Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään, että poistetaan työeläkejärjestelmästä tämä varhennettu vanhuuseläke ja sitten toisaalta osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan 61 vuoteen vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneitten osalta.

Keskusta ei sinänsä vastusta näitä esityksiä. Pidämme näitä aivan tarkoituksenmukaisina. Nämä esitykset liittyvät tähän viime keväänä tehtyyn työurasopimukseen, mutta nämä esitykset eivät kyllä näitä työuria pidennä kovinkaan paljon, ainoastaan 0,1 vuodella, ja tässä yhteydessä haluan keskustan puolelta todeta sen, että nämä toimet, mitä hallituksella on työurien pidentämiseksi, ovat täysin riittämättömät. Se kävi ilmi tuolla valiokunnan keskustelussa, asiantuntijakuulemisissa. Näillä toimilla, mitä on esitetty, ei missään nimessä pystytä tavoittamaan sitä tavoitetta, joka hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on siitä, että vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta. Keskusta perää hallitukselta lisää toimia, kunnianhimoisempia lisätoimia, koko työuran, ihmisen elämänkaaren osalta, miten näitä työuria voitaisiin kasvattaa.

Huomasin tuossa juuri, että tänään oli julkistettu tieto näitten ikääntyneiden ihmisten työllisyysasteesta, ja se oli minusta erittäin positiivista. Kerrottiin näissä tiedoissa, että 55—59-vuotiaiden työllisyysaste on peräti 73 prosenttia, ja tämä on minusta rohkaisevaa. Tavallaan vetoamme siihen, että nyt tehtäisiin lisätoimia, ja sen vuoksi esitän tässä nytten hyväksyttäväksi vastalauseessa 2 esitetyn lausumaehdotuksen, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä toimenpideohjelman ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset työurien pidentämiseksi siten, että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 62,4 vuotta vuonna 2025."

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän edustaja Vehviläisen puheen sisältöä monelta osin hyvin pitkälle ja ymmärrän, minkä takia tuo lausumaesitys tehdään. Mutta nythän kannattaa huomata, että tässä hallituksen esityksessä kautta linjan eri eläkelaeissa ja -lajeissa ikä nousee pääsääntöisesti sen yhden vuoden, ja vaikka me määräisimme minkälaisen eläkelain tässä salissa, niin se ei kuitenkaan poista sitä, että aika moni jääpi eläkkeelle sen takia, että on kertakaikkisesti pakko.

Laeilla ei muuteta niitä ongelmia, mitä on suomalaisessa työelämässä jaksamisessa ja työyhteisöjen hyvin- tai paremminkin pahoinvoinneissa. Paremminkin pitäisi tämmöisen eläkepakon ja mekaanisen sääntelyn sijaan mennä joustaviin eläkeikiin, siihen, että voitaisiin olla osan aikaa eläkkeellä, osan aikaa työssä, itse valita paljon joustavammin se eläkkeellejäänti-ikä, ja minä uskon, että tämmöiset kannustimet myös jatkaisivat työuraa paljon paremmin kuin mekaaniset pakot. Oleellistahan ei niinkään ole työllisyys—työttömyys-tilasto, vaan se, mitkä ovat kansantalouteen tehdyt työtunnit kokonaisuudessaan.

Kaikista pahin seikka on tämä työkyvyttömyyseläkkeellejäänti-ikä ja se, kuinka kovat kustannukset siitä koko yhteiskunnalle lankeavat asianomaisen itsensä lisäksi, ja jos tähän ongelmaan ei kyetä puuttumaan, niin silloin kyllä tämä työurien pidentämisratkaisu jää aika lailla tyhjän päälle.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja työurien pidentäminen. Työelämää luvataan kehittää työssäjaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Myös työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon luvataan kehittää.

Käsillä olevassa hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että varhennettu vanhuuseläke lopetettaisiin ja oikeus osa-aikaeläkkeeseen alkaisi nykyisen 60 vuoden iän sijasta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Hallitusohjelmasta poiketen työelämän joustavuutta siis rajoitetaan. Esitys ei myöskään edistä työssäjaksamista eikä käytännössä edes edistä hallitukselle tärkeätä tavoitetta eli työurien pidentämistä.

Hallituksen esityksen tavoitteena on pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että ehdotettujen muutosten vaikutus eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen on verrattain vähäinen. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen oletetaan nousevan vain noin 0,1 vuodella. Esityksen todetaan myös olevan työeläkemenojen kannalta neutraali.

Vaikutukset yhteiskunnan kannalta ovat siis olemattomat. Yksilöiden näkökulmasta tilanne on kuitenkin toinen. Esityksen toteutuessa monet joutuvat vastoin tahtoaan ja jopa terveydentilansa vaarantaen jatkamaan työelämässä hallituksen tavoitellessa eläkkeellesiirtymisiässä 0,1 vuoden tilastollista kasvumerkintää.

Arvoisa herra puhemies! Huomionarvoista on myös se, että hallituksen esitys ei kohdistu oleellisempaan eläkeikiä nostavaan seikkaan eli työelämän laatukysymykseen. Asiantuntijat niin työntekijä- kuin työnantajapuolella ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että tehokkain keino nostaa yleistä eläkkeellesiirtymisikää olisi puuttua niihin negatiivisiin työympäristössä oleviin tekijöihin, jotka saavat ihmiset hakeutumaan eläkkeelle mahdollisimman pian mahdollisuuden aukeamisen jälkeen. Uskommekin, että ihmiset jäisivät töihin nykyistä huomattavasti pidemmäksi ajaksi, jos hallitus ja työmarkkinaosapuolet keskittyisivät tämänkaltaisten lakiesitysten sijasta pohtimaan työelämän laatukysymyksiä.

Työuria pidennettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työelämän joustavuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyisiä koskevasta selvityksestä käy ilmi, että Suomen työvoimapolitiikassa on painottunut pyrkimys kokoaikaiseen työllistämiseen ja tästä on seurannut se, että osatyökykyisistä on tullut pitkäaikaistyöttömiä, niin sanotusti vaikeasti työllistyviä. Osatyökykyisten lisäksi on suuri joukko sellaisia, jotka omasta elämäntilanteestaan johtuen haluaisivat tehdä osa-aikatyötä. Heidän työuriensa pidentäminen edellyttää muutoksia työvoimapolitiikassa. Työelämää on kehitettävä joustavammaksi, jotta muutkin kuin kokoaikaiseen työhön kykenevät pääsevät antamaan oman työpanoksensa.

Työurien pidentämisessä on myös syytä huomioida, että eläkeikään jaksavien määrä on melko alhainen. Hallituksen esityksen mukaan 62-vuotiaiden työllisyysaste on miehillä enää 47 prosenttia ja naisilla 45 prosenttia. Vuonna 2011 varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyi 62-vuotiaana noin 2 400 henkilöä, ja osa-aikaeläkettä puolestaan sai vuoden 2011 lopussa 27 506 henkilöä.

Arvoisa herra puhemies! On totta, että työllisyysasteen tulisi pysyä korkeana ja työuria tulisi saada jatkettua entistä pitempään, jotta yhteiskunta pysyisi liikkeessä. Tämän asian toteutumiseksi jatkossa tulisikin keskittyä nykyistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. On huolestuttavaa, että suomalaiset sairastuvat toimintakykyä rajoittavalla tavalla noin kymmenen vuotta ennen virallista eläkeikää. Kun Suomessa sairastumisikä on 54,4 vuotta, on se Ruotsissa 65,6.

Näillä perusteluilla ja viitaten mietinnön vastalauseeseen 1 ehdotan, että lakiehdotus hylätään.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttamisesta ja osa-aikaeläkkeeseen oikeuttavan ikärajan nostamisesta 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiltä noudattaa kuuliaisesti elinkeinoelämän, EK:n, tavoitteita. EK:n kestävä tavoite on ollut ajaa työeläkejärjestelmästämme alas kaikki varhaiseläkkeiden muodot. Lopullinen isku on luvassa todennäköisesti vuonna 2017, jolloin osa-aikaeläke aiotaan lopettaa kokonaan. Hallitus sanoo tavoittelevansa pidempiä työuria, mutta ajamalla alas osaeläkejärjestelmää menetetään yksi tärkeä henkireikä jaksaa pidempään työssä. Tuskin osun harhaan, kun ennustan, että alasajon seurauksena paine työkyvyttömyyseläkkeelle kasvaa. On mahdotonta käsittää, että hallituksessa on poliittisesti edustettuna koko vasemmisto ja ay-liike, jonka sitkeän kamppailun tulosta kaikki varhaiseläkkeet ovat olleet ja ovat. Kannatan hylkäysesitystä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vehviläisen tekemää lausumaehdotusta.