Herra puhemies! Isänmaa ei ole vain juhlapuheita, prenikoita ja paraateja, vaan isänmaa on sen ihmiset, sen kieli, kielet, sen kulttuuri. Ilman kieltä ei ole mieltä eikä myöskään isänmaata. Jos me tässä globaalissa maailmassa, tässä epävarmassa maailmassa unohdamme omat kielemme, niin me unohdamme myöskin omat juuremme. Me eksymme.

Herra puhemies! Siksi tuntuu oudolta ja käsittämättömältä, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta ollaan viemässä sen voimavarat, sitä ollaan kutistamassa hallituksen päätöksellä kolmanneksella. Kysynkin hallitukselta:

Miksi tämä sivistyksen lipunkantajaksi julistautunut hallitus tekee tällaisen päätöksen, joka on vahingollinen koko suomalaiselle kulttuurille?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiaan, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus on ollut keskustelun aiheena viime aikoina. Tärkeää onkin, että käydään keskustelua tämän tärkeän instituution merkityksestä. Sehän vastaa kotimaisten kielten huollosta ja meidän kieltemme kulttuuriperinnön säilyttämisestä.

Valtion tuottavuusohjelma on kovin haastava koko opetusministeriön hallinnonalalla, ja ei voi välttyä siltä, että myöskin Kotukseen nämä tuottavuusohjelmavaateet kohdistuisivat, ja tiedän, että tämä on aika haastavaa Kotuksen osalta. Olenkin asettamassa työryhmää, jossa yhdessä katsoisimme, minkälaisia tuottavuusvaateita voi Kotukselle asettaa, jotta tuottavuusohjelmasta huolimatta voimme Kotuksen tärkeät toiminnot säilyttää. Eli tämän tutkimuskeskuksen perustoiminnot tullaan säilyttämään, siihen hallitus on vahvasti sitoutunut.

Herra puhemies! Olen omistanut elämäni kielelle. Yritin kuunnella ja ymmärtää, mutta miten tahansa kuuntelin, en ymmärtänyt enkä ymmärrä vieläkään: jos hevoselta viedään yksi jalka, se on kolmijalkainen hevonen, ja kolmijalkainen hevonen ei juokse yhtä hyvin kuin nelijalkainen hevonen. Toisin sanoen, eikö hallitus ole nähnyt ajan merkkejä? Kun kieli kuihtuu, sammuu, loppuu, siellä alkaa yksinäisyys, siellä alkaa väkivalta. Nämä merkit ovat pitkään olleet ilmassa. Eikö hallitus todellakaan ole nähnyt, huomannut näitä merkkejä?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kuten vastauksessa totesin, Kotuksen tehtävät ovat erittäin tärkeitä, ne ovat aivan elintärkeitä. Sehän vastaa kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin, sekä meidän vähemmistökieltemme romanikielen, saamen kielen ja myöskin kotimaisen viittomakielen kielenhuollosta ja kieliperinteen säilyttämisestä. Todellakin tässä uudessa haastavassa tilanteessa on hyvin tärkeää, että arvioidaan, miten tämä organisaatio toimii ja millä tavalla myöskin tuottavuusvaateita voidaan siihen kohdistaa ilman, että näitä perustoimintoja millään tavalla vaarannetaan.

Tapaan Kotuksen johdon joulukuun alussa, ja yhdessä asetamme työryhmän. Olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä työ saadaan hyvin hyvässä yhteisymmärryksessä tehtyä.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Sopinee kai, että laajennan tätä keskustelua myös kotimaisten kielten opetukseen, ainakin lyhyesti.

Äskettäin on todettu, että yhä useampi suomenkielinen oppilas jättää kirjoittamatta ruotsin: tänä vuonna neljäsosa, kolme vuotta sitten vain 10 prosenttia. Samoin voidaan todeta, että vaikka ruotsinkielisten ylioppilaiden keskuudessa 90 prosenttia kirjoittaa suomen edelleen, yhä useampi valitsee helpomman eli b-kokeen. Sekin on kielteinen kehitys tavallaan. Nyt viimeksi Lukiolaisten liiton kokous on todennut, että vaaditaan kielten opinnoissa valinnanvapautta myös kotimaisissa kielissä. Eli kysyn opetusministeriltä:

Miten ministeri ja hallitus reagoivat tällaiseen, minusta kielteiseen kehitykseen?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ruotsin kielen kirjoittaminenhan tuli vapaaehtoiseksi ensimmäistä kertaa syksyllä 2004. Siinä yhteydessä kun valtioneuvosto teki päätöksen siitä, että ruotsin kielen kirjoittaminen on vapaaehtoista, tehtiin myöskin päätös siitä, että sen vaikutuksia seurataan 7 vuoden välein. Kun hallitus hyväksyi jouluna opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, niin siellä vahvistettiin vielä myöskin se, että tämän päätöksen vaikutukset arvioidaan vuonna 2010.

Mutta samaan aikaan kuin ruotsin kielen kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi päätettiin myöskin siitä, että opetusministeriö ja Opetushallitus tekevät toimia sen eteen, että ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksia parannettaisiin ja ennen kaikkea ruotsin kielen opiskeluun kannustettaisiin. Meillä on nyt erilaisia toimenpiteitä, joilla esimerkiksi kannustamme siihen, että suomalaiset oppilaat valitsisivat ruotsin kielen nykyistä aikaisemmin. Tuomme myöskin kielikylpyjä ja kielisuihkuja, mutta tässä toiminnassa on varmasti tehostamisen varaa. Mutta ruotsin kielen asemaa ei tällä vaalikaudella tulla millään tavalla muuttamaan.

Arvoisa herra puhemies! Murteet, nimistö, nämähän ovat rikkautta kauniissa kotimaassamme, mutta EU:n sylttytehtaalta tulee integraatiota, direktiiviä, sanktiota. Kansa on ymmällään, mitä nämä tällaiset ovat. Eikö pikemminkin tällaisena aikana, kun perusarvot nousevat, pidä satsata kieleen ja mieleen ja sivistykseen ja päinvastoin lisätä resursseja nimenomaan kotimaisen ilmaisuvoiman, välittämisen, rakkauden, huomioon ottamisen parantamiseksi eikä kutistaa ja ajaa tällaista neuvontaa alas? Tämmöinen on väärää säästämistä, se on Suomen kansan kulttuurista nipistämistä ja supistamista. Eikö nyt kokoomus pitkän linjan isänmaallisena puolueena voi tällaiselle mielettömyydelle panna topin?

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, missään nimessä Kotuksen toimintoja ei olla ajamassa alas. Päinvastoin tulen asettamaan vielä ennen joulua työryhmän, jossa yhdessä katsotaan niin työryhmän kokoonpano kuin myöskin työryhmän toimeksianto. Tavoitteena on juuri katsoa, millä tavalla niihin haasteisiin, jotka tällä hetkellä kohdistuvat Kotukseen, vastataan ja minkä tyyppisiä tuottavuusvaateita voidaan Kotukseen kohdentaa. Koska valtion tuottavuusohjelma kohdistuu kaikkiin toimenpiteisiin, mitä opetusministeriön hallinnonalalla on, ei voi olla niin, että Kotus jää näiden ulkopuolelle. Mutta aivan selvää on, ja sen vakuutan koko eduskunnalle, että ne toiminnot, joista Kotus vastaa, kotimaisten kielten kielenhuolto ja kieli-, kulttuuriperinnön säilyttäminen, tullaan kyllä turvaamaan. Sen voin tässä luvata, ja siihen hallitus on kyllä sitoutunut.

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaan listasta puuttui yksi kotimainen kieli, karjalan kieli, joka on suomen kielen läheisin sukukieli. Sen statusta ei ole vahvistettu perustuslain säätämisen yhteydessä eikä Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen yhteydessä. Kuitenkin sitä puhuu Suomessa Joensuun yliopiston mukaan 5 000 suomalaista ja ymmärtää ehkä 20 000.

Arvoisa pääministeri! Karjalan Kielen Seura on käynyt teidän luonanne ja pyrkinyt siihen, että karjalan kielen status vahvistettaisiin. Eikö nyt olisi jo aika tehdä se?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Koskee tietysti opetusministeriötä, vai oikeusministeriötäkö tämä koskee? Mutta olen saanut karjalan kielen edistäjiltä kyllä idean ja toiveen. Se oikeastaan ideassa oli minusta yllättävintä, kuinka suuri joukko suomalaisia on kuitenkin karjalan kielen ja ainakin sen alkeiden hallitsijoita. Tarvetta kielen vahvistamiselle ja ylläpitämiselle on olemassa.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Kysyjä, ed. Söderman, on aivan oikeassa siinä, että Suomen perustuslaissa ei tämmöistä mallia ole otettu käyttöön ylipäätänsä, että erikseen lueteltaisiin tiettyjä vähemmistökieliä. Valtioneuvoston kansliasta on oikeusministeriöön oltu yhteydessä, ja me olemme taustamuistiota asiassa kirjoittamassa, mutta näyttää siltä, että karjalan kielen elvyttäminen, sen arvostaminen, sen koulutuksen jatkaminen ei ole ensisijaisesti hoidettavissa perustuslain sanamuotoja muuttamalla, vaan se on nimenomaan aitoa opetus- ja kulttuuritointa, eikä niinkään juridisen aseman muuttaminen auta tätä asiaa. Se olisi todella iso muutos koko valittuun linjaan, jos Suomessa alettaisiin luetella yksittäisiä vähemmistökieliä. Ruotsissa tämän kaltainen lainsäädäntö on käytössä.

Arvoisa puhemies! Pääministerin olisi varmaan kannattanut vielä vastauksessaan muistuttaa, että viime viikolla julkistettiin suomi—karjala-sanakirja. Mutta pääministeri on kyllä tietoinen, ja lupaan sen kyllä hänelle toimittaa mahdollisimman pian.

Mutta korvaani särähti, kun ed. Tabermann mainitsi kysymyksessään, että viedään voimavarat. Ei viedä "voimavarat" vaan viedään "voimavaroja", siis tarvitsemme tietenkin kielenhuoltoa, myöskin täällä. Sen takia kysymys oli tavattoman perusteltu, ja haluan vain huomauttaa, että suomen kieleen tulee kaiken aikaa uudissanoja ja suomen kielihän on, niin kaikki muutkin kielet, kulttuurin perustana.

Opetusministeri Sarkomaa, te edustatte sivistyspuolue kokoomusta. Ainakin se itseään sellaisena pitää. Nyt kysynkin, eikö nyt kannattaisi ajoissa perääntyä tästä hankkeesta, ajoissa perääntyä, koska ei tämä hanke tule menestymään kuitenkaan. Jos eduskunnan ilmapiiriä ja tunnelmaa voi yhtään aistia, niin täällä kannetaan kielenhuollosta huolta ja halutaan huolehtia siitä, että rahoitus tämän keskuksen ylläpitämiseen ja säilymiseen turvataan myöskin jatkossa. Tämä on aivan väärä aika, ministeri Sarkomaa, tehdä tällaisia ratkaisuja. Kysynkin, (Puhemies: Nyt minuutti onkin kulunut!) eikö nyt olisi jo hyvä aika ilmoittaa, että te työryhmän sijaan peräännytte tästä. (Puhemies: Ed. Laukkanen, minuutti on kulunut!)

Herra puhemies! Olen äärimmäisen kiitollinen rakkaalle ed. Laukkaselle tästä kielenhuollollisesta pienestä pienestä opastuksesta. Olenkin kaivannut sellaista jo pitkään, monta vuosikymmentä.

Ed. Laukkaselle vaan sen verran, että kun viedään voimavarat, se merkitsee sitä, että lamaannutetaan, siis voimavaroja saattaa vielä jäädä, mutta käytännössä toiminta ei enää ole sellaista, että se voi hoitaa sen tehtävän, mitä varten jokin laitos on perustettu. Tämä nyt sellaisena pienenä sisällöllisenä tarkennuksena, jotta ed. Laukkanen saa oman kielioppinsa kuntoon. (Naurua)

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kyllä haluan tässä todeta ed. Laukkaselle, että hallitus on sitoutunut valtion tuottavuusohjelmaan, ja juuri sanoitte, että te peräännytte tästä hankkeesta. Voin vakuuttaa, että opetusministerinä tulen huolehtimaan siitä, että ne Kotuksen toiminnot — meidän kotimaiset kielet, vähemmistökielet, niiden kielenhuolto ja kulttuuriperinnön säilyttäminen — ovat ne toiminnot, jotka tullaan turvaamaan. Mutta valtion tuottavuusohjelma kohdistuu koko valtionhallinnon toimialoille, ja on ihan aivan selvää, että on arvioitava myöskin se, millä tavalla tuottavuusohjelma kohdistuu Kotuksen toimintaan.

Kuten sanoin, arvoisa puhemies, tulen asettamaan työryhmän, joka arvioi, minkälaisia tuottavuusvaateita Kotukseen voidaan kohdistaa, jotta toiminnot voidaan turvata. Mutta on erittäin hyvä, että tästä asiasta keskustellaan, koska huoli on todellakin yhteinen. Tuottavuusohjelma on todella haastava erityisesti opetusministeriön hallinnonalalla.

Arvoisa puhemies! Kyselytunti kyselytunnin jälkeen aina palataan tuottavuusohjelmaan, ja kyllä sitä pitää alkaa pikkuhiljaa kutsua pikemminkin työttömyysohjelmaksi tai alasajo-ohjelmaksi. Nyt tiedämme jo, että tuottavuusohjelman nimissä ollaan ympäristöhallinto ajamassa alas, työvoimatoimistoissa ollaan siirtämässä osa työntekijöitä tiskin takaa tiskin eteen työnhakuun ja nyt työsuojelupiireiltä ollaan viemässä resursseja, jolloin harmaa talous saa entistä enemmän valtaa. Mutta samalla hankkeella perustellaan myös sitä, että kotimaisten kielten tutkimusta ollaan ajamassa alas. Se on kyllä kohtalokasta koko meidän kulttuuriperinnöllemme.

Kysynkin, ministeri Sarkomaa, kun te sanoitte, että tämä tuottavuusohjelma ei millään tavalla vahingoita Kotuksen toimintamahdollisuuksia, oletteko todella tosissanne, että se, että leikataan henkilökuntaa rajusti pois, ei millään tavalla vaikeuta toimintamahdollisuuksia.

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Sanoin, että olen sitoutunut siihen, että ne keskeiset toiminnot, joista Kotus vastaa, tullaan turvaamaan, ja totesin myöskin, että tulen asettamaan työryhmän, joka arvioi, minkälaisia tuottavuusvaateita voimme Kotukseen kohdistaa, jotta tämä lupaus pitää. Selvää on, että kun tuottavuusvaateet kohdistuvat koko valtionhallintoon, niin kaikki toiminnot täytyy arvioida. Monella tapaa, esimerkiksi yhteistyötä lisäämällä ja rakenteita uudistamalla, päästään kestävämpään tulokseen sillä tavalla, että Kotus pystyy tulevaisuudessa toimimaan entistä paremmin. Tähän olen sitoutunut, ja todellakin, arvoisa eduskunta, tuo työryhmä tullaan asettamaan ihan lähipäivinä yhteistyössä Kotuksen kanssa.

Ärade talman! Minister Sarkomaa hänvisade till språkbadsundervisningen här för en stund sedan, och erfarenheterna av språkbadsundervisningen är väldigt goda. Jag frågar: Är regeringen beredd att utvidga språkbadsundervisningen och också ge speciellt stöd åt de kommuner som åtar sig den här verksamheten?

Kielikylpyopetuksen kokemukset ovat erinomaisia. Ne osoittavat, että lapset ja nuoret sen avulla helposti oppivat toisen kotimaisen kielen. Samalla se edistää useampien kielten oppimista. Kysynkin:

Onko hallitus valmis laajentamaan kielikylpyopetusta suomen- ja ruotsinkielisille lapsille ja koululaisille ja suuntamaan niille kunnille, jotka järjestävät kielikylpyopetusta, erityistä tukea?

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Silloin kun päätös tehtiin siitä, että ruotsin kielen kirjoittaminen tulee vapaaehtoiseksi, samaan aikaan tehtiin valtioneuvoston päätös, jossa oli useita toimia, joilla pyritään edistämään ruotsin kielen opetusta, sen opetuksen laatua, suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteistyötä, ja tässä yhteydessä olivat myöskin nämä kielikylvyt ja kielisuihkut, ja tätä ohjelmaa tullaan viemään eteenpäin.

Mutta selvää on, että tällä vaalikaudella täytyy arvioida, millä tavalla esimerkiksi Toki-ohjelmassa on menty eteenpäin. Siinä yhteydessä myöskin arvioidaan, millä tavalla voimavaroja voidaan suunnata. Uskon kyllä, että Perusopetus paremmaksi -ohjelman eli Pop-ohjelman kautta voimme myöskin suunnata lisäresursseja kielten opiskeluun ja myöskin ruotsin kielen opiskeluun kannustamiseen ja sitä kautta myöskin kielikylpyihin, kielisuihkuihin.