Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloite 115 kiinnittää huomiota Valtatien 18 pätkivään osuuteen. Kyse on Jyväskylä—Vaasa-valtatiestä, jossa tällaista pätkivää osuutta löytyy 2 kilometriä Multian kirkonkylästä pohjoiseen päin ulottuen aina Ähtärin Myllymäelle. Tieyhteys on kuitenkin hoidettu siten, että on käytetty vanhaa perinteistä tiereittiä Multialta Väätäiskylään ja Väätäiskylästä Myllymäelle. Suora reitti kulkisi tien linjauksen ja suunnitelmien mukaan Multialta Keuruun Liesjärven etelä- ja länsipuolitse Myllymäelle, ja tähän liittyisi sitten lisätalousarvioaloitteen 114 mukainen Keuruu—Ähtäri-tieyhteys Liesjärvellä, jolloinka yhteys Liesjärveltä Myllymäelle ja edelleen Ähtäriin tulisi kuntoon tuon valtatien kautta. Tämä Keuruu—Ähtäri rakennettava osuus olisi välillä Palvalampi—Liesjärvi, ja tässä on suunniteltu seutukunnallisen tien tasoa.

Keuruu—Ähtäri-välihän on tällä hetkellä osaltaan sorapintainen, sisältää jyrkkiä mäkiosuuksia ja on myös erittäin mutkainen. Niinpä kun Ähtärin puolelta lähdetään tuolle tielle, on varoitus, jossa raskasta liikennettä kehotetaan erityisesti liukkaana aikana valitsemaan vaihtoehtoiset reitit. On hyvin paikallaan varoitus karttaa tuota kahden seutukuntakeskuksen ja kahden kaupunkikeskustaajaman välistä lyhintä reittiä, jotta sinne ei autoilija suotta eksy. Sitä enemmän olisi paikallaan, että reitti saataisiin kuntoon. On aloitettu muutama vuosi sitten, menneen vuosituhannen aivan lopulla, tien kunnostaminen. Keuruun keskustaajamasta vajaat 10 kilometriä pohjoiseen Palvalammille asti se on hyvä tie. Se tulisi jatkaa samanlaisena Keurun Liesjärvelle.

Samassa yhteydessä Jyväskylä—Vaasa-valtatie, joka on osa Suomen poikittaisliikennettä, tulisi saattaa myös siihen kuntoon, mitä valtatiet ovat. Toivoisinkin tässä yhteydessä, että tie nähtäisiin myös kansainvälisenä yhteytenä poikki Suomen keskiosien maakuntien, yli Merenkurkun, poikki Keski-Ruotsin aina Atlantille Keski-Norjan Trondheimiin saakka. Aikoinaanhan tämä Mitt-Norden- eli Keski-Pohjola-ajatus myöskin liikennereittien osalta oli hyvin voimakas. Merenkurkun laivaliikenteen väheneminen muutama vuosi sitten osaltaan vähensi myöskin innostusta tähän reittiin, mutta maakunnalliset liitot, niin Suomen kuin Ruotsin ja Norjan puoleltakin vastaavat elimet, ovat halunneet ylläpitää tätä Keski-Pohjola-linjausta, joka Suomen itäisistä maakunnista ulottuisi taas yli valtakunnanrajan ja olisi myös tällainen kansainvälinen reitti, aivan niin kuin etelässä ovat pääkaupunkien kautta suunnitellut reitit ja taas pohjoisessa ovat nämä kalottiyhteydet. Tällaisesta tieyhteydestä on myös tässä pieneltä tieosuudelta kyse.

Ymmärrän hyvin, ettei valtion lisätalousarviossa varsinkaan tässä vaiheessa vuotta noin tärkeää tieosuutta saada kuntoon, onhan yli 20 kilometrin rakentamisesta kyse, mutta tulisi vaikka tämän vuoden aikanakin aloittaa suunnittelujen jatkamiset, jotta tulevan ja tulevien vuosien aikana tien rakentaminen voisi toteutua. Erityisesti Multian kunta kokee hyvin tärkeänä tämän Valtatie 18:n, samoin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta tie koetaan tärkeäksi. Toivoisi myös, että Keski-Suomen liitto nostaisi tämän tien mitalisijoille maakunnallisten valtatiehankkeitten joukossa.

Sitten on aloite 113, joka liittyy Kantatie 58:aan, mikä tunnetaan nimellä Suomenselkätie. Tämä tiehän on Kangasalalta Oriveden, Juupajoen, Mäntän, Keuruun, Multian, Pylkönmäen, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan, Lestijärven, Reisjärven kautta Haapajärvelle ja edelleen Nelostielle ulottuva tie, jonka kunto vaihtelee eri osuuksilla hyvinkin paljon. Osaltaan Keuruulle saakka tämä tie on aivan 60—70-luvun taitteessa valmistuneena suhteellisen hyvä, kantatietasoinen, mutta sitten Keuruulta Multialle tiessä on jo mutkia ja edelleen Multialta pohjoiseen päin tiessä mutkat vain lisääntyvät. Olkoonkin, että tuo sama tie Multialta Väätäiskylälle asti on myöskin edellä mainittua nykyistä Jyväskylä—Seinäjoki Valtatie 18:aa tieviitoituksen mukaan, mutta sisältää sellaisia mutkia, että oikeastaan seudullisessa tiessäkään niitä ei tulisi olla.

Tien kunnossapitoa on yritetty tuolla osuudella, jossa vanhalla tiereitillä sekä valtatie että kantatie menevät samassa uomassa, pitää suhteellisen hyvänä, mutta sitten kun mennään Väätäiskylältä Multian kunnassa pohjoiseen päin kohti Pylkönmäen Puolimatkan kylää ja Karstulaa, tien talvikunnossapito heikkenee varsin paljon. Monet ihmiset ovat valittaneet, ja itsellänikin on omakohtaisia kokemuksia tuosta tiestä erityisesti talviaikaan. Se on kapea tie, ja sillä on paljon puutavaraliikennettä, turvekuljetuksia, Honkarakenteen teollisia kuljetuksia Karstulasta, Kyyjärvellä toimivan rakennuselementtejä betonista tekevän Betsetin kuljetuksia, ja tie on todella raskaasti liikennöity. Sitä käytettäisiin vielä enemmän, jos tien kunto olisi parempi, ja monet vaaratilanteet ovat olemassa.

Samoin tien käyttäjät toivovat, että tien kunnosta vastaavilla olisi käytettävissä tiekarhuja, niitä välineitä, joilla aiemmin pidettiin tiet kunnossa. Nyt ne ovat lähestulkoon poistuneet. Tilalle on ehkä sitten tullut noita luonnon nelijalkaisia karhuja, mutta tien kunnossapitoon liittyvät tiekarhut ovat lähes kadonneet ja tietä pidetään pienemmillä työkoneilla kunnossa tai yritetään pitää, mutta niillä ei voida saavuttaa sitä talvikunnossapidon tasoa, mitä aiemmin tiekarhuilla saavutettiin. Tämä tiereitti olisi suorin reitti Turusta Tampereen kautta halki Keski-Suomen läntisten osien aina Nelostielle ja Ouluun. Samalla tuo tie olisi Pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnan kautta vaihtoehtoinen reitti Keski-Suomen läntisiin osiin, ja heijastusvaikutukset olisivat tieyhteyksinä myös Etelä-Pohjanmaan lähellä oleviin kuntiin.

Arvoisa puhemies! Näillä lisätalousarvioaloitteilla olen halunnut kiinnittää huomion näihin tieosuuksiin, joilla on merkitystä maakuntien, seutukuntien välisinä yhteyksinä paikallisen asutuksen ohella. Samalla ne tarjoaisivat myös mahdollisuuden linja-autoliikenteen kehittymiselle. Joukkoliikenne ja liikenteen luoma imago on tärkeä paikkakuntien kehitystekijä kaikille elinkeinoille, maaseudun uusiutuville elinkeinoille, siellä nyt toimiville, mutta myös matkailulle.

Arvoisa puhemies! Toivon, että näihinkin mainittuihin tiekohteisiin voitaisiin kiinnittää niiden vaatimaa huomiota.