Mika Niikko /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse siitä, että törkeästä rikoksesta tuomitun tulee suorittaa vankeusrangaistus loppuun saakka vankeudessa. Nyt niin ei ole, vaan tuomittu pääsee ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään rangaistuksesta puolet tai jopa vain kolmasosan.

Nykyisen lainsäädännön johdosta Suomen lähihistoria on täynnä epäoikeudenmukaisia tuomioita. Lyhyen ajan sisällä on tehty kaksi päätöstä elinkautisvangin päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen. Molemmat ovat olleet näkyvästi esillä mediassa tällä viikolla, eivätkä vähiten siksi, että ne ovat järkyttäneet kansalaisia syvästi. 5-vuotiaan tytön murhaaja pääsee ehdonalaiseen vapauteen liki 16 vankilavuoden jälkeen ensi heinäkuussa. Helsingin hovioikeus päätti asiasta eilen. Heinon pariskunnan murhaaja pääsee ehdonalaiseen vapauteen ensi vuoden elokuun lopulla. Hän on siinä vaiheessa kärsinyt vankeusrangaistusta yli 11 vuotta.

Toisenlaisen esimerkin valossa haluan nostaa lapsiin kohdistuvat rikokset. 21-vuotiaan miehen runsaan 7 vuoden vankeusrangaistuksen saaminen nuoriin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikosten sarjasta oli uutisissa viime viikolla. Tuomio tuli muun muassa kahdeksasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kahdesta törkeästä hyväksikäyttötapauksesta, kahdesta raiskauksesta sekä lapsipornokuvien levittämisestä. Mies oli houkutellut uhrejaan muun muassa internetin keskustelupalstoilla. Tuomittu ei käräjäoikeudessa osoittanut minkäänlaista katumusta teoistaan. Rikosten uhriksi joutuivat kaksitoista alle 16-vuotiasta tyttöä ja yksi aikuinen nainen. Nuorin lapsista oli tekohetkellä vasta 11-vuotias. Käräjäoikeus totesikin tekojen olleen lasten kehitykselle hyvin vahingollisia ja aiheuttaneen suurta kärsimystä. Kaikesta tästä huolimatta uhreille myönnettiin yhteensä runsaat 27 000 euroa korvausta kokemastaan kärsimyksestä.

Jos rikollinen on ollut tekohetkellä alle 21-vuotias, kuten tässäkin tapauksessa, ja jos hän ei ole tuomiota edeltävänä aikana kolmen vuoden sisällä ollut suorittamassa vankeusrangaistusta vankilassa, hän vapautuu ensikertalaisena, kun tuomiosta on kärsitty yksi kolmasosa. Eli tässäkin esimerkkitapauksessa 7 vuoden ja 4 kuukauden tuomio supistuu 2 vuoden, 5 kuukauden ja 10 päivän tuomioon. Kysynkin jokaiselta kansanedustajalta, toteutuuko tässä uhrin oikeusturva.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamusviraston vuoden 2008 tutkimuksen mukaan väkivaltarikosten uusimisprosentti oli 61, kun seuranta-aika oli 365 päivää. 86 prosenttia oli uusinut rikoksen puolen vuoden sisällä vankilasta vapautumisesta. Ehdonalainen vapautuminen on siis idealismia, joka käytännössä harvoin toimii. Se sallii vaarallisten rikollisten rikollisen elämän jatkumisen. Niistä henkilöistä, jotka olivat vapautuneet vankilasta ensikertalaisina rikoksentekijöinä, uuteen rikokseen syyllistyi 44 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Syynä ennenaikaiseen vapautumiseen on Suomen oikeusjärjestelmän ensikertalaispykälä. Kärsittyään tuomitusta rangaistuksesta puolet ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen. Jos tuomittu on erityisen nuori, tässä tapauksessa alle 21-vuotias, ensikertalainen, hänen ei tarvitse kärsiä vankeudessa kuin kolmasosa tuomiostaan.

Suomen oikeusjärjestelmässä ensikertalainen on myös sellainen henkilö, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Millä perusteella me päättäjät olemme määritelleet näin perusteettoman armollisen lakipykälän? Tämä niin sanottu ensikertalaispykälä suorastaan kannustaa rikoksenuusijoita ja sallii heille luvattoman suopean kohtelun. Näin ei voi olla, sillä esimerkkejä vakavista rikoksista ovat murha, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä joukkotuhonta tai terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoituksena on haastaa meitä päättäjiä muuttamaan tämä epäkohta ja suojelemaan kansalaisia rikoksentekijöiltä sekä -uusijoilta. Tuomioiden lyhentäminen on uhrin ja omaisten oikeusturvan kannalta epäoikeudenmukaista sekä vailla perusteita.

Lakialoitteessani törkeisiin rikoksiin tuomittua ei voida vapauttaa, ennen kuin tuomio on kokonaisuudessaan kärsitty vankilassa. Luulenkin, että lakialoite edustaa valtaosaa kansalaisten tahdosta. Syykin on selvä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa törkeissä rikoksissa uhri ja omaiset eivät saa odottamaansa oikeutta.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko on mielestäni lakialoitteensa kanssa oikealla asialla.

Rikoslainsäädäntöä on kehitettävä muun muassa viimeaikaisten julkisuudessa olleiden tapausten takia, joista edustaja Niikko puheenvuorossaan kertoi. Rikoslakimme epäkohta on, että ehdottomaan määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomitun vangin hyvin harvoin tarvitsee suorittaa koko rangaistustaan kalterien takana. Ehdonalainen vapautuminen merkittävästi keventää rikollisen tosiasiallista rangaistusta, kuten aloitteen johdannossa todetaan. Aloitteen tarkoitus on rajoittaa törkeissä rikoksissa tätä rikollisille perusteettoman suopeaa sääntelyä ja tehdä heille tuomituista rangaistuksista todellisia rangaistuksia. Väitän, että tämä vastaa Suomen kansan oikeustajua paremmin kuin nykysysteemi, ja siksi toivonkin menestystä edustaja Niikon lakialoitteelle.