Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on Sata-komitean tulosta, ja siinä ehdotetaan siis, että perusturvaa määräajoin tarkistetaan kokonaisuutena. Esityksessä arvioidaan, että se tehtäisiin joka neljäs vuosi. Perusturva ei tarkoita pelkästään perustoimeentuloa turvaavia etuisuuksia, vaan myös kansalaisten toimeentuloa kokonaisuutena, eli sekä sosiaaliturvaedut, ansiotulot, verotus, erilaiset maksut kuten päivähoitomaksu, terveydenhuollon asiakasmaksut että sairaanhoitomaksut, kaikki otettaisiin huomioon tässä arviossa.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että arviossa ei tarkastella pelkkää perusturvaetuutta vaan myös siis esimerkiksi verotusta, koska matalapalkka-aloilla työskenteleviä henkilöitä on runsaasti. Palkansaajien tutkimuslaitos totesikin, että jos perusturvaa ei tarkkailla, niin saattaisi syntyä semmoinen tilanne, että matalapalkkaiset työntekijät joutuisivat pienemmälle tulolle kuin ne, jotka elävät perusturvalla. Sen takia tämmöinen kokonaistarkkailu on erittäin positiivinen.

SAK totesi lopuksi asiantuntijalausunnossaan erittäin viisaasti, että säällinen toimeentulo ja hyvä elämä ovat jokaisen kansalaisen oikeus.

Katri Komi /kesk:

Herra puhemies! Todellakin Sata-komitean jo tällä kaudella toteutuvia ehdotuksia tämäkin.

Olin tuossa vasta eräässä eläkeläistilaisuudessa, ja sielläkin oli mukava sanoa, että nyt jatkossa tullaan perusturvan riittävyyttä määräajoin tarkastelemaan, tekemään kokonaisarviota silloin, kun on kyse kansaneläkeindeksistä, ja tämä joka neljäs vuosi annettava arviointi on siinäkin mielessä tärkeä, kuten ed. Asko-Seljavaara tuossa edellä sanoi, että siinä sekä Kelan etuudet että toimeentulotuki arvioidaan, mutta sen lisäksi tehdään tämä kokonaisharkinta eli muitakin etuuksia saavien henkilöiden ja kotitalouksien toimeentuloon oleellisesti vaikuttavia tekijöitä arvioidaan. Tämän näen erittäin tärkeänä tässä laissa, ja on hyvä, että siihen on valiokuntakin kiinnittänyt huomiota. Se voi tosiaan palvella paitsi päätöksentekoa, myös meidän maamme talous- ja sosiaalipoliittista tutkimusta.

Tästä pääsenkin siihen asiaan, että olen sitä mieltä, että meillä sosiaalitalouden tutkimusta ja opetusta pitäisi lisätä maassamme. Terveystalouden tutkimusta, opetusta meillä on enemmän, mutta sosiaalitalouden tutkimusta ja opetusta pitäisi saada lisää, jotta pystyisimme toimimaan tulevaisuudessa myös entistä tehokkaammin ja tuloksekkaammin tällä saralla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina tässä salissa on nyt ylistetty Sata-komitean suuria saavutuksia. Kahdessa edellisessäkin puheenvuorossa niin on tehty. Valitettavasti minun pitää nyt tässä yhteydessä sanoa, että erityisesti tämä lakiesitys on Sata-komitean tunnustus oman työnsä lähes täydellisestä epäonnistumisesta. (Ed. Asko-Seljavaara: Oh hoh!)

Mitä tässä lakiesityksessä oikein esitetään? Tässä esitetään, että perusturvan riittävyyttä tarkisteltaisiin, ei siis tarkistettaisi, kuten ed. Asko-Seljavaara vahingossa tuli sanoneeksi, vaan todellakin siis kerran 4 vuodessa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään tarkastelevan, mahtaako se sosiaaliturva, perusturva nyt riittää vai eikö se riitä.

Minä olen samaa mieltä kuin oikeusministeriö antamassaan lausunnossa, että kyllä perusturvan riittävyyttä pitää maan hallituksen ja tämän eduskunnan tarkastella jatkuvasti. Ei riitä, että kerran neljässä vuodessa hallitus, ikään kuin sosiaali- ja terveysministeriön suorittamana, katsoo, mitenkäs ne köyhät ja huonompiosaiset nyt elävät. Kyllä sen työn on oltava poliittisen toiminnan keskiössä koko ajan.

Tähän maahan on EU:n kriteereitten mukaan päässyt syntymään lähes miljoonan ihmisen köyhyydessä elävä joukko, ja miksi se on syntynyt? Siksi, että sitä perusturvaa ei ole riittävästi tarkasteltu jatkuvasti, vaan on jätetty se ikään kuin satunnaisten tarkastelujen varaan. Kun tähän saakka etuuksia, joilla sitä perusturvan riittävyyttä taataan, ei ole edes sidottu indeksiin, niin nyt onneksi äsken ne sidottiin ensimmäisessä käsittelyssä, mutta eihän sekään riitä jatkossakaan. Jos me aiomme poistaa miljoonan ihmisen köyhyyden tästä maasta, niin se tarkoittaa sitä, että meidän on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota tähän asiaan.

Tulee todella kylläkin mielenkiintoinen tilanne, kun puolueeton tutkimuslaitos juuri vaalien alla — kun tämä lakihan edellyttää, että se tehdään aina sopivasti vaalien alla — esittää tämän arvionsa tästä riittävyydestä. Veikkaanpa, että kun tämä laki nyt tässä tulee voimaan ja tämä arvio joudutaan tekemään nyt sopivasti juuri tulevienkin vaalien alla, niin on kyllä mielenkiintoista nähdä, mihin tämä riippumaton elin tästä perusturvan riittävyydestä tulee päätymään. Veikkaan, että se tulee päätymään aika lailla murskaavaan tuomioon, ja se ei tule tälle hallitukselle eikä edeltäville hallituksille todellakaan olemaan mitään hauskaa luettavaa. Mutta kun tämä lakiesitys ei velvoita mihinkään muuhun kuin arvioimaan tätä, niin kuten täällä jo aiemmin tänä ilta sanoin, Lauri Viita totesi, että on se hyvä, että kirjallisuutta arvioidaan, mutta ei olisi pahitteeksi, että joku sitä lukisikin.

On ihan hyvä, että perusturvan riittävyyttä arvioidaan, mutta eihän se riitä. Jos todetaan sen arvioinnin perusteella, että se on jäänyt jälkeen, niin kyllä sitä samalla pitää korottaa eli parantaa sitä perusturvaa. Jos me emme sitä tee, niin kyllähän niitä vähempiosaisia perusturvan varassa eläviä poljetaan vielä pahemmin.

Siis jos tämä puolueeton toimikunta, joka nyt velvoitetaan tämä tarkastelu tekemään, toteaa, että se perusturva ei ole kunnossa, niin ei se vielä takaa sitä, että se hallitus tai itse asiassa se tuleva hallitus sitten korjaa sen tilanteen. Siksi olen tehnyt tämän muutosesityksen, joka tässä omassa vastalauseessani on, että jos ja kun todetaan, että perusturva on riittämätön, niin siitä myöskin seuraa, että sitä myös sitten parannetaan.

Minusta on aika lailla kummallista, jos tämä esitys ei saa tässä eduskunnassa kannatusta. Mehän jätämme tämän perusturvan riittämättömyyden leijumaan ilmaan, jos me emme samalla velvoita tulevaa hallitusta korjaamaan tätä asiaa. Se on ollut tässä tilassa nyt. Ei ole ollut toki pykälää, että pitää tehdä tämä selvitys, mutta selvityksiä erilaiset tutkimuslaitokset ovat tehneet, EU:kin on tehnyt ja todennut, että köyhyys Suomessa on kasvanut huolestuttavasti. Me emme ole tehneet kuitenkaan, kun ei ole ollut mitään velvoitetta, parannusta tähän asiaan, ja todettakoon nyt vaan, että Sata-komitea omassa mietinnössään, jossa siis se esitti näitä muutamia parannuksia, joita nyt on tehty, ja hyvä niin, samalla totesi, että sen esityksiä on tarkasteltava suhteessa valtion julkisen talouden kestävyyteen ja kantokykyyn. Sehän tarkoittaa sitä, että jätetään valtiovarainministeriölle avoin ässä hihaan. Nyt tämänkin lain perusteluissa todetaan, että tätäkin tarkastelua on tarkasteltava suhteessa myöskin julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Kysyin Jaakko Kianderilta valiokunnassa, kun hän oli kuultavana asiantuntijana, mitä hänen mielestään tämä lausuma tarkoittaa, mitä sen perusteella tapahtuu, kun tämä arviointi on tehty. Jaakko Kiander totesi, että kun tämä arvio on tehty ja siinä todetaan, että perusturva on riittämätön, niin sitten valtiovarainministeriön pojat tulevat ja sanovat, että mutta kun on tämä julkisen talouden kestävyysvaje, niin ei me nyt kuitenkaan tätä vajetta voida korjata.

Siksi olen tehnyt tämän muutosesityksen tähän auki olevaan pykälään ja toivon todellakin, että jotta ei jouduttaisi tähän Jaakko Kianderin kuvaamaan tilanteeseen, mitä itsekin pahasti pelkään, niin kyllä meidän on nyt täällä eduskunnassa hyvä sitoa sekä tämä riittävyyden arviointi että siitä koituvat seuraukset myöskin samaan pykälään. Vain sillä tavalla voidaan aidosti turvata se, että kaikkein köyhimpien, huonoimmassa asemassa olevien etuuksia tarpeen niin osoittaessa myöskin parannetaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain muuttamista siten, että siihen lisätään säännös perusturvan tason riittävyyden arvioinnista. Arvio tehtäisiin joka neljäs vuosi. Arvion tekemisestä vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö.

Tällaista arviointia on pidettävä kannatettavana. Henkilökohtaisesti näen kuitenkin vähän samalla lailla kuin ed. Virtanen, että tämän pitäisi olla luonnollinen osa sosiaali- ja terveysministeriön seuranta- ja arviointijärjestelmää. Näin ei kuitenkaan ole, mikä on todella hämmästyttävää. Tästä syystä on hyvä, että siitä säädetään laissa, jotta arvioinnista tulee säännöllistä, suunnitelmallista, systemaattista ja jotta se tehdään kaikissa eri olosuhteissa. Se lisää myös avoimuutta kansalaisiin päin sekä tuo lisää tietoa myös päätöksentekoon.

Kuten täällä on todettu, esitys perustuu Sata-komitean ehdotukseen. Sata-komitea totesi raportissaan, että nykyinen suomalainen tutkimustieto perusturvan riittävyydestä on hajanaista, riittämätöntä ja muodossa, joka ei välttämättä palvele poliittista päätöksentekoa. Perusturvan määräaikainen arviointi korjaisi tätä puutetta.

Tämä on ajankohtainen monestakin syystä. Me olemme myös tänään keskustelleet lakiesityksistä, jotka vaikuttavat ihmisten perusturvan tasoon. Perusturvan tasoa on nostettu vähän, mutta ei millään mittarilla voi sanoa, että sitä olisi nostettu riittävästi. Perusturva on edelleen pahasti jäljessä. Indeksiin sitominen ei yksin riitä korjaamaan perusturvan ja toimeentulon riittävyyttä. Tarvitaan selkeää panostamista ensisijaisiin etuuksiin. Moni perhe saa useita tulonsiirtoja, kuten lapsilisää, kotihoidontukea, asumistukea, työttömyysturvaa, opintotukea ja toimeentulotukea. Tämän lisäksi verotus, asumiskustannukset, energiamaksujen nousu, asiakasmaksukorotukset ja niin edelleen vaikuttavat kaikki perheen toimeentulon riittävyyteen.

Tästä syystä on hyvä, että tämä lainsäädäntöesitys on tuotu eduskuntaan. Tämä antaa tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet arvioida sekä parantaa kansalaisten perusturvaa. Toivon, että tämä lakiesitys tuo paremmin näkyväksi köyhyyden todellisuuden, joka toivottavasti näkyy tulevaisuudessa eduskunnassa myönteisenä päätöksentekona. Näen, että se pakottaa myös edustajat ja kansanedustajat vahvemmin pohtimaan eriarvoisuuden merkitystä ja köyhyyden roolia yhteiskunnassamme, ja toivon, että me tätä kautta pystymme vähentämään eriarvoisuutta sekä köyhyyttä maassamme.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtaselle totean, että ei yhden miljoonan ihmisen köyhyyttä saada millään poistettua sosiaaliturvalla. Kyllä me tarvitsemme silloin yhteiskuntaan ihan toisenlaisen tatsin kuin meillä on tällä hetkellä. Me tarvitsemme sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen ja myöskin yhdessä tekemiseen.

Perusturvan riittävyyden määräajoin tehtävä kokonaisarviointi on ihan perusteltua ja välttämätöntäkin. Nyt tämä kansaneläke liitetään indeksiin ja näiden sosiaalietuuksien ostovoimaa arvioidaan sitten tulevaisuudessa 4 vuoden välein. Se on paljon parempi ratkaisu, kun tähän asti. Lipposen hallitus taittoi eläkeindeksin, ja siitä ovat myöskin johtuneet ihan selkeät jälkeenjääneisyydet. Nyt takuueläkkeen myötä korotetaan eläkkeitä, ja nyt sitten ne otetaan myöskin tähän indeksin piiriin, ja sitten tulee tämä määräaikainen tarkastus.

Nämä ovat vaatimattomalla tasolla olevia etuisuuksia, mutta joka tapauksessa tämä on eduskunnan tahto nyt sen tarkastelujakson määrittelemisestä ja velvollisuudesta tarkastuksen tekemisiin. Sitten se on senaikaisten päättäjien käsissä, millä tasolla näitä vähimmäisetuisuuksia korotetaan. Mutta haluan korostaa sitä, että se on joka tapauksessa silloin tarkastelujakson aikana auki ja silloin eduskunta voi käsitellä asiaa siinä taloustilanteessa, siinä valossa kuin haluaa.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kannatettava esitys, että perusturvaetuuksia saavien kotitalouksien toimeentulon kehityksestä tehdään määräajoin arviointi. Tämä arviointi tulee täydentämään ensi maaliskuussa voimaan tulevaa perusturvan indeksisuojan laajennusta. Indeksisuojasta huolimatta perusturvan taso voi pitkällä aikavälillä jäädä jälkeen huomattavastikin yleisestä tulokehityksestä. Vaarana tällöin on, että perusturvan varassa olevat eivät enää kykene saavuttamaan yhteiskunnassa kohtuulliseksi katsottua elintasoa ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Määräajoin tehtävä arviointiraportti perusturvan riittävyydestä auttaa päättäjiä arvioimaan, kuinka hyvin perusturvan taso mahdollistaa riittävän ja kohtuullisen toimeentulon. Tämä arviointihan olisi tarkoitus tehdä kerran neljässä vuodessa eli kerran vaalikaudessa ennen eduskuntavaaleja, jolloin se olisi käytettävissä muun muassa, kun hallitusohjelmaa laaditaan.

Kyllä nytkin tätä hallitusta ajatellen voi sanoa, että hallitusohjelma on ollut erittäin tärkeä. Sinne on saatu takuueläke, sinne on saatu vähimmäisetuuksien nostaminen, ne on sidottu indeksiin, lapsilisiä on nostettu, ruuan arvonlisäveroa on alennettu, ym. tärkeitä asioita. Sillä lailla tämä ajankohta on erittäin erinomainen, että se tulee juuri ennen eduskuntavaaleja, jolloin siitä voidaan nostaa näitä hyviä, myönteisiä, kehitettäviä asioita uuteen hallitusohjelmaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten täällä edelliset puhujat, ed. Sihto, ed. Mauri Salo muun muassa, ovat sanoneet, on tavattoman hyvä, että otetaan oikeita askeleita oikeaan suuntaan. Tietenkään, kun köyhyyden poistamiseen on pitkä matka, niin siihen ei yhdellä askeleella eikä muutamillakaan edes päästä, mutta on hyvä, että näitä askeleita otetaan. Katson, että tällä hallituskaudella on näitä askelia otettu enemmän kuin pitkään aikaan. Siitä huolimatta paljon jää tulevallekin vaalikaudelle ja tulevalle hallitukselle.

On hyvä, että tarkastellaan perusturvan riittävyyttä siten, että ihmiset voisivat tulla toimeen mahdollisimman hyvin. Tähän tulee tähdätä. Minä henkilökohtaisesti näkisin hyväksi, jos tätä tarkastelua voitaisiin tiivistää siten, että se olisi vaikka kaksi kertaa eduskuntavaalikaudessa, joka toinen vuosi, silloin saataisiin parempi kuva kehityksestä. Toivon, että näillä askelilla mentäisiin myönteisesti edelleen eteenpäin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salolle totean vain, että eivät taatusti riitäkään nämä lyhyet askeleet miljoonan ihmisen köyhyyden poistamiseen, mitä tälläkin kaudella on otettu. Ongelma on siinä, että otetaan askelia, joilla tehdään tämmöisiä pieniä hienoisia parannuksia, joita nyt Sata-komiteakin sai esitetyksi, kun köyhyys etenee paljon pidemmin askelin ja ihmisten eriarvoisuus kasvaa paljon pidemmin askelin. Siitä syystä on suorastaan irvokasta, että Sata-komitea ei saanut tehtyä mitään muuta kuin esitettyä, että pitää tarkastella köyhyyden lisääntymistä. Olisi nyt edes samalla esittänyt myös, että kun sitä köyhyyden lisääntymistä tarkastellaan ja todetaan, että se on lisääntynyt, kuten se on nyt koko ajan lisääntynyt, niin lisääntymistä on pienennettävä ja köyhyyttä on poistettava. Jos Sata-komitea tähän olisi päässyt, olisin minäkin voinut sille taputtaa, mutta kun se ei pystynyt tekemään muuta kuin esityksen siitä, että säädetään laki, että on tarkasteltava, se on Sata-komitean oman työn kykenemättömyyden ja saamattomuuden julistus, jonka Sata-komitea nyt tämän lakiehdotuksen muodossa kohdisti itse itseensä. Se on kyllä murheellista ja valitettavaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvä se on, että näitä indeksisidonnaisuuksia sentään tulee, mutta onhan tämä suuri riemu keskustan porukassakin tähän tarkasteluun nyt melkoista riemua, noin sitaateissa, kun kaikki tietävät, että perusturva on heikko ja on jäänyt koko ajan jälkeen ansiosidonnaisista etuuksista ja reaalipalkoista. Kaikkihan tämän tietävät. Suomen tutkijat ovat tämän sanoneet joka välissä. Melkein joka viikko voitte lukea, jos haluatte, tämmöiset tiedot. Ei tässä mitään semmoista merkittävää ole, että niitä tarkastellaan neljän vuoden välein. Eihän se tarkastelu sinänsä mihinkään johda. Halu korjata on se, joka on se oleellinen. Tässä tulee semmoinen pysyvä Sata-komitea, joka aina silloin tällöin toteaa, että näinkin voisi tehdä, mutta kun ei ole rahaa, niin ei tehdä. Poliittinen tahto sen ratkaisee, nämä tarkastelut ovat vaan semmoisia, joilla pelataan aikaa, mutta indeksisidonnaisuudet ovat oikea asia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä ei ollut silloin salissa, kun puhuttiin siitä, että Sata-komitean aikaansaannoksia on todella toteutettu lähes 900 miljoonan edestä tällä hallituskaudella. Kyllä Sata-komiteassa on ollut useita vasemmistoliiton jäseniä tai edustajia, siellä on ollut enemmän sosialidemokraatteja kuin kokoomuslaisia. Kyllä Sata-komitea on tehnyt hyvää työtä, ei sitä nyt kannata ihan niin mollata. Kyllä sieltä on tullut paljon uudistuksia. Köyhyyttä vastaan täytyy tietenkin taistella niin paljon kuin mahdollista ja tuloeroja pitäisi kaventaa. Sitä me kaikki haluamme.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin, kaikkihan me haluamme, mutta emme silti tee mitään. Tuloerot kasvavat koko ajan, ja sehän tässä murheellista on.

Tämä 900 miljoonaa Sata-komitean saavutuksena on tietenkin aika mielenkiintoista. Siitä suuri osa tulee tästä takuueläkkeestä. Ja minulla on kyllä semmoinen käsitys, että ei Sata-komitea sitä keksinyt. Eikös takuueläke ollut jo hallitusohjelmassa? Ja hallitusohjelmassahan olivat nekin vähäiset parannukset, jotka tässä on tehty. Sata-komitea vain kirjasi ikään kuin omaksi saavutuksekseen ne esitykset, joita hallitusohjelmassa oli sovittu, mikä sinänsä on ihan hyvä, että ne siellä oli sovittu. Mutta kun sanotte, että siellä oli useita vasemmistoliittolaisia, niin ainoa vasemmistoliittolainen, joka Sata-komitean kokouksissa kävi, oli SAK:n edustaja Kaija Kallinen. Oli siellä tietysti SAK:n edustajina ja STK:n edustajina muutama muukin vasemmistoliittolainen ja muutama demarikin, mutta ei siellä ollut ainuttakaan vasemmistoliiton eikä SDP:n edustajaa. Ei ollut kristillisdemokraattejakaan. Onhan se nyt aika kummallista, että keskeisesti perusturvaa parantamaan asettui komitea. Sieltä jätettiin kokonaan opposition edustus pois. Mitä se semmoinen peli on?

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ed. Tennilälle haluaisin sanoa siitä, että onhan tämä nyt huomattavasti parempi, kun tätä edes neljän vuoden välein tarkastellaan ja arvioidaan. Tätä aikaisemmin ei ole tehty mitään. Ja kun ajankohta on ennen eduskuntavaaleja, niin jos seuraavalla hallituksella on tahtoa ja otetaan hallitusohjelmaan tällaisia hyviä asioita, aivan niin kuin tällä kaudella on nyt otettu nämä takuueläkkeet, vähimmäisäitiys-, -isyys-, -vanhempainrahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle, niiden sitominen indeksiin, niin onhan se nyt eteenpäinmenoa nimenomaan näitten ihmisten kohdalla, jotka ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa.

Mitä tähän Sata-komiteaan tulee, niin sen työhän on tällaista pitkäaikaista. Lopullisestihan työ valmistuu vasta vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta, että onhan tässä nyt monella hallituksella aikaa ja mahdollisuuksia tarttua ja tehdä tämän asian eteen työtä, jos vaan halua on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että me täällä eduskuntasalissa täysistunnossa aivan kilpailemme siitä, kuinka parhaiten käymme poistamaan niitä ongelmia, joita köyhillä ihmisillä tässä maassa on. Tämä on totta, että maassa on paljon köyhiä. Siitä on tutkimukset, ja se on totuutta niitten monien kansalaisten yhteydenotoissa, jotka soittavat. Hyvin pienten tulojen varassa elävät ihmiset ottavat varmasti meihin jokaiseen hyvinkin paljon yhteyttä, ja erityisen paljon juuri minä olen saanut luottamusta, että nämä henkilöt kääntyvät elämäntilanteissaan puoleeni. On hyvä, että otetaan näitä askeleita. Ne eivät tietenkään ole riittäviä, että niillä köyhyys poistuisi, mutta itse haluaisin, että näitä askeleita voitaisiin ottaa enemmän ja pitemmälle, mutta olemme tällä tiellä ja jatketaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olisi hienoa, jos tämä sali olisi nyt täynnä edustajia keskustelemassa tästä asiasta, koska me olemme kuitenkin yhteiskunnan ytimissä siinä mielessä, kuinka suomalainen yhteiskunta huolehtii kaikkein heikompiosaisimmista ja kaikkein köyhimmistä ihmisistä.

Nyt sitten on jotenkin harmillista se, että me menemme tässä keskustelussa Sata-komitean taakse tässä asiassa, että Sata-komitea on nyt esittänyt, että koska meillä ei ole yhteiskunnallisesti riittävän hyvää, selkeätä järjestelmää, jossa me pystyisimme osoittamaan, mitenkä paljon ja minkälaista köyhyyttä meillä Suomessa on, niin me tarvitsemme lainsäädännön sen osalle. Jollakin tavalla näen tämän asian sillä tavalla, että nyt me haemme itsellemme taustaa tälle asialle, kun kyse on meidän omasta tahdostamme: miten me haluamme puuttua köyhyyteen ja niihin asioihin ja tilanteisiin, millä köyhyyttä voidaan yhteiskunnastamme parantaa. Ja sen takia toivoisin, että kun tätä keskustelua sitten tulevaisuudessa käydään, niin me jokainen valmistelemme omia hallitusohjelmiamme. Ja kun ensi keväänä kukin puolue tekee omia päätöksiä ja linjauksia, kuinka tähän köyhyyteen aidosti, todellisesti puututaan, ja eriarvoisuuden vähentämiseen, niin meillä olisi poliittista tahtoa kaikilla ryhmillä siihen, että me myös puuttuisimme tähän peruskysymykseen ilman, että me odottaisimme Sata-komiteaa tai sitten tulevia arvioita tai tarkasteluja siitä, minkälaista köyhyyttä meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme on. Olen aivan varma, että meillä on riittävästi tietoa mutta meillä ei ole kyllä valitettavasti riittävästi tahtoa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Näistä tarkasteluista ja tiedosta ja tiedon puutteesta. Euroopan unioni laittoi kriteerit, ja katsottiin, mikä Suomen tilanne on, jos tunnette tämän selvityksen. 900 000 köyhyysuhan alla olevaa on tämän EU-laskentatavan mukaan, tämän uuden tavan mukaan, nyt kun on laskettu. Siinähän ne tiedot ovat. Sen kun alkaa tehdä.

Tämä tarkasteluideahan johtaa siihen, että odotellaan aina neljä vuotta, mikähän se seuraava tarkastelun tulos on, eikä tarvitse tehdä mitään, kun voi aina vedota siihen. Sehän oli Sata-komiteankin rooli, ihan varmaan suunniteltu alusta lähtien, että pyöritellään niin, että vaalit tulevat, ja se asia oli sillä kuitattu. Ei edes sitä toimeentulotuen siirtoa Kelalle sitten kuitattu teidän puolellanne, mikä olisi ollut todellista köyhyyden vähentämistä, koska noin 15 prosenttia Kelan toimeentulotukioikeutetuista ei hae sitä, joko ei tiedä siitä tai se on niin paha paikka mennä sinne kysymään.

Ja siitä, mistä tietoja saa. Esimerkiksi tämän päivän lisäbudjettiesityksessä hallitus ilmoittaa, että valtionosuutta toimeentulotukeen lisätään 31 miljoonaa euroa, koska toimeentulotukea saavien talouksien määrä kasvaa. Siellä on tämmöisiä faktoja, niitä faktoja kannattaa katsoa. Eivät ne tarkastelut mitään auta eikä tietokaan, jos ei ole kunnon omatunto. Voihan sitä lukea mitä vaan ja todeta, että näin se on.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tällä hallituksella on ollut paljon parempi sosiaalinen omatunto kuin oli Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksilla. Silloin leikattiin indeksiä. Nyt, vaikka otetaan 11 miljardia tänä vuonna velkaa, 900 miljoonaa laitetaan näihin etuisuuksiin tänä vuonna ja ensi vuonna ja sidotaan pienemmät etuudet indeksiin ja sovitaan myöskin ja säädetään lailla, että jatkossa tarkastellaan niiden ostovoiman kehitystä. Onhan tämä nyt ihan 180 prosenttia eri suuntaan kuin edelliset hallitukset. Minun mielestäni tässä pitää miettiä nyt vaan ihan oikeasti, mistä me löydetään se yhteishenki, että me saadaan tämä yhteiskunta kasvu-uralle ja saadaan ihmisille töitä. Mitä enempi ihmisillä on töitä, sitä vähempi meillä on ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaaliturvaa, ja silloin pienemmälle porukalle on paljon helpompi maksaa hyvä sosiaaliturva kuin puolelle kansalle.