Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädännön uudistus on todellakin ajankohtainen ja tarpeellinen. Tästähän on eduskunnassakin koko asiakokonaisuudesta tehty useita erilaisia lakialoitteita. Muun muassa allekirjoittanut on tehnyt yhden, joka liittyi silloin käsittelyssä olevan yksityisen pysäköinninvalvonnan kysymyksiin. Nyt se asia on saatu pois päiväjärjestyksestä, mutta tässä kokonaisuudessa siihen palataan lain tasoisesti, ja se on oikein hyvä.

Aivan samoin tämä kokonaisuus on erittäin hyvä sen kannalta, että meillä tänä päivänä on hyvin paljon niin sanottuja piittaamattomia pysäköintejä, jotka jopa toteuttavat tietyllä tavoin myöskin liikenteen vaarantamisen tunnusmerkistön, jolla perusteella tietysti siihen voitaisiin ehkä jo puuttuakin, mutta myöskin tämä lainsäädäntö antaa tuohon oivia ratkaisuita. Kannatan, tämä on oikein hyvä, ja hienoa, että hallitus on saanut tämän aikaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Hakolan puheenvuoroon on hyvä yhtyä ja siitä on hyvä jatkaa. Tämähän periaatteessa tulee tarkoittamaan sitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiehdotuksen mukaan yksityisellä alueella ja maastossa voisi pysäköintiä valvoa kiinteistön omistaja tai haltija, joka voisi myös siirtää oikeuden valvoa pysäköintiä muulle henkilölle. Elikkä ymmärränkö oikein, että tämä tarkoittaa myöskin sitä, että taloyhtiössä taloyhtiön kiinteistön haltija voi itse tätä pysäköintiä valvoa ja tarvittaessa sakottaa vääränlaisesta pysäköinnistä taloyhtiön alueella? Minun mielestäni tämä esitys on erittäin hyvä ja se on myöskin kannatettava, ja tämän oikeuden voi siirtää kolmannelle henkilölle, eikö niin? Eli kolmas henkilö voi laittaa tässä toimeen.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä sivulla 39 ensimmäisen palstan toinen kappale kuuluu: "Yksityisestä pysäköintivalvonnasta ei tällä hetkellä ole voimassa sitä koskevaa erityislainsäädäntöä. Korkein oikeus on katsonut pysäköinnin riittävin opastetauluin varustetuille yksityisille alueille muodostavan yksityisoikeudellisen sopimuksen, jonka perusteella opastetaulussa ilmoitettujen ehtojen vastaisesti pysäköinyt voidaan velvoittaa suorittamaan valvontamaksu". Toiminta pohjautuu siten nykyisen sopimusoikeuden yleisiin lähtökohtiin, ja tällä ehdotuksella sitten halutaan korjata tämä tilanne säätämällä siitä laki, mikä on tietysti erittäin hyvä asia.

Minusta tämä korkeimman oikeuden päätös on erittäin mielenkiintoinen, koska yleensähän lähdetään perustuslain mukaan ja etenkin perustuslakivaliokunnassa siitä, että tämmöisestä toiminnasta pitää ensin säätää laki ja sitten siihen ryhtyä. Tämä konstruktio, että kun seuraa kylttejä ja siirtyy jollekin alueelle, siinä syntyy velvollisuus, jonka pohjalta sitten liikeyritykset toimivat, on kyllä aika ennakkoluuloton, sanoisin. Mutta nyt tilanne on tietysti hyvä, kun hallitus saattaa tämän lainsäädännön piiriin, niin kuin perustuslaki edellyttää. Toivon, että valiokunta sitten käy tämän kunnolla läpi ja huolehtii siitä, että tulee toimivaa lainsäädäntöä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vähän samoilla ajatuksilla kuin ed. Söderman suhtaudun tähän asiaan. Kyllä tietysti tarvetta on säädellä tämä kunnolla ja tarkkarajaisesti, koska siellä erilaista toimintaa on harjoitettu ja harjoitetaan, ja sitten on ollut epäselvyyttä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, ja nykyinen lainsäädäntö ei siihen vastaa. Tämä on todella hyvinkin radikaali esitys ja varmaan muuttaa tätä pysäköinninvalvonta-asiaa.

Ylipäätään sellaisissa tapauksissa, joissa yhteiskunta puuttuu yksityisen ihmisen oikeuksiin, ja jos siitä seuraa seuraamuksia, minun mielestäni sen tulisi kuulua valtiolle ja valtion tulisi niistä vastata. Mutta tässä nyt ei ole kysymys rangaistuksesta vaan virhemaksusta, ja tämä virhemaksuasia on vähän eri asia kuin taas rangaistuksen määrääminen. Mutta itsekään en näe laajassa mielessä hyväksi sitä, että, sanotaan nyt, rikkeitä ja muita hoitaisivat jotkut muut kuin asianomaiset viranomaiset.

Tässä viittaan ihan suoraan jopa siihenkin, kun aiemmin tässä vuosi pari sitten muutama suuri kaupunki teki esityksen, että poliisin tällä hetkellä antamia pieniä rikesakkoja ja sakkoja pitäisi antaa kuntien virkamiesten antaa tai siirtää kunnille. Tämähän eriarvoistaisi ensinnäkin rangaistuksista tulevan rahan kohdentumisen eri kuntiin, kun kaikilla kunnilla ei ole tämmöistä liikennettä niin kuin jossakin muualla. Tässä mielessä tämä on hyvin periaatteellinen kysymys: kuka saa antaa määräyksiä ja kenen tulee ne maksaa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Esitän vähän samanlaista pohdiskelua kuin ed. Kaltiokumpu. Elikkä kun yhteiskunta säätää lait ja siinä on lähtökohtaisesti kuitenkin kysymys viime kädessä oikeuden päätöksestä — kun tässä esityksessä todetaan, että tästä voidaan jopa hakea muutosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti — niin olisi perusteltua, että tässä koko ketjussa edunsaajana olisi valtio tai ainakin kunta. En katso, vaikka yrittäjänä olen toiminutkin koko ikäni, kuitenkaan sitä yritystoiminnan piiriin soveltuvaksi alaksi, että tästä näitä virhemaksuja voisi yritystoiminnan näkökulmasta lähteä kirjoittamaan.

Tähänhän on uutena asiana nyt esitetty tosissaan tätä muutoksenhakua, elikkä kun pysäköinninvalvojalle on tehty oikaisuvaatimus, niin jos se ei ole johtanut tulokseen, siitä on voinut valittaa edelleenkin hallinto-oikeudelle, ja tämä nykykäytäntö elikkä hallinto-oikeus on ollut viimeinen kohta. Nyt sitten tämän jälkeen muutosta voitaisiin hakea myös korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos se myöntää valitusluvan, ja tätä varten myöskin ollaan lakia muuttamassa. Kun kysymys on kuitenkin muutamien kymppien kokoisista jutuista, niin tässä luodaan kyllä nyt ihan käsittämätöntä byrokratiaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä vallitsee näköjään laaja yksimielisyys siitä, että tämän lakiesityksen mittasuhteet tarkoitukseen nähden ovat kyseenalaiset, ja myöskin se, että tämmöinen järjestelmä, jossa ikään kuin rangaistaan sopimusrikkomuksesta sellaisen sopimuksen osalta, joka syntyy siitä, että jossain taulussa lukee jotakin, jota sitten yksityinen yritystoimintaan perustuva liikeyritys valvoo ilman, että sopimuksen toinen osapuoli välttämättä edes tietää tai huomaa solmineensa mitään sopimusta, ansaitsee kyllä perustuslakivaliokunnassa varsin tarkan käsittelyn. Yhdyn siinä mielessä näkemyksiin, mitä täällä ed. Söderman ja muutkin ovat esittäneet.