Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana tästä esityksestä, joka liittyy tuulivoimaan ja tuulivoiman rakentamiseen, joka on ollut kovasti esillä.

Tämän hallituksen esityksen tavoitteenahan on edistää yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamista säätämällä erityinen poikkeusmenettely, jonka mukaan vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalarakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulla, jo rakennetulla alueella. Muilta osin nämä poikkeamisen edellytykset säilyvät kuitenkin ennallaan, eli poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle taikka vaikeuttaa luonnonsuojelutavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Ympäristövaliokunta haluaa tässä nyt korostaa, että tämä harkinta on ensinnäkin oikeusharkintaa. Sen sijaan, jos edellytykset poikkeamiselle ovat olemassa, poikkeaminen voidaan myöntää, eli tältä osin kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Lakiehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n uuden 3 momentin mukaan vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle, jo rakennetulle alueelle. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kysymykseen voisi tulla yhden teollisen kokoluokan tuulivoimalan raken-taminen ottaen huomioon yhteensovittamistarvealueen asemakaavan pääkäyttötarkoituksen mukaisen toteutuneen maankäytön kanssa.

Ympäristövaliokunta haluaa tässä korostaa tarvetta poistaa mahdollinen tulkintaristiriita pykäläehdotuksen ja perustelutekstin välillä painottamalla, että pykälän sanamuotoa ei tule tulkita siten, että se kaikissa oloissa rajaa poikkeamismahdollisuuden yhteen tuulivoimalaan. Kysymykseen voi siten tulla yhden tai useamman tuulivoimalan rakentaminen. Myös talousvaliokunta on omassa lausunnossaan pitänyt perusteltuna, ettei poikkeamismenettelyä rajattaisi yhteen voimalayksikköön. Ympäristövaliokunta korostaa, että koska poikkeamisen edellytyksiä ei muilta osin muuteta, vaaraa liian väljästä tulkinnasta ei ole. Poikkeamisen edellytysten täytyy aina olla muilta osin käsillä, jotta tarvetta poikkeamiselle edes voidaan harkita. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina myös rakennuslupaa, jonka myöntämisen edellytyksistä asemakaava-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä. Valiokunta haluaa korostaa, että joka tapauksessa on kysymys aina tapauskohtaisesta harkinnasta.

Selvitysmies Tarastin ehdotuksessa, johon hallituksen esityskin perustuu, poikkeaminen olisi ulotettu teollisuus- ja satama-alueiden lisäksi kaivosalueille. Myös talousvaliokunta on lausunnossaan esittänyt harkittavaksi, voitaisiinko poikkeusta soveltaa myös kaivos- ja jätteenkäsittelyalueille. Ympäristövaliokunta omalta osaltaan on selvittänyt poikkeuksen laajentamismahdollisuutta todeten, että tässä yhteydessä laajennusta ei ole mahdollista tehdä, sillä se voi johtaa ristiriitaan esimerkiksi kaivoslain kanssa, joka rajaa kaivosalueen käyttömahdollisuuksia. Valiokunta korostaa, että jatkossa tulee selvittää, onko poikkeamisen rajaaminen teollisuus- ja satama-alueisiin perusteltua, sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita poikkeusmahdollisuuden laajentamiseksi kaivos- ja jätteenkäsittelyalueille. Ja tässä on yksi sellainen, joka kannattaa muistaa: Kun puhutaan kaivosalueista, niin on kaivosalueita ja kaivosalueita. Osa kaivosalueista on jopa melkeinpä keskellä kaupunkia, kuten esimerkiksi Kemissä, ja se, että tässä kategorisesti olisi kirjattu, että "myös kaivosalueille" (Markus Mustajärven välihuuto) — juu, ja monessa muussakin paikassa — ei siitä syystä, että ne kaivokset eivät ole aina jossakin syrjässä ja sivussa, tässä yhteydessä ollut mahdollista.

Valiokunta pitää olennaisena, että poikkeusmenettelyäkin käytettäessä on noudatettava kuulemista koskevia säännöksiä maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:ssä. Naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, on tiedotettava ja on varattava tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Myös laajempi kuuleminen maankäyttö- ja rakennusasetuk-sen 86 §:n 1 momentin mukaisesti voisi tulla kysymykseen.

Nyt kannattaa muutama luku vain nostattaa ylös siten, että osataan arvioida, mistä tuulivoimalarakentamisessa on tällä hetkellä kyse. Näyttäisi, että näitä varauksia, erilaisia valmiuksia, on olemassa noin 5 300 megawattiin kokonaistehoa, mikä tarkoittaa maa-alueilla noin 1 700:aa tuulivoimalaa ja merialueilla noin 1 300 megawatin kokonaistehoa, mikä on noin 450 tuulivoimalaa. Puhutaan reilusta, yli 2 000:n menevästä tuulivoimalan rakentamisesta. Ja jokaisessa maakunnassa itse asiassa on erilaisia hankkeita liikkeellä siihen suuntaan, niin että näitä lupia tulee eteen nyt valtava määrä, ja katsotaan nyt, miten niitten kanssa käy.

Valiokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys edistää tuulivoimalarakentamista omalta rajatulta osaltaan, ja pitää siksi esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena edellä mainituin perustelutekstein.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoiman tavoite 9 terawattituntia vuoteen 2025 ja jo viisi vuotta aikaisemmin ollut 6 terawattituntia tarkoittavat 1 200:aa uutta tuulivoimalaa. Jos tätä lakiesitystä katsoo, niin vaikutukset ovat aika pienet, mutta kaikki ne, mitkä edistävät tuulivoiman rakentamista, ovat parannusta nykytilanteeseen. Jos ja kun tällä voidaan edesauttaa lisärakentamista jo valmiiksi rakennettujen alueiden osalta siellä, missä tuulivoimaa monesti jo tälläkin hetkellä on, niin se on se tavoite.

Ympäristövaliokunta on ottanut huomioon lausunnossaan talousvaliokunnan näkemykset siitä, että toivomme tämän tulkinnan siitä, mikä on teollisuusaluetta, voivan laajentua myöskin vaikkapa kaivosteollisuuden alueelle, ei tietenkään pelkästään maan sisällä oleviin kaivoksiin, joissa ei mitään tuotantoa ole siinä maan pinnalla, mutta niihin alueisiin, joilla iso alue on jo käytössä. Kun siellä tarvetta myöskin energialle on runsaasti, niin miksipä siellä ei voisi sitten myöskin olla tuulivoimaa samalla. Samoin kaatopaikat, jotka tällä hetkellä seisovat täysin tyhjillään ja niin, että niille ei voida muuta käyttöä enää harkita, voisivat toimia myöskin sitten tuulivoimapuistoina tai niiden alueiden mahdollistajana.

Tässä talousvaliokunnan ajattelu lähti siitä, että tehtäisiin pykälämuutos, mutta jos ja kun se saadaan hoidettua tällä tulkinnalla, joka oli jäänyt lakia kirjoitettaessa hieman epämääräiseksi, että puhutaan tuulivoimasta eikä puhuta vain tuulivoimalasta, niin asia on hoidossa.

Toinen kysymys varmaan sitten on, onko merkittävä rakentaminen, mikä tuli asiantuntijakuulemisissa myöskin esille, aina semmoinen, joka arvioidaan erikseen, koska myöskin Tuulivoimayhdistys muistaakseni otti kantaa, että nyt ollaan heikentämässä tuulivoiman rakentamista sinne. Jos kaikki rakentaminen määritellään hyvin merkittäväksi rakentamiseksi, niin nykyisetkään mahdollisuudet niihin eivät sitten enää anna valtuuksia.

Mutta pieni askel hyvään suuntaan.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä tuulivoimarakentaminen on melkein verrattavissa kaikkeen muuhunkin energiarakentamiseen. Jos rakennetaan vesivoimaa, niin sitä vastustetaan, ja jos rakennetaan ydinvoimaa, sitä vastustetaan, ja jos rakennetaan turvevoimaa, sitä vastustetaan, ja jos rakennetaan kivihiilivoimaa, sitä vastustetaan. Ei oikeastaan sellaista energiamuotoa ole syntynytkään, ettei sille jotakin vastustusta syntyisi, osin hyvin ymmärrettävistä syistä, koska sen vaikutteet ovat moninaisia.

Tähän liittyen tuulivoimaan liittyy tietenkin monta mielikuvaa. Nykyisin nämä isot teolliset yksiköt alkavat olemaan todella massiivisia ison kokoluokan kapistuksia, joiden paikatkin pitää sitten todella tarkkaan määritellä. Mutta niin kuin edustaja Paatero sanoi, tuolla perustelutekstillä yritettiin nyt selkeyttää tätä tilannetta niiltä osin, että se tulee näissä tietyissä paikoissa mahdolliseksi, myös useamman rakentaminen, koska se vaatii sen rakennusluvan aina per yksikkö. Sitten toisaalta, kyllähän tähän liittyy sekin ongelma, joka on tiedostettu, että jollakin teollisuusalueella — otetaan nyt Rautaruukin alueella — saattaa tuulivoimalan melun mittaaminen tulla ongelmaksi, mikä vaikuttaa siihen luvittamiseen. Joka sillä alueella on käynyt, voi tietenkin vähän ihmetellä, onko se nyt aiheellinen perusta vai eikö se ole aiheellinen perusta. Siellä melua kyllä riittää ja kaikenlaista muutakin meteliä. Kyllä tässä on tätä hienosäätämistä, niin että oikeasti sitä rakentamisvauhtia saadaan nopeutettua, koska tuulivoimala nyt on strategisesti valittu tietyksi painopistealueeksi energiapolitiikassa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuuliolot Suomessa ovat hyvin erilaiset kuin monessa muussa maassa, ja kun Suomessa tehtiin tämä Tuuliatlas, niin todettiin, että kyllähän täältäkin löytyy tuulisia paikkoja ja tietyissä kerroksissa, mutta useimmat näistä tuulisista paikoista on jo kaavoitettu tai muuta vastaavaa, niin että sinne ei voida niitä voimaloita perustaa. Senpä takia pitäisikin perustaa niitä pienimuotoisia alueille, joilla ei edes niin paljon tuulekaan, joten kyllä se on aika arvokasta energiaa, jota näin saataisiin Suomessa tuotettua. Niin kuin tässä on mainittu, aikamoisiin vaikeuksiin on myöskin sitten törmätty, kun on niitä pieniäkin tuulivoimalayksiköitä ryhdytty rakentamaan. Hiukka kyllä pelkään tätä — kun Saksassa lähdettiin hyvin innokkaasti tuulivoimaa hyödyntämään, niin siitä tuli aikamoinen menoerä valtiolle.

Sitten on nyt törmätty siihen, että aina ei tuule. Suomessa esimerkiksi on pakkaset, silloin ei tuulivoimaa voida hyödyntää, koska silloin ei tuule, tai jos tuulee liian kovasti, niin silloinkaan ei voida tuulivoimaa käyttää, koska nämä voimalat menevät rikki. Senpä takia tarvitaan niin Suomessa kuin Saksassakin säätövoimaa, ja silloin se tarkoittaa kivihiilen lisäämistä, ja lopulta tulos on se, että onko tällä tuulivoiman tulolla sitten kuitenkaan pystytty vähentämään näitä hiilidioksidipäästöjä, mihin on alkujaankin pyritty.

Minun mielestäni tuulivoiman hyödyntäminen Suomessa on hyvin problemaattinen asia, ja sitä pitäisi kyllä aika tarkasti tarkastella, ennen kuin lähdetään mittaviin investointeihin eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Lipponen puhui hyvin ja perusteli kantansa hyvin. Olen seurannut entisenä Kemijärven kaupunginvaltuutettuna keskustelua tuulivoimasta hyvinkin tarkoin. Kemijärvellähän syntyi tilanne, että siellä oikeastaan koko järvialueen läheiset vaarat ja tunturit yritettiin kaavoittaa tuulivoimalle, ja se, mikä herätti siellä pahaa verta, oli, että kun tämä tuulivoima kuitenkin on ylikompensoitu, niin se on saanut liikkeelle kaikenkarvaiset sijoittajat, myöskin semmoiset sijoittajat, joiden taustat eivät kestä, ja kyseessä kuitenkin on tietyssä tilanteessa täysin pomminvarma sijoitustoiminta. Kun maailma muuten on taloutensa suhteen hyvin epävakaa ja varmoja sijoituskohteita on lopultakin vähän, niin tämä on saanut liikkeelle semmoisia toimijoita, jotka näkevät enemmänkin sen rahastamisen mahdollisuuden kuin että heillä olisi aito pyrkimys edistää tuulivoimaa.

Totta kai semmoisissa kohteissa, joissa ei ole maisema- tai muuta haittaa, turhat hallinnolliset, lainsäädännölliset esteet ja kaavoitukselliset esteet pitää kyetä raivaamaan pois ja sillä lailla edistää tuulivoimaa. Mutta on yksioikoista sanoa, että tuulivoima on aina hyvästä ja sitä pitää hinnalla millä hyvänsä edistää. Vaikka ympäristökysymykset ja vaihtoehtoinen hajautettu energiantuotantomalli ovat minullekin läheisiä, niin tuulivoiman suhteen olen kyllä tullut kaiken kaikkiaan kriittisemmäksi kuin aiemmin.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Näinhän se on, niin kuin sanoin, ettei oikein mitään sellaista energiantuotantomuotoa ole, joka on ongelmaton, tähän kaikkeen liittyy ongelmia. Kyllä minä nyt olen kanssa hahmottanut itselleni ainakin sen, että ei tuulivoima... Tällä hetkellä jos puhutaan, että tuleva takuuhinta on reilu 100 euroa, megawattituntihinta, ja kun kumminkin pyritään, esimerkiksi siinä ydinvoimalahankkeessa, jos olen oikein ymmärtänyt, hintaan, joka on 40 euroa megawattituntihinta, siinä on melkoinen ero, jolloin siitä äkkiä tulee tietenkin houkutteleva rahoituskohde. Voi välillä ihmetellä, mihin ne ihmiset niitä sijoituseurojaan panee. Tämähän tuntuisi olevan kohtuullisen varmaa bisnestä, jos siellä on takuuhintajärjestelmä olemassa, jossa tuotantokustannuksista maksetaan reilu kaksinkertainen hinta siihen nähden, mitä sitä energiaa jossakin muussa tuotantomuodossa saadaan toimitettua.

Mutta se iso kuva tässäkin asiassa oli se, että lähdettiin liikkeelle siitä, että tulee tämmöisiä tuulivoimakeskittymiä, niitä ei tule sinne tänne, joka puolelle. Tämä lakiesitys, joka meillä tällä hetkellä on käsittelyssä, on nimenomaan tätä koskeva: se on poikkeus, silloin kun ja jos sitä tuonnekin teollisuusalueelle rakennetaan. Sitten tämä poikkeamismahdollisuus annetaan nimenomaan, mihin edustaja Mustajärvikin viittasi, jo rakennetulle alueelle.

Sen verran vielä edustaja Lipposelle, että päinvastoin kuin monesti luullaan, ei pakkasella välttämättä tyyntä ole, kyllä se tuuli myös silloin liikkuu. Meillä on näistä asioista paljon mielikuvia, jotka eivät ole ihan realistisia.

Mutta kyllä se iso keskustelu kannattaa käydä — koska puhutaan valtavista rahamääristä, mitä me käytämme energiatukeen — onko se sitten tuulta tai jotakin muuta kotimaista.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun ensikohtaamiseni tuulivoiman kanssa oli Muoniossa. Siellä oli todellakin ne myllyt pystytetty, ja minä sitten kysyin, kun oli hyvin tuulista, että miksi nämä myllyt eivät pyöri, ja siellä vastattiin, että kun on niin kovin tuulista, niin sen takia, ne menevät rikki, jos niitä käytetään tuulisella kelillä.

Sitten toinen asia oli se, että he kertoivat, että oli suunniteltu, että nämä myllyt kyllä toisivat Muonioon tarvittavan virran, mutta ongelma on se, että myöskään pakkasella ne eivät pyöri. Eli oli osoittautunut, että tämä investointi, ainakaan niitten asiantuntijoiden kertoman mukaan, ei ollutkaan ollut mikään valtava menestystarina.

Eli aikamoisia ongelmia on näissä, ja sen takia minä olen miettinyt, että jos Suomessa ei ole alueita enää käytettävissä, joilla olisi hyvin tuuliset ja otolliset olosuhteet tuulivoiman hyödyntämiselle, niin pakkoko meidän on sitten niin vahvasti mennä tuulivoimaenergiaan. Me voimme tehdä muiden alueiden ja valtioiden kanssa yhteistyötä vaikka aaltoenergiassa, vaikka Chilessä, jossa on sitä aaltovoimaa saatavissa — tehdään kehitys- ja yhteistyötä ja kehitetään aaltoenergiaa. No, se ei tietenkään vastaa meidän uusiutuvien haasteeseemme, mutta meillä on myöskin sitten mahdollisuus kehittää biopolttoaineita ja hakea tämäntyyppisiä ratkaisuja täällä Suomessa. On oltava mukana (Puhemies koputtaa) siinä teknologisessa kehityksessä, kun haetaan ratkaisuja näihin globaaleihin ongelmiin, mutta sitten myös katsottava näitä maantieteellisiä oloja, niin että jos täällä kerran ei tuule eikä täällä ole hirvittävästi aaltoja, niin silloin kannattaa tehdä vertais- ja kumppanuusyhteistyötä toisten tutkimusyksiköiden kanssa, joissa sääolot ovat otollisemmat tämmöiseen teknologiaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan vain, ettei jää vääriä käsityksiä: Kyllä meillä on maa-alueita, joilla tuulee, ja vesialueita, joilla tuulee, ja teollisia alueita, joilla tuulee, ja meillä alkaa olemaan kaavallisestikin sellaiset valmiudet, että kyllä sitä pystytään rakentamaan. Mutta sitten tämä rahankäyttö on se toinen iso kysymys, ja kyllä tuuli minun mielestäni ihan hyvä vaihtoehto on, edellyttäen, että se on myös jollakin lailla kannattavaa. Mutta jos siihen pitää hirveästi valtion rahaa panna, niin sitten kyllä kannattaa todella tarkkaan miettiä, mihin energiamuotoon se raha laitetaan, mihin edustaja Lipponenkin viittasi: onko se biopolttoaineet, vai onko se joku muu tapa sitten tuottaa sitä energiaa.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan aivan erityisesti kiittää nyt tässä edustaja Lipposta ja edustaja Mustajärveä erittäin asiantuntevista ja ennakkoluulottomista puheenvuoroista. Olen itse kokenut niitä samoja kokemuksia nuorena koululaisena tuolla Muoniossa, joihin edustaja Lipponen tässä viittasi. Itse asiassa minun oma ensimmäinen kokemukseni tuulivoimapaikkakunnalla elämisestä on jo Enontekiöltä aivan lapsuusvuosilta, ja olen päässyt näkemään varsin läheltä sitä evoluutiota, jota tuulivoimaloiden kehitys on ollut.

Kyllä täytyy sanoa, että Muonion kunta omien elinkeinojensa lähtökohdista teki viisaasti, kun ei hyväksynyt enää näiden nykyaikaisten, valtavan kokoisten, lähes 200 metrin pyyhkäisykorkeuteen yltävien tuulimyllyjen rakentamista sinne kansallismaisemaan keskelle luontomatkailualuetta, jossa se alueen elinkeinorakenne perustuu kansainväliseen matkailuun. Syy, miksi matkailijat haluavat sinne tulla, on se, että he pääsevät kokemaan olevansa koskemattoman luonnon keskellä. Jos sinne tämänkaltaista energiantuotantoa rakennetaan, niin se kyllä pilaisi koko tämän matkailuelinkeinon mahdollisuuden, puhumattakaan sitten tuulivoiman haitallisuudesta energiantuotannon kannalta. Tuulivoima kuluttaa valtavasti voimavaroja, joita joudutaan käyttämään sähköverkon vahvistamiseen, kun tulee tämänkaltaista, kutsuisin sitä negatiiviseksi säätövoimaksi, joka siis tuottaa sähköä silloin, kun tuulee, elikkä käytännössä milloin sattuu. Tämän johdosta joudutaan luomaan uutta varavoimakapasiteettia ja uutta sähkönsiirtokapasiteettia.

Haastaisin kyllä valiokunnan puheenjohtaja Korhosta vielä tässä keskustelussa pohtimaan sitä, että kun todella tuulivoimalle asetetaan korkea takuuhinta ja toisaalta sitten politiikkaa suunnataan siihen suuntaan, että tuulivoimasta tulisi myös taloudellisesti itsessään kannattavaa, niin tämähän on ruokkimassa sen kaltaista kehitystä, jossa ne tahot, joilla on pääomia sijoittaa tuulivoimaan, saavat joko takuuhinnan kautta veronmaksajien rahaa suoraan tai sitten sähkönkäyttäjiltä niin korkeaa sähkön hintaa markkinaehtoisesti, että kaikkein heikko-osaisimmilla ei ole enää varaa sähköön siinä määrin kuin me sähkön tämän päivän arjessa ymmärrämme tällaisena kotitaloudelle välttämättömänä hyödykkeenä. Elikkä haastaisin kyllä pohtimaan sitä, onko tämä nykyinen tuulivoimapolitiikka millään tavalla ympäristön kannalta tai myöskään sosiaalisesti kestävää.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Saatoin ehkä ilmaista itseäni vähän huonosti, mutta näinhän minä äsken tein nimenomaan. Sitä pitää pohtia, sitä pitää miettiä, pitää etsiä vaihtoehtoja, mitä tällä hetkellä on olemassa. Mutta se on tällä hetkellä hyväksytyn strategisen linjauksen, energiapoliittisen strategisen linjauksen, mukaista politiikkaa, joka on tämän salin, taitaapa olla, yksimielinen linjaus. Mutta kyllähän tilanteet muuttuvat, olosuhteet muuttuvat, tuotantotavat muuttuvat, kaikki muuttuu.

Nyt tässä on rakennettu tällainen rahastusautomaatti tietyllä lailla tietylle yhdelle muodolle tuottaa energiaa, ja kun se aiheuttaa tiettyjä ongelmia ja ehkä tiettyjä haittatekijöitä, niin silloin pitää asioita pystyä pohtimaan uudelleen ja katsoa, onko joku muu tapa tehdä viisaampi kuin se, jos se pääoma vielä tulee ulkomailta ja ne mahdolliset hyödyt, mitä se pääoma tuottaa, valuvat myös ulkomaille. Ei se nyt tunnu, että se kaikilta osin kaikista viisain taktiikka on. Siitä syystä sanoin, että tätä pitää pohtia kyllä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Korhoselle tästä pohdinnasta. Kun edustaja Korhonen totesi, että tämä on aiemmin ollut yksimielinen politiikka, niin mielestäni alkaa olla korkea aika meidän uskaltaa käyttää sen kaltaisia puheenvuoroja kuin tässäkin keskustelussa on nyt käytetty, niin että todella kriittisesti suhtaudumme siihen, millä keinoin Suomi pyrkii saavuttamaan sinänsä tärkeän tavoitteen päästä päästöttömään energiantuotantoon, päästä enemmän omavaraiseen energiantuotantoon, jotta vahvistamme kansantalouttamme keinoilla, jotka ovat ympäristön kannalta todella kestäviä. Tuulivoima ei sitä ole. Mielestäni tämä täytyy uskaltaa sanoa ääneen ja lähteä tekemään sen kaltaisia politiikkamuutoksia, jotka voivat johtaa siihen, että saamme sillä veronmaksajien eurolla kaikkein eniten päästötöntä kotimaista energiaa. Sitä saadaan muista lähteistä. Niitä lähteitä on tässä keskustelussa jo sivuttu: vesivoimaa, kotimaista metsäbioenergiaa, muita kehitteillä olevia energianlähteitä tulevaisuudessa.