Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä, josta sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt mietintönsä yksimielisesti, esitetään, että ennalta ehkäisevän työterveyshuollon nykyisen 60 prosentin korvaustason ehtona on, että työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan.

Esityksen tavoitteena on parantaa työpaikkojen työterveyshuoltojen yhteistyötä ja toteuttaa työkyvyn hallintaa ja edistää siis työssäviihtyvyyttä ja mahdollisesti pidentää myös työuria, mistä on paljon puhuttu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että esitys parantaa työkyvyn hallintaa ja selkeyttää 50-prosenttisen ja 60-prosenttisen korvaustason eroja.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota epätyypillistä työtä tekevien työterveyshuollon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on myös huolissaan siitä, että työterveyshuollon palvelut eivät riitä kaikille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaisesti maassamme on lähinnä pienissä yrityksissä 300 000 työntekijää, joilla ei ole työterveyshuoltoa ollenkaan.

Työterveyshuolto on erittäin tärkeä terveydenhuollon alue. Se on lähes kokonaan työnantajien maksama, ja siitä pienen osan maksavat työntekijät ja sitten valtio 138 miljoonaa eli noin 5 prosenttia. Työterveyshuolto ei saa kulkea siihen suuntaan, että tehtäisiin pelkkää sairaanhoitoa, vaan ehkäisevän terveydenhuollon tulee olla tärkeä ja määräävä asia.

Tämä lakimuutos todella kehittää työterveyshuoltoa parempaan suuntaan eli ennaltaehkäisyyn. Omasta mielestäni työnantajien tulisi vain paremmin seurata työterveyshuollon tuloksia, jotta tämä toiminta olisi mahdollisimman optimaalista.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pidän itsekin hyvänä, että tässä laissa täsmennetään näitä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon nykyisen 60 prosentin korvaustason ehtoja, että sovitaan entistä paremmin työpaikoilla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, jotta pystyttäisiin entistä paremmin ennalta ehkäisemään ongelmia ja antamaan varhaista tukea tarvittaessa. Tämä tietenkin tukee myös sitä tavoitetta, mikä hallituksella ja todennäköisesti tulevillakin hallituksilla on, että työuria yritetään pidentää, mutta sitä kautta paljolti, että työhyvinvointi lisääntyisi.

Kuten ed. Asko-Seljavaara totesi, yrittäjien osalta työterveyshuolto ei ole kehittynyt selvitysten mukaan yhtä hyvin kuin työnantajien työterveyshuolto. Se, miksi yleensä nyt sitten yrittäjien määrä on kasvanut viime vuosina, selittyy lähinnä maatalousyrittäjien työterveyshuollon aktiivisella kehittämisellä. Se on ollut hyvää, siellä on tehty monia positiivisia, kannustavia parannuksia viime vuosina. Mutta nyt on vähän kuulunut kuiskeita siitä, että joitakin ongelmia on taas tietyillä alueilla ollut maatalousyrittäjien työterveyshuollon osalta. Eli meillä nyt laissa sanotaan, että tilakäyntien yhteydessä voidaan edelleenkin käyttää maatalouden asiantuntijaa mukana, mutta kun se ei ole pakollista, niin joillakin alueilla on nyt jätetty se maatalouden asiantuntija pois, ja siitä kieltämättä on tullut ongelmia. Maatalousyrittäjä ei koe saavansa kaikkea sitä hyötyä, mitä näistä työterveyshuollon tilakäynneistä voisi olla saatavissa. Tämä voi osaltaan jatkossa heikentää maatalousyrittäjien halukkuutta liittyä työterveyshuollon piiriin.

Näin ollen toivon, että jollakin tavalla tätä tilannetta tarkennettaisiin tai ohjeistettaisiin, jotta nämä maatalouden asiantuntijat myös olisivat näillä tilakäynneillä paremmin mukana joka puolella Suomea jatkossakin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen pyrkimys ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kehittämiseen on erittäin kannatettava. Kuten ed. Komikin tuossa edellä totesi, sillä on merkitystä myöskin siinä katsannossa, että näin voidaan positiivisesti myötävaikuttaa työurien pidentämiseen, koska tämä meidän tilastollisesti kovin matala työssäjaksaminen eläkkeellesiirtymisikään johtuu juuri paljolti siitä, että niin moni työntekijä tulee työkyvyttömäksi ennen aikojaan.

Sitä on myöskin syytä korostaa siinä katsannossa, että ehkä osittain tahtomattaankin työterveyshuollosta, kun se on suuntautunut sairauksien hoitoon, on tullut suomalaisten terveyserojen yksi lähde. Me, jotka olemme ilmaisen työterveyshuollon piirissä, käytämme usein palveluita jopa sellaiseenkin tarkoitukseen, johon emme niitä välttämättä tarvitsisi, ja tulemme kenties käyttäneeksi niitä palveluita jopa liikaa, kun maassa on kuitenkin iso joukko ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan perusterveydenhuollon palveluistaan täyden hinnan eli asiakasmaksun tai, jos käyttävät yksityissektorin palveluita, vieläkin enemmän.

Siinä suhteessa näenkin perusteltuna ja jopa välttämättömänäkin, että jatkossa työterveyshuoltoa suunnataan nimenomaan ennaltaehkäisyyn ja työsuojelun tehtäviin ja sitten, kun suomalaisen terveydenhuollon rakenne ja rahoitusratkaisut toivottavasti jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa saadaan hyvään alkuun, työterveyshuolto siirretään muun perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta muodostettavan terveydenhuollon kokonaisuuden piiriin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan ennalta ehkäisevän työterveyshuollon 60 prosentin korvaustason ehdoksi, että työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto sopivat yhdessä käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan. Tämä tuo työterveyshuoltoon nykyistä parempaa suunnitelmallisuutta myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Se lisää yhteistyötä eri tahojen välille ja parantaa myös eri osapuolten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Korvauksen edellytyksenä on myös sairauspoissaolojen seuranta. Tämän lisäksi työterveyshuollon laatua ja vaikuttavuutta seurataan. Myönteistä laissa on ennen kaikkea se, että käytäntöjä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tämä mahdollistaa sen, että toimintatapoihin sitoudutaan ja toimilla aidosti pyritään parantamaan niin työpaikan kuin myös yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti erityistä huomiota epätyypillisten työntekijöiden työterveyshuollon kehittämiseen. Tämä on yhteiskunnassa suuri haaste, sillä valitettavasti epätyypilliset työsuhteet ovat pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. On ehdottoman tärkeää, että myös heille turvataan tämän lain mahdollistama laadukas ja riittävä työterveyshuolto, jotta työolosuhteiden tuomat moninaiset ongelmat pystytään ratkomaan.

Kela maksaa vuosittain arviolta vain noin 45 000 työnantajalle korvauksia työterveyshuollon toiminnasta. Se on vain osa Suomen noin 260 000 yrityksestä. Olisi ehdottoman tärkeää, että lakiuudistus kohdistuisi kaikkiin yrityksiin ja työpaikkoihin. Valiokunnan selvityksen mukaan työterveyshuollon ulkopuolelle jää edelleen lähes 300 000 työntekijää lähinnä pienyrityksistä. Selvitysten mukaan vain osa pienistä yrityksistä hakee yleensäkin korvausta Kelalta. Suuri kysymys on myös yrittäjien oma työterveyshuolto. Se ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Tämä on myös asia, johon tulee jatkossa saada parannuksia.

Suomalaisen yhteiskunnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että ihmiset jaksaisivat ja pystyisivät olemaan nykyistä pitempään työelämässä. Tämä tarkoittaa työelämän sisältöjen, hyvinvoinnin, työpaikkojen ja työterveyshuollon nykyistä parempaa sitoutumista ja panostamista työolosuhteisiin aivan kuten myös työntekijöihin. Tämä lakiesitys on yksi askel tähän suuntaan. Tätä työtä on edelleen jatkettava, niin että ihmisten työhyvinvointi koskettaisi kaikkia työelämässä olevia ihmisiä sekä myös työttömiä, jotta heidän työkykyisyytensä säilyisi työttömyydestä huolimatta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhtyä siihen, mitä ed. Katri Komi muun muassa toi asiassa esille. On hyvin keskeistä, että pyritään ennalta ehkäisemään sairauksia, niin tärkeää kuin niitten hoitaminenkin sairauksien tullessa on, mutta ennaltaehkäisy on kaikkein taloudellisinta, inhimillisesti kaikkein parasta, koska se lisää työhyvinvointia ja myös auttaa osaltaan työssäjaksamista mahdollisimman pitkään.

Tämä on erittäin hyvä hallituksen esitys, jolle toivon myönteistä jatkoa edelleen toisessa käsittelyssä.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tarpeellinen ja tervetullut. Tämähän pitää sisällään sen, että työnantajalla on mahdollisuus korkeammalle eli 60 prosentin korvaustasolle silloin, kun työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä sopivat käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan, ja lisäksi edellytetään sopimista sairauspoissaolojen seurantajärjestelmästä.

Työterveyshuollolla on tärkeä asema työkykyisyyden seurannassa ja varhaisen tuen suunnittelussa. Huolta pitääkin kantaa näistä noin 300 000 työntekijästä, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, ja varsinkin näistä ihmisistä, jotka tekevät tällaista epätyypillistä työtä eivätkä pääse kiinnittymään sillä lailla työterveyshuollon palvelujen piiriin.

Tietysti on tärkeää se, mitä ed. Anneli Kiljunen nosti tuossa esille, että Kela korvaa noin 45 000 työnantajalle näitä rahoja, miksi työnantajat eivät näitä hae. Niitä varmasti pitäisi jatkossa selvittää. Kyllähän sillä kaikella on suuri merkitys sille, että kun tavoitteena on työurien jatkaminen ja muuta, niin on hirveän tärkeää, että työnantajat hakisivat näitä korvauksia Kelalta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Työterveyshuolto on todella erittäin arvokas asia, ja varmasti yksi syy siihen, miksi me olemme niin menestynyt kansakunta, on se, että meillä on ollut niin hyvä työterveyshuolto ja me olemme jaksaneet työelämässä suhteellisen hyvin, joten työterveyshuoltoa ei mitenkään pitäisi mollata eikä vähentää.

Mutta siinä ed. Erkki Virtanen on kyllä oikeassa, että työterveyshuollon puoleen käännytään usein jopa turhaan, ja sen takia sanoinkin tuossa avauspuheenvuorossa, että olisi erittäin hyvä, että työnantajat ottaisivat paremman vastuun siitä, mihin ne rahat oikeasti menevät, ja valvoisivat tätä omaa työterveyshuoltoaan, ja minä uskon, että tämä laki on hyvä asia siihen suuntaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työterveyshuolto on todella tärkeä asia, ja se on erittäin hyvää silloin, kun se toimii. Mutta yksi sellainen oleellinen asia tänä päivänä on se, että esimerkiksi työterveyslääkäreitä vaan ei ole virkoihin saatavissa läheskään riittävästi. Voi sanoa, että niistä on suorastaan huutava pula. Tämä on erikoistumiskysymys. Mielestäni tämä on nimenomaan tätä työterveyslainsäädäntöä, jota tässä nyt tehdään, mutta kyllä on syytä myöskin peräänkuuluttaa sitä, että koulutetaan oikeisiin tehtäviin oikeita ihmisiä, jolloin saadaan ne palvelut toimimaan. Kyllä se on lähtökohta. Tänä päivänä on suuria työyhteisöjä, joille ei ole järjestetty kunnollista työterveysvastaanottoa, ainakaan lääkärin vastaanottoa, kun virat ovat tyhjillään.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan kommentoida tuota ed. Sihdon esille nostamaa asiaa tuosta sairauspoissaolojen seurantajärjestelmästä, jota tässä edellytetään tämän 60 prosentin korvaustason kohdalla.

Kun olen vieraillut viime aikoina useilla työpaikoilla, on ollut mukava huomata, että sairauspoissaolojen kohdalta yhä useampi yrittäjä, työnantaja, on ottanut tietyssä mielessä tiukemman linjan, mutta linjan, joka on myös työntekijän kannalta hyvä. Eli keskusteluja käydään entistä aikaisemmin siitä, jos varsinkin poissaoloja alkaa olla usein, ja tietenkin siinä on myös sitten se työntekijän oma vastuu siitä, että ei nyt ihan silloin, kun tuntuu, että saattaisikohan ehkä olla tulossa mahatauti, jäädä sitten aina kotiin. Mutta on tosiaan hyvä, että tästä keskustellaan, ja on hyvä, että tämä asia on mennyt eteenpäin työpaikoilla.

Toinen asia, jonka haluan vielä nostaa esille: Kun tässä mietinnössä nostettiin esiin fyysisen kunnon ja henkisen jaksamisen osuutta, tuki- ja liikuntaelimistön tilan seurantaa, työntekijöitten neuvontaa, ohjausta ja sitä, että sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi sairauksien ennaltaehkäisyyn ja myös sairauspoissaolopäivien määrään, niin haluan tuoda esiin, että meillä Etelä-Savossa nyt näyttää siltä, että seuraavat pari vuotta meillä jatkuu tällainen hanke, jonka kautta yritetään nimenomaan tavoittaa niitä liikkumattomia ihmisiä. Eli ihmiset, jotka itse liikkuvat, pitävät huolta kunnostaan, eivät pääse tämän piiriin. Mutta pienellä, muistaakseni parinkymmenen euron summalla liikkumattomia ihmisiä, joille olisi terveyshyötyä liikkumisesta, saadaan neuvonnan piiriin. Sieltä ihminen voi saada ohjausta, kannustusta, yhteydenottoja esimerkiksi puolen vuoden ajan ja sitä kautta semmoista rohkaisua oman kunnon ylläpitoon, oman vastuullisuuden ylläpitoon siitä omasta hyvinvoinnista. Pidän tätä hanketta erittäin hyvänä ja toivon, että tulokset myös näkyvät ja sitä kautta kenties on mahdollista myös jatkaa tai levittää tätä hanketta muuallekin.