Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä jätelain muuttamisesta esitetään muutettavaksi ainoastaan kahta pykälää. Kummassakin pykälässä muutetaankin vain yhtä momenttia. Esitetyllä muutoksella täsmennetään jätehuollon yhden osa-alueen eli yhdyskuntajätehuollon toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia.

Tiukentuneiden ympäristövaatimusten takia yhdyskuntien jätehuolto on keskittynyt voimakkaasti. Jätteiden lajittelu ja kierrätys, biologinen käsittely ja energiana hyödyntäminen ovat lisääntyneet, ja vastaavasti kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Tuottajan vastuu jätehuollosta on laajentunut. Tämä on muuttanut yhdyskuntajätehuollon perinteisiä toimintamalleja.

Yhdyskuntajätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitosten määrä on myös voimakkaasti kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Tällä hetkellä Suomessa on suunnitteilla parikymmentä jätteenpolttolaitosta ja muutamia kymmeniä muita käsittelylaitoksia. Yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävien hoito on viime vuosina organisoitu kuntien jätelaitoksille, joista nykyisin useimmat ovat kuntien yhteistyöhön perustuvia osakeyhtiö- tai kuntayhtymämuotoisia alueellisia jätelaitoksia.

Yksityisellä sektorilla on syntynyt monipuolista palvelua tarjoavia ympäristöhuoltoyrityksiä sekä jätteiden hyödyntämislaitoksia. Tämä kehitys on kiristänyt kilpailua alalla ja aiheuttanut eri toimijoiden välille eturistiriitoja. Kunnalliset jätelaitokset ja yksityiset ympäristöhuoltoyritykset ovat kokeneet pitkäjänteisen investointipolitiikan toteuttamisen hankalaksi, koska jätelain mukainen vastuun ja oikeuksien määrittely ei ole yksiselitteinen. Jätehuollon palveluyrittäjät ovat esittäneet, ettei jätehuollon yksityinen ja julkinen palvelutuotanto ole jätelain määrittelemän työnjaon ja vastuun määrittelyn epäselvyyksien takia kilpailupoliittisesti tasa-arvoisessa asemassa.

Muutosehdotuksen taustalla on myös Euroopan unionin direktiivi kaatopaikoista, joka asettaa lähivuosina suuria haasteita yhdyskuntien jätehuollolle. Perinteisestä kaatopaikkakäsittelystä siirrytään laitosmaiseen käsittelyyn, kun biohajoavaa jätettä ei enää saa viedä entiseen tapaan kaatopaikoille, jos jätteen esikäsittelyä koskevat vaatimukset tiukentuvat.

On siis syntynyt tarve selkiyttää yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia säännöksiä jätelaissa ja jäteasetuksessa. Ehdotetut muutokset perustuvat yhdyskuntajätehuollon pelisääntöjä ja kilpailukysymyksiä selvittäneen ympäristöministeriön työryhmän yksimieliseen mietintöön keväältä 2005. Yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa ei voida selkeyttää hallinnon ja alan osapuolten yhteisin suosituksin vaan siihen tarvitaan lainsäädäntötoimia.

Ehdotetut muutokset koskevat jätelain kahta pykälää, joissa säädetään yhdyskuntajätettä tai siihen rinnastettavaa jätettä koskevasta jätteen kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. Toisessa täsmennetään, että kunta vastaisi tästedes vain asumisessa syntyvästä jätteestä sekä sellaisesta julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jätteestä, joka rinnastetaan ominaisuuksiltaan, koostumuksiltaan ja määrältään asumisessa syntyvään jätteeseen. Muutoksen jälkeen kunta ei enää vastaisi asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavasta teollisuuden, kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätteestä.

Toisen pykälän muutos antaa kunnalle oikeuden määrätä, että asumisessa syntyvät jätteet sekä niihin rinnastettavat jätteet pitää toimittaa kunnan osoittamaan paikkaan joko hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Velvollisuus koskisi sekä kunnan järjestämää että sopimusperusteista jätteenkuljetusta. Jäteasetuksessa säädettäisiin tarkemmin, mistä julkisista palveluista syntyvien jätteiden jätehuollon järjestäminen kuuluisi kuntien vastuulle.

Yksi julkisuudessakin esitetty argumentti ehdotusta vastaan on ollut jätelain tuleva kokonaisuudistus. Kokonaisuudistuksen valmistelu voi kuitenkin kestää jopa neljä vuotta muun muassa EU:n jätedirektiivin muuttamisen takia. Tämä tarkoittaa, että kokonaan uusittu jätelaki tulisi voimaan vasta 2010-luvulla. Nykyisen lain tulkinnanvaraiset pykälät saattaisivat johtaa jätealan investointien mitoitukseen liian suurelle tai liian pienelle jätemäärälle, mistä saattaisi aiheutua jätehuollolle tarpeettomia lisäkustannuksia ja jätemaksuihin suurempia korotuksia.

Uudistettu jätelaki lisäisi kilpailua, parantaisi yksityisten jätealan yritysten liiketoiminnan kehittämisedellytyksiä ja edistäisi yksityisten jätehuoltopalvelujen kehittymistä yhdyskuntajätehuollossa liikevaihdon noustessa ja toimintaympäristön vakiintuessa. Annetaan toimijoille mahdollisuuksia katsoa tulevaisuuteen kehittämällä toimintaansa ja tekemällä tarvittavat investoinnit.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ensinnäkin kiittänyt ministeriä, että hän on paikalla tämän lain lähetekeskustelussa. Toiseksi kyllä uskallan ihmetellä sitä asiaa, että nyt tämä osauudistus tuodaan eduskuntaan kahden pykälän kohdalta, kun tietojemme mukaan työryhmä on istunut ja on antamassa näinä aikoina mietintöä nimenomaan jätelaista, jolloinka olisi, ehkä huolimatta tästä, mihinkä ministeri viittasi, tähän epämääräiseen tulevaisuuteen, ollut parempi antaa lain uudistusesitykset sen jälkeen, kun tämä mietintö olisi selkeästi käsissä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri on vielä paikalla, toivoisin, että hän täydentäisi tätä esittelypuheenvuoroa näiden siis olemassa olevien yksityisten kaatopaikkojen kohtalon selvityksellä, koska se liittyy nyt välillisesti tähän kokonaisuuteen. Silloin kun bisnetti tulee rankimman mukaan tähän kuvaan mukaan, niin silloin sen yksityisen kaatopaikkaverkoston, jos näin uskalletaan sanoa, rooli muuttuu aivan ratkaisevaksi. Ja nythän me muistamme, että meillä on sellaisia yksityisiä kaatopaikkoja, jotka ovat olleet kaiken verotuksen, kaiken maksujärjestelmän ulkopuolella ja jotka aiheuttavat niille kuntayhteisöille, niin kuin esimerkiksi Oulussa, kai kymmenien miljoonien eurojen kustannuksen, kun ne joudutaan sitten sen kuntayhteisön toimesta putsaamaan ja ongelmajätelaitokseen viemään jnp. Tässä on hirmuisen isoista periaatteista ja jo muhivista rahamääristä kysymys.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla olisi aika montakin kysymystä liitettävänä tähän lakiesityksen tuomiseen, mutta ajattelin tässä vastauspuheenvuorossa nyt keskittyä tähän ensimmäiseen kysymykseen, minkä ed. Tiusanen nosti esiin.

Eli olisi varmasti nyt hyvä käydä vielä perustavampaa laatua oleva keskustelu tästä aikataulusta. Mielestäni on täysin kummallinen asia se, että samaan aikaan tiedämme, että tämä valtakunnallinen jätesuunnitelma on valmistumassa. Tässä kuussa ollaan antamassa siitä sitten tällainen tiedotustilaisuus ja lähettämässä sitä sitten lausunnoille samaan aikaan, kun ympäristövaliokunnankin jo aikanaan monesti kiirehtimää kokonaisuudistusta ollaan valmistelemassa. Miten ihmeessä kiistanalainen osittaisuudistus, jossa on hyvin vahvoja ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä, voidaan tuoda, millä logiikalla tässä vaiheessa? Eli minä todella haluaisin tähän vähän vahvempia perusteita. En ole vieläkään vakuuttunut siitä, että minkäänlainen tavallinen perustelu voisi sen tavallaan selittää, miksi tässä (Puhemies koputtaa) vaiheessa. Muihin asioihin menen yksityiskohtaisemmassa omassa puheenvuorossani.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Itse olen kyllä vakuuttunut tämän lain nyt tuotavuuden välttämättömyydestä. Toimivaltasuhteissa ilmenneet ongelmat kunnissa liittyen jätehuoltoasioihin ovat osoittaneet sen, että nyt jos koskaan on paikka ja aika tuoda tämä laki käsittelyyn, että saamme selkeytettyä tätä järjestelmää ja ennen kaikkea pääsemme siihen hyvään jätteiden hyödyntämiskäytäntöön, joka meillä on monta vuotta ollut jo vireillä ja johon emme täydellisesti ole vielä päässeet.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt tämän lakimuutoksen ympäristövaikutuksista laajemmin, kun itselleni ei ihan auennut se, minkälaisia positiivisia ympäristövaikutuksia tällä lailla sitten olisi. Oikeastaan näen niinpäin, että tämän ympäristövaikutukset olisivat monella tavoin kielteisiä. Esimerkiksi jätehuollon valvonta heikkenisi, ja se vaatisi joka tapauksessa lisäresursseja. Mikäli tämä lain osittaisuudistus menee eteenpäin, jätehuollon suunnitelmallisuus ja koordinointi heikkenisi ja myös monen eri toimijan vastuulla oleva jätehuolto lisäisi todennäköisesti niin sanottua jäterallia, mistä seuraisi taas kasvavia pakokaasupäästöjä. Ja myös jos ajatellaan niin, että yritykset yksityisiltä toimijoiltaan jätehuollon käsittelyn sitten hankkivat, niin niillä olisi varmaan houkutus hankkia taloudellisesti edullisin toiminta, jolloin ympäristön näkökulmasta jätehuolto voisi ehkäpä heiketä. Miten ministeri näkee tämän lain positiiviset ympäristövaikutukset, joiden ymmärtäisi ympäristöministerin näkökulmasta (Puhemies koputtaa) olevan keskeisimmät asiat?

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta myös tämän jätelain muutosten tuominen tänne oli perusteltua. Nythän on viime aikoina ollut erittäin paljon ristiriitaisia tilanteita kunnan järjestämän ja sopimusperusteisen jätekuljetuksen välillä. On tulkintaerimielisyyksiä, kun jätelaitokset ovat keskittyneet nyt pois kaatopaikoilta. On selvä, että olipa se yksityinen toimija tai kunta, se jäte tuodaan sinne käsittelylaitokselle. Tässä selkiytyy kunnan vastuu. Se lisää kilpailua ja ennen kaikkea nyt sitten tuo yksityisen yrittäjyyden vahvemmin tähän esille. Kyllä kaikista raportoidaan ja tiedot kootaan. Mitään ei tapahdu ulkopuolella tämän järjestelmän. Se on hallittua, olipa siinä kumpi toimija tahansa. Tämä on erittäin hyvä ja kiireellinen asia, että tämä on tullut. Tälle täytyy antaa täysi tuki ja viedä tämä pikaisesti läpi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että jätehuolto toimii Suomessa, ja niin pitää olla. Mutta kysyisin ministeriltä, paljonko tämä nyt kotitaloutta kohti nostaa näitä kustannuksia. Sekin puoli pitää ottaa huomioon. Nyt tänne tulevat markkinavoimat mukaan. Pyytäisin tähän vastausta.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä lakiesitys selkeyttää toimintaa, ja tässä on hyvää nykyistä täsmällisemmin määriteltävä jäte sen synnyn ja alkuperän mukaisesti. Julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan seurauksena syntyvä jäte rinnastetaan lakiesityksessä pääsääntöisesti asumisesta syntyvään jätteeseen. Ehdotus vähentää kuntien velvoitteita hoitaa yhdyskuntajätehuoltoa itse, koska vastuu jätteistä, mikä on tässä oleellinen asia, siirtyy enemmän jätteen tuottajan vastuulle. Kuntien jätelaitokset ja yksityiset jätealan yritykset kulkevat tämän lain myötä enemmän rintarinnan.

Ympäristövaikutuksia ei tämä tuo lisää mukanaan, koska jätteiden käsittely on aina luvanvaraista ja vaatii ympäristöluvan aina. Kunnat voivat nyt itse tämän lain myötä miettiä mahdollisuuksia toteuttaa sitä itse tai käyttää sitten näitä yrityksiä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä kuitenkin vähän haluaisin tätä kuntanäkökulmaakin tässä ed. Nousiaiselle tähdentää. Hän sanoi, että tässä niin kuin ihan antaa mennä vaan ja hyvä juttu, mutta samaan aikaan hän kunnallisena toimijana, vahvana asiantuntijana varmasti tietää, että sieltä kunnista päin nimenomaisesti on huolta esitetty siitä näkökulmasta, että tämän lainsäädännön myötä eivät ne vastuut sinänsä niin kamalasti selkene. Päinvastoin siellähän käy sitten niin, että kunnilta odotetaan, että niissä tilanteissa sitten, joissa yksityinen huolto ei toimisi, kyllä kunta kuitenkin sitten viime kädessä silloin sen vastuun kantaisi ja kustannukset ottaisi.

Kaiken kaikkiaanhan tästä varmasti eittämättä myös näitä valvontakustannuksia ja muita näille kunnallisille jätehuoltoyrityksille tulee lisää, eli täältä on erittäin huolestuneita kannanottoja tullut. Ennen kuin vastaatte minulle, että tämä oli sellainen tämä Pesä-työryhmä, joka tätä valmisteli, että kunnat eivät siellä jättäneet eriävää mielipidettä: eivät niin, mutta (Puhemies koputtaa) silloin pakettiin kuului vielä jäteverolain samanaikainen uudistaminen, jota tässä paketissa ei ole mukana. (Puhemies: Minuutti!) Hyvin tärkeä asia.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suurimmat ongelmathan on jätteenkuljetuksessa ollut Pohjois-Pohjanmaalla. Olen joutunut hyvin paljon näiden kuntien edustajien samoin kuin yksityisten jäteyrittäjien kanssa keskustelemaan asiasta. Siellähän kunnilla huoli tietysti on ollut, että se jäte ohjautuu nyt näihin uusiin rakennettuihin jätteenkäsittelylaitoksiin eikä lähde muualle.

Mutta on aivan selvä, niin kuin täällä tuli esille, että jätteenkäsittely on luvanvaraista. Olipa toimija yksityinen tai kunta, siis kunnan järjestämä jätteenkuljetus, aina se jäte ohjautuu sinne kuitenkin. Tässä ei ole riskejä eikä ongelmia, on turhia ennakkoluuloja. Sanoisin, että kuntakenttä toimii tässä aivan saumattomasti, mutta siellä on semmoisia virheellisiä käsityksiä ollut tämän asian suhteen hyvin paljon, mistä tämä eri näkökulma on johtunut.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Mielelläni olisin tuonut tämän lakiesityksen huomattavasti aikaisemmin eduskunnan käsiteltäväksi, (Ed. Viitanen: Mielestämme myöhempikin kävisi oikein hyvin!) mutta hallituksen piirissä on ollut vaikeuksia edetä.

Nyt arvio siitä on, että tämä lakimuutos on välttämätön. Se on välttämätön siksi, että jätteen laitosmainen hyödyntäminen edellyttää lähivuosina merkittäviä, yli 500 miljoonan euron investointeja. Epävarmuus vastuusta ja oikeuksista tuo epävarmuutta investointipäätöksiin. Selkeä vastuunjako luo mahdollisuudet mitoittaa laitosinvestoinnit oikein. Tämä on se varsinainen syy, ja odottaminen johonkin vuoteen 2010 ylläpitää tätä epävarmuutta ja saattaa johtaa myöskin virheinvestointiin. Tämä on se perussyy, miksi halutaan tämä osittaisuudistus.

On yritetty myöskin arvioida tämän esityksen kustannusvaikutuksia. Se on tietenkin tavattoman vaikeata. On katsottu, että per talous, per henkilö vaikutus voi enimmillään olla 2 euroa per vuosi. Mutta Kilpailuvirasto, joka myös on katsonut, että tämä muutos on nyt tarpeellinen, on arvioinut, että tämä nimenomaan kilpailun takia pikemminkin johtaa siihen, että kustannukset alenevat. Joka tapauksessa yksityisen ihmisen kannalta kustannusvaikutus ei ole merkittävä.

Ed. Pulliainen ja jotkut muutkin viittasivat siihen epätasapainoon, että nyt jäteverolakia ei valtiovarainministeriön kiireitten takia yhtä aikaa voitu muuttaa, ja se on nyt perusteluissa todettu. Toivon, että heti EU-puheenjohtajuuskiireitten jälkeen valtiovarainministeriö voisi tämän jäteverolakimuutoksen tehdä, jolla saataisiin sitten yksityiset kaatopaikat samalle viivalle kuin kuntien.

Tässä on myöskin kysytty ympäristövaikutuksia ja joissakin puheenvuoroissa on jo aivan oikein vastattu siihen, että esitetyillä muutoksilla ei ole varsinaisesti ympäristövaikutuksia, ei myöskään kielteisiä, joita on pelätty. (Ed. Viitanen: Kyllä on!) Ammattimainen jätteen hyödyntäminen ja käsittely edellyttää aina ympäristölupaa, jonka avulla voidaan varmistua siitä, että jätehuollosta ei aiheudu haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tähän alkuun todeta, että tämä lähetekeskustelu tuli itselleni pyytämättä ja yllätyksenä. Nimittäin en ollut ennen kyselytuntia huomannut, että tämä on jo tänään listalla, mutta tämän jätelakiasian kanssahan me olemme tottuneet siihen, että ainakin pyytämättä nämä esitykset tuntuvat meidän näkökulmastamme ministeriltä tulevan.

Sehän ei ole mikään salaisuus, että sosialidemokraatit ovat vastustaneet alusta asti tämän osittaisuudistuksen tuomista. Meillä on siihen erittäin monia hyviä syitä, joita tässä matkan varrella olemme käyneet läpi, mutta jostain kumman syystä katsottiin, että tässä tilanteessa jostain syystä olisi tarkoituksenmukaista tällainen lakiuudistus riitaisenakin tänne tuoda.

Keskeinen argumentti meillä on ollut kustannuspuoli, eli ympäristöministeriö on itsekin näitä kustannuksia selvitellyt ja sen lisäksi niitä on selvitelty myös muissa yhteyksissä. Ja ympäristöministeriön omankin arvion mukaan kuluttajien, kotitalouksien, kustannukset tulevat nousemaan viitisen miljoonaa euroa, toisaalta myös käsittelymaksujen kustannusten nousun kautta toiset 5 miljoonaa euroa. Kauppa ja yksityinen, siellä kustannukset nousisivat kymmenisen miljoonaa euroa, ja esimerkiksi näissä 2 euroa per nuppi -laskelmissa, joita ministeriö on julkisuudessa kovasti esitellyt ja äskenkin täällä, ei ole otettu yhtään sitä huomioon, että kyllähän se perinteisesti tuppaa niin käymään, että jos kaupan kustannukset nousevat, niin se viime kädessä on myös se kuluttaja, joka nekin kustannukset sitten maksaa.

Tässä hallituksen esityksessä ei arvioida lainkaan kuntien kustannusten lisäystä, mutta eittämättä sieltäkin näitä valvonnan kuluja tulee lisää. Ja kyllähän me senkin tiedämme, että kun kunnilla ja kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä kustannukset nousevat, niin nekin maksaa kuluttaja. Näissä 2 euroa per nuppi -laskelmissa ei ole otettu huomioon näitä kaikkia muita kustannusten nousuja, vaan laskettu vain tämä, mikä arvioidaan tässä suoraan ympäristöministeriön selvityksen kautta tulevan kotitalouksille. Mielellään voisi tietenkin tämä kokonaisuus tässä laskennassa mukana näkyä.

Samaan aikaan ympäristöministeriö itsekin toteaa esityksessään, että valtio tulee menettämään jäteverotuottojaan 25 miljoonaa euroa. Valtio menettää 25 miljoonaa euroa, ja minä ainakin tietäisin monta hyvää tarkoitusta, mitä tällä 25 miljoonalla eurolla tulevaisuudessa voisi tehdä. Jos kehityssuunta on se, että joka ikisestä verosta pikkuhiljaa pyritään eroon ja kaikkien verojen tuotot tulevat laskemaan, niin kyllä minä vähän ihmettelen, miten tämän hyvinvointiyhteiskunnan kanssa sitten käy. Alun perinhän jäteveron tarkoitus oli se, että sen tuottoja käytettäisiin ympäristötarkoituksiin, ja surullista on, jos 25 miljoonaa euroa tätä tuloa sitten jää saamatta.

Toinen syy näiden kustannusten lisäksi, miksi olemme tätä vastustaneet, liittyy ympäristösyihin. Minun mielestäni on — anteeksi vaan, yritän sanoa tämän kauniisti, mutta sanon sen silti — aika vastuutonta sanoa, että tällä esityksellä ei ole ympäristövaikutuksia. Okei, ympäristölupia tarvitaan tiettyihin kommervenkkeihin, mutta ympäristölupia ei tarvita siihen, että autot ajavat ja kilometrejä kertyy. Minun oli pakko ottaa tähän tietynlainen esimerkkilaskelma, eli siis tämä liittyy sekä kustannuksiin että ympäristöpäästöihin. Täällä on tiedot esimerkiksi sieltä päin, mistä minä tulen, tuolta Pirkanmaalta. Siellä kun on kilpailutettu — kun kunnat siis keskitetysti, arvoisa ministeri, ovat pystyneet kilpailuttamaan nämä järjestelmät — niin ajokilometrit ovat eräässä tapauksessa laskeneet 277 kilometristä viikossa 198 kilometriin viikossa eli sama työ tehtiin 28,5 prosenttia pienemmillä ajomatkoilla.

Vuonna 2002 Ylöjärvellä kilpailutuksen seurauksena kilometrit tippuivat 963:sta 698 kilometriin, vähennystä 27,5 prosenttia. Tyhjennyshinnat kiinteistöillä alenivat, esimerkki omakotitalosta, runsaat 13 prosenttia, ja kerrostaloissa 6—16 prosenttia. Tuore esimerkki Virroilta kertoo, että omakotitalon jätehuoltokustannus laskee 25 prosenttia ja kerrostalon 45 prosenttia, kun siirrytään kunnan järjestämään jätteen kuljetukseen. Eli tässä nyt hieman sekä näitä kustannuksia että sitä kautta kilometrejä ja ympäristövaikutuksia, mitkä liittyvät siihen, onko järjestelmä meillä kunnallisesti keskitetty järjestelmä vai tällainen sopimusperusteinen järjestelmä.

Tämä lakiesitys, mitä nyt ollaan tuomassa, on ajamassa tätä systeemiä enemmän ja enemmän sitten tähän ei-kunnallisen jätehuoltolaitoksen keskitetysti kilpailuttamaan systeemiin. Tässähän oli esimerkiksi sellainen ajatus, että mikäli tämmöinen osittaisuudistus toteutettaisiin, niin siinä tilanteessa vähintä, mitä voisi olettaa, olisi sitten, että näin kunnan vastuulla olevasta tuutista siltä osin, mikä jäisi kunnalle, poistettaisiin sitten tämä sopimusperusteinen osa kokonaan ja samaan aikaan tämä ympäristöveroasia korjattaisiin. Sitten tätä voisi edes ajatella kohtuullisena uudistuksena.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, jo aikaisemmin debatissa tuli esiin kolmas syy kustannusten ja ympäristösyiden lisäksi, miksi olemme tätä vastustaneet. Se kolmas syy oli juuri tämä, että osittaisuudistus ei kerta kaikkiaan ole hyvä tapa tuoda isoja asioita esille. Me tiedämme kaikki, että jo vuosia on valmisteltu ja valmistauduttu henkisesti ja toivottavasti vähän muutenkin siihen, että me tarvitsemme jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen. Itsekin, kun olen ollut ympäristövaliokunnassa aikanani kymmenen vuotta, siitä on kauan puhuttu ja paljon toiveita esitetty.

Kun näitä valmisteluja on tehty, niin minkä ihmeen takia, jos sitä nyt on jo valmisteltu vuosia ja juuri on tehty näitä valtakunnallisia jätesuunnitelmia, nyt sitten tässä muutamia päiviä jo ennen kuin valtakunnallinen jätesuunnitelmakaan valmistuu julkisesti arvioitavaksi, on pakko lyödä lukkoon erittäin kiistanalainen kohta? Kaikki, jotka tätä keskustelua ovat seuranneet, tietävät, että tämä on kiistanalainen, asiantuntijoiden mielipiteet vaihtelevat. Miksi lyödään lukkoon nyt joku suunta, joka ohjaa myös tulevaa kokonaisuudistusta? Nyt pitäisi nimenomaisesti hyvässä hengessä isolla porukalla kokonaisuudistuksen yhteydessä tällaiset asiat ratkaista, ettei kävisi sitten niin, että kun tätä kokonaisuudistusta tehdään, niin sitten sanotaan, että tämä yksi asiahan ratkaistiin jo, eduskuntahan ratkaisi sen tuossa juuri pienen osittaisuudistuksen yhteydessä. Sitä kauttahan se sitten ohjaa koko tulevaa kokonaisuudistuksen valmistelua siitäkin huolimatta, että jossain vaiheessa vaikkapa uusi eduskunta olisi sitä mieltä, että kokonaisuudistus olisi järkevämpää tehdä toiselta pohjalta, kuin mistä nyt tässä kyseisessä esityksessä on kysymys.

Minä ihmettelen myös sitä, arvoisa puhemies, miksi ministeri puhuu siitä, että vasta vuonna 2010 voisi kokonaisuudistus tulla voimaan, kun sitä on nyt jo valmisteltu. Kyllä minä tiedän, että EU:ssa tehdään näitä direktiivejä ja on valmistelua, mutta Suomenhan nimenomaan pitää toimia niin, että ensi kauden alussa jo voimakkaasti valmistelemme omaa lainsäädäntöämme ja samaan aikaan rinnakkaisprosessina tätä Euroopan unionin ulottuvuutta.

Sitten sanotaan, että esitys lisää kilpailua. No, tällä hetkellä on tilanne se, että esimerkiksi sadassa kunnassa tosiasiassa, kun on sopimusperusteinen järjestelmä, näitä palveluja tarjoaa ainoastaan yksi yritys. Sinänsä, kun tietää tämän tilanteen, on mielenkiintoista ajatella, miten sitten joissain pienissä kunnissa ihan oikeasti se kilpailu tulee lisääntymään. Miten oikeasti jossain pienessä kunnassa syntyy monta, monta tarjoajaa ja sitten sitä kilpailutetaan? Huhheijaa. Minä haluan esittää tässä kysymyksen: kun kaikissa tapauksissa puhutaan kilpailusta ja sen lisääntymisestä ja siitä, että se kilpailu sitten antaa hyviä vaikutuksia, kuinka ihmeessä voisi olla tehokkaampaa kilpailuttaa jonkun pienen kunnan kyläkauppias kuin vaikka kunnan jätehuoltoyhtiö?

Tässä sitten sanotaan, että vastuut selkeytyvät. Tästä yritin vähän jo debatissa kysellä, koska kuitenkaan kaikki toimijat eivät ole ollenkaan sitä mieltä, että tämä esitys vielä selkeyttää vastuita. Tässä eräs vastuukysymys on mielestäni huomionarvoinen, se että logiikka menee niin, että yksityisen huolehtii yksityinen, siellä kun se kannattaa, mutta niissä tilanteissa, kun ei kannata, joissain pienissä kunnissa ja muualla, siellä kunta kyllä tulee ja hoitaa. Eli jotenkin tässä on tällainen, jos voisi sanoa, rusinat pullasta tai kermankuorintalogiikka taustalla.

Sen halua sanoa vielä tästä valmistelevasta työryhmästä, tästä Pesä-työryhmästä, että täällä paljon käytetään perusteluna sitä, "kun se oli yksimielinen". Sen takia, sen takia sitten tuodaan ja kaikki kiirehtivät, kaikki yksimielisesti. Esimerkiksi Kuntaliitto silloin ei tätä vastustanut juuri sen vuoksi, kun tähän pakettiin kuului sillä hetkellä se ajatus, että jätevero samaan aikaan uudistetaan, samaan aikaan poistetaan yksityiseltä jopa 30 prosentin kilpailuetu, joka tällä hetkellä on yksityisillä kaatopaikoilla kunnallisiin kaatopaikkoihin nähden.

No sitä ei nyt uudisteta samaan aikaan, ja se ei, arvoisa ministeri, johdu pelkästään valtiovarainministeriön virkamiesten kiireistä, vaan minä olen ainakin itse siinä käsityksessä, että se liittyy myös siihen, että tässä on kaikenlaisia kommervenkkejä, jotka vaatisivat muun muassa EU-prosesseja, neuvotteluja sinne päin. Tämä ei ole ollenkaan yksinkertainen asia, tämä uudistaminen, ja missään nimessä se ei tule onnistumaan tällä aikataululla.

Eli jäteverouudistuksesta me emme tiedä mitään, kukaan siitä ei ole sopinut, mitään takuuta ministerillä tai minulla ei ole siitä, että seuraava eduskunta tulee sen sitten hoitamaan tai hallitus valmistelemaan. Tässä ei ole minkäänlaista yhteenkytkentää tässä laissa tähän jäteveron korjaamiseen, mikä on sinänsä täysin kohtuuton tilanne, että tällä tavalla lisätään entisestään sitä yksityisen kilpailuetua ja tämä vaan kärjistyy. Minua ainakin kiinnostaisi tietää, kun ministeri puhui tästä Kilpailuvirastosta, mitä mieltä Kilpailuvirasto nyt sitten tästä tilanteesta noin kilpailullisesti on, kun kuntien kaatopaikoilla tätä jäteveroa peritään ja sitten yksityisillä ei. Onko se edelleen ihan tämmöistä kilpailuneutraliteettia jnp., mitä tässä tulevaisuudessa sitten mahdollisesti edessämme olisi?

Puhemies! Tämä oli pitkä puheenvuoro, tiedän, että osittain jopa liian pitkä. Halusin kuitenkin nämä perusargumentit käydä läpi ja vielä palaan siihen, mistä aloitin, kun puhuin kustannuksista. Ympäristöministeriön omassa esityksessä tässä jätelaissa todellakin — kertaan — sanotaan, että jätehuoltokustannukset nousevat kaupalla, jätehuoltokustannukset nousevat kotitalouksilla, ympäristöjäteveron tuotto laskee valtiolla ja se, mikä täällä sitten ainoastaan nousee — niin täällä lukee perusteluissa — on, että yksityisen jätealan yritysten tulot kasvavat.

Eli yhtälö kuuluu niin, että valtio häviää, kuluttaja häviää, kauppa maksaa enemmän, mutta yksityisten jätealan yritysten tuotot kasvavat. Tämäkö oli kaiken väärtti, jotta tehdään tässä vaiheessa osittaisuudistus? Odoteltaisiin sitä kokonaisuudistusta ja ratkaistaisiin nämä kysymykset, vakavat, isot, tärkeät kysymykset, siinä yhteydessä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa sielujen sinfonia demarien kanssa on lähestulkoon täydellinen, mikä perustuu vaan siihen, että on tullut havaintoja nyt ympäristöstä tehdyksi aika paljon.

On syytä palauttaa mieleen, arvoisa puhemies ja arvoisat kuulolla olevat kansanedustajat, mistä tämä kaikki lähti liikkeelle ja millä idealla. Lähdettiin liikkeelle Saksasta 1970—1980-luvulla. Lähdettiin siitä ideasta hyvin selvästi, että kun pinta-ala, käytettävissä oleva maa-ala, rupesi loppumaan, kaatopaikoista piti päästä eroon. Siis ensimmäisenä oli niukkuus maasta. Lisäksi kukaan ei halunnut lähelleen yhtään lisää kaatopaikkaa. Silloin keksittiin, että kun kaatopaikoista pitää päästä eroon, niin ryhdytäänpäs kierrättämään näitä materiaaleja niin pitkälle sakuin pystytään. Koskaan ei voida päästä täydelliseen kierrätyksen tulokseen. Aina jää pieni fraktio, niin sanottu rejekti, johonka on keksitty jo 1920-luvun alussa menetelmä: kuivatetaan ja kaasutetaan se ja käytetään tehokkaasti kaasuna hyväksi. Mutta kaikesta voidaan tällä tavalla kaatopaikalle viemättä päästä eroon, siis niin kuin saada kiertämään yhteiskunnassa tavalla tai toisella.

Mallipaikka Saksassa oli Aschenbach, joka päätettiin valita kokeilualueeksi. Luotiin ajatuksellisesti ihannemalli, ryhdyttiin sitä toteuttamaan. Kolmessa vuodessa kaatopaikkakertymä väheni 60 prosentilla. Lähtö oli erinomaisen hyvä. Ja siitä ollaan sitten petrattu. Hollannissahan tämä on viety aika pitkälle. Kaikki tämä materiaali viedään linjoille, joilla kaikki fraktiot erotetaan ja pidetään huoli siitä, että kierrätys on niin täydellistä kuin se olla voi. Sitten se rejektikin vielä kaasutetaan ja poltetaan yhdyskuntajätteenä mutta sellaisessa muodossa, että hyödyntämisprosentti on niin korkea kuin se olla voi.

Historiallinen rasite meillä on, niin kuin jo viittasin, yksityiset kaatopaikat. Muistan olleeni aika monissa hallitusneuvotteluissa mukana. Kestokamaa siellä agendalla oli yksityisten kaatopaikkojen verottaminen. Aina tuli tämä nykyistä EK:ta vastaava instituutio, joka vyörytti volyymiltaan, kooltaan kaikkein suurimmat ihmiset huoneeseen niin, että he sekä äänellä että volyymilla täyttivät tilan ja sanoivat, että kaiken muun me hyväksymme, mutta yksityisten kaatopaikkojen verottamista me emme ikinä hyväksy. Ja niin menivät isoilla puolueilla puput pöksyyn ja se homma kaatui siihen. Nyt sen rinnalle ovat tulleet nämä kunnalliset jätehuoltoyhtiöt, joilla on yksi ainut idea: massapoltto. Ei mitään kierrätystä, ei sinne päinkään. Ei edes direktiivien ja säädösten edellyttämää uudelleenkäyttöä, vaan massapoltto. Kaikki tänne. Ja kun täällä kerrottiin ed. Nousiaisen suulla, että Pohjois-Pohjanmaa on se ongelma-alue, niin Pohjois-Pohjanmaalla tämän ongelman ratkaisu on herra Illikaisella ja hänen armeijallaan: iso jätteenpolttopaikka keskelle kaupunkia ja siellä poltetaan kaikki, ja sillä sipuli. Koko ongelmasta päästään näin eroon. Ja kun siinä syntyy lämpöä, niin se lämpö käytetään sitten Toppilan voimalaitosten lämmön yhteydessä kuulemma jollakin tavalla hyväksi. Tätä tarkoitusta varten pitää luoda rekkaralli, joka ulottuu Raahen tienoolta Lapin perukoille saakka, kaikkialle. (Ed. Kerola: Ei sitä vielä ole päätetty!) — Ei ole vielä päätetty, mutta yritetään päättää joka ikinen päivä niin henkeen ja vereen saakka kiihkeästi kuin voi, konsepti on harvinaisen selvä.

Tässä olemme käyneet läpi uudelleenkäyttöhomman tiimoilta arvoisan ministerin kanssa viime aikoina yhden pienen osan varsinaista prosessia, epätoivoista prosessia, jossa annan kaikki pinnat ministerille. Hän on ymmärtänyt tämän asian, mitenkä ser eli sähkö- ja elektroniikkaromu, niin sanottu romu, joka tässä tapauksessa on täydelleen uudelleenkäyttökelpoista, pitäisi direktiivien ja säädösten mukaan ohjata uudelleenkäyttöön, mutta ei vaan tahdo onnistua millään. Kun Oulussa on jätehuoltoyhtiö perustettu, sen mainittu toimitusjohtaja Illikainen sanoi, että "elekää puuttukko minun pisnetteihin". Se on kuulemma toimitusjohtajan pisnettiä, vaikka kunnat sen omistavat. Pienintäkään ohjausvaikutusta ei Oulun kaupungin virkamiehillä eikä kaupungin johdolla ole. Herra tekee justiinsa, mitä herraa huvittaa. Tässä on se tulos. Tämä on sitä arkipäivän realismia, mihinkä pitää projisoida se, mitä ed. Viitanen äskeisessä puheenvuorossa totesi. Tämä on sitä arkipäivän realismia.

Sitten tähän liittyy hyvin mielenkiintoinen asia, kun arvoisa ministeri viittasi siihen, että tätä jäteverohommaa ei voitu tähän saada johtuen EU-puheenjohtajuuskiireistä. Minä teen tästä 25 miljoonan euron valtion kassaan saamattomuudesta sen johtopäätöksen, että puheenjohtajuuden kustannuksiin, 70 miljoonaan euroon, pitää lisätä vielä 25 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että puolen vuoden puheenjohtajuus on maksanut peräti melkein 100 miljoonaa euroa. Ja kun tällä tavalla lasketaankin rehellisesti kustannukset, niin kyllähän tämä hyysääminen alkaa olla aika kauheata, ihan järkyttävää suorastaan. Nyt tarvittaisiin ed. Soinia käyttämään semmoinen mukava EU-kriittinen puheenvuoro, mutta hän on tietysti vaalikentillä jo, kun puolue on suuressa nousussa parasta aikaa gallupien mukaan.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on sellainen juttu, että tehkää nyt ympäristövaliokunnassa tässä viisaita ratkaisuja. Miettikää näitä asioita. Ja aivan erikoisesti, jos nyt tämä menee enemmistöpäätöksellä porvarien voimin tällä tavalla, laittakaa seuraavaa hallitusta varten sellaiset ponnet, että ne velvoittavat edes jonkinlaiseen järkevyyteen tässä asiassa, ja ed. Viitanenhan ne totesi, niin että enpäs totea niitä uudestaan.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Pulliaiselle hänen hyvän esitelmänsä jälkeen, että minäkin ihmettelen, jos massapolttoa harjoitetaan kaupungin keskustassa, EU:n direktiivihän kieltää sen. Ja meillä Kymenlaaksossa — kokemuksesta kerron sen — 40 000 tonnia vuosittain vietiin jätettä poltettavaksi Lahden polttouuniin ja viiden vuoden kuluttua se loppui, vuosi sitten. Nimenomaan oli perusteena se, että EU:n direktiivi kielsi sen. Kysyn ed. Pulliaiselta, miten on mahdollista teillä, että pystytte polttamaan, koska lähtökohta on EU:n direktiivissä se, että raskasmetallit pitää pystyä erottamaan täysin, ennen kuin polttouuni saa polttouuniluvan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuohon ed. Pulliaisen puheenvuoroon, sen loppuosaan, näihin terveisiin ympäristövaliokuntaan ja ponnetuksiin: toivon, että valiokunta ottaa ne kokonaisuudessaan myönteisesti vastaan.

Siihen, mitä ed. Kuosmanen totesi: EU-direktiivi sinänsä ei kieltänyt myöskään Lahden toimintaa. Tämä rinnakkaispolttokysymys on enemmänkin taloudellinen kysymys, ja silloin siinä tulee kysymykseen lähinnä kustannusten vertailu, mitä se maksaa, kun lasketaan, mitä hiukkasia, minkä tyyppisiä, miten paljon tulee savukaasuissa. Se on lähinnä tämä kustannusvertailu, joka tässä on ongelmana.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän kävi sillä tavalla, että ympäristölupavirastosta tämä, siis Oulun ratkaisu, tuli bumerangina takaisin juuri näistä syistä, mihinkä ed. Kuosmanen äsken viittasi. Mutta siellä sitten, meillä Oulussa — kun me olemme teknokylä, niin meillä on kaikki hieno — vaan sitten niitä normeja hissataan justiinsa siihen rajalle, kun ne nyt on määritelty, että niiden olisi pitänyt olla nämä; pannaan joku pikku suodatin sinne, pätkä vielä lisää, että menee just tähän. Ja niin kuin ed. Tiusanen sanoi, kaikkea perustellaan taloudellisella syyllä. Sen takia sitä jätettä kerätään ympäri koko Pohjois-Suomen. Ajatelkaa, minkälainen ympäristörasitus jo se rekkaralli on, 40 rekkaa vääntää ihmisten jätteitä ja yhdyskuntien jätteitä Oulun kaupungin keskustaan. Ei tämä kovin korkeaa arvosanaa saa. Mutta siinä ovat erittäin hyvin kansallinen kokoomus ja keskustapuolue mukana siellä, ja edustaja, pääideologi Seppo Lahtelalle tämä on mielenkiintoista, koska hänellä on kokemuksia kummastakin puolueesta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran mielenkiintoista on tämä jätteiden kanssa möyriminen, että on pakko käyttää puheenvuoro tästä aiheesta, vaikka totta totisesti en minäkään tähän ollut valmistautunut tälle illalle. Mutta sen verran kunnissa on ilmennyt kuitenkin ongelmia näiden jäteasioiden ja jätevuorten kanssa, että mielestäni on erittäin paikallaan, että tämä uudistus, joskin ei ehjänä kokonaisuutena, tulee meille käsittelyyn. Kerron esimerkkejä menettelytavoista, jotka ovat johtaneet siihen, että lakituvissa ainakin meidän alueellamme näitä jäteasioita ratkaistaan, liittyen toimivaltasuhteisiin ym. jäteongelmiin sinänsä. Siksikin on erittäin paikallaan, että saamme tämän osauudistuksen käsiimme.

Ed. Viitanen viittasi kustannustekijöihin. On luonnollista, että tällaisen lain alkutaipaleella kustannukset saattavat kohota, mutta kun tätä viedään eteenpäin ja investoinnit tulevat kohdalleen ja yritykset saavat oman kilpailuasemansa, niin luonnollista on, että kustannukset myös sen jälkeen lähtevät laskuun. Tämän me varmasti kaikki tiedostamme muiltakin elämänaloilta kuin pelkästään jätteenkuljetuksesta. No, tässä viitattiin myös, ed. Viitasen puheenvuorossa, tuohon 25 miljoonan vajeeseen verotuloissa. Tiedämme senkin, että tänä päivänä esimerkiksi liikenteestä kerättävät tuotot ovat moninkertaisesti suuremmat kuin on ennakoitu, mutta niitä ei jostakin syystä sijoiteta juuri siihen liikenteeseen, vaan meidän yhteiseen pohjattomaan kassaamme. Näinhän se käytännön elämä järjestyy. Tässä yhteydessä viittaisinkin siihen, että kun aikanaan jäteverojärjestelmä luodaan, niin toivoisi, että siitä myös osa tulisi kunnille, jotka osan tästä jätemyllystä joutuvat hyödyntämään ennemmin tai myöhemmin. Tätä ministeriltä kysyisin, onko tällaisia kaavailuja tehty.

Sitten ympäristövaikutuksista. Monenlaisia dubioita, käyttääkseni ministeri Pekkarisen sanontoja, on esitetty tämän lakiesityksen ympärillä. Totta kai ympäristövaikutuksia on sekä positiivisia että negatiivisia, mutta itse uskon kuitenkin siihen, että kun ihmiset nähtävästikin reagoivat siihen, että nyt kaikki jätteet hinnoitetaan entistä tarkemmin, niin he myös oppivat tekemään kotitalousjätteidensä kanssa järjestelyjä, jotka paremmin vähentävät jätteiden syntyä, niiden kehittymistä, ja siten tulevat ikään kuin ympäristövastuullisemmiksi hoitaessaan tätä yhtenä osana tätä järjestelmää. Omaehtoisuus on tässäkin aina paikallaan. Lisäksi mielestäni tämä johtaa myös siihen, että polttojärjestelmää voidaan kehittää, toisin kuin ed. Pulliainen tässä maalaili, keskitettyyn järjestelmään. Ainakin meidän alueellamme on paljonkin tarpeita pienpolttolaitoksille, jotka siten palvelisivat myös tätä meidän hajautettua energiantuotantosysteemiämme pienimuotoisesti ja näin olisivat vähentämässä sitten tätä paljon paneteltua rekkarallia.

Osittaisuudistus vai kokonaisuudistus? Itse katson kuitenkin niin, että tämä on yksi askel parempaan suuntaan tätä kokonaisuudistusta mietittäessä, ja senkään vuoksi en näe mitään negatiivista tässä, että nyt lähdetään pienin askelin eteenpäin. Ihmiset osaavat valmistautua, ja myöskin kauppa ehtii valmistautua. Kaikki, jotka ovat tämän jäteasian kanssa jollakin tavalla tekemisissä, ehtivät varustautua tämän suuremman järjestelmän esilletuomiseen aikanaan.

Ihan lopuksi sanoisin vielä sen, minkä ministerikin omassa puheenvuorossaan totesi, että kun meillä ei ole tämmöistä pitkäjänteistä, suunnitelmallista jätehuoltojärjestelmää lakipykälien muodossa yhteiskunnassa tähän saakka ollut, niin varmasti tämä osittaislakiuudistus palvelee myös sitä, että yritykset uskaltavat investoida. Tämä on pitkäjänteistävä vaikutus, joka tällä lailla saavutetaan. Siten pääsemme myöskin niihin ympäristövaikutusten positiivisiin puoliin, mitä olemme kokonaisuutena jo monen vuoden ajan erilaisissa jätehuoltokysymyksissä tavoitelleet.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ongelmana on se, että kun jätteitä joudutaan kuljettamaan kauas, siitä tulee kuluja ja ympäristöpäästöjä. Haluan, että Suomi ei hukkuisi jätevuoriin. Haluan, että jätteitä voitaisiin paitsi hyötykäyttää uusiokäytössä myös mielekkäällä tavalla hyödyntää energiaksi. Siksi toivon, että jätteenpolttoa voitaisiin myönteisellä tavalla edistää, jotta Suomi ei hukkuisi jätevuoriin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyymme tullut jätelaki on hyvin ristiriitainen ja monella tavoin ongelmallinen, ja näitä ongelmallisia seikkoja toi perustellussa puheenvuorossaan erittäin hyvin esiin aiemmin kansanedustaja Pia Viitanen täällä. On todella vaikea ymmärtää, miksi tämä lain osauudistus halutaan nyt kiireellä ja poliittisista ristiriidoista huolimatta ajaa vauhdilla eteenpäin, etenkin kun jätelain kokonaisuudistus on samaan aikaan vireillä, nämä osittaisuudistuksethan kun eivät yleensäkään ole hyvä tapa tarkastella tärkeitä asioita.

Lain ongelmallisimpia seikkoja on mielestäni se, että jätemaksujen ennustetaan lainmuutoksen myötä nousevan, minkä seuraukset sitten maksavat kansalaiset mutta myös yritykset, ja esimerkiksi kaupan kustannukset nousevat ja varmasti heijastuvat myös sinne kuluttajien hintoihin sitten pidemmällä aikavälillä. Toisaalta myös valtio menettäisi verotuloja merkittävästi, 25 miljoonaa euroa, joita todella tarvittaisiin kipeästi esimerkiksi hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tai heikompiosaisten asioihin. Laki lisäisi myös kilpailuvääristymää edelleen julkisen sektorin jätehuollon tappioksi. Jäteverohan, niin kuin täällä on tullut esiin, suosii yksityisiä kaatopaikkoja kunnallisiin nähden, ja tämä verovääristymän korjaus olisi ehdottomasti pitänyt sisällyttää tähän lakimuutokseen.

Ympäristönäkökohdista voi ihmetellä, miksi ympäristöministeriö ajaa tätä lakia, jonka ympäristövaikutukset ovat oletettavasti kielteisiä. Esimerkiksi jätehuollon valvonta heikkenisi ja vaatisi joka tapauksessa lisää resursseja, ja lisäksi jätehuollon suunnitelmallisuus ja koordinointi heikkenisi. Ja esimerkiksi jätevirtojen kulkua pitäisi pystyä seuraamaan nykyistäkin paremmin, ja sitä tämä heikentäisi.

Monen erillisen toimijan vastattavana oleva jätehuolto lisäisi todennäköisesti myös sitä jäterallia, mistä seuraisi kasvavia hiilidioksidipäästöjä, liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Kun yritykset sitten hankkisivat jätehuollon, niin toki he hankkisivat sen mahdollisimman edullisesti, ja tämä voisi kyllä johtaa siihen, että toteutettaisiin sellaista jätehuoltoa, joka juuri ja juuri täyttäisi nämä minimikriteerit mutta joka ei olisi ympäristöllisesti laadukasta, ainakaan semmoista erityisen laadukasta.

Epäselvää laissa on myös asumisesta syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen käsite. Avoinna on esimerkiksi se, kuka vastaisi muun muassa sairaaloiden jätteistä, joiden jätemäärä on huomattavan suuri.

Kuntien vastuun- ja työnjakoon liittyy tässä uudistuksessa paljon epävarmuutta. Pahimmassa tapauksessa saattaa laista seurata se, että kuntien vastuulle jää kaikkein kallein ja vaikeimmin vastattava jätehuolto, lakiin kun sisältyy ajatus siitä, että myös yritysten vastuulle laissa esitettävä jätehuolto on viime kädessä kuntien vastuulla, mikäli yksityisiä toimijoita ei olisi. Tämä aiheuttanee eniten ongelmia pienille kunnille ja haja-asutusalueilla. Ihmettelen keskustan halua ajaa lakia eteenpäin tästäkin näkökulmasta.

Käsitykseni mukaan tämä on siis kuntien kannalta kielteinen uudistus. Lisäksi lakimuutos on kielteinen yksittäisten kansalaisten kannalta, ja se on kielteinen yritysten kannalta, ja ympäristövaikutukset uudistuksella ovat kielteiset. On vaikea ymmärtää, miksi tätä lain osittaisuudistusta ajetaan läpi. Lisäksi lain eduskuntakäsittelyyn tulon proseduuri oli hyvin kummallinen. Ensin ympäristöministeri tiedotusvälineillekin ilmoitti, että asian otto käsittelyyn on ympäristövaliokunnan käsissä. Sitten viesti muuttuikin ja ministeri ilmoitti, että asia tuodaan joka tapauksessa käsittelyyn. Kysyisinkin: miksi näin toimittiin?

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että joku kertoo, mitkä ovat tämän lain positiiviset ympäristövaikutukset. Itse en niitä tästä laista todellakaan löydä, ja ympäristöministeriön kai tulisi ajaa ennen kaikkea ympäristön kannalta hyviä uudistuksia.

Muutoin yhdyn aiempien puhujien kommenttiin siitä, että jätteiden määrän vähentämistä ja kierrätystä ja jätteiden hyötykäyttöä tulee vahvistaa. Jätehierarkian toimivuuteen on todella kiinnitettävä yhä vahvempaa huomiota. Siihen tulee pyrkiä edistämällä kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja ennen kaikkea.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn aika pitkälti niihin puheenvuoroihin, mitä ed. Viitanen ja ed. Pulliainen täällä käyttivät, enkä lähde toistamaan sitä, mitä he sanoivat, vaan totean muutaman asian.

Lahdessahan ja Päijät-Hämeessähän on tätä jätehuoltoa varten oikein osakeyhtiö, joka teoriassa toimii kyllä hyvin. Se on hyvin suuri yhtiö, se on voimakas yhtiö, ja kunnat ovat siinä osakkaina, mutta siinä on vaan semmoinen ihmeellinen juttu, että on jatkuvasti riitaa kuntien välillä maksuista ja erilaisista toimenpiteistä. Meillä on semmoinenkin kuin ekomaksu nyt ajettavana lävitse, ja joka toinen kunta hylkää sen. No, mitä sitten? Millä tavalla sitten nämä yhteiset projektit toimivat? Jäteasiat tulevat tulevaisuudessa olemaan aika merkittävä asia kuntien ta- loudelle, ja niin kuin täällä on todettu, tietysti viimeisenä maksajana olemme me, jotka olemme käyttäjiä ja kuluttajia siinä asiassa.

Lahdessahan on toiminut tämä jätteenpoltto niin kauan, sanoisiko, hyvin kuin sitä sai polttaa, elikkä Lahden Lämpövoima kyllä hoiti aika tehokkaasti ne asiat, oliko se, viime vuoden loppuun saakka ja taisi hoitaa aika ison alueen. Mutta sitten kävi kummajainen, ja tässä voisi kysellä ed. Pulliaiseltakin vähän. Kun sitten tänne Kujalan jäteasemalle ollaan kehittämässä oikein kunnon polttimoa, joka olisi tehokas, jossa olisi kalliit, riittävät laitteet, niin yllättäen kyllä Lahden vihreät ja Luonnonsuojeluliitto ovat lyöneet kalikoita niin paljon rattaisiin kuin mahdollista, niin että eivät nämä ympäristöasiat ja jäteasiat ole niin yksinkertaisia. Vaikka kunnilla ja kaupungeilla olisi tahtoa hoitaa niitä, niin siinä on kumminkin aikamoinen, sanoisiko, tämä valitustie, joka aiheuttaa sitten viivästymisiä.

Muun muassa tämä Lahden projekti: En tiedä, onko nyt menossa lävitse. Jostakin olen kuullut, että se nyt olisi menossa, mutta se on vuosia siinä jo odotellut, että saataisiin se kuntoon, elikkä ei olisi pitänyt tulla sitä katkosta, mikä tässä tuli. Minun ymmärtääkseni siinä on mukana yksityistä bisnestä, että se ei ole pelkästään mikään kuntien projekti, vaan siinä olisi L&T mukana aika vahvasti, jolloinka se nyt sitten tämän lakimuutoksen edellytykset hyvinkin täyttäisi.

Mutta korostan sitä, että poltetaan mitä jätettä tahansa, niin aina siitä jotakin jää, ja nykytiede pystyy keksimään uusia aineita, joita siitä sitten ilmaan menee. Muistan aina 70-luvulla, kun Lahden lämpölaitoksen, millä nimellä se nyt silloin olikin, toimitusjohtaja Larsson sanoi valtuutetuille: "Tiedättekö, miten me hoidamme tämän ympäristöasian?" Kun poltettiin oikein raskasta kivihiiltä, niin korotettiin piippua. Se meni sinne Kouvolaan päin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kauppila kysyi Lahden vihreitten suhtautumisesta, niin epäilisin suuresti, että se johtuu yksinkertaisesti siitä, että sieltä puuttuu syntyvän jätteen esikäsittelysysteemi, josta, silloin kun se hoidetaan esimerkiksi niin sanotun alkuperäisen Ämmässuo-suunnitelman mukaan, jää vaan poltettavaksi tämä niin sanottu rejekti, jota aina syntyy jonkin verran. Siitä vesi poistetaan, sitten se kaasutetaan ja sitten se kaasu käytetään asiaan kuuluvalla tavalla. Kun se on tämmöinen järjestelmä, niin ei varmasti vihreät sitä vastusta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kyllä osoittaa sen, että me tarvitsisimme sellaisen kokonaisratkaisun. Tässä on tullut niin monia näkökulmia esille. Eduskunta on sitä vuonna 2004 muun muassa kiirehtinyt, mutta aika kuluu ja pätee vanha sanonta, että "kello käy, Hakulista ei näy". Tämä ongelma sitten tulee esille eri puolilla Suomea näissä kiistatilanteissa.

Lähtökohta Euroopan unionillahan on hyvä: tämä ajatus aina uudelleenkäytön ensisijaisuudesta, sitten kierrätyksestä, jolloinka voidaan materiaali kierrättää, ja sitten vielä siitä, että kun ja jos poltetaan jätejakeita, niin tapahtuu kuitenkin ennen sitä selvä jätteen lajittelu, ei tällaista massapolttoa, arinapolttoa, jolloinka kaikki menee todella yhdestä luukusta pois näkyvistä ja pois mielestä. Se ei ole kestävää ympäristön kannalta. Se ei ole kestävän kehityksen mukaista. Tähän jätteen kuljetukseen, kilometreihin ja sieltä tuleviin hiilidioksidipäästöihin on myös hyvä kiinnittää huomiota.

Tällä hetkellä meillä on aika monta jätepolttolaitosta suunnitteilla ja on konfliktitilanteita. Totean vain, että Kotkassa ei ole päällä valituksia. Kotkankin tilanteeseen liittyy ongelmia, jotka liittyvät osin Lahteen. Koko Kymenlaaksossa ihmiset olivat hyväksyneet kotitalouksissa tapahtuvan jätteen lajittelun ja tottuneet siihen. Oli oranssi pussi, jossa lähetettiin Lahteen poltettavaksi energiajäte, ja sitten toinen pussi, joka sisälsi taas jätejakeita, joilla ei ollut polttotarkoitusta. Näin ollen tapahtui niin, että ihmiset itse havaitsivat ja havainnoivat jätteen synnyn määrän ja pystyvät jo vaikuttamaan omissa ostotottumuksissaan jätteen määrän vähentämiseen. Välitettiin asiasta, pidettiin mielessä. Nyt tämä on pois. Lahdessa on tällä hetkellä poikkeusluvalla tapahtuvaa jätteenpolttoa, mutta tämän rinnakkaispolton häviäminen nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta asiaa tarkastellen eli siitä, että sen seuranta tulee niin kalliiksi — tämä on tämä vastaus — on ollut miinusta.

Mutta kaiken kaikkiaan, ministeri on täällä edelleen hyvin paikalla, kiitoksia vain, ja tämän välttämättömyys investointinäkökulmasta on tullut tässä esille — myöskin Kilpailuviraston kommentit olemme kuulleet — edelleen kokonaisuudistus ottaen huomioon sen tärkeys. Ja nimenomaan valtakunnallinen jätesuunnitelma olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti myös eduskunnan käsittelyyn, kun kerta nyt tämä hallituksen esitys täällä on.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jätelain osauudistus on tärkeä uudistus, ja sitä on kauan kaivattu, ja hyvä, että se nyt toteutuu. Tässä kohdin toivoisin, että hallituspuolueet ovat yksimielisiä myöskin tämän asian suhteen niin kuin eilenkin käydyn yt-lain lähetekeskustelun osalta. Nämä ovat kuitenkin hallitusyhteistyössä sovittuja asioita, ja toivoisi, että myöskin tämmöinen molemminpuolinen kunnioitus näitä hankkeita kohtaan hallituspuolueillakin olisi.

Suomessa jätteenpoltto, jätteen hyötykäyttö on tänä päivänä vielä lapsipuolen asemassa. Kun seuraan päivittäin rekkaliikennettä tuonne Ämmässuon kaatopaikalle Turunväylällä, tuntuu aika lohduttomalta se tilanne, että siellä uutta kaatopaikka-aluetta kaiken aikaa lisää raivataan, lokkiverkkoja laitetaan paikoilleen ja kokonaisuutena ympäristöhaitat vain kasvavat. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Meillä on ydinvoimapäätöksen yhteydessä sovittu risupaketista. Risupaketin perusosa on yhdyskuntajätteiden hyötykäytön lisääminen. Toivottavasti tämäkin lainsäädäntö vie tätä asiaa eteenpäin, joskaan tässä ei vieläkään siihen lupaviidakkoon ja valituskierteisiin anneta minkäänmoista vastausta. Meillähän on useita suuria hankkeita vireillä yhdyskuntajätteiden hyötykäytön osalta, mutta lupajärjestelyt ja lupien myöntäminen ovat olleet edelleen vastatuulessa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä tämän toiminnan pitää olla kaksijakoista, niin että yhdyskuntajätteistä se osa, joka on kierrätyskelpoista, kierrätetään, ja tähän antaa vastauksen myöskin varmasti nyt yksityiselle puolelle tuleva mahdollisuus oman toiminnan kehittämiseen, koska tässä myöskin osittain kyetään ratkaisemaan nyt jätteen omistuspohja. Mitä pidemmälle jätteitä kyetään lajittelemaan ja mitä pidemmälle niitä kyetään hyötykäyttämään, sitä enemmän pitkällä aikavälillä myöskin jätteen arvon pitää olla näkyvissä jätemaksukustannuksissa. Elikkä jätekustannusten pitäisi alentua silloin, kun tälle jätteelle itselleen tulee konkreettinen arvo.

Meillä on suuria kaupunkeja, joissa on edelleen ongelmia yhdyskuntajätteiden käytön osalta, ja toivoisi, että ympäristöministeriö myöskin tältä puolelta vauhdittaisi asiaa, niin että tämä homma saataisiin kunnolla liikkeelle. Vastuun selkeyttäminen on kaiken kaikkiaan tärkeää, koska mitä enemmän meillä on alueita, joilla kukaan ei tiedä vastuuta eikä rajoja, sitä hetteisemmällä pohjallahan tässä kuljetaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakiesitys menee juohevasti täällä eduskunnassa eteenpäin ja myöskin ympäristöministeriössä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ohjeistetaan ja mahdollistetaan uusien toimintamallien käyttöönotto jätteiden hyötykäytön ja jätteiden lopullisen käytön elikkä polton osalta. Meillä on korkealaatuinen teknologia käytössä, niin kuin ed. Pulliainen totesi, niin että keskellä kaupunkia voidaan polttaa jätteitä, (Ed. Pulliainen: Sitäköhän minä tarkoitin? Voiko enää kauemmaksi mennä maalista!)

Mitä hajautetumpi malli meillä voisi olla käytössä, sitä parempi, koska en minäkään kannata 40—50 rekan jäterallia mihinkään Oulun keskustaan Pohjois-Suomesta, vaan sitä, että voitaisiin hyödyntää siellä, missä todella lämpöä ja sähköä tarvitaan. Sähköä tarvitaan joka paikassa; lämpöä pitää kyetä pumppaamaan niihin verkkoihin, joissa sitä tarvitaan. Elikkä myös tämä jätteiden poltosta tuleva lämpöenergia on kyettävä hyötykäyttämään samoin kuin sitten siinä rinnakkaistuotannossa tuleva sähkö. Sähköllehän meillä on luontainen kysyntä ympäri vuoden. Elikkä siinä mielessä meillä on hyvät näkymät.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että ministeri Enestam vie kunniakkaasti asian loppuun.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tämän jätelakimuutosesityksen kautta suorittanut oikein aimo askeleen kunnon poliittisen pelin eteenpäinviemistä kohti tekemällä tästä kiistakysymyksen ja äänestämällä keskuudessaan tuodessaan ristiriitaisen esityksen tänne eduskuntaan.

Sen perusteella, mitä tässä julkisuudessa on käsitelty, niin kuin tässä lähetekeskustelussakin on käsitelty, tuntuu kuin isommastakin asiasta olisi kysymys. Mutta kokonaisuutena, ed. Pulliainen, vaikka te ihmettelettekin, asia on kuitenkin aika pieni, mistä nyt on kysymys. Ja näin tätä asiaa arvellen ja nähden, kun yleensäkin tämä järjestetty jätteitten kuljetus ja hoito on saatu kuntoon ja kunnissa tämä muutosvastarinta murrettua, niin ollaan kokonaisuutena aika hyvillä jäljillä. Se, että tässä esityksessä pudotetaan nyt nämä teollisuus- ja vastaavat jätteet tämän ulkopuolelle, selkiytetään tätä lakia, ei minusta tätä maailmaa muuta yhtään mihinkään.

Tämän keskustelun aikana on käyty erinomaisen paljon keskustelua siitä, pitäisikö polttaa, hoitaa, järjestää ja tehdä. Tästä toivoisin, että voitaisiin keskustella enemmänkin ja edistää sitä asiaa enemmänkin ja saattaa se semmoiseen järjestykseen, että tämä vastustus, mikä näitä jätteenpolttolaitoksia vastaan on olemassa, loppuisi ja se voitaisiin murtaa. Kun noin poliittisesti on syytetty vihreitä ja vihreätä kansanliikettä tämän vastustamisen osalta, niin minulla on vähän sellainen käsitys, että kai siinä on muitakin kuin nämä vihreät mukana. Sillä lailla arvellen se energiahyöty, mitä sieltä saadaan, pitäisi saada järjestykseen ja käyttöön, koska nykytekniikka mahdollistaa sen, että ne päästöt, savukaasut ja muut, mitä siitä tulee, ovat hoidossa ja järjestyksessä. Tämän osalta kehitys menee vielä oikein kukonaskelin eteenpäin, niin että parempaan suuntaan ollaan menossa. Tähän vielä liittäisin sen, että semmoisesta valtavasta rallista, mitä tässä on kuvailtu, autojen kanssa edestakaisin kuljettelemisesta, pitäisi päästä eroon ja saada asia järjestykseen.

Tähän asiaan olisi selkeästi tältä viikolta hyvä ajatus, kun Suomeen nyt ajastansa järjen voittaessa rakennetaan, ed. Tiusanen, joskus tämmöinen sisävesiliikenneverkko, kanavaverkko. Siihen verkkoon kuuluu Saimaan kanavaa, Mäntyharjun kanavaa, siihen kuuluu Kymijoen kanavaa ja monia muita, ja näillä aluksilla, mitkä siellä hoitaisivat ja töitä tekisivät, tämä jäte voidaan kerätä, hoitaa kustannustehokkaasti ja halvalla, viedä johonkin semmoiseen paikkaan, missä tämä polttolaitos ei ketään häiritse mutta se energia, mitä sieltä saadaan, voidaan hyötykäyttää ja panna järjestykseen. Ed. Tiusanen, minä ymmärrän, että me olemme varmaan tästä samaa mieltä, kunhan opimme vaan toisiamme ymmärtämään ja käsittämään. (Ed. Pulliainen: Olette aika iäkkäitä siinä vaiheessa!) Näin arvellen ei ole vaikeata tämän asian toteuttaminen.

No, mitä sitten tulee tähän koko esitykseen ja pakettiin, niin tietenkin näkyy semmoinen hätäinen, kiivas kädenjälki tämän asetusluonnoksen osalta. Asetusluonnos on selkeä ja yksinkertainen. Täällä sanotaan 4 a §:n 1 kohdassa, että "kaikki asumisessa syntyvät jätteet mukaan luettuna vapaa-ajan asunnoissa sekä maatilojen asuinrakennuksissa syntyvä jäte jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivolietteet mukaan luettuina". Minusta se on aika yksinkertainen ja selkeä, mutta ihmettelen, mistä tämä maatalous on päässyt tänne erityisasemaan. Miksei siellä sitten mainita kaikkia muita laitoksia, mitä siellä maaseudulla voi olla ja syntyä? Joko tekstiä pitää täydentää, jolloin siitä tulee entistä vaikeaselkoisempi, tai sitten se maatalouskin pitää jättää pois. Minusta se voisi olla sellaisella viittauksella, että "esimerkiksi maataloudessa syntyvä", ja näin se voisi olla ja tulla mukaan.

Kyllä tämä jäteasia toimii ja pelaa, mutta voisin kyllä kertoa myöskin sen osalta, että ei se niin helppoa ja kiistatonta ole olemassa, ja, ed. Pulliainen, tässä tunnustan yhden suuren rötöksen. Kun minulla tätä maanviljelystoimintaa harjoittaessani syntyy esipuhdistajan kuivurijätettä siihen kuivurin laitaan, niin se on luvallista, kun se on siinä kuivurin laidassa läjässä. Mutta kun minä vien sen metsän laitaan pellolle maatumaan ja käytän sitten biolannoitteena kasvillisuuden hyväksi myöhemmin, niin se on jo sitten laiton ja luvaton teko, ja odotankin, milloin tulee joku viranomainen sieltä ja nostaa ison jutun ja kirjoittaa mahtavan sakkolapun ja iltapäivälehdissä kirjoittaa vielä isommalla lööpillä, että kansanedustaja tehnyt tämmöisen ja tämmöisen rikoksen; näin tämä peli toimii.

Tässä soveltamisessa yleensä ottaen pitäisi vähän käyttää tämmöistä loogista järjenjuoksua sen suhteen, mikä on mahdollista, mikä ei. Tiedän, että ainut oikea tapa olisi olemassa kuormata jäte johonkin kalliiseen ajoneuvoon, ajaa johonkin kalliiseen jätteenkäsittelylaitokseen Anjalankoskelle, missä se maatuisi samalla lailla ja suorittaisi ja aiheuttaisi sitä ympäristörasitusta, jos sitä siksi voidaan sanoa, kun se kasa kasvaa. Mutta näin tämä maallikkotasolla ajatellen toimii, hyvin taikka huonosti. Mielestäni se toimii siinä huonosti.

Kun kunta järjestää tämän lainmukaisen keräilyn ja eteenpäinviemisen kilpailuttamisen, se ei ole läheskään kaikille tasapuolinen eikä oikeudenmukainen. Siltä osin niitä laskuja maksaessani tunnen, että selkeästi on väärin kohdeltu, laskut ovat liian suuria. Mutta olen myöskin siitä varma, että ketään en ole tavannut enkä löytänyt, joka olisi todennut, että ne laskut ovat hänelle liian pieniä tai vähintään edes kohtuullisia. Kaikki pitävät samalla lailla yllä käsitystä, että liian suuria, kohtuuttoman suuria laskut ovat. Mutta väitän myöskin, että nämä yritykset, mitkä alalla toimivat, kilpailutuksen kautta mukaan päässeet ja sitä hommaa harjoittavat, tuskin nekään tässä asiassa erityisen rikkaiksi itseänsä tuntevat ja nopeata vaurastumista kokevat.

Herra puhemies! Toivon, että tälläkin epämääräisellä puheellani valiokunta työstäessään ja viedessään tätä asiaa eteenpäin voisi tehdä vähän selventäviä ja viisaampia lausuntoja ja mietintöjä ennen kuin tämä tulee uudelleen hyväksyttäväksi tänne eduskuntaan.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. En aio kommentoida jokaista puheenvuoroa. Haluan kuitenkin todeta, että ei tällä muutosesityksellä nyt vallankumousta yhdyskuntajätejärjestelmään tehdä, ei sitä romuteta.

Esityksen perusteluissa todetaan ensinnäkin näin, mihin myöskin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen viittasi, siteeraan: "Eduskunta edellyttää hallituksen käynnistävän jätelain kokonaisuudistuksen mahdollisimman pian sekä ryhtyvän tarvittaessa valmistelemaan lainsäädäntöä kokonaisuudistusta nopeammalla aikataululla lain toimeenpanossa mahdollisesti ilmenevien ongelmien poistamiseksi." Tämä on oikeastaan tällainen eduskunnan antama kehotus, ja pelisääntötyöryhmä yksimielisesti totesi, että nykyinen laki on tulkinnaltaan epäselvä ja siksi on pakko ryhtyä toimenpiteisiin.

No, nyt sitten täällä perätään kokonaisuudistusta, ja minä olen päätynyt siihen, että sen tekeminen kestää liian kauan ja tämä epäselvä tilanne jatkuu koko ajan. Kun tässä nyt puhutaan kustannuksista, niin totesin, että erityisesti edustajat Viitanen ja Taiveaho kiinnittävät huomiota perusteluissa vain siihen osuuteen, jossa kustannusten lisäyksistä puhutaan, eikä siihen tosiasiaan, että myöskin todetaan, että kilpailun myötä kustannukset voivat alentua. Kilpailuviraston asiantuntija on esittänyt seuraavan arvion taloudellisista vaikutuksista, ja siteeraan: "Työryhmän ehdotukset ja suositukset merkitsevät markkinoiden avaamista kilpailulle, ei markkinoiden jakoa. Itse asiassa esille tuodut hintapaineet kannustavat kuntayhtiöitä jatkamaan palvelujen tarjontaa elinkeinoelämän jätehuollolle, kuten työryhmä suositteli. Hallituksen esityksestä ei siten aiheudu hintapaineita, jos kunnalliset jätelaitokset jatkavat jätehuoltopalvelujen tarjontaa elinkeinoelämälle nykyisen kapasiteettinsa puitteissa. Lopulta kilpailu vaikuttaa hintoja alentavasti elinkeinoelämän jätehuoltoon."

Kun keskustellaan kustannuksista, niin pitää myöskin pohtia niitä kansantaloudellisia kustannuksia, jotka saattavat syntyä siitä, että tässä epäselvässä tilanteessa tehdään hukkainvestointeja. Mainitsin, että on arvioitu, että noin 500 miljoonan edestä on investointisuunnitelmia, ja tällä myöskin saadaan selkoa kuluista, jotta vältyttäisiin virheinvestoinneista.

No, se on totta, ja myönnän sen auliisti, että jäteverolain uudistuksen olisi pitänyt tulla yhtä aikaa, mutta en toista niitä perusteluja, mitä tähän todettiin. Kuitenkin tämä verovähenemä on väliaikainen, koska jäteverolaki uudistetaan ja saadaan kaatopaikat samalle viivalle.

Tässä on myöskin viitattu tulevaan valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Tässä tilanne on se, että yhdyskuntajätehuollon pelisääntöjä selvittäneen työryhmän keskeiset ehdotukset ovat ohjanneet uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua. Uudessa jätesuunnitelmassa korostetaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja materiaalitehokkuutta. Lakimuutos edesauttaa yhdyskuntajätteen kierrätystä ja muuta hyödyntämistä selkeyttämällä vastuut ja oikeudet.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Arvoisalle ministerille toteaisin tuon viimeisen puheenvuoron pohjalta, että on hyvä kuulla käsityksenne siitä, että jäteverotus tulee uudistumaan, samalle viivalle. Mutta toivon todella, että se ei merkitse sitä, että me luovumme jäteverosta, vaan todella ne kaatopaikat, joissa ei ole jäteveroa, tulisivat samaan asiaan. Tämä on hauska nähdä — myös nyökkäys — että tämä on tämä linja. Se on hyvin tärkeä asia. Jätteiden synnyn ehkäisy on todellakin se ensimmäinen asia, ja sitten nämä jo aikaisemmin läpikäydyt muut suhtautumistavat seuraavat siinä.

Tämä on ollut hyvä lähetekeskustelu. Tässä on tullut asiaa varsin laajalti, ja totean sen todella vielä, että tämä kuvaa sitä kokonaistarvetta, että tämä jätelainsäädäntö tarvitsee mahdollisimman nopean kokonaisuudistuksen, ja myöskin valtakunnan jätesuunnitelma mahdollisimman pian olisi tarpeen myös valiokunnassa tämän käsittelyn yhteydessä olla ikään kuin pohjana, jota vasten valiokunta voi sitten tätä asiaa seurata.

Lopuksi ed. Seppo Lahtelalle, joka puhui siitä kasasta, joka on hänen traktorinsa peräkärryssä: Todellakin siinä on sitä fosforia ja siinä on niitä nitraatteja, ja sen takia se, mihin sen sitten kippaa, on aika tärkeä asia. Yhdessähän me toki ed. Seppo Lahtelan kanssa olemme huolissamme myös Suomenlahdesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri äsken totesi, ettei tällä vallankumousta tehdä. Arvoisa ministeri, se on vaan sillä tavalla, ettei varmaan aktiivisesti haluta tehdä, mutta ydin onkin siinä, mahdollistetaanko kielteisiä ilmiöitä. Kuten omassa puheenvuorossani sanoin, niin minulla on aika kurjat kokemukset muutaman viime viikon ajaltakin siitä, mitä voi tapahtua.

Sitten ministeri totesi, että saattaisi olla tuloksena hukkainvestointeja. Arvoisa ministeri, ne kyllä varmasti mahdollistetaan, aivan niin kuin tuo äsken mainittu johtopäätöksenikin oli.

Kolmanneksi, tämä jäteverolain uudistuksen jääminen pois tästä aikataulusta on nyt juuri se tekijä, joka vaikuttaa näihin kahteen edelliseen johtopäätökseeni. Siis mahdollistetaan, mahdollistetaan, ja siinä voi olla niin, että mahdollistuu.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri tässä sanoi, että tämä osittaisuudistus on tarpeen, jotta nämä tunnustetut ongelmat poistetaan. Mutta mitäs jos tämä osittaisuudistus nyt ihan oikeasti ei poistakaan näitä ongelmia, koska on varsin asiantuntevia arvioita jo nyt esitetty siitä, että ongelmat eivät suinkaan tämän esityksen myötä poistu? Epäselvä tilanne jää edelleen, aivan kuten ed. Pulliainen sanoi. Jotkut epäedulliset kehityskulut lienevät jatkossa mahdollisia. Myös saattaa olla, että tämä järjestelmä tulee epäoikeudenmukaisemmaksi. Täällä on puhuttu nyt ministerin suulla siitä, että kilpailu lisääntyy. Onko ministeri varma siitä, että kilpailu tulee lisääntymään? Onko siitä takeita? Kun kuitenkin tiedetään tällä hetkellä ne markkinat, niin ei sellaista yksityistä tosiasiallista kilpailua juurikaan ole. Olettaako ministeri ja onko ministeri nyt varma siitä, että nimenomaan isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella pienillä paikkakunnilla yritykset tulevat sitten saamaan kilpailevia tarjouksia? Tätäkö kautta lasketaan, että kilpailu lisääntyy? Mitäs jos näitä tarjouksia ei tule?

Ministeri viittasi myös tässä siihen, että uudistetaan jätevero. Uudistetaan jätevero? Mikä tae siitä on, että se tulee uudistumaan? Onko nyt tehty joku sopimus, että se uudistetaan todellakin? Jääkö kaikki vaan arvailujen varaan ja sen varaan, että kirjoitetaan tähän lakiesitykseen, että olisi kiva uudistaa se tulevaisuudessa? Onko siitä sovittu? Onko siitä takeita? Mistä me tiedämme, että se tulee uudistumaan? Jos ei tule, ja niin kuin ei tule tähän samaan tahtiin, me tiedämme, että tämä kohtuuton kilpailuetu yksityisten ja kunnallisten kaatopaikkojen välillä tulee jatkumaan. Minä haluaisin vielä kerran kuitenkin teidän, ministeri, ottavan kantaa siihen, mitä te nyt arvelette, että kilpailuviranomaiset sitten siitä ovat mieltä, että tämä entisestään vaan kärjistyy tämä epätasapainoinen jäteverokohtelun mukanaan tuoma tilanne kuntien ja yksityisten kaatopaikkojen välillä. Minä haluaisin myös tähän todellakin nyt arvioita, miten tämä vaikuttaa.

Ja sitten lopuksi: Minä kyllä ihmettelen täällä esimerkiksi monien keskustalaisten pitämiä puheenvuoroja, että joutuisasti ja nopeasti nyt tämä eteenpäin, on aika pieni vaikutus ja jouhevasti vaan mennään, koska nimenomaisesti on arvioitavissa, että nimenomaan pienten kuntien asukkaat, pienten kuntien yritykset tulevat tästä maksamaan lisää. Että tätäkö se kiire nyt on sitten?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Työryhmän mietinnöstä annetuissa lausunnoissa pidettiin jätelain ehdotettua muutosta pääosin perusteltuna ja tarpeellisena. Kriittisimmät puheenvuorot tätä lakiesitystä vastaan olen kuullut tässä salissa teiltä, ed. Pulliaiselta ja myöskin ed. Tiusaselta. Tätä on siis lausunnoissa pääosin pidetty perusteltuna ja myöskin tarpeellisena.

Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin sitten se, mitkä ovat nämä markkinat. Tässä on arvioitu, että kun otetaan mukaan vain yli miljoonan euron liikevaihdon yritykset ja kunnalliset jätelaitokset, niin kokonaisliikevaihto vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan jakautuu seuraavasti niin, että kunnallisten laitosten liikevaihto on 188 miljoonaa, yksityisten jäteyritysten 232, joista Lassila & Tilanojan ympäristöpalvelut ovat 137. Tämä on yhteensä 420. Elikkä muita toimijoita täällä myöskin on. Minusta ei ole oikein kohtuullista, että tällaisen perusteellisen selvityksen jälkeen ja asiantuntijalausunnon perusteella ryhdyttäisiin, ainakaan minun toimestani, arvioimaan, että tämä on epäonnistunut ja että mitä sitten. Minä lähden siitä, että tämä on onnistunut esitys ja että myöskin tämä poistaa ne epäselvyydet, jotka nykyisessä laissa ovat. Jos ongelmia sitten kaikesta huolimatta syntyy, niin siihen silloin puututaan. Mutta näillä tiedoilla minä en näe sellaisia hankaluuksia.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä tässä nyt vieläkin käytän puheenvuoron. Olen pahoillani, että tässä tulee monta.

Mutta minä nyt vielä korostan sitä, että kun tässä puhutaan tästä yksimielisyydestä valmistelussa ja Pesä-työryhmässä, niin kuten sanoin, Kuntaliittohan silloin esimerkiksi oletti, että tämä jäteveron uudistaminen kuuluu tähän pakettiin. Nyt se ei kuulu, siitä ei ole mitään takeita. Samaan aikaan Jätehuoltoyhdistyshän jätti tähän myös perustellun lausuman, jossa esitettiin tätä sopimusperusteisen poistoa sitten tästä osasta, mikä jää kuntien vastuulle, mikä voisi olla hyvin perusteltua juuri näiden monien ongelmien kanssa, mitkä tässä ovat tulleet ilmi.

Minä haluan vielä kysyä ministeriltä, koska tämä aikataulu todellakin askarruttaa minua. Nyt on tulossa tämä valtakunnallinen jätesuunnitelma julkiseksi kohta. Sen perusteella ollaan valmistelemassa kokonaisuudistusta. Onko siellä valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelijatyöryhmässä nyt yksimielisyys esimerkiksi tästä kuumasta perunasta, jonka nyt tämä osittaisuudistus tulee osaltaan ratkaisemaan, eli tästä sopimusperusteisesta suhteessa tähän kunnan keskitetysti kilpailuttamaan järjestelmään? Onko siellä yksimielistä nyt, että tältä pohjalta, vai onko tässä tosiasiassa se tilanne, että asiantuntijat ovat siitä eri mieltä? Nyt te ratkaisette tämän asiantuntijoiden puolesta tällä osittaisuudistuksella, joka tulee ohjaamaan kokonaisuudistusta tiettyyn suuntaan, koska täällä tehdään valinta ja sitten sanotaan, että eduskuntahan jo määritti tämän suunnan. Tämä kysymys on ollut hyvin kiistelty minun käsittääkseni jo pitkän aikaa. Eli onko nyt sitten tässä valmisteluvaiheessa, tässä toisessa prosessissa, mikä minusta menee oudosti tämän toisen prosessin rinnalla, kun niitten pitäisi mennä yhdessä, jotain yksimielisyyttä syntynyt?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisalle ministerille haluaisin todeta, että kun valtioneuvoston kanslian kautta tiedusteltiin, onko ympäristövaliokunnalla aikaa käsitellä tämä asia, ja kun vastauksenne oli positiivinen, että on aikaa, niin todellakin mehän varmasti käsittelemme tämän kaikella kunnioituksella mutta myöskin mahdollisimman perusteellisesti ottaen huomioon nämä eri näkökulmat. Toivon mukaan — se olisi todella hienoa — meillä olisi mahdollisuus käyttää valtakunnallista jätesuunnitelmaa myös sen käsittelyn yhteydessä ja näin ollen saisimme tästä sitten mahdollisimman hyvän mietinnön ja hyvän lainmuutoksen. Miten se nyt sitten valiokunnan käsittelyssä kulkee, sitähän me emme vielä tiedä.

Mitä tulee siihen, mihinkä ed. Pulliainen viittasi, niin kyllä näissä perusteluissakin ja tässä keskustelussa oli aika vahvat eväät myös pontevalle ponnelle, joka voidaan liittää tämän lain käsittelyn yhteydessä annettavaan mietintöön.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti.

En ymmärrä, miksi valtiovarainministeriö ei olisi hyvin suosiollinen tälle jäteverolakiuudistukselle, koska sehän lisäisi taas verotuloja, ja kun olemme keskustelleet valtiovarainministeriön edustajien kanssa, niin tästähän ei ole ollut kysymys ollenkaan vaan aikataulusyistä.

Kuten jo aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, niin nämä keskeiset ehdotukset ovat ohjanneet uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua. Nyt minulla tässä tähän hätään ei ole tarkkaa käsitystä aikataulusta, koska se täsmälleen valmistuu. Sen voin huomiseksi hoitaa. Arvostan, että ympäristövaliokunta kiireestä huolimatta on valmis tämän käsittelemään, ja tämän keskustelun perusteella on tietenkin enemmänkin kuin syytä käsitellä huolellisesti ja kuunnella riittävästi asiantuntijoita.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Siitä ei varmasti olekaan epäselvyyttä, etten esimerkiksi minä henkilökohtaisesti ole — ja varmaan uskon, että valtiovarainministeriökin ja hyvin moni toimija varmasti on — sitä mieltä, että on aivan oikein ja pitääkin tapahtua sen, että tämä vero ulotetaan myös yksityisille kaatopaikoille. Sitähän me olemme kiirehtineet jo vuosia, tätäkin uudistusta.

Mutta nyt korostan sitä, että koska tähän yh- teyteen valitettavasti sitä nyt ei pystytty liittämään ja tässä nyt aika pian kuitenkin vaalit tulevat ja hallitukset vaihtuvat — ja toivon, että moni hyvä ministeri jatkaakin sitten jnp. — meillä ei ole mitään takeita siitä, että nämä tulevat kulkemaan käsi kädessä. Meillä ei ole niitä. Juuri siksikin tämä aikataulu on varsin ongelmallinen. Tässä olisi monelta ristiriidalta ja tappelulta säästytty, kun olisi voitu malttaa se muutama kuukausi ja se hetki ja päättää, että okei, sitten kun meillä on varmuus verosta, huolehditaan se ja katsotaan vielä tämä sopimusperusteisen kohtalo näissä kunnallisissa, ja sitten lähteä tältä pohjalta, todellakin lähteä reippaasti, ripeästi ensi kauden alussa kokonaisuudistukseen. Tässä olisi ollut muitakin vaihtoehtoja kuin tämä repivä tie, ja olen siitä hyvin ikävissäni ja pahoillani, että tässä nyt tällaiseen repimiseen on jouduttu. Mielestäni kaikki seikat — taloudelliset, ympäristölliset, kustannuskysymykset, pienten kuntien ja kuntalaisten asema, aikataulut — vaan puoltavat sitä, että tämä tässä maassa ei ole kerta kaikkiaan looginen. Ei tässä ole montaa kuukautta jäljellä, ja minä todellakin ihmettelen tätä hoppua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Kyllä täytyy olla erittäin kova poliittinen sitoutuminen ja sopimus, että jälkikäteen tuotaisiin näin kriittinen, siis historiallisesti kriittinen veroesitys kuin jäteveroesitys yksityisiin kaatopaikkoihin liittyen, niin kuin nyt luvataan tuoda tänne. Olen hiukan skeptinen.