Suvi Lindén /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite liittyy kokoomuksen opintotukimalliin ja koskee tuloverolain 127 d §:n muuttamista liittyen opintolainan verovähennysmahdollisuuteen. Tällä hetkellähän on olemassa jokunen vuosi sitten, vuosi sitten, uudistettu opintotukilaki, jossa on käytössä tämä verovähennys, mutta se lähtee siitä, että tähän verovähennykseen kuuluu 2 500 euron omavastuu ja 30 prosenttia on mahdollisuus vähentää veroista. Kokoomus on omassa opintotukimallissaan, joka on 2003 esitelty, lähtenyt siitä periaatteesta, että opintotuen yksi osa-alue on opintolaina. Tällä hetkellä valitettavasti vain 30—40 prosenttia opiskelijoista ottaa lainaa, ja siihen on tietysti monia syitä, miksi tätä lainan ottamista pelätään. Kun lähdemme siitä, että laina on kuitenkin osa tätä opintotukea, niin silloin täytyy löytää niitä työkaluja, joilla kannustettaisiin sitten opiskelijoita ottamaan lainaa.

Me olemme lähteneet siitä, että riittävä kannustin tähän lainanottoon olisi se, että tässä verovähennysmahdollisuudessa ei ole omavastuuta ja se on puolet siitä lainan määrästä. Me ihan aidosti ja vakaasti uskomme siihen, arvoisa puhemies, että sillä on suuri merkitys, että ei ole tätä omavastuuta. Tällä hetkellä keskimäärin korkeakouluopiskelija ottaa lainaa vähän yli 5 000 euroa, ja jos ajatellaan, että siinä on ensin se 2 500 euron omavastuu ja sen jälkeen 30 prosenttia mahdollisuus vähentää, niin nykyjärjestelmän mukaan silloin vähän yli 800 euroa olisi se kannustin, verovähennysoikeus, sitten opiskelijalle, joka ottaa sen 5 300 euroa lainaa. Me lähdemme siitä, että ilman tätä omavastuuta ja sillä, että vähennysoikeus on 50 prosenttia, olisi vähän yli 2 600 euroa tämä verovähennys, joka sitten valtion tuloverosta valmistumisen jälkeen kymmenen vuoden aikana olisi mahdollista tehdä.

Tällä on ilman muuta fiskaalisia vaikutuksia. Lakialoitteemme mukaan kustannukset alkaisivat noin 2010 ja täydessä tehossaan purisivat 2015, jolloin 2007 opiskelunsa aloittaneet ovat valmistuneet; kustannukset olisivat noin 39 miljoonaa euroa. Mutta aivan varmasti myös se vaikutus, että on tällainen verovähennysmahdollisuus, kannustaisi sitten siihen työelämään pyrkimiseen ja työllistymiseen.

Aivan eri asia on, jos lähdetään miettimään koko opintotukijärjestelmämme peruselementtejä uusiksi ja lähdetään siitä, että opintolainaa ei enää lasketa osaksi tätä opintososiaalista kokonaisuutta. Me kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että laina on yksi osa sitä, ja sen vuoksi haluamme tällä lakialoitteella parantaa ja tehdä kannustavamman tästä verovähennystyökalusta, joka nykyisessä järjestelmässä on voimassa.

Kaiken kaikkiaan tässä salissa viime kevään ja tämän syksyn aikana on hyvin moneen otteeseen puhuttu opiskelijoitten opintososiaalisen aseman parantamisesta. Todella olisi toivottavaa, että eduskunta ja suomalainen yhteiskunta tässä vaiheessa, kun valtiontalouden raamit hieman enemmän antavat periksi kuin ehkä jokunen vuosi sitten, panostaisi siihen ehkä tärkeimpään pääomaamme elikkä osaaviin ja opiskeleviin nuoriin ja lähdettäisiin siitä, että todellakin toteutettaisiin, vaikka vasta seuraavalla hallituskaudella, se nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa oleva kirjaus, että opintotukijärjestelmää uudistetaan siten, että se takaa ja mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun silloin, kun opiskelijat näin haluavat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän on asetettu kilpaileva vaihtoehto opintorahan korottamiselle, ja näinhän voi tehdä, ja jokaisella puolueella on omat linjaratkaisunsa. Tässä olemme nyt tutustuneet siihen, mitä kansallinen kokoomus on meille tarjoamassa. Totean vain noin kustannuspuolelta, että samanaikaisesti vaaditte tuloverojen alentamista ja lisäätte sitten yhteiskunnan menoja. Nämä eivät ole oikein synkassa. Muutenhan tämä on ihan söpöä hommaa teiltä.

Suvi  Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Pulliaiselle kertoa sen, että tämä on osa kokoomuksen opintotukimallia. Meillä kuuluu siihen myös opintorahan korotus ja tulorajojen korottaminen. Ne ovat sitten eri paketissa, kun ne eivät kuulu tuloverolain alaisuuteen. Tämä verovähennysmalli alkaa fiskaalisesti vaikuttaa, kun kolmen neljän vuoden päästä ensimmäiset opiskelijat valmistuvat, jotka pääsisivät tämän järjestelmän piiriin. Aivan varmasti se, että mahdollistamme täysipäiväisen opiskelun, nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja varmasti edesauttaa tätä yhteiskuntaa, ja todellakaan näitä asioita ei voi punnita niin, että toisessa vaa’assa on tuloverojen alentaminen ja toisessa vaa’assa on esimerkiksi opintotuen korottaminen.