Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Viranomaisraportit vanhustenhoidon tilasta
kuohuttavat mutta eivät yllätä. Vanhuksia
ei ulkoiluteta, vaippoja ei vaihdeta, ja henkilökuntaresurssien
puute panee sitomaan vanhukset vuoteisiin. Mummoja kilpailutetaan
ja kärrätään paikasta toiseen.
Ministeri Risikko, taas kerran teiltä on kysytty, mitä aiotte
tälle asialle tehdä. Taas kerran te olette vastannut,
että onhan meillä laatusuositukset, mutta kun
kunnat eivät suostu niitä noudattamaan. Eiväthän
ne kunnat suostu niitä noudattamaan, kun ei ole kuntia
velvoittavaa lakia ja kunnilla ei ole riittävästi
rahaa palvelujen järjestämiseen.
Ministeri Risikko, te lupasitte vanhusvälikysymyksen
yhteydessä, että tuotte tänne eduskuntaan
ennen vaaleja lain vanhuspalveluista. Nyt näyttää siltä,
että lakia ei ole tulossa. Miksi te nyt olette lykkäämässä tämän
lupaamanne lain tuomista?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvä kysymys, kiitoksia,
ed. Erkki Virtanen. Joka tapauksessa teidän kannattaa nyt
kuitenkin katsoa se minun välikysymysvastaukseni sieltä.
Siellä olen sanonut nimenomaan niin, että ensi
kevään aikana tulee luonnos siitä, ja
se ihan oikeasti pitää paikkansa. Meillä ministeriössä ihan
siis kerta kaikkiaan päivittäin rakennetaan sitä lakia.
Se ei ole niitä maailman helpoimpia lakeja, koska sillä on
myös vastustajia. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä,
että se kannattaa tehdä juuri näistä syistä,
mitä mainitsitte.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Eilen kuulimme valiokunnassa, että toimikunta, joka
tämän on valmistellut, on sitä mieltä,
että sitä ei tule. Mutta jos te nyt olette sitä mieltä,
että se tulee, niin hyvä on. Mutta joka tapauksessa
me tarvitsemme sen lain, kuten vasemmistoliiton asiaa koskevassa
aloitteessa esitetään. Me tarvitsemme lain, jossa
oikeus hoivaan kotona laajennetaan hoivatakuuksi, jossa kunnat velvoitetaan nostamaan
kotihoidon määrää 20 prosentilla,
jossa säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen
hoidon mitoitus kirjoitetaan suositusten sijasta lakiin ja jossa
pitkäaikaishoidon asiakkaiden omien käyttövarojen
vähimmäismäärä nostetaan 90
eurosta 200 euroon. Jos teillä, ministeri Risikko, on aikataulullisia
tai muita ongelmia tämän lain aikaansaamisessa
ja teidän virkamiehillänne vielä enemmän,
niin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ystävällisesti
luovuttaa tämän teidän käyttöönne.
Oletteko valmiita käyttämään
tätä tarjousta hyväksi ja pitämään
huolen siitä, että vanhusten kohtuuton kohtelu
tässä maassa saadaan loppumaan?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Meillä on erittäin
hyviä vanhustenhoitopaikkoja, ja sitten meillä on
sellaisia, joita pitää kehittää.
On hieno asia, että me olemme saaneet valvonnan kautta
esille niitä erittäin hankalia tilanteita ja on
saatu ne erittäin hyvin luupin alle, ja nyt kehittäminen
jatkuu.
Nyt sitten, kun te sanoitte tuosta laista, pitää aina
muistaa se, että pelkällä lailla me emme
nyt ratkaise tätä ongelmaa. Siinä tarvitaan
monia, monia muitakin asioita, kuten osaamista, koulutusta, riittävästi
väkeä jne. Mainitsitte tuossa lain sisällöstä.
Otan mielelläni vastaan teidän kommenttinne ja
olen niistä kiitollinen, mutta meillä on kyllä hyvä työ meneillänsä,
ja me arvioimme sitä, mitä siihen tulee. Joitain
suosituksen tekstejä nostetaan lain tasolle, mutta ihan
kaikkia ei varmastikaan. Itse minä olen sitä mieltä näistä mitoituksista,
että kun niiden pitää aina perustua hoitoisuuteen
eli hoidon tarpeeseen ja ne ovat yksilöllisiä,
pakkaa olemaan niin, että niistä minimeistä tulee
maksimeja, jos ne laitetaan lakiin, eli pitää arvioida,
mitä laitetaan lakiin.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluiden kilpailutus voi johtaa mielettömän
huonoihin tilanteisiin. Esimerkki kunnasta, jossa vanhusten palveluasuminen
kilpailutettiin: Pienet paikalliset palvelukodit hävisivät
tämän kilpailun, ja voittaja oli pörssiyhtiö,
jolla ei ole paikkakunnalla edes rakennusta, josta vanhukset voisivat
saada sen uuden kodin. Vanhukset eivät pystyneet vaikuttamaan
siihen, että he voisivat turvallisesti asua kotonaan, ja
nyt tämä yhtiö saa Aran investointirahaa
ja kunnan osuutta investointeihin, eli säästöjä ei
tule kellekään ja vanhukset joutuvat elämään
turvattomasti. Ministeri Risikko, hyvä jos se laki tulee,
mutta olen kanssanne samaa mieltä, että lailla
ei tätä yksin hoideta. Miten saisimme järkeä tähän
ihmisläheisten palveluiden kilpailutukseen?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Hiltunen sanoo,
tässä meillä on ongelmia, ja onpa jopa sellaisia
tilanteita, että vanhus joutuu vaihtamaan jopa kymmenen
kertaa paikkaa aivan viimeisinä vuosinaan, ja eihän
tässä ole mitään tolkkua. Elikkä olemme
jo helpottaneet näitä meidän kilpailusäännöksiämme
sillä tavalla, että voidaan jatkaa niitä sopimuksia
eikä tarvitse jatkuvasti kilpailuttaa. On yritetty ottaa
huomioon se, että sosiaali- ja terveydenhuollon erityistilanteet pystytään
ottamaan huomioon. Mutta nyt sanoisin teille, hyvät edustajat,
jotka olette siellä kaupunginhallituksissa ja -valtuustoissa,
että kun te teette niitä sääntöjä kilpailutukselle,
kuinka paljon laatuun painotetaan, koska kunnat voivat ne itse tehdä,
niin kannattaa ottaa huomioon, ihan yhteisesti sopia siellä kunnassa,
että meillä painaa laatu näin paljon
ja raha näin paljon.
Annika Lapintie /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, te puhutte niin kauniisti,
mutta käytännössä nämä asiat
eivät kuitenkaan etene. Esimerkiksi laitoshoidossa meillähän
on hyvin sairaalamaista se hoito ja Suomessa käytetään
lääkkeitä kolme kertaa Tanskaan tai Ruotsiin
verrattuna, eli pahimmillaan vanhainkodeissa ihmiset ovat tokkurassa
ja sidottuina sänkyyn, ja näitä viimeisimpiä kauhuesimerkkejä on
siitä, että pitkäaikaiset avioparit sijoitetaan eri
laitoksiin. Eli ei se riitä, että toteatte, että asialle
pitäisi tehdä jotain. Teidän velvollisuutenne olisi
myös tehdä, ja tässä on nyt
ollut yli kolme vuotta aikaa ja mitään ei ole
kuitenkaan tehty. Aiotteko nyt tehdä asialle jotain?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on tehty
todella paljon. Voin toimittaa teille ihan niitä raportteja,
mitä on tehty. Otetaan esimerkki tuosta lääkehoidosta.
Meillä Fimea, meidän lääkehuoltomme
keskus, on tuottanut esimerkiksi sellaisen listauksen, jossa luetellaan
lääkkeet, jotka eivät ole yhteensopivia,
ja sieltä pystyy katsomaan nyt näitten vanhusten
lääkehoidosta, ovatko lääkkeet
yhteensopivia, ja poistamaan sieltä sopimattomia. Sehän
tarkoittaa sitä, että lääkehoito pitää suunnitella
lääkärin ja lääkealan
asiantuntijan yhteistyönä. Näitä tällaisia
lääkealan asiantuntijoita, jotka tekevät
lääkehoidon arviointeja, koulutetaan tällä hetkellä muun
muassa Kuopion yliopistossa. Monia asioita on tällä hetkellä tekeillä.
Yksi tietysti on tämä lääkehoito
ja myöskin se, että jokaisella vanhuksella olisi
lääkehoidon suunnitelma, ja sitä myöskin
Valvira valvoo.
Tuula Väätäinen /sd:
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoito on ollut huolenaiheena pitkän
aikaa, se oli jo viime kaudella. Mutta kun te aloititte toimintanne,
arvoisa ministeri, niin sanoitte moneen otteeseen, että vanhustenhuolto
täytyy saada kuntoon tällä hallituskaudella,
ja me olemme nyt sitten tässä tilanteessa.
Te äsken sanoitte, että vanhustenhuoltolaki
ei yksin korjaa asiaa, vaan sinne tarvitaan osaamista, koulutusta
ja riittävästi väkeä. Näihin
kolmeen asiaan ei mihinkään lakia tarvita. Voidaan lisätä koulutusta,
voidaan lisätä sitä, että ihmiset osaavat
ammattinsa paremmin, ja lisätä työntekijöitä vanhustenhuoltoon.
Mitä te olette näitten asioitten eteen tehnyt?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Jos katsomme valtionosuuksia näitten
kolmen vuoden aikana ja seuraavan vuoden, mitä nyt vielä olemme
tässä, niin mehän emme voi korvamerkitä valtionosuuksia, mutta
siellä perusteluissa on nimenomaan vanhustenhuolto ja vanhustenhuollon
henkilökunnan määrän lisääminen.
Koulutuspuolella olemme nimenomaan tuottaneet koulutussisältöjä ja korostaneet
sosiaali- ja terveysministeriöstä, että joka
ikisessä koulutusammatissa, oli missä tahansa
sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutusohjelmissa pitää olla
vanhustenhuoltoa, gerontologiaa ja geriatrista hoitotyötä.
Te nimenomaan psykiatrian ja mielenterveystyön huippuasiantuntijana
tiedätte myöskin sen, että meiltä on
nimenomaan esimerkiksi vanhuspsykiatriaan nyt, kun me erikoislääkärikoulutusta
rukkaamme, tulossa maininnat.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun te esitätte velvoitteita kuntien
päättäjille, niin asia on kuitenkin niin,
että eivät ne kuntien päättäjät
ole ilkeitä eivätkä tietenkään
edustajatkaan täällä ole ilkeitä ettekä tekään
ole ilkeä vanhuksille, mutta kun ei täällä äänestetä siitä,
sidotaanko mummoja vuoteisiin öisin vai ei. Sen sijaan
täällä äänestetään
veronkevennyksistä ja kuntien voimavaroista. Ne ratkaisevat
sen, pystyvätkö kunnat oikeasti tuottamaan niitä palveluita vai
eivät. Sen takia kysyn ministeri Kataiselta: Miten te aiotte
huolehtia siitä omalta osaltanne tämän
vielä jatkuvan kautenne aikana valtiovarainministerinä,
että ensi kaudelle voidaan turvata kunnille riittävät
valtionosuudet nimenomaan vanhusten huoltoon? Oletteko te valmis
tukemaan ministeri Risikon äsken esittämää näkemystä siitä,
että tällaista ikään kuin puolittaista korvamerkintää harrastettaisiin?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Olen ensisijaisesti kiinnostunut hyvinvointipalvelujen
rahoituspohjan turvaamisesta, siitähän tämä kaikki
lähtee. Jos meillä on vahva julkinen talous, niin
silloin kaikki tämä, mistä nyt on puhuttu,
on huomattavasti helpompaa. Me tarvitsemme tämän
kriisin jälkeen, joka ei siis vielä ohitse, kasvuhakuista
talouspolitiikkaa. Tarvitsemme sellaisia verouudistuksia, jotka
luovat jotakin uutta, ihan niin kuin 1990-luvun laman jälkeen.
Me menetimme silloin paljon, mutta teimme silloin oikeita ratkaisuja,
kiitos senaikaisille päättäjille, että silloin
Suomeen pystyttiin luomaan jotakin uutta. Tuli uusia yrityksiä,
tuli kasvuhakuisuutta, syntyi uusia työpaikkoja, ja siitä syntyi
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uusi tuleminen. Tämä on
se, joka tietenkin itseäni kiinnostaa, ja uskon, että itse
kutakin meitä kiinnostaa kaikkein eniten. Hyvinvointiyhteiskunta
on niin vahva kuin se hoitaa parhaimmalla tavalla heikoimpansa.