Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on mielikuvien mestari, erityisesti pääministeripuolue on siinä kunnostautunut. Tämä lakiesitys on jälleen kerran osoitus siitä, että hallitus pelaa mielikuvilla eikä toteuta itse lupaamiaan uudistuksia.

Marraskuun alussa me oppositiota myöten kiittelimme hallitusta siitä, että kotimaisen polttoaineen kilpailukyky tulee paranemaan, kun itse pääministeri näin ilmoitti. Kerrottiin, että metsähakkeen tukea korotetaan ja turpeen verotusta alennetaan niin, että kotimainen polttoaine menee kivihiilen edelle. Kuinka kävi? Saimme alkuun ruveta kuulemaan huhuja siitä, että metsähakkeen tukiehtoja muutetaan niin, että sieltä runkopuu poistuisi metsähakkeen tukikohteena kokonaan eli jäisivät vain latvukset ja kannot jäljelle. Kun tiedämme, miten esimerkiksi EU:n päässä suhtaudutaan kantoihin energiana, niin tämä ratkaisumalli olisi ollut täysin kestämätön.

No, kun hallitus väen väkisin ilmeisesti ei halua sitä metsähakkeen käyttöä lisätä, vaikka se takaisi sen, että saisimme purettua ensiharvennusrästejä, joita on 600 000—700 000 hehtaaria odottamassa, saisimme tuhansia työpaikkoja Suomeen, saisimme mahdollisuuden innovaatioiden ja teknologian kehittymiseen, niin että saisimme vientiä, eli kun hallitus ei ilmeisesti tätä halua, niin se jätti uudistuksen puolitiehen. Toki se tekee vuodelle 2015 sovitun muutoksen, alentaa turpeen verotason 3,4 euroon megawattitunnilta 4,9:stä, ja sen mukana sitten metsähakkeen tuen korotus tulee, mutta ei vie loppuun sitä lupaamaansa asiaa, että nämä jo tehdyt leikkaukset perutaan ja kotimaisen polttoaineen kilpailukyky turvattaisiin.

Metlan laskelmien mukaan pienpuun korjuupotentiaalia voidaan rankakorjuuna nostaa tasolle 6,2 miljoonaa kuutiota vuodessa ja kokopuuna tasolle 8,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Eli ei tarvitse jännittää sitä, riittääkö meillä metsässä raaka-ainetta kuituun ja energiaan — sitä riittää. En ymmärrä, miksi kokoomus on ruvennut tässä asiassa ottamaan takapakkia ja arssiloimaan, että puu ei ehkä joka paikkaan riittäisikään. Meidän metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa — itse asiassa 104 miljoonaa kuutiota viimeisen inventoinnin mukaan — ja sieltä totisesti riittäisi käyttöön tavaraa lisää.

Metlan tilastojen mukaan sekä käyttömäärältään että kasvupotentiaaliltaan merkittävin energiapuujae on nimenomaan pienpuu eli pieniläpimittainen runkopuu. Haluankin, että nyt kun näitä säännöksiä sitten aletaan valmistelemaan tälle ehkä mahdolliselle seuraavalle muutokselle, johon enää nyt ei sitten välttämättä uskallakaan luottaa, niin täytyy ehdottomasti olla niin, että se pienpuu siellä on mukana ja tästä säännöstöstä ei tehdä myöskään sellaista, etteikö sitä pystyisi valvomaan. Tiedämme, että kokopuun korjuu on menetelmänä erittäin kannattava ja mahdollistaa energiapuun käytön lisäämisen ja mahdollistaa uutta teknologiaa. Sitä ei pidä poissulkea missään tapauksessa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteet ovat hyviä ja tärkeitä: kivihiilen käyttöä pitää vähentää ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä vastaavasti lisätä. Vihreät jakavat nämä tavoitteet. Olemme tehneet töitä niitten eteen hallituksessa ja teemme töitä niitten eteen nyt oppositiossa. Olemme eri mieltä lähinnä siitä, mitkä ovat parhaita keinoja näitten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksessa toivoimme ja pyysimme ja melkein vaadimmekin toistuvasti lisätoimia kivihiilen käytön nujertamiseksi ja kotimaisen uusiutuvan energian vauhdittamiseksi. Tämän voi helposti todeta vaikka eduskunnan pöytäkirjoista.

Yli vuosi sitten esitimme kymmenen kohdan paketin keinoista, joilla tavoitteeseen voitaisiin päästä. Esitimme verotuksen hienosäätämistä niin, että sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kotimainen energia pärjäisi paremmin kisassa tuontikivihiilen kanssa. Esitimme metsähakkeen tukeen pientä korjausta, joka auttaisi ennen kaikkea nykyisen kaltaisissa oloissa, jolloin päästöoikeuden hinta on alamaissa, ja parantaisi metsähakkeen asemaa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Esitimme myös sitä, että Suomi toimisi aktiivisesti EU:ssa EU:n päästökaupan korjaamiseksi, jotta sitä kautta saataisiin vauhditettua uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja jarrutettua vastaavasti tuontipolttoaineiden käyttöä. Valitettavasti näitä päästökaupan korjaustoimenpiteitä on itse asiassa osa suomalaisistakin europarlamentaarikoista vastustanut, vaikka juuri ne ovat aivan ratkaisevan tärkeitä.

No, nyt hallituksen esityksessä on valittu toisenlainen lähestymistapa. Näkemättä tarkkoja laskelmia käsitykseni on, että valittu lähestymistapa tulee valtiontaloudelle kalliimmaksi kuin tämä vihreiden esittämä malli ja että se myös lisää päästöjä suhteessa vihreiden esittämään malliin. Toki tarkkaa vertailua ei ole voitu tehdä, mutta tämä on tietoni sen perusteella, mitä hallituksen esityksestä ja tästä meidän vaihtoehdostamme on pääteltävissä. Pulmallista hallituksen esityksessä on se, että tukitoimia kohdennetaan juuri turpeeseen, vaikka järkevintä olisi keskittyä edistämään nimenomaan kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja sitä kautta auttaa vähentämään tuontipolttoaineiden käyttöä.

No, hallituksen esityksessä todetaan myös, että kivihiilen veropohja on kasvanut 15 prosenttia 2011—2013. Kiinnostavaa kyllä, hallituksen esityksestä ei käy ilmi, mitä on tapahtunut sen jälkeen, joten luen sen teille Tilastokeskuksen tiedotteesta: "Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tämän vuoden tammi—syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan." Eli tämän vuoden alkupuolella kivihiilen käyttö on vähentynyt selvästi enemmän kuin mitä tässä hallituksen esityksessä viitataan sen aiemmin, parin viime vuoden aikana, lisääntyneen. Pitkällä aikavälillä kehitys on ollut samansuuntainen eli vähenevä. "Viimeisen kymmenen vuoden tammi—syyskuun keskiarvoon verrattuna kivihiilen kulutus oli nyt noin 21 prosenttia pienempää" — jälleen Tilastokeskuksen tiedoista lainaus.

Siis pitkällä aikavälillä kivihiilen käyttö Suomessa on vähentynyt. Vihreät haluavat tietysti kiihdyttää kivihiilen alasajoa. Meidän kannattaa tehdä kaikki voitavamme, jotta kivihiilen käyttö vähenisi vielä paljon enemmän ja nopeammin, mutta haluamme tehdä sen nimenomaan vauhdittamalla kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä, ei turpeen.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Se taisi olla jo lokakuun alussa, kun saimme tuon pääministerin ilmoituksen energiapolitiikasta. Siinä yhteydessähän pääministeri Stubb teki tämän turpeen veron alentamista ja metsähakkeen tuen korottamista koskevan lupauksen. Nyt sitten viime torstaina oli aika suuri yllätys, kun tästä vain osa esitettiin eduskunnalle — luulimmehan yleisesti, että palataan sille pääministeri Kataisen hallitusta edeltäneelle tasolle eli alennetaan turpeen vero sille tasolle, millä se oli ennen pääministeri Kataisen hallitusta, ja nostetaan vastaavasti sitten tätä metsähakkeen syöttötariffia.

No, nyt sitten hallituspiireistä on kuulunut, että tämä loppuosa esityksestä annettaisiin ehkä tammikuussa 2015, mutta siinä yhteydessä sitten ilmeisesti metsähakkeen määritelmää muutettaisiin ratkaisevasti huonompaan suuntaan teollisuuden vaatimalla tavalla. Hallitus ja elinkeinoministeri Vapaavuori ovat kuunnelleet erittäin herkällä korvalla metsäteollisuuden perinteisiä voivotuksia teollisuuden puuraaka-aineen saannin turvaamisesta. Todellisuudessa on tietenkin kysymyksessä pelko siitä, että energiapuun jonkin verran lisääntyvä kysyntä voisi johtaa teollisuuden käyttämän puun hinnan nousuun. Olisihan teollisuuden mielestä tietenkin väärin, jos jo noin neljännesvuosisadan nimellisestikin käytännöllisesti katsoen samana pysynyt kuitupuun hinta nousisi. Teollisuus on vaatinut, että metsähakkeen syöttötariffi pitäisi rajata kohteisiin, joissa puuston keskiläpimitta on harvennushakkuun jälkeen alle 16 senttiä rinnankorkeudelta. Aikamoista byrokratiaa.

Sopisi toivoa, että pääministeri Stubb pitäisi lupauksensa ja kaikilta osin palattaisiin tuohon pääministeri Kataisen hallituksen ratkaisuja edeltäneeseen tasoon. On sitten vielä raskas vaihe, kun tukijärjestelmän mahdolliset muutokset ja ylipäänsä muutokset on taas hyväksytettävä EU:n komissiossa, ja jos sinne tulee periaatteellisia muutoksia, niin sitä kauemmin kestää. Näistä periaatteellisista muutoksista ei varmasti hyvää seuraa, onhan niin sanottu petu-tukikin, pienpuun energiatuki, jo maannut komissiossa noin neljä vuotta, ja se on edelleen hyväksymättä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Turpeen ja metsähakkeen yhdistelmä palaa ja lämmittää, ja itse asiassa kaukolämmössä olevat sähkösaunat lämpiävät puulla, kun kyseessä on chp-energialaitos.

Emme ole energiaomavaraisia, ja vaikka lakiesityksessä perusteluissa todetaankin energiaverotuottojen vähenevän, on syytä muistaa, että myöskin EU:ssa tuetaan fossiilisia polttoaineita ja meidän tulee tukea kotimaisia polttoaineita. Vaikka nyt tilastollisesti sitten todettaisiin, että kivihiilen käyttö onkin vähentynyt, niin energiakauppataseemme on edelleenkin miinuksella noin 9 miljardin verran, ja siinä mielessä hyväksyn kyllä turpeen käytön lisäämisen. Vaikka virheitä on tapahtunut, ei vanhoista synneistä saa loputtomiin rangaista. Totta kai turpeen energiakäytön ja sen nostamisen täytyy olla ympäristön kannalta kestävää.

Mutta nämä edustajakollegoitten esiin nostamat huhut metsähakkeen mahdollisesta määritelmän muuttamisesta eivät kaikin osin tunnu perustelluilta. Jos ajattelee ensinnäkin metsiemme hakkuurästejä, niitä on todella runsaasti. Aisapuita ei enää tarvita, niin että ne ihan hyvin voidaan käyttää hakkeeksi mielestäni. Metsäteollisuuden vaateet voivat myös kalahtaa omaan nilkkaan, jos uusi järjestelmä, tämä verotus, muodostuu monimutkaiseksi, siis suorastaan byrokraattiseksi, koska ajattelen myös niin, että se oikea-aikainen energiapuun korjuu tuottaa kemialliselle puunjalostukselle mutta toki myös mekaaniselle puunjalostukselle parempaa raaka-ainetta. Eli niiltä osin totta kai toivon, että valiokuntakäsittelyssä tähän vielä voitaisiin saada muutosta.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Käytännössähän tämä esitys tarkoittaa, että turpeen verotustaso säilyy nykyisellään, koska tämä säädetty veronkorotus ei toteutuisikaan. Tärkeätä on, että kotimaisen energian, turpeenkin, määrää saataisiin nostettua. Esimerkiksi tänä vuonna turvetuotannon tarvemäärää ei kyetty nostamaan, kun oli sateita ja muuten ilmastosta riippuvia tekijöitä, ja tiedämme, että poukkoilevan verotuksen takia kilpailukyky turpeen kannalta ei ole mennyt eteenpäin. Nyt sitten turpeellakin on jos jonkinlaisia maksuja. Tämä valvontamaksu, josta täälläkin joskus puhuttiin, rassaa myös yrittäjiä. TEMissä tämä on valmistelussa, eikä tiedetä vielä, mitkä ovat ne määräytymisperusteet juuri turvesoiden osalta, ne eivät ole vielä tiedossa. Paljon on tullut yhteydenottoja uusista mahdollisista turpeenottopaikoista, että jopa muutaman hehtaarin turpeenkäyttöottamiset saattavat johtaa useiden tuhansien eurojen, jopa 10 000 euron, maksuihin. Monet ovat sanoneet, että kannattaako tätä turvetuotantoa ollenkaan alkaa. Nyt kun tämä Suomen tilanne on näin katkera, nämä verotukset pitäisi kyllä panna minimiin, ja tältäkin osin Suomen teollisuutta turpeen osalta on laitettava eteenpäin.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä tietysti voi sanoa myös sillä tavalla, että esitys on ihan oikeansuuntainen mutta muutoin täysin torso esitys.

Voi tietysti vain kysyä, mitä tässä nyt sitten muutamien viikkojen aikana tapahtui niihin alkuperäisiin lupauksiin verrattuna. Minkä vuoksi hallitus nyt esittää vain tällaista hyvin vajaata yksivuotista ratkaisua — yksivuotista ratkaisua, joka on nimenomaan pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta vaativalle alalle pahinta, mitä oikeastaan pystyy päätöksenteossa tekemään? Jälleen annettiin mielikuvaa todella paremmasta ratkaisusta, sopivasti vielä pääministerin energiailmoituksen alla, mutta kun siitä tultiin joku viikko eteenpäin, niin tässä on nyt sitten tämä paljon puhuttu ratkaisu.

Kuten tässä on jo todettu kysymykseen, mitä tässä välillä tapahtui, niin ilmeisesti hallitus säikähti metsäteollisuuden pelottelua siitä, että tämä nyt sitten vaarantaisi jollakin tavalla metsäteollisuuden kuitupuun saatavuuden. Metsäteollisuuden pelottelut tässä yhteydessä ovat aivan höpö höpö -puheita. Kysymys on käytännössä vain siitä, että metsäteollisuus haluaa kuitupuuta mahdollisimman edullisesti ja edelleen jatkaa kuitupuun hinnan reaalista alentamista.

Tämä esitys on kieltämättä myös vähän huonosti valmisteltu. Metsähakkeen tukijärjestelmää on kai jossakin valmisteltu, ei ainakaan julkisesti missään, mutta myös kun näitä taloudellisia vaikutuksia tässä katsoo, niin kyllähän näissä on unohdettu verotulojen vaikutus — muun muassa verotulojen vaikutus — täysin. Nyt on huomioitava muun muassa se, että bioenergian tuotannossa eri lähteitten mukaan verotuotot kunta- ja valtion verotuksessa ovat noin 11 euroa kuutiolle, ainespuussa noin 14 euroa motille. Eli jos tältä pohjalta ajatellaan, niin jo 1 miljoonan kuution lisäys bioenergian käytössä tuo verotuloja yli 10 miljoonaa euroa, eli kustannukset voidaan kuitata jo melko pienellä lisäkäytöllä. Mutta näitä tässä hallituksen esityksessä taloudellisten vaikutusten osalta ei ole millään tavalla huomioitu.

Kun tämän esityksen eteenpäinmenoa ajatellaan, niin kyllähän tämä ehdottomasti pitäisi muuttaa niin, että turveveron palautus vietäisiin vähintään vuoden 2012 tasolle jo tämän esityksen yhteydessä, jotta metsähakkeen kilpailukyky sähköntuotannossa myös kohenisi niin, että sillä on todellista merkitystä metsähakkeen kysynnälle. Tämä muutettu päätös olisi saatava voimaan nopeasti eli jo 1.1.2015 alkaen, ja sen vuoksi kaikki tähän tukimalliin liittyvät mahdolliset ja mahdollisesti notifiointia hidastavat, metsäenergian riittävyyteen liittyvät perusteettomat muutokset on nyt eliminoitava. Kaikki jo vuonna 2012 käytössä olleeseen turpeen ja metsäenergian tukimalliin esitettävät uudet muutosmääräykset johtavat väistämättä merkittävään aikatauluriskiin tässä mainitussa notifioinnissa, eikä niihin ole syytä ryhtyä, jos ei ole mitään varmaa, faktaan perustuvaa syytä. Pelkkä epäily puun saatavuudesta ei missään tapauksessa voi olla syy siirtää päätöstä, jos tilastot kaiken kaikkiaan näyttävät muuta. Jos tämä verotuksen muutospäätös nyt siirtyy merkittävästi, on aivan selvää, että muun muassa metsäenergiayrittäjät joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, kun hakkeen kysyntänäkymät heikkenevät epämääräiseksi ajaksi.

Nyt todella tämän yksivuotisen torson ratkaisun sijaan tarvitaan pitkäjänteinen ratkaisu: mennään jo tässä yhteydessä vuoden 2012 tukitasoille ja tukijärjestelmään. Ja tietysti on pakko myös muistuttaa siitä, että kun tätä järjestelmää nyt mietitään, niin on jollakin tavalla pyrittävä huomioimaan myös suomalaisten sahojen sivutuotteet.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Timo Korhonen tuossa edellä totesi, keskustan tavoitteena on, että turpeen vero ja metsähakkeen tuki palautetaan vuoden 2012 tasolle. Silloin juuri metsähakkeen käyttö kehittyi myönteiseen suuntaan, ja tällainen uusi suunta pitää saada aikaan jatkossakin. Tämä esitys vie turpeen osalta parempaan suuntaan, mutta jättää päätöksen puolitiehen, niin kuin valitettavasti hallituksen monissa, monissa muissakin päätöksissä on käynyt: tehdään oikeansuuntaisiakin asioita, mutta ne jäävät riittämättömiksi.

Keskusta siis kannattaa sekä metsähakkeen käytön voimakasta lisäämistä että turpeen käytön tason säilyttämistä. Tällä hetkellä Suomessa tuhat kotia lämpiää turpeella, se on tärkeä kansallinen polttoaine, ja sen alasajoon ei ole mitään perusteita, kun samanaikaisesti me poltamme kivihiiltä vielä huomattavassa määrin. Tämä ratkaisu — jos mentäisiin keskustan tavoitteitten mukaan — toisi nopealla aikataululla tuhansia työpaikkoja tähän energiaketjuun, voi sanoa, että järkeviä työpaikkoja, joilla korvattaisiin tuontia. Tässä mielessä sopii ihmetellä tätä hallituksen päättämättömyyttä tämän kokonaisuuden hoitamisessa.

Meillä on, herra puhemies, vihreitten kanssa lähtemätön näkemysero tästä turpeesta. Me emme ymmärrä sitä, että samanaikaisesti halutaan säilyttää kivihiilen polttoa mutta kotimaista, työllistävää turvetta ajaa alas. Se on lähtemätön näkemysero, mikä meillä on, eikä se tule mihinkään muuttumaan. Toivottavasti vihreitten näkemys menisi enemmän tähän kansallisen edun suuntaan ja suomalaisen työn ja toimeentulon suuntaan.

Herra puhemies! Jos tämä hallitus ei tätä kokonaisuutta ratkaise, niin tämäkin asia jää ensi kevään jälkeen uuden hallituksen hoidettavaksi: kunnollinen ratkaisu, jolla puun käyttöä lisätään ja myöskin turpeen asema turvataan.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Energiapolitiikan yksi tärkeimmistä asioista on johdonmukaisuus, ja johdonmukaisuuden noudattamisesta ei voi kyllä tätä hallitusta kiittää ja silitellä millään tavalla. Siitä osoituksena on nyt jälleen tämäkin esitys. Ensin huononnetaan, sitten luvataan, että parannetaan, ja annetaan ymmärtää, että saavutetaan se huononnusta aikaisempi taso, ja sitten kuitenkin tuodaan esitys, joka ei lainkaan täytä sitä, mitä annettiin ymmärtää ja mitä luvattiin. Tämä ei ole johdonmukaista, ja kun tässä on kysymyksessä laitepuolella, metsäpäässä, energian ostajien osalta, kaikkialla, vuosia, vuosia eteenpäin suunnitellut investoinnit, niin tällaista poukkoilua ei suomalainen energiantuotanto eikä energiapolitiikka kestä.

Me kaikki tässä salissa, koko suomalainen yhteiskunta, haluamme vahvistaa kotimaisen energian osuutta. Miksi ei nyt sitten hallitus tuonut kerta kaikkiaan yksinkertaista esitystä, jolla se olisi palauttanut 2012-vuoden tason? Nyt tällä esityksellä hallitus vaarantaa myös sen, että tämä saatetaan joutua uudelleen arvioimaan komissiossa samaan aikaan, kun komissiossa on myöskin kestävän metsätalouden rahoituslain hyväksyntä menossa. En ymmärrä tällaista riskinottoa lainkaan. Vuoden 2012 taso oltaisiin voitu ottaa käyttöön täysin kansallisin toimin, ilman minkäänlaista kysyntää mistään, ja se olisi varmistanut myöskin sen, että meillä Kemeralle olisi se notifiointi saatu aikaan.

Sitten se, että halutaan välttää markkinahäiriöt. Se on koeteltu asia. Vuonna 2012, kun tämä parempi lakiesitys oli voimassa, siinä oli myös markkinahäiriöklausuuli, ja kertaakaan ei tullut vastaan se, että olisi energiapuuksi mennyt ensiharvennuspuita. Jotenka siltäkin osin vaara on aivan turha, ja siellä on se klausuuli olemassa, ja sekin puoltaisi sen paikkaa, että hyväksyttäisiin se siinä muodossaan.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys turveveron laskusta ja metsähakkeen tuen nostosta tämänkin muotoisena on merkittävä suunnanmuutos suomalaisen biotalouden kannalta. On toki myönnettävä, että ensimmäiset vuodet hallituksen osalta olivat suunnan hakemista. On huomioitava myös se, että samaan aikaan kivihiilen maailmanmarkkinahinta romahti. Se muutti tilannetta koko lailla.

Kun tuossa kuuntelin keskustan edustajien näkemyksiä, niin kyllä minäkin voin yhtyä siihen, että olisi tavattoman hyvä, että pystyttäisiin jo vuoden 2015 alusta siirtymään 1,9 euron tasoon. Mutta ennen sitä meidän täytyy kyllä arvioida metsähakkeen tason muutoksia. Meillä on isoja investointeja sekä metsäteollisuuteen että energiateollisuuteen, ja nämä kaikki hyödyttävät kyllä suomalaista yhteiskuntaa ja tuovat merkittävästi uutta työtä ja verotuloja.

Siitäkin olen samaa mieltä, että biotalous ja kotimaisen energian käytön lisääminen edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Siitä olen aivan samaa mieltä. Nämä ovat miljoonien investointeja, mitä nämä toimijat tekevät, ja kyllä sen näkymän pitää olla pidemmäksi kuin 3—4 vuoden päähän. Kyllä sen pitää olla kymmenien vuosien aikajana.

Tämän johdosta hallituksen esitys näissä olosuhteissa on riittävä, ja sitä lähdetään viemään valtiovarainministeriön ja TEMin näkemysten mukaisesti sitten eteenpäin.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas väitti, että vihreät haluavat säilyttää kivihiilen käyttöä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, päinvastoin me haluamme vauhdittaa kivihiilen alasajoa. Mitä nopeammin tässä maassa päästään kokonaan eroon tuontikivihiilestä, sen parempi. Tämän mukaisesti olemme toimineet aikanaan hallituksessa ja toimimme nyt oppositiossa.

Keskustan ja vihreiden välillähän on energiapolitiikassa paljon yhteistä: me haluamme vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä ja lisätä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä. Siksi itselleni lakkaamaton ihmetyksen aihe onkin se, miksi keskusta haluaa niin usein haastaa riitaa juuri vihreiden kanssa energiapolitiikasta, vaikka olemme niin monessa asiassa samaa mieltä. Eikö kannattaisi ennemmin keskittyä tekemään yhteistyötä niissä asioissa, joissa olemme samaa mieltä?

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Totta kai haluamme yhteistyötä. Halusin sanoa aika ystävällisin sanoin, että meillä on näkemysero tästä turpeesta, ja se pitää paikkansa, kun katsoo niitä päätöksiä, mitä esimerkiksi Kataisen hallitus teki, sitä linjamuutosta, mikä tehtiin suhteessa edelliseen hallitukseen, joka hyväksyi laajan energiapaketin ja -kokonaisuuden. Kyllähän se oli suuri pettymys, että heti kun hallitus vaihtui, niin suunnanmuutosta tehtiin ja vielä kotimaisuuden kannalta väärään suuntaan. Tässä mielessä toivoisi, kun edustaja Sankelokin yhtyi keskustan näkemyksiin tästä pitkäjänteisyydestä, että myöskin käytännön toimilla osoitettaisiin sitä, että ei tällaista sahausliikettä tehtäisi, koska tässä on hävinnyt paljon työpaikkoja Suomesta tänä aikana, jolloin niitä olisi erityisestikin tarvittu.

Mitä tulee tähän puun riittävyyteen, niin jos meillä puun kasvu on todellakin tutkimusten mukaan 104 miljoonaa kuutiometriä, niin on arvioitu, että voitaisiin nostaa hakkuut 83 miljoonaan kuutioon. Eli puuta kyllä kaikille toimijoille ja käyttäjille riittää, ja myös teollisuuden — puun ostajien — pitää olla valmis maksamaan kohtuullinen hinta sille metsänomistajalle, joka tekee pitkäjänteistä työtä metsänhoidon osalta ja tämän kansantalouden kannaltakin tärkeän uusiutuvan luonnonvaran kasvattamisen osalta. Jos motiivi metsänhoitoon menee, niin se on koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta huono asia, se on todella huono asia. Sen takia pitää huolehtia, että kaikkien toimijoitten kannattavuus turvataan tässä ketjussa sieltä metsänomistajataholta lähtien aina sitten lopputoimijaan asti. Tähän asiaan hyvin huonosti sopivat ainakin vasemmistopuolueitten lanseeraamat metsätilamaksut ja muut, joita ajetaan joka vaalien yhteydessä — ja jokunen kokoomuslainenkin on siitä välillä ollut samaa mieltä. Lisää kustannuksia ei tarvita missään tapauksessa tähän alkupään tärkeään puujalkaan.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Autto Metko-messuilla julisti suureen ääneen, että vihreät ovat riippana hallituksessa sille, ettemme voi siirtyä kotimaisia polttoaineita kohti, ja jos vihreät eivät olisi hallituksessa, niin turvevero laskisi vuoden 12 tasolle ja haketustuki nousisi sille tasolle, millä se sinä vuonna oli. Nyt loppujen lopuksi nähdään, että tästä ei ollut kyse, vaan on kyse siitä, että kokoomus ei halua, että pienpuulla olisi monta erilaista kohdetta, minne sitä voitaisiin käyttää. Minusta on kyseenalaista se, että halutaan monopolisoida nämä käyttökohteet, koska se ei olisi keneltäkään pois, että meidän taimikonkorjuurästit, joita on se seitsemisensataatuhatta, ja ensiharvennusrästit, joita on se 600 000—700 000, tulisivat hoidetuksi. Siinä voittaa myös metsäteollisuus, joka suoraan sanoen heikentää omaa tulevaisuuttaan, jos se vastustaa energiapuun käyttöä.

Lauri  Heikkilä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari tuossa otti ihan hyviä näkökohtia esiin. Todellakin tämä polttoturpeen käyttö ja muukin turpeen käyttö on tärkeää Suomessa. Monestihan energiantuotannossakin käytetään polttoturvetta ja metsähaketta yhdessä sekä sähkön että lämmön tuotantoon. Suomen valtiontalouden kannalta on hyvin tärkeää, että kotimaista energiaa pystytään käyttämään enemmän. Täällä eduskunnassa nyt sinä aikana, kun reilut 3,5 vuotta olen ollut täällä, on koko ajan ihmetyttänyt, miksei kotimaista energiaa käytetä. Varmaan turvesoiden kohdalla on — jos ajatellaan, että jotain pienhiukkasia jätevesissä siirtyy vesistöihin ja muuta — kyllä nykypäivänä olemassa ratkaisuja, mitä voidaan kohtuudella tehostaa, että saadaan ympäristönsuojelua hallittua sitä kautta. Mielestäni turpeenkäytön kehittämiselle ei ole siinä mielessä mitään ympäristönsuojelullistakaan estettä todellisuudessa, jos halutaan vain asiat järjestää kunnolla.

Janne Sankelo  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli edustaja Rantakangasta ja edustaja Kalmariakin, niin ei tässä nyt mitään hirvittävän suurta ristiriitaa ollut löydettävissä esimerkiksi keskustan ja kokoomuksen näkemysten välille. Puuta riittää Suomessa moneen tarkoitukseen. Kokoomus haluaa, että puuta käytetään moneen tarkoitukseen ja että koko puu käytetään. Tämä on varmasti se lähtökohta, joka on myös kansantalouden kannalta hyvä asia. Kun me käsittelemme tässä tätä turpeen veron alentamista, metsähakkeen tuen korottamista, niin suunta on otettu ja se on kompassilla katsottuna aivan oikeaan päin.

Yksi asia, mikä tässä on vielä syytä todeta tähän liittyen: Me emme kykene turvetta nostamaan enempää, jos eivät lupa-asiat ole kunnossa ja myös se, että näitten soiden luokitteluun liittyvät asiat saadaan loppuun viedyksi. Meillä on nyt täällä hyvää tahtoa ratkoa näitä lupaongelmia, meillä on soiden luokittelusta yhteinen näkemys. Nyt pitää vain huolehtia siitä, että sitten kun niitä lupia siellä aveissa ynnä muualla myönnetään, niin heillä on se sama kartta siinä edessä, he näkevät, mikä on ykkösluokan suo ja mikä on viitosluokan suo, ja kaikilla on yhteinen näkemys siitä. Sillä tämä homma lähtee eteenpäin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kun me nyt olemme kaikki yhteisesti päässeet siihen lopputulokseen, että puuta riittää ja turvetta riittää, niin entistä enemmän on tehtävä yksi kysymys: Miksi ihmeessä sitten hallitus ei esitä tätä lakia muutettavaksi 2012:n tasolle? Mikä on se syy? Siksi olisi ollut kyllä erittäin tarpeellista, että tässä keskustelussa olisi valtiovarainministeri ollut paikalla, että oltaisiin se kuultu. Hallituksellahan on joku syy, miksi jäi vähemmän kuin puolitiehen tämä uudistus, mitä nyt tehdään, ja miksi sillä äsken kuvaamallani tavalla vaarannetaan muutamia muitakin asioita. Miksi näin tehtiin? Joku syyhän siihen täytyy olla. Kun se ei ole puun saatavuus, se ei ole turpeen saatavuus, se ei ole tahtotilan puutetta siitä, että me haluamme edistää kotimaisia ja korvata niillä kivihiiltä ja tuontienergiaa, haluamme kasvattaa ja parantaa meidän vaihtotasettamme, niin mikä se syy sitten oli? Se jää nyt täysin ilmaan. Toivottavasti valiokunta sitten selvittää tämän asian, mikä se todellinen syy hallituksella oli, ettei tämän parempaan päästy.