Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 95 perhetukiuudistuksen jälkeen tehtiin muun muassa lapsilisiin lamaleikkaus. Veronmaksajain tutkimus toteaa, että vuosien 94—2001 perhetukipolitiikassa kaikki perheet ovat hävinneet. Tämän aloitteen tarkoituksena on hieman parantaa jälkeenjääneisyyttä, eräiltä osin parantaa tuki jopa paremmalle tasolle kuin vuonna 95, mutta joka tapauksessa antaa tuntuvaa apua nimenomaan pienten lasten perheille.

Arvoisa puhemies! Äskeinen aloite toteutuessaan toisi valtion kassaan kolmisensataa miljoonaa markkaa, tai vaihtoehtoisesti eläisimme vähän terveempinä ja meistä olisi ehkä vähän vähemmän kuluja yhteiskunnalle. Siinä mielessä nyt esittelyssä olevan aloitteen rahoituspohja on kyllä kunnossa, jos halutaan johdonmukaisesti toimia.

Ennen vuotta 95 pienimmät äitiyspäivärahat, vanhempainrahat, olivat 80 markkaa kuudelta päivältä laskettuna. Silloin nykyisellä hallituspohjalla tuota pienennettiin 60 markkaan. Tässä lakiehdotuksessa esitetään, että nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä nostettaisiin samalle tasolle kuin on pienin työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki. Se merkitsisi sitä, että jos pienimpiin työttömyyspäivärahoihin tulevat korotukset astuvat vuodenvaihteessa voimaan suunnitellun kokoisina, silloin pienimmän äitiyspäivärahan tulisi olla 113 markkaa. Tätähän maksetaan kuudelta päivältä. Tällä hetkellä itse asiassa yllättävän suuri osa äideistä saa pienintä korvausta. Yli neljäsosa äitiyspäivärahoista on alle pienimmän työttömyyskorvauksen.

Monissa arvioissahan pienintä työttömyyden ajan korvausta on pidetty eräänlaisena minimitoimeentulona. Harva varmaan ihan silläkään tulee toimeen, mutta sitä on pidetty eräänlaisena lainsäädännön miniminä. Joku voi sanoa, että lapsilisät ovat subventiota lapsiperheille, mutta täytyy muistaa, että pienistä lapsista ja kaikistakin lapsista on myös lisäkuluja, joita toki lapsilisät eivät korvaa kuin vain osittain.

Pienimmän päivärahan puitteissa on erilaisia tapauksia. On jopa niitä, jotka jäävät työttömyyspäivärahalta ja tippuvat äitiyspäivärahalle — ehkä heitä ei kauhean paljon ole — on opiskelijoita, vastavalmistuneita, ilman työpaikkaa olleita, satunnaisesti pätkätyötä tehneitä jne. Kuten totesin, yli neljäsosa äideistä on pienimmän päivärahan puitteissa. Käytännössä ensi vuoden tasolle nostettuna tämä korjaus merkitsisi 270 miljoonan markan menoerää. Summa on aika lailla sama kuin edellä ehdotetun tupakkaveron korotuksen tuotto, vähän allekin, tai mikäli ehdotuksemme pörssiverosta toteutettaisiin, tämä aivan hyvin pystyttäisiin budjetin tulopohjaa rikkomatta toteuttamaan.

Tässä on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, mitä suurimmassa määrin kysymys siitä, mitä kaikkein pienimmällä tulotasolla olevat vanhemmat, äidit, ovat oikeutetut saamaan erittäin tärkeästä tehtävästänsä, lasten hoitamisesta. Siksi toivomme, että aloite saisi valiokunnassa vauhtia ja tulisi toteutettua.

Ed. Saarinen äsken epäili, että jokin asia saattaa mennä tuleviin hallitusneuvotteluihin. Me maltamme kyllä odottaa sinnekin asti, mutta toivoisimme, että tämä toteutuisi aikaisemmin.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Monet niistä 34 000 äidistä, jotka äitiyslomalle jäätyään saavat juuri minimiäitiyspäivärahaa, ovat kokeneet suorastaan loukkaavana sen, että se on alle puolet siitä, mitä he saisivat ollessaan työttöminä minimityöttömyyspäivärahalla. Kyllä se väistämättä tuo mieleen ajatuksen, millä tavoin yhteiskunta arvostaa pienen lapsen hoitamista. Onko se vähemmän arvokasta kuin työn odottaminen, työttömänä oleminen?

Ed. Anu Vehviläinen, joka joutui poistumaan eikä ennättänyt käyttää puheenvuoroa, on jättänyt oikeuskanslerille kantelun tästä kysymyksestä. Hän pyytää kantelussaan oikeuskansleria selvittämään, rikkooko nykyinen leikattu summa perustuslain niin sanottua heikennyskieltoa eli puuttuuko se perusoikeussäännöksellä suojattuun etupiiriin. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisen vastauksen ed. Vehviläinen kantelulleen saa.