen kansaneläkelain muutos ja kuntoutusrahalain muutos.

Aloitan nyt kansaneläkelain muutoksesta, jossa laajennetaan työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämismahdollisuutta nuorille. Se on nyt ollut mahdollista 16—18-vuotiaille, ja eläkkeitä on ollut lepäämässä "huimaavat" 21 eläkettä tämän vuoden helmikuun lopussa. Se osoittaa juuri sitä, että se, mitä tällä on haettu, ei ole kyllä toteutunut. Silloin on syytä miettiä, miksi ei.

Kun henkilö on työssä eikä saa työkyvyttömyyseläkettä, hänelle maksetaan erityisvammaistukea. Itse näen kyllä tässä ongelman, koska sellainen nuori esimerkiksi, joka saisi kansaneläkkeen, usein myös saisi erityishoitotuen, noin 1 400 markkaa kuukaudessa. Mutta nyt kun eläkettä ei anneta, annetaan aina erityisvammaistuki, joka on noin 2 000 markkaa kuukaudessa, ja se on tietysti sitten palkan päälle. Kun vammasta aiheutuu usein erittäin huomattavat erityiskustannukset ja avun tarve on edelleen suuri, minusta tukijärjestelmä, joka näin on nyt luotu, ei ole riittävä, koska varsinkaan sitä palkkaakaan ei varmasti näille vammaisille makseta kovin paljon.

Tässähän ehdotetaan, että eläkkeen voisi jättää lepäämään viideksi vuodeksi, mutta sen sijaan erityisvammaistukea maksettaisiin enintään 24 kuukautta. Tätä pidän kyllä ristiriitana. Tätä en aikaisemmin edes ollut huomannut, että hallitus aikoo näin tässä menetellä. Onneksi 39 §:ssä kansaneläkelaissa on mahdollisuus myöntää eläke jo 16-vuotiaana, jos selvästi nähdään, että kuntoutumisen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia ei ole.

Suojatyön osalta toteaisin, että se on erittäin tärkeätä. Tässä selkeästi sanotaan, että tämä tapahtuu työsuhteessa. Olennaisimpia asioita koskien vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä ja yleensäkin työttömien työllistymistä, on se, että työ tapahtuisi työsuhteessa. Nyt meillä on aivan liian paljon sellaisia tilanteita, joissa tehdään tosiasiassa työtä, mutta ilman työsuhdetta. Ymmärrän sen, että tarvitaan työkokeilua ja muuta, ennen kuin nähdään, miten se työ onnistuu, mutta ei ole riittävän selkeästi määritelty oikeutta suojatyöhön tai muuhun, näihin ensisijaisiin työllistämistoimiin, esimerkiksi työvoimapalvelulain tai työllisyyslain mukaisesti, vaan sieltä tavallaan aina pudotaan sille viimeiselle portaalle elikkä jäädään siihen tilanteeseen, missä viimesijainen toimenpide tarjotaan eli kuntouttava työtoiminta tai muu toiminta ilman työsuhdetta.

Tätä en pidä oikeana menettelynä vammaisten, vajaakuntoisten ja muidenkaan työttöminä olevien osalta, vaan selkeästi pitäisi huolehtia siitä, että resurssit ovat riittävät, jotta silloin, kun työtä järjestetään, työtä tehdään työsuhteessa. On tärkeää, että laissa ja lain perusteluissa selkeästi sanotaan, että sellaista työtä ei saa tehdä suojatyönä tai -työtoimintana, joka normaalisti tehdään työsuhteessa.

Arvoisa puhemies! Kuten aloitin, vielä yhteenvetona totean, että tässäkin on hyvä, selkeä parannusesitys, mutta tähän vielä liittyy ongelmakohtia, joita tulisi valiokunnassa tarkkaan miettiä ja mahdollisuuksien mukaan korjata.

Niilo Keränen /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen lakipaketin tarkoituksena on parantaa vammaisten sijoittumista työelämään. Minusta lakipaketti on hyvä ja on vähän sääli etsiä siitä heikkoja kohtia, mutta pitää niitä oppositiossa yrittää etsiä. Niinpä esitän kaksi kyseenalaistusta, joihin valiokunnassa on syytä puuttua.

Ensimmäiseksi: Kun vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta nyt kirjataan lakiin, onko varmaa, että myöhempi tulkinta ei tuo tästä kunnille lisää velvoitteita? Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan kyllä, että näin ei pitäisi käydä, mutta tulevaa tulkintaa me emme tiedä.

Toinen asia: Kansaneläkelain 39 §:n muutos tässä tarkoittaa, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääsääntöisesti päästetä ketään alle 20-vuotiaana. Poikkeuksiakin toki on. Tämän tarkoitushan on hyvä eli panostaa kuntoutukseen. Se epäilyttävä kohta tässä kuitenkin on, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ilman muuta tämän muutoksen takia nousee. Hallituksellahan on hyvä tavoite, että eläkkeellesiirtymisikää saataisiin myöhennetyksi. Toivottavasti tämä tavoite ei tule maton alle lakaistuksi, jos tätä ruvetaan kovinkin paljon käyttämään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sinällään tässä on hyvästä esityksestä kyse, koska tässä nyt väljennetään joitakin ikärajoja. Yksi ongelmakohta tulee mieleen, kun katsoo, mitä lamavuosina on tilastojen mukaan tapahtunut ja tämä tarkoittanee ihan käytännön elämääkin. Vajaakuntoisten asema on heikentynyt sillä tavalla sen myötä, jotta kun työttömyys on kasvanut, tahtoo olla, että korvaavia työpaikkoja vajaakuntoisille ei ole löytynyt. Siihen pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. En tiedä, millä tavalla se ongelma ratkaistaan, koska kyllähän tämä kiristyvä yhteiskunta ja markkinatalous vaatii yhä enemmän kovempia panoksia. Tällä hetkellä ainakin, kun on terveitäkin tarjolla, silloin työnantajien puolella ja jopa kunnissa katsotaan vähän karsaasti sitä, kenet otetaan työhön.

Esimerkkejä löytyy omasta maakunnastakin semmoisen vajaakuntoisen henkilön osalta, joka pyörätuolista käsin hoiti ja elätti perheensä, hoiti myyntityötä. Joidenkin EU-projektien kautta vielä oli tarkoitus saada työllistettyä vajaakuntoisia. Tämä vajaakuntoinen potkaistiin pois siitä ja otettiin pitkäaikaistyötön tilalle. Nyt tämä vajaakuntoinen, joka aikaisemmin ei tarvinnut muuta yhteiskunnan apua yhtään, on kuulemma eläkkeellä. Näinpäin tämän myllyn ei pitäisi pyöriä missään tapauksessa.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Onko suuren ihmisjoukon pieni mielihyvä tärkeämpää kuin pienen ihmisryhmän koko elämä ja terveys? Näin kirjoitti eräs vaikeavammainen henkilö, joka pohdiskeli omaa asemaansa ja elämäänsä hyvinvointi-Suomessa. Mielestäni hallituksen lakiesitys on erittäin hyvä. Se lähtee siitä, että pienen ihmisryhmän asia on joskus tärkeä. Lakiesitys saanee hyvän käsittelyn valiokunnassa, näin uskon.

Omaksi evääkseni jätän valiokuntakäsittelyyn sen, että toivon valiokunnan kuulevan laajasti myös niitä järjestöjä ja ennen kaikkea vammaisia edustavia järjestöjä, joissa kuuluu tämä yhdenkin ihmisen ääni. Laki antaa hyvät puitteet, koska se määrittelee muun muassa sen rajatulon, jonka vammainen henkilö voi työllistyessään ansaita menettämättä eläkeoikeuttaan. Tämä on ollut epävarmuustekijä, jonka vuoksi tätä nyt jo voimassa olevaa mahdollisuutta on harvoin käytetty, kuten ed. Stenius-Kaukonenkin totesi.

Katson, että nyt tulee jatkossa muistaa myös se, että tässä kysymyksessä räätälöidyt, elämäntilanteeseen soveltuvat ratkaisut tulee mahdollistaa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä on uusi Suomen perustuslaki tullut voimaan sen jälkeen, kun viimeksi tätä lakia on eduskunta käsitellyt. Hallituksen esityksen pääasiallisen sisällön kohdallahan todetaankin, että vanhentuneita säännöksiä ehdotetaan uudistettaviksi.

Arvoisa puhemies! Todellakin, usein nimenomaan henkilö, jolla saattaa olla vaikkapa fyysinen vamma, on henkisesti erittäin vahva ja haluaa tehdä työtä, haluaa työllistyä, etsii työpaikkaa. Jotta tämä tahto todellakin pääsisi toteutumaan, tarvitaan myös tukea tässä asiassa. Vammaisille ihmisille on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset ja tasoitettava sitä eriarvoisuutta, minkä vamma aiheuttaa. Toisin sanoen pyritään luomaan yhteiskunta sellaiseksi, ettei vammasta seuraa sellaista eriarvoisuutta, joka estää toimimisen yhteiskunnan jäsenenä.

Tämä on hyvä esitys, ja kun kuuntelin työhuoneessa ed. Kerästä, aivan tuntui hyvältä, kun hän sanoi, että on niin hyvä esitys, että on sääli etsiä tästä puutteita. Tänään on ollut hyviä hallituksen esityksiä useampiakin.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys parantaa vammaisten sijoittumista työelämään. Kun on voinut seurata työllistetyn työn tukiyhdistysten kautta vajaakuntoisten työllistämistä eri puolilla maata, täytyy sanoa, että nämä yhdistykset ovat tehneet ja tekevät hyvää työtä ja on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia siitä, miten monet vajaakuntoiset ovat voineet työllistyä. Kun tämä lakiesitys toivottavasti menee tämän mukaisena läpi ja ehkä myöskin valiokunta pystyy tekemään siihen vielä sellaisia korjauksia, jotka katsotaan aiheellisiksi, uskon, että tämä on erittäin merkittävä. Tietenkin toivon sitä, että myöskin, että kun eduskunnassa käsitellään vammaisten ja vajaakuntoisten asemaa, meillä itse kullakin olisi myöskin sellainen asenne, että heidät koetaan tasavertaisina kansalaisina.