Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on Matti Vanhasen kakkoshallitusohjelmassa, jossa on kirjattu, että lomituspalvelujen kehittäminen maatalousyrittäjille toteutetaan. Tässä esityksessä laajennetaan hevostaloutta harjoittavan maatalousyrittäjän oikeutta lomitusavun saantiin. Kotieläinyksikön uudelleen määrittely hevosten osalta tarkoittaa sitä, että yrittäjä, jolla on hoidettavana 8 hevosta, tulee oikeutetuksi lomitusapuun, kun aikaisemmin piti olla 12 hevosta. Hevoset voivat olla myös vuokrahevosia.

Laajennus tuo nyt lomituspalveluiden piiriin 200 uutta yritystä, ja valtio maksaa kustannukset. Tällöin hevostilojen lomituspalveluiden kustannukset valtiolle lisääntyvät 4 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon. Valiokunta näkee ongelmana sen, että valtion varoista kunnalle liikaa maksettuja ennakkoja ei enää jatkossa palauteta tämän esityksen mukaisesti valtiolle vaan Melalle eli Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Yleisesti ei voida pitää hyväksyttävänä, että lailla säädettäisiin valtion joidenkin tulojen ohjautumista ohi talousarvion suoraan jollekin toiselle taholle. Valiokunnan mielestä kysymys on kuitenkin niin vähäisestä poikkeamasta, että siitä on ilmeisesti ratifiointihyötyä ja että Mela saa myös käyttämättömät varat tililleen ja pystyy käyttämään niitä uudelleen seuraavana vuonna, joten valiokunta hyväksyy tämän hallituksen esityksen.

Tähän mietintöön sisältyy opposition tekemä vastalause, jonka oppositio tulee erikseen esittelemään.

Henkilökohtaisesti paheksun sitä, että valtion varoista tuetaan puhdasta harrastusta eli hevosurheilua, ratsastusta tai raviurheilua. Eihän muitakaan urheilumuotoja tueta tällä tavalla, joten tämä asia on kyllä semmoinen, joka joskus pitää ottaa uudelleen käsittelyyn.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Heti ensimmäisenä täytyy ed. Asko-Seljavaaralle todeta, että minkä tahansa sellaisten eläinten osalta, jotka täyttävät kotieläinyksikön määrittelyt, jos on kyseessä maatalousyrittäjä, se oikeus lomitusapuun tulee. Silloin kyseessä on se, että eläimiä täytyy, niin kuin me tiedämme, hoitaa seitsemänä päivänä viikossa, joka päivä, ja tämä osaltaan turvaa toki yrittäjän, maatalousyrittäjän, jaksamista mutta osaltaan myös on tietty oikeus eläimille.

Korostan vielä sitä, että tämähän ei koske elinkeinoverolain piirissä olevia hevosyrittäjiä vaan tämä koskee nimenomaan maatalousyrittäjiä, joilla on jatkossa vähintään 8 hevosta. Heille tulee oikeus lomituspalveluihin.

Itse olen tästä asiasta puhunut useiden ministereiden, useiden muiden tuottajajärjestön ym. henkilöiden kanssa, jotka ovat vaihtuneet vuosien varrella, varmaan kymmenkunta vuotta ja pidän tätä erittäin hyvänä, että nyt vihdoin sitten saadaan tällä hallituskaudella tämä asia hoidettua, kun tuossa on jo ne lisäpäivät tällä kaudella, kaksi lisäpäivää, lomituspäiviin saatu. Tosiaan tämä koskee vain 200:aa yrittäjää Suomessa, mutta niille yrittäjille tämä tietenkin on erittäin tärkeä ... (Ed. Asko-Seljavaara: 200 yrittäjää lisää!) — nimenomaan, 200:aa yrittäjää Suomessa, ja niille yrittäjille tämä on tärkeä asia työssä jaksamiseenkin liittyen.

Mutta tässä esityksessä on muitakin asioita mukana eli nämä tilakohtaiset palvelusuunnitelmat, jotka tulevat pakollisiksi. Niitähän on nytkin tehty, mutta ne tulevat pakollisiksi. Se on hyvä. Se parantaa todennäköisesti lomituksen laatua kaikin puolin. Ja sitten tämä lomittajien tilakohtainen perehdyttäminen on entistä tärkeämpää. Vaikka tilojen lukumäärä vähenee ja sitä kautta lomittajia ehkä tarvitaan vähemmän, entistä teknistyneempiä, entistä monipuolisempia töitä siellä tilalla täytyy tehdä, jolloin tämä tilakohtainen perehdyttäminen on ainut mahdollisuus tämän laadun takaamiseen.

Sitten valiokunta korosti ihan hyvin, että lomittajan työsuhteen ehtoihin ja työskentelyolosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta jatkossakin voitaisiin lomittajien saatavuus turvata.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia. Lakiesitys velvoittaa, että maatalousyrittäjät, jotka käyttävät lomituspalveluja, tekevät tilakohtaisen palvelusuunnitelman. Samalla huolehditaan siitä, että maatalouslomittajat saavat tarvittavan perehdytyksen. Tämän lisäksi lomittajien lomituspalvelulakiin kirjataan keskeiset perusteet siitä, minkä suuruinen kotieläinyksikön tulee olla, jotta saa lomituspalveluja.

Kuten täällä on todettu, kotieläinyksikkö, jossa on hoidettavana 8 hevosta, on oikeutettu tämän jälkeen lomituspalveluun. Aikaisemmin määrä on ollut 12 hevosta. Tämä tuo palveluiden piiriin 200 uutta yrittäjää. Lomituksen kustannukset tulevat lisääntymään noin miljoonalla eurolla.

Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat parantavat lomituksen suunnitelmallisuutta. Vastaavasti laki parantaa myös yrittäjien jaksamista sekä lomittajien työolosuhteita. Lomittajien työskentelyolosuhteet eivät ole olleet parhaalla mahdollisella tasolla, joten toivottavaa on, että tulevaisuudessa tähän kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Näiltä osin tuemme hallituksen esitystä. Tehdyt esitykset ovat mielestämme kannatettavia.

Se, mistä olemme hallituksen kanssa eri mieltä, koskee rahoitusta ja sen ohjattavuutta. Hallitus on esittänyt, että lomituspalveluiden järjestämiseksi valtion varoista kunnille liikaa maksettuja ennakoita ei enää maksetakaan takaisin valtiolle vaan ne ohjautuvat suoraan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle Melalle. Tämä poikkeaa valtion yleisistä menettelytavoista. Myös valiokunta kiinnitti tähän huomiota mutta tyytyi vain toteamukseen.

Sosialidemokraattien mielestä tämä avaa aivan uudenlaisen tulkinnan ja ennakkomenettelytavan valtion budjetin toimintatapoihin. Ei voi olla, että valtion budjettivaroja ohjataan ohi talousarvion suoraan jollekin kolmannelle osapuolelle. Budjettiperiaatteen mukaan maksujen palautus tulee tehdä suoraan valtiolle, ja eduskunta sitten päättää sen käytöstä valtion talousarviossa.

Edellä mainituin perustein tulemmekin vastalauseessamme ehdottamaan, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi ensimmäinen laki, lakiehdotuksen 8 luvun 40 §, muutettuna siten, että momentit 2 ja 3 poistetaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sitä on mukava istua näin myöhäisenä iltana täällä, kun saa kokea tällaisia vähän poikkeuksellisiakin tapauksia. Tässä tapauksessa puolustan hallituksen hyvää esitystä sekä osan oppositiota tekemää vastalausetta vastaan että myöskin täällä hallituspuoluetta edustavan valiokunnan varapuheenjohtajan esittämiä näkemyksiä vastaan. Aloitan jälkimmäisestä.

Ed. Asko-Seljavaara, jos 12 hevosen hoitaminen vaatii lomituspalveluja, niin en näe mitään syytä, miksi 8 hevosen hoitaminen ei vaatisi lomituspalveluja. Ihan samanlaisia eläimiä ne ovat, kuten täällä ed. Komi totesi. Silloin kun tämä yrittäjä tarvitsee lomaa, ei niitä 8:aa hevosta voi jättää ilman sitä palvelua, kun ei 12 hevostakaan voi jättää.

Sitten tähän sosialidemokraattien vastalauseeseen: Olen sinänsä samaa mieltä siitä, että onhan tässä mahdollisesti rikottu perustuslakia ja lain valmistelu jälleen kerran sosiaali- ja terveysministeriössä valitettavasti on ollut todella huonoa. Mutta kun ne rahat joka tapauksessa menevät lopulta sinne Melaan, joka sitten maksaa ne niille lomittajille, niin ei tässä nyt suurta vahinkoa tapahdu, jos ne menevät sinne suoraan sen sijaan, että ne kiertäisivät Valtiokonttorin kassan kautta. Sillä tavalla itse asiassa tuottavuusohjelma saattaa saada jopa vähän lisää vauhtia itseensä.

Kun tässä nyt valiokunta paheksui sitä, että yksi onneton osapuoli, tässä tapauksessa valtiovarainministeriö, on jäänyt kuulematta, niin ottaen huomioon väärin kohtelemisen kohteen en nyt ole niin kauhean murheellinen tästäkään asiasta.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Minä pidän myöskin tätä tilakohtaista palvelusuunnitelmaa ja sen tekemistä erittäin hyvänä näiden lomituspalveluiden osalta. Minä olen itse maalaistalosta lähtöisin ja tiedän, että usein kun uusi lomittaja tulee ja uusia suunnitelmia tehdään, niin aina pari päivää menee ikään kuin harakoille. Se on sekä sen työntekijän, lomittajan, että talon näkökulmasta erittäin hyvä asia, että nämä asiat käydään läpi.

Ed. Virtasen kanssa minä olen tismalleen samaa mieltä siitä, että kun tähän asti on 12 hevosella tarvittu tätä palvelua, niin aivan samalla tavalla on tämä 8 hevosta. Ei 8 hevosen pyörittäminen mene ihan tuossa sivussa vaan, ja kyllä 8 hevosta kun on, niin siinä on silloin jo tuottamisestakin kysymys. Kyllä voi sanoa näin, että harrastuksena varmasti menee — minulla itselläni on yksi hevonen — yksi tai pari hevosta, mutta 8 hevosta on kyllä melkoinen määrä. Se on helppo arvioida täältä Pääkaupunkiseudun näkökulmasta ja miettiä toisten hevosten omistusta, jos ei itse ole tässä toiminnassa ollut yrittäjänä mukana. 8 hevosen pyörittäminen ei nimittäin todellakaan mene ihan tuossa sivussa. Siinä on kyse yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä.

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että tämä on hyvä, kannatettava esitys. Se, että nämä lomituspalvelut toimivat myöskin hevostilojen osalta, näitten 8 hevosen yksiköiden osalta, on erittäin tärkeä asia. Se on yrittäjän jaksamisen näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on erittäin kannatettava. Haluaisinkin tässä nostaa esille sen, että kun täällä puhutaan harrastustoiminnasta ja yritystoiminnasta, niin nämä ovat kyllä ihan kaksi eri asiaa ja lomitusta ei nimenomaan saa yhdistää mihinkään harrastustoimintaan, vaan tällä esityksellä laajennetaan hevostaloutta harjoittavan maatalousyrittäjän oikeutta lomitusavun saantiin. Samalla hevosten määrää pienennetään 12:sta 8:aan, mikä on sillä lailla ihan oikeudenmukaista, koska hevosten hoito on, jos mikään, tänä päivänä erittäin erikoisosaamista vaativaa, jolloin kyllä on tärkeää, että hevosyrittäjät saavat myös lomaa ja saavat hyviä lomittajia. Tämä lomitushan koskee nimenomaan hevosten hoitoa, ei mitään treenaamista eikä ravihevosten harjoittelua, vaan niiden hevosten hoitoa, joka on tietysti toisenlaista kuin muitten kotieläinten hoito.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on kannatettava, ja voi vain kysyä, miksi nyt vasta. Hevostaloutta pidetään Euroopan unionin tasollakin osana maataloutta, ja siksi, kun maatalousyrittäjille jo ajat sitten on luotu lomitusjärjestelmä, voi kysyä, miksi hevostalous on siitä jätetty ulkopuolelle.

Hevostalous on tänä päivänä yksi tuotantohaara, joka voi edelleen vahvistua. Siellä on mahdollisuuksia sen vahvistumiseen. Sillä on oma merkityksensä myöskin maaseudun elävänä pysymisen kannalta. Ne ihmiset, jotka hevosten kanssa tekevät töitä, ovat seitsemän päivää viikossa hyvin tiukasti sidottuja siihen. He, jos ketkä, ja yleensäkin kaikki, jotka ovat karjan kanssa tekemisissä, ansaitsevat myöskin katkoksen siihen eli loman. Se loma järjestyy ainoastaan suunnitellun lomituspalvelun myötä. Elikkä menestystä tälle hankkeelle kaiken kaikkiaan.

Katri Komi /kesk:

Herra puhemies! Tosiaan tämä ajatus, että 12 hevosesta 8 hevoseen täytyy rajaa tiputtaa, on lähtöisin juuri siitä, että tämä suhde muihin eläimiin ei ole ollut oikeudenmukainen. Esimerkiksi suhteessa lehmiin on kohtuuttoman paljon hevosia tarvinnut olla, jotta saisi lomaoikeuden. Siinä mielessä tämä on nimenomaan oikeudenmukaisuuskysymys, joka vihdoin toteutuu, ja siitä olen edelleenkin iloinen. Sitten jos joskus päätetään nostaa vaikkapa sitä lehmien alarajaa, montako tarvitsee olla, niin totta kai sitten suhteessa nousee myös hevosten lukumäärä, mutta toivon, että siihen ei olla takaisin päin askelta ottamassa nyt sitten heti kohta, kun tämä nyt vihdoin saadaan aikaiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Seuraavaksi pitää toki jatkaa keskustelua siitä, mitkä työt kuuluvat lomitustuntien piiriin. Jos kyseessä on maatalousyrittäjän talli, jonka tuloista osa tulee valmentamisesta, niin silloin tietysti, jos lähtee viikon ajaksi lomalle, niin se tarhaus ja ruokkiminen ja karsinoitten siivous ei pelkästään riitä, vaan niitä eläimiä täytyisi myös valmentaa tai liikuttaa. Kuten ed. Sihto totesikin, ne eivät tällä hetkellä siis kuulu lomitustuntien piiriin. Tätä keskustelua sitten taas voidaan jatkaa vaikkapa seuraavalla hallituskaudella.

Mutta mistä sitten saadaan niitä osaavia lomittajia? Tässä varmaan nyt jatkossa, kun vähän lisää tulee hevosyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tämän lain piiriin, on järkevää pohtia myös erilaisten renkaitten aikaansaamista hevosyrittäjien kohdalla, koska siellä tarvitaan sitä omaa erityisosaamista, jotta työt tulevat hyvin tehtyä, hevoset, eläimet hyvin hoidettua ja toisaalta ei tapahdu turhia tapaturmia hevosille eikä myöskään lomittajille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että hevosia hoidetaan ihan joka päivä, mutta niinhän hoidetaan vanhuksiakin. Ja kun hevosia pidetään ainoastaan harrastusta varten, niin kyllä minun mielestäni harrastukset pitää maksaa niiden, jotka harrastavat sitä. Eli jos maassamme on 300 000 omaishoitajaa, jotka eivät saa korvausta omaishoidosta, ja omaista pitää hoitaa myöskin yötä päivää, niin miksi me tuhlaamme valtion varoja hevosten hoitamiseen, kun ihmisiäkin on hoitamatta?

Marja  Tiura /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen ehdottomasti nyt eri mieltä kuin ed. Asko-Seljavaara tässä asiassa. Ei 8 hevosen pyörittäminen ole harrastustoimintaa. Kyllä 8 tai 12 hevosen tallin pyörittäminen on työtä tänä päivänä, ja se on melkoinen työsarka. Ja niistä hevosista pitää myöskin huolehtia yötä päivää aivan samalla tavalla kuin lehmistä, porsaista ja maatiloista huolehditaan. Kyllä minun mielestäni on pikkuisen ala-arvoista lähteä omaishoitajia ja hevosen hoitoa rinnastamaan toisiinsa. Eivät ne ole kyllä lähellekään sama asia. Kyllä pikkuisen puhutaan nyt eri asiasta.

Mauri  Salo /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minuakin vähän jäi ihmetyttämään ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoro. Ei pidä rinnastaa ihmisiä ja hevosia keskenään eikä sitä hoitoisuutta, vaikkakin kummatkin tarvitsevat hyvän ja arvoisensa hoidon. Tässä on kysymys nimenomaan nyt edelleen siitä elinkeinotoiminnasta. (Ed. Asko-Seljavaara: Sitä ylläpidetään valtion varoilla!) — Niin meillä yrittäjätkin saavat lomarahaa, ja myöskin aikanaan tohtorikin on saanut varmaan ihan oikeasti lomarahoja ja lomaa, ja sen on maksanut työnantaja. Tässä tapauksessa kumppanuussuhde on valtion kanssa, ja tämä asia toimii juuri niin kuin lainsäätäjä nyt edellyttää.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan edelleenkin tuoda sitä asiaa voimakkaasti esiin, että tässä ei ole kyse harrastustoiminnasta vaan elinkeinotoiminnasta. Ja tämän yrittäjän pitää olla MYEL-vakuutettu ja kuulua siihen piiriin ja ostaa näitä lomituspalveluja, että hän tulee saamaan näitä lomapäiviä. (Ed. Asko-Seljavaara: Miksi ne harrastajat eivät maksa niitä lomapäiviä?) — Minun mielestäni tämä on nimenomaan niin kuin ed. Komi tuossa sanoi, oikeudenmukaisuuskysymys suhteessa muihin maatalousyrittäjiin, joilla on lehmiä tai sikoja tai kanoja, että myös nämä, joilla on hevosia, pääsevät saman oikeuden piiriin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtajana koen, että en näe näitä kahta asiaa millään tavalla verrattavan. Myös hevosenhoitajana ja ratsastuksenopettajana ja, voisiko sanoa, lähestulkoon koko ikäni hevosten parissa eläneenä tunnen omasta mielestäni kohtuullisesti myös sen hevosyrittäjyyden ja siihen liittyvät asiat.

Juuri eilen muun muassa keskustelimme Etelä-Karjalassa siitä, miten me voisimme parantaa alueella olevaa matkailua ja maatilamatkailua hevosten parissa, koska hevosharrastus ja hevosiin liittyvä matkailuyrittäjyys on kasvamassa valtavaa vauhtia. Siinä mielessä tämä hevosyrittäjyys — jos me haluamme puhua yrittäjyydestä — on yksi yrittäjyyden muoto. Henkilökohtaisesti näen tämän lakiesityksen hyvänä, mutta näen sen myös sellaisena asiana, että kun me puhumme esimerkiksi yrittäjyydestä, meidän pitää sitten jatkossa arvioida yrittäjyyttä laajemmalti, ei vain sitä, mitenkä paljon meillä on mahdollisesti lehmiä tai sikoja tai muuta, vaan meidän pitää analysoida yrittäjien jaksamista laajemmaltikin.

Toinen asia, joka minun mielestäni on ollut erittäin hyvä asia tässä laissa ja johon nimenomaan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti vahvasti kantaa, oli lomittajien olosuhteisiin liittyvät kysymykset. Ja kun täällä on kannettu huolta nimenomaan siitä, että lomittajien työ on hyvin pitkälle myös osa-aikatyötä, epätyypillisiä työsuhteita, lähdetään aamulla aikaisin, lähdetään illalla myöhempään, niin toivoisin, että hevosyrittäjyys mahdollistaisi nimenomaan tämänkin alan suuremman osaamisen ja perehtymisen, minkä jälkeen myös lomittajien olosuhteet tulisivat paranemaan ja sitä kautta myös heidän ammattialansa tulisi paremmalle tolalle kuin se tänä päivänä on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä näihin ajatuksiin, joita edustajat Komi, Sihto ja Mauri Salo muun muassa ovat tuoneet asiassa julki. Hevostalous on kiinteä osa tämän päivän maaseutuyrittämistä, ja silloin hallituksen esitys on aivan luonnollinen osa, ja tällä tavalla tulee edetä tuon yrittäjyyden puolesta.

Ja aivan kuten ed. Anneli Kiljunen toi esille, meidän täytyy kiinnittää huomiota myös maatalouslomittajien työssäjaksamiseen, erittäin vaativaan osaamiseen, jota tämä työ vaatii. Hallituksen esitys on aivan oikea tässä asiassa.