Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Viimeiset kaksi viikkoa on uutisvirrassa
vilahdellut vauraita henkilöitä ja yrityksiä,
jotka ovat verolainsäädännön
porsaanreikiä ja kansainvälistä veroshoppailua
hyväksi käyttäen luistaneet onnistuneesti
veronmaksusta. Vuosittaiset verotiedot muistuttivat jälleen,
että hyvällä kirjanpitäjällä voi
sumplia huomattavan verohyödyn. Kun tästä vasta
toivuimme, paljastukset Luxemburgin verottajan sopimuksista ryvettivät
myös suomalaisyrityksiä. Kyse on todennäköisesti
miljardien veromenetyksistä, jotka kansa luonnollisesti
maksaa palvelujen leikkauksina ja veronkorotuksina. Mitä hallitus
aikoo tehdä asialle?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula kiinnittää erittäin tärkeään
ja vakavaan asiaan huomiota. Haluan todeta sen, että tässä asiassa
edetään parhaiten — siis veroparatiiseissa
ja aggressiivisessa verosuunnittelussa, veronkierrossa — kansainvälisellä yhteistyöllä.
Tämän asian suhteen on tehty merkittävä määrä yhteistyötä Euroopan
tasolla. Meillä on automaattinen verotietojen vaihto ja pankkisalaisuus
pikkuhiljaa murtumassa Euroopassa, ja sitä kautta me pääsemme
kiinni tähän asiaan. Kysymys on vakavasta asiasta,
ja sen eteen pitää tehdä kaikki mahdollinen
myös kotimaassa harmaan talouden torjunnan yhteydessä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Agg-ressiiviseen verosuunnitteluun, tulomuunteluun ja
veroparatiiseihin liittyvissä skandaaleissa on toistuvasti
esiintynyt myös julkisia instituutioita ja merkittävässä yhteiskunnallisessa
asemassa olevia henkilöitä. On ministeriä,
vakuutusyhtiötä, työmarkkinajohtajaa
ja yleishyö-dyllistä säätiötä.
Syntyy väistämättä kuva, että aggressiivinen,
siis lain hengen vastainen, verosuunnittelu ei ole enää soololaji
vaan keskeinen ja vakiintunut osa bisneskulttuuria. Tästäkö johtuu,
että edes suoraan poliitikkojen ohjauksessa olevien instituutioiden
verojalanjälkiä ei saada puhtaiksi?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin
iso ongelma, noin 10—14 miljardia euroa tuloja Suomesta
siirtyy vuosittain veronkierron kautta veroparatiiseihin tai muihin
semmoisiin instituutioihin, joissa pystytään kiertämään
veroja. Euroopan mittakaavassa puhutaan tuhannesta miljardista vuosittain. Erittäin
iso ongelma, eikä tämä ole enää yksittäisiä tapauksia,
vaan kysymys on laajamittaisesta toiminnasta, jolla on satojen vuosien
historia. Tähän pitää puuttua,
niin kuin totesin, kansainvälisellä yhteistyöllä ja
vakavilla, vahvoilla toimenpiteillä.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tuohon hallitusohjelmaan, mitä kirjoitettiin
vuonna 2011, saatiin vasemmiston vaatimuksesta paljon näitä harmaan
talouden suitsimisesityksiä mukaan. Toki muutkin olivat
sen hyväksymässä. Mutta valitettavan
vähän niitä päätöksiä on
kuitenkaan mennyt eteenpäin. Esimerkiksi EU:n tasolla suunnitelmista
maakohtaisesta kirjanpidosta tai suunnitelmista vähimmäisveroasteesta
kyllä puhutaan, mutta hallitus on ollut aika laiska niissä.
Sen lisäksi asenteissa olisi paljon korjattavaa. Maanantaina
näimme Ylen MOT-ohjelman, jossa otettiin esille nimenomaan
Luxemburgin asema ja se, että lastensairaalaa rakentava
SRV-firma on hyödyntänyt näitä ratkaisuja
huomattavassa määrin. Paljon tehokkaampaa olisi,
kun yritykset maksaisivat ne veronsa, niin lastensairaalakin olisi
jo pystyssä ja toiminnassa.
Tämän asian yhteydessä presidentti
Niinistökin käytti aika kuvaavaa, opettavaista
venäläistä sananlaskua. Valitettavasti
siitä voidaan todeta, että kapitalisti ottaa kaiken
sen, mikä on irrotettavissa. (Puhemies: Aika!)
Aikooko hallitus puuttua asiaan?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ohjelma kulkee eteenpäin
suunnitellulla tavalla. Siellä on tullut paljon tuloksia
nyt tässä viimeisten vuosien aikana sen jälkeen,
kun se laitettiin liikkeelle. Sitä on tarkoitus jatkaa
2016:n jälkeen eteenpäin, kun nämä ohjelmat
ovat päättymässä. Hallitus tekee kyllä kaikkensa
näitten asioitten kuntoon laittamiseksi. Asia on vaikea,
niin kuin on todettu, tällä koko ilmiöllä on
satavuotinen historia.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä yleisin keinohan käyttää tätä aggressiivista
verosuunnittelua on se, että siirtohinnoitellaan yli ja näin
ohjataan varoja emoyhtiöön. Emoyhtiö voi sijaita
veroparatiisissa, ja tämä veroparatiisiyhtiö antaa
sitten tyttärelleen, esimerkiksi Suomessa toimivalle yritykselle,
lainoja, jotka ovat kovalla korolla. Nämä velkojen
korot voidaan siis vähentää Suomessa
ja näin käyttää tätä järjestelmää hyväksi.
Komission johdossa meillä on tällä hetkellä veroparatiisimies
Juncker, ja minä kysynkin oikeastaan hallitukselta, mitkä ovat
ne toimenpiteet, joita voidaan käytännössä ruveta
tekemään tämän aggressiivisen
verosuunnittelun suitsimiseksi.
Muistelen niin, että kun tämän vaalikauden hallitusta
kasattiin, silloin oli käsittelyssä hallitusohjelmaneuvotteluissa
aika paljon tällaisia asioita, (Puhemies koputtaa) jotka
olisi voitu viedä, mutta RKP julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan
ne torppasi sieltä pois. Arvoisa ministeri, onko tulkintani
oikea?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Rinne — vai? Niin, "arvoisa ministeri".
Kuka on arvoisa? Rinne aloittaa.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Se tiedetään, kuka on puhemies. — Haluaisin
todeta, että tällä hetkellä siirtohinnoitteluun
liittyen, sen epäkohtien torjumiseksi, on valmistelu käynnissä,
jolla voidaan sitten puuttua siihen ongelmaan, jossa nyt esimerkiksi
korkein hallinto-oikeus otti aikamoisen kannan tässä tämän
vuoden puolella.
Tärkeätä on läpinäkyvyys
näissä asioissa. Sen eteen myöskin tehdään
paljon työtä, sekä Eurooppa-tasolla että kotimaassa,
että saadaan läpinäkyviksi näitä prosesseja,
jolloinka niihin voidaan puuttua tehokkaammin.
Automaattinen tietojen vaihto Eurooppa-tasolla on tärkeä asiakokonaisuus
tämän asian eteenpäinviemiseksi. — Kiitos.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin RKP on kyllä sitä mieltä,
että harmaata taloutta pitää suitsia
kaikella mahdollisella tavalla, niin että edustajan väittämä ei
kyllä pidä paikkaansa — valitettavasti, ehkä edustajan
kannalta. Me olemme varmasti yhtä huolestuneita tästä tilanteesta
kuin te.
Hallitushan on erittäin vakavalla mielellä vienyt
harmaan talouden ohjelmaa eteenpäin. Me olemme tehneet,
niin kuin ministeri Rinne täällä totesi,
erittäin paljon tällä hallituskaudella.
Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmä astuu voimaan
nyt vuoden vaihteesta. Tarkoituksena on juuri se, että yhä enemmän
pystyttäisiin saamaan talousrikoksia ja talousrikollisia
kiinni ja voitaisiin keskittää voimavarat niihin
suuriin rikoksiin ja ehkä jättää sitten
joku pienempi kirjanpitorikos sivuun, jos henkilö myöntää,
että hän on syyllistynyt suurempaan rikokseen.
Se laki on hyväksytty (Puhemies koputtaa) täällä eduskunnassa,
ja se on hyvä asia.
Sitten käännetty todistustaakka on myös
harkinnan alla.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa puhemies! On arvioitu, että jos ulkomainen
työnantaja velvoitettaisiin suorittamaan ennakonpidätys
Suomessa tehdystä työstä ilman, että se
sitoo kiinni olevaa paikkaa tai Suomessa olevaa kiinteistöä,
niin pystyttäisiin pääsemään
noin 600—700 miljoonan vuosituottoon veroissa. Tällä päästäisiin myös
siihen tilanteeseen, että varsinkin rakennusalalla tultaisiin
samalle viivalle. Kyse olisi siis vain siitä, että ulkomainen
työnantaja suorittaisi ennakonpidätykset työstä,
joka Suomessa on tehty.
Toinen kohta olisi sitten konsernilainojen korkojen rajaaminen
EU- ja ETA-maitten ulkopuolelle meneviin maihin. On nähty,
että se tällä hetkellä on ehkä suurimpia
harmaan talouden reikiä, joita meiltä löytyy.
Onko teillä ministeriössä valmisteilla
minkäänlaista työtä näitten
kahden osalta?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä meillä on
useita erilaisia kokonaisuuksia näihin asioihin liittyen
harkinnassa, ja valmistelun käynnistäminen saattaa olla
ihan lähiviikkoina mahdollista näissä asioissa.
Totean myös sen, että tämä verokorttijärjestelmä rakennuspuolella
on tuottanut selkeästi hyviä tuloksia tämän
veronkierron suhteen ja näitten ennakonpidätysten
hoitamiseksi.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Suomalaisten yksityishenkilöiden
varallisuutta on eri syistä siirtynyt tai jäänyt
veroparatiiseihin arvioiden mukaan useita miljardeja euroja. Eduskunnan
verojaosto on edellyttänyt toimenpiteitä, joilla
näitä varoja voitaisiin saada paremmin Suomen
kansantalouden ja verotuksen piiriin. Yksi tällainen toimenpide
olisi tehokkaan katumisen säännöstö,
jossa yksityishenkilö voisi ilmoittaa varoja, jotka eivät
ole Suomen verotuksen piirissä, ilman että tästä seuraisi
nykyiseen tapaan rikostutkinta ja todennäköinen
vankeusrangaistus, vaan vain veronkorotus, verot ja korot näille
veroille. Tätä asiaa on ilmeisesti valmisteltu
valtiovarainministeriössä. Kysyn: millä aikataululla
esitys mahdollisesti tulee eduskuntaan ja minkä sisältöisenä?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Meillähän on tällä hetkellä semmoinen
systeemi, että jos jää kiinni tai selviää, että on
jättänyt ilmoittamatta veroja, siitä tulee veronkorotus.
Jos veronkorotus on vaihtoehtona, silloin ei tule lain mukaista
rangaistusseuraamusta. Jos on vakavasta asiasta kysymys, tulee rikoslain
mukainen seuraamus kysymykseen. Tämä läpinäkyvyys,
joka on lisääntymässä automaattisen
tietojen vaihdon osalta Euroopassa, ja toisaalta pankkisalaisuuden
murtuminen Euroopassa eri valtioitten omien päätösten
johdosta ovat johtamassa siihen, että näitten
selviämisessä päästään
eteenpäin.
On harkinnassa, on mietinnässä eduskunnankin
aloitteen pohjalta, voitaisiinko rakentaa tämmöinen
tehokkaan katumisen järjestelmä, joka joissakin
maissa on määräaikainen, väliaikainen toimenpide,
joissakin maissa pysyvä olotila. Tällä hetkellä valmistelussa
on malli, jossa oltaisiin väliaikaisessa toimenpiteessä,
ehkä vuoden mittaisessa toimenpiteessä, jossa
tästä rikosoikeudellisesta seuraamuksesta luovuttaisiin
sen vuoden ajaksi. Se on valmistelussa sillä tavalla, että siitä käytiin
viime viikolla neuvottelu oikeusministeriön kanssa ja asiaan
palataan lähitulevaisuudessa.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Ne suvut ja nimet, jotka ennen totuttiin
näkemään isänmaan eturintamassa,
ovat kunnostautuneet viime aikoina käpykaartissa, kiertäneet
verovastuita ja jättäneet hyvinvointivaltion rahoituksen eläkeläisille,
työntekijöille ja muille.
Minusta tämä edustaja Katajan, verojaoston puheenjohtajan,
lähestymistapa, jota käsittelimme täällä salissa
viime vuonnakin varsin paljon, on kyllä erikoinen sikäli,
että joka syyllistyy verorikokseen, kiinni jäämisen
tilanteen uhatessa ynnä muuta, voi ikään
kuin maksamalla päästä sen rikoksen rikosoikeudellisesta
seuraamuksesta. Te puhutte tehokkaasta katumisesta. Te käytitte
eduskunnassa sellaista vertausta, että jos karkkipussinkin
palauttaa kaupan kassalle, niin kyllähän se pitää antaa
anteeksi. Ei tämä ole ihan näin yksinkertaista.
Kyllä tässä on aika lailla moraalinen
ja oikeudellinen asenne kysymyksessä. Ei näissä asioissa
pidä lähteä, niin kuin täällä puhuttiin
aikaisemmin, että omatunto ostetaan hyväntekeväisyydellä.
(Puhemies koputtaa) Kyllä meidän pitää kantaa
yhteinen vastuu isänmaasta ja sen taloudesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kuulinko kysymyksen?
Eikö tämä ole oikea lähestymistapa?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Meidän yhteiskunnan moraali ja etiikka
edellyttää sitä, että kun on
säädetty rangaistava teko, niin siitä rangaistaan,
jos todetaan syylliseksi.
Mutta tässä tapauksessa nyt on kysymys siitä, että meillä on
kansainvälistä kokemusta, kansainvälistä näyttöä siitä,
että tämmöinen tehokas katuminen tuottaa
verotuloja, ja tässä tilanteessa, missä Suomi
tällä hetkellä on, kaikki on tarpeen.
Jos minä mietin sitä, että Ruotsissa
saatiin noin 100 miljoonaa euroa kokoon vuoden aikana sillä,
että mahdollistettiin tämä tehokas katuminen,
niin minusta sitä kannattaa harkita.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Yksi ongelma on myös se, että transaktioita,
jotka tapahtuvat veroparatiisien ja sitten maiden välillä,
ei veroteta millään tavalla. Tässä on
monta ongelmaa. Ei nähdä, miten raha liikkuu.
Toisaalta tämä mahdollistaa sen finanssipelin,
joka ajoi ensin finanssimaailman kriisiin, lamaan, joka sitten näkyy
valitettavasti tänä päivänä meidän
reaalitalouden lamana. Toisaalta me olemme myös harkinneet
voimakkaasti sitä, että voisi nimettömänä sijoittaa,
ja tällä hetkellä se on jo hallintarekisterien
kautta mahdollista ulkomaalaisille.
Itse asiassa kaksi kysymystä. Ensinnäkin:
nyt, kun on nähty tämä Junckerin peli,
Luxemburgin peli, eikö Suomen hallituksen pitäisi
muuttaa kantansa transaktioveroon? Toinen kysymys: Eikö pitäisi
nyt säätää lähdevero
nimettömille hallintarekisterissä oleville ulkomaisille
sijoittajille? Se peritään nyt, ja jos pystyy
näyttämään, että on
maksanut verot muualle, niin sitten se vero-osuus palautettaisiin,
(Puhemies koputtaa) ettei hallintarekisteriä pysty käyttämään
veronkiertoon.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Tämä transaktioverohan
on tällä hetkellä valmistelussa Ecofinin
puitteissa, ja siinä on 11 maata syvemmällä valmistelussa
mukana. Suomi seuraa tätä valmistelua tiiviisti,
ja tällä hetkellä näyttää hieman
siltä, että niiden 11 maankaan kesken ei ole löytymässä kovin
nopeasti yhteisymmärrystä siitä, miten
sitä lähdettäisiin toteuttamaan. Suomen
kannalta on tärkeätä, että seurataan
tarkkaan ja tarvittaessa ollaan valmiit arvioimaan tilannetta Suomen
näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella
ja järkevällä tavalla.
Tähän lähdeverokysymykseen en ota
tässä vaiheessa kantaa. Sitä mietitään,
harkitaan, olisiko tämä sellainen vaihtoehto,
jolla voitaisiin tähän tilanteeseen paremmin puuttua.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen veronkierto ja veroparatiisien toiminta
on todella iso ja laaja ongelma. EU-komissio on arvioinut, että EU-jäsenmaat
menettävät verotuloja vuodessa noin 2 000
euroa per kansalainen.
Sen ohella, että me puutumme aktiivisesti veronkiertoon,
myöskin verokilpailu EU:n sisällä on
erittäin suuri ongelma, ja mielestäni tämä julki
tullut Luxemburgin tapauskin kertoo ehkä enemmän
juuri siitä. Tästä syystä olisinkin
kysymässä, onko hallitus valmis edistämään
sitä kantaa, että EU-tasolla säädettäisiin
minimiyhteisöverokanta. Tällä hetkellähän
esimerkiksi Irlannissa yhteisöverokanta on 12,5 prosenttia.
Se on huomattavasti alle Suomen 20 prosentin. Uskon, että tällaisen
minimiyhteisöverokannan säätäminen
olisi myös Suomen ja suomalaisten veronmaksajien etu.
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Keskustelu veroista ja Euroopan unionista
osoittaa oikeastaan sen vaikeuden ja haasteen, jonka edessä me
olemme. Euroopan unionissa ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat
vapaasti. Rahapolitiikka on EU:n yksinomaista toimivaltaa, mutta
verotus on vahvasti edelleen kansallisvaltion käsissä,
ja hyvä niin. En usko, että lähdemme
sille tielle Euroopassa tai Suomessa, että tasoittaisimme
yritys- ja yhteisöverotusta samalle tasolle kaikissa jäsenmaissa. (Välihuutoja
vasemmalta)
Olette täysin oikeassa siinä, että verokilpailua myös
tällä saralla käytetään
hyväksi. Esimerkki: Suomi tiputti yritysverotuksensa noin
26:sta 20:een, kun se taas Ruotsissa oli siinä vaiheessa 22
prosenttia. Onko tämä fiksua verokilpailua Euroopan
tasolla, vaikea sanoa. (Vasemmalta: Ei!) Mutta en usko, että verotuspolitiikka
kokonaisuudessaan tulee missään vaiheessa EU:n
harmonisaation piiriin.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tartun edellisen valtiovarainministerin erittäin
tärkeään puheenvuoroon.
Todellakin, Euroopan kuvaan on astunut verokilpailu, jossa kilpailussa
eri tulolajit eräissä maissa käsitellään
verotuksessa ihan eri tavalla. Esimerkkinä tästä olkoon
Hollanti ja innovaatiotoiminnasta saadut tulot. (Tuija Brax: Juuri näin!)
Hollanti on laskenut veronsa muutamaan hassuun prosenttiin; nyt
en muista, oliko 5 vai 6 prosenttia näistä toiminnoista
syntyvät tulot. Mitä tästä seuraa?
Useat eurooppalaiset maat siirtävät varsinaista
innovaatiotoimintaa, joka on sitä kaikkein arvokkainta
toimintaa, Hollantiin ja tulouttavat ainakin sen toiminnan tulot,
mitkä siitä syntyvät, Hollannin kautta.
Jos joku on epäreilua kilpailua, niin tämäntyyppiset
toiminnat. Vastaavan tyyppisiä esimerkkejä löytyy
Belgiastakin. Toivon, että uusi valtiovarainministeri seuraa
sitä tietä, josta vanha valtiovarainministeri puhuu.
(Seppo Kääriäinen: Entinen!) — Entinen,
ei vanha, anteeksi. (Naurua)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja oliko teillä kysymys vielä?
Arvoisa puhemies! Nyt minä jätän
tämän valtiovarainministerin itsensä tai
pääministerin harkintaan. Jos he eivät
tästä tunnistaneet kysymystä, niin se
on vissi vastaus. (Naurua)
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tulkitsen edustaja Pekkarisen puheenvuoron
vahvasti EU-federalistisena, koska hän lähti ajamaan
ajatusta siitä, että pyrkisimme myös
veropolitiikassa tavalla tai toisella harmonisoimaan EU-tasolla.
(Välihuutoja)
Tässä oli oikeastaan kyse kahdesta maasta
eli Hollannista ja Luxemburgista. Siinä mielessä kysymys
osuu naulan kantaan, että nämä yritysverojärjestelyt,
joista tällä hetkellä keskustellaan, kohdentuivat
kahteen maahan. Yksi niistä oli Luxemburgissa, ja komissio
on nostanut kilpailupoliittisen kanteen Luxemburgia vastaan — kaksi yritystä,
Amazon ja Fiat — toinen niistä Alankomaissa, Starbucks,
ja sitten vielä itse asiassa Irlannissa Apple. Tavoitteena
on se, että yritys, joka tuottaa voittoa EU-maassa X, Y
tai Z, maksaa siitä voitosta veronsa siinä maassa,
missä se on sen tehnyt.
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää erottaa
kaksi asiaa nyt: harmonisointi ja toisaalta minimitaso verotuksessa.
(Eduskunnasta: Juuri näin, ihan oikein!)
Haluan todeta sen, että minun mielestäni on tärkeätä kansallisella
veropolitiikalla ja sopimuksilla huolehtia siitä, että epäreilu
kilpailu ei verotuksen kautta leviä. (Mauri Pekkarinen: Erinomaista!)
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Jotta tämä harmaan talouden
kitkentä olisi tehokasta, niin tarvitsemme siihen minun
mielestäni hyvin tehokkaan EU:n tukkimaan porsaanreiät, estämään
harmaata taloutta, tuomaan nämä prosessit läpinäkyviksi.
Ja mitä nyt on tapahtunut? EU:n komission puheenjohtaja
Juncker on tavallaan oman taustansa vuoksi sotkeutunut tällaisiin
järjestelyihin. Nyt olisin kysynyt teiltä, pääministeri
Stubb, joka tunnette EU:n hyvin: Voiko hän jatkaa tehtävässään?
Voiko EU uskottavasti toimia tässä veroparatiisien
vastaisessa taistelussa, harmaan talouden vastaisessa taistelussa tällä komission
kokoonpanolla?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Jean-Claude Juncker oli Luxemburgin
pääministeri ja valtiovarainministeri muistaakseni
19 vuotta. Tämä menettely, joka siis on laillinen
järjestely ja on myös olemassa tiettävästi
monessa muussa jäsenmaassa, oli olemassa silloin, kun Jean-Claude
Juncker oli Lux-emburgin pääministeri ja valtiovarainministeri. Varmasti
Euroopan parlamentissa tullaan käymään
vilkaskin keskustelu Jean-Claude Junckerin asemasta, mutta en pidä sitä tarkoituksenmukaisena,
että Suomen pääministeri eduskunnassa ottaa
kantaa siihen, voiko komission puheenjohtaja jatkaa vai ei. Jos
hän ei ole rikkonut lakia, niin en näe mitään
estettä sille, että hän jatkaa.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
puhuttu harmaan talouden torjunnasta. Otetaan ihan ruohonjuuritason
esimerkki, mitenkä sitä pitäisi tehdä.
Elikkä turhia sääntelyitä purkamalla
edesautetaan esimerkiksi yksityisyrittäjyyttä ja
estetään heidän lähtemistään
harmaan talouden tielle. Tässä on vajaan kuukauden
päästä itsenäisyyspäivä,
jolloinka moni täällä salissakin istuvista
kansanedustajista — ja melkein kaikki naispuolisista — käyttää kampaamopalveluja
hyväkseen ja mielellään itsenäisyyspäivänä laittaisi
hiuksensa nätiksi. Mutta kampaamot eivät saa olla
auki itsenäisyyspäivänä, elleivät sitten
ano erillistä lupaa 200 eurolla. Siihen 200 euroon saa
kyllä muutaman nätinkin kampauksen tehdä,
että nämä kustannukset tulisivat katetuiksi.
Elikkä houkutus on suuri lähteä tekemään sitten
tämäkin työ pimeänä.
Olisiko tässä jo semmoisen ihan käytännön
toimen paikka?
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Arvoisa puhemies! Meillähän on nyt hallituksen
asettamana käynnissä prosessi, jossa mietitään
tätä turhan sääntelyn purkamista,
ja uskon, että tämä asia tulee myös
siellä esille.