Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! En voi olla näin aluksi huomauttamatta muuta kuin sen, että tämä aloite, joka on nyt käsittelyssä, on sellainen, josta keskusta ei ole seitsemän oppositiovuotensa aikana tehnyt yhtään esitystä. Silti en halua nostaa moraalin sormea keskustan edustajia vastaan vaan olen iloinen, että monet teistä ovat tämän esityksen allekirjoittaneet, kuten myös monet sosialidemokraatit, vasemmistoliittolaiset, kokoomuslaiset, yksi rkp:läinen, koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä, (Ed. Kankaanniemi: Meiltäkin on puheenjohtaja!) — Kristillisdemokraatteja myös on ainakin yksi tässä listassa mukana.

Tällä esityksellä pureudutaan siihen ongelmaan, joka kohtaa hyvin monia vaikeavammaisia ihmisiä nyky-Suomessa. Riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, he saavat vaihtelevasti palveluita. Osa heistä saa avustajapalveluita, osa ei saa. Tällä aloitteella on tarkoitus nimenomaan taata yhtäläiset oikeudet vaikeavammaisille henkilöille avustajapalveluihin. Rahoitus on tarkoitus kuljettaa Kansaneläkelaitoksen kautta, jotta kuntakohtaisia eroja ei enää olisi siinä määrin kuin nykyisin on. Nämä erot pitää ehdottomasti saada poistetuiksi. Jos ajattelee vaikeavammaisten asemaa, se on kuitenkin vammaispoliittisista kysymyksistä yksi kärkiasioita.

Vammaistyöryhmä 96 teki viisi vuotta sitten ison joukon esityksiä vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi. Se teki myös ehdotuksen rahoituksen järjestämiseksi, ja yksi osa tätä rahoitusehdotusta oli invalidivähennyksen poisto. Tätä esityspakettia ovat Lipposen ykköshallitus ja Lipposen kakkoshallitus käyneet läpi, mutta poliittista yhteisymmärrystä siitä, että tämä paketti toteutettaisiin, ei ole saatu aikaan. Viimeksi syyskuussa kyselytunnilla ministeri Biaudet totesi, että vaikeavammaisten henkilöiden asemaan ei avustajapalvelun osalta eikä minkään muunkaan osalta ole näkyvissä lähitulevaisuudessa parannusta. Jotain selvitystyötä ilmeisesti on meneillään, mutta määrärahoja ei ole tulossa.

Kuitenkin Lipposen kakkoshallituksen ohjelmaan sisältyy seuraava kirjaus: vammaisten omatoimista selviytymistä painotetaan ja "vammaispolitiikan voimavaroja kohdennetaan vammaistyöryhmä 96:n ehdotusten suuntaisesti siten, että verotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi". Tämä on siis hallitusohjelman kirjaus. Näin ollen olisi ollut johdonmukaista ja linjakasta, että hallitus olisi tämän kirjauksen ottanut todesta ja tämän suuntaisia esityksiä olisi eduskuntaan tullut. Mutta valitettavasti näin ei ole tapahtunut.

Mitä tulee hallitus- ja oppositiopolitiikan keskinäiseen johdonmukaisuuteen, vihreät ovat olleet koko tämän ajan vuoden 97 jälkeen valmiit hyväksymään tämän vammaistyöryhmä 96:n paketin. Eduskuntaryhmänä olemme olleet valmiit hyväksymään myös sen rahoitusmallin. Tietenkään meille ei ole ensisijaista se, että invalidivähennys poistetaan, vaan se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden, kuten niiden , jotka tarvitsevat päivittäin avustajapalveluita, jotka tarvitsevat päivittäin tukipalveluita, oikeusturva taataan.

On kyse perusoikeuksista, siitä että Suomi toimii sivistysvaltiona. Minusta on häpeällistä, että nämä uudistukset eivät ole menneet eteenpäin. Nyt näiden hankkeiden läpiviemiseksi tässä eduskunnassa tarvitaan hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteistyötä.

Marja-Leena Kemppainen /kd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Ulla Anttila on tehnyt erittäin tärkeän aloitteen. Olen ihmetellyt tätä samaa asiaa, kun hallituksen ohjelmassa lukee näin, mutta toimenpiteitä ei kuitenkaan ole tullut. Tietenkin olisin itsekin voinut olla aktiivisempi oppositiosta tätä keskustelua käynnistämään, mutta tämä asia on nyt tässä erittäin hyvällä aloitteella. Näkisin, että tässä voisi olla semmoinen aloite, joka tulisi ottaa yhteiseksi tavoitteeksi ja nostaa ensi vuoden budjettiin ja sillä tavalla korjata tämä asia, koska meillä on erittäin paljon todella vaikeasti vammaisia ihmisiä, joilta puuttuvat perusturva-asiat arkipäivän elämässä. Se on kyllä yksi niistä kipupisteistä tässä meidän suomalaisessa hyvässä yhteiskunnassamme, jota niin kovasti kehutaan.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erinomainen asia ja aloite. Muistan kyllä, että muun muassa ed. Ulla Anttila on tätä asiaa pitänyt esillä lukuisia kertoja tässä vuosien aikana. Minulla oli se käsitys, että jos ministeri Soininvaara olisi saanut jatkaa hallituksessa, niin ehkä tässä asiassa olisi jonkinlainen ratkaisu syntynyt. En tiedä, olisiko päästy näin hyvään ratkaisuun kuin tässä aloitteessa on, mutta hänen aikanaan tätä asiaa vietiin eteenpäin. Ilmeisesti tämä työryhmäkin on hänen toimestaan asiaa selvittänyt.

Tämä on sellainen asia, jota pitäisi todella viedä eteenpäin. Vammaistyöryhmän ajatuksenahan oli, että poistamalla invalidivähennys saataisiin varoja toteuttaa nämä uudistukset. Siinä tietysti oli monenlaisia intressejä, mutta tiedän kyllä, että monet vammaiset, joilla on esimerkiksi lievempi vamma, sanoivat, että he mielellään voisivat luopua tästä vähennyksestä vaikeampivammaisten hyväksi, kun he vain tietävät, että se raha menee vammaisille.

Tässä mielessä minusta tämä ansaitsisi kyllä kaiken tuen, ja jos ei aivan kokonaan voida tätä toteuttaa, niin voitaisiin ainakin osittain päästä eteenpäin, ja seuraavissa hallitusohjelmissa pitäisi selkeästi ja täsmällisesti kirjata, millä tavalla vammaistyöryhmän esitykset toteutetaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Manninen sanoi melkein ne kaikki asiat, mitä aioin puheenvuorossani sanoa. Yhdyn erityisesti siihen, että ed. Anttila on vammaistyöryhmässä toiminut hyvin aktiivisesti. Tämä on yksi niitä lakiesityksiä, jotka saavat monen meistäkin edustajista, jotka välttämättä eivät tätä ole allekirjoittaneet, tuntemaan ehkä vähän pistoa sydämessään, että jotakin tälläkin vaalikaudella on hoitamatta jäänyt.

Haluan vain tarkistaa, kun tiedän, että näitä asioita tullaan vielä ynnäämään tikun kanssa, kuuluiko tämä lakialoite vihreitten vaihtoehtobudjettipakettiin, (Ed. Andersson: Kyllä!) kun sitä ei taideta mainita perusteluissa, ja toisekseen, mikä oli tämän kustannusvaikutus.

Ulla  Anttila  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen kustannusvaikutuksista on hieman vaihtelevia arvioita. Olemme tehneet tämän arvion vähän yläkanttiin, eli jos uudistus toteutettaisiin 1.9.2003, budjettivaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa. On syytä olettaa, että tämä on yläkanttiin tehty arvio.

Mitä sitten tulee esityksen taustaan, niin ministeri Soininvaara todella pyrki neuvottelemaan sen puolesta, että tämän suuntainen esitys etenisi. Todella toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa aloitteen käsiteltäväkseen ja saataisiin aikaan edes jonkinlainen kompromissi tulemaan voimaan jo ensi vuonna.

Mitä sitten tulee vammaispolitiikkaan, niin kuluvien neljän vuoden aikana hyvin harvat asiat ovat edenneet ja ne eivät ole yleensä edenneet eduskunnan kautta vaan alemman asteisina päätöksinä. Jos otetaan huomioon vielä lääkekorvauskysymykset ja monet muut asiat, niin kokonaisuudessaan vammaisten henkilöiden asema on heikentynyt. Jos otetaan huomioon se, että meillä on enemmän keinoja auttaa näitä ihmisiä, niin tilanne on tavallaan vielä kärjistyneempi. Eduskunta on tavallaan sillä lailla, ettei ole ottanut huomioon vammaisia henkilöitä, tehnyt priorisointeja, jossa vammaisten ihmisten asema heikkenee, kun muiden asema suhteellisesti paranee.

Toivonkin, että pääsette 5.11. pidettävään seminaariin, jonka vammaisasiain yhteistyöryhmä täällä eduskunnassa järjestää. Siellä on tarkoitus muun muassa, että puoluesihteerit puhuvat vammaispolitiikasta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Ulla Anttila on tehnyt vammaisasian osalta erinomaista työtä. Itsekin olen saanut olla mukana eduskunnan vammaisyhteistyöryhmän tilaisuuksissa ja olen havainnut, että siellä on hyvin paneuduttu muun muassa näihin vammaistyöryhmä 96:n esityksiin, joista tämä lakialoite on yksi tärkeä.

Ed. Ulla Anttila toivoi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi tämän aloitteen ottaa käsittelyyn. Samaa toivon minä, ja keskustan eduskuntaryhmä varmaan antaa tälle asialle täyden tuen. Jonkinlainen päänavaus olisi välttämätön jo ensi vuonna. Silloin päästäisiin liikkeelle näissä vammaisille tärkeissä henkilökohtaisen avustajan asioissa ja heidän oman selviytymisensä parantamisessa.

Olen aiemminkin, herra puhemies, todennut, että eduskunnassa voisi olla nykyistä enemmän yhteistyöhakuisuutta ja aloitteellisuutta tämän tyyppisten yhteiskunnan epäkohtien korjaamisessa, joissa lainsäädäntö sinällään on selkeä. Se ei vaadi pidempää, perusteellisempaa työryhmä- tai vastaavaa valmistelua, vaan on olemassa selvä etenemismalli. Tästä syystä toivon, että valiokunta todella ottaa tämän käsittelyyn, kuulee asianmukaisesti asiantuntijat, pyytää myös asianosaisilta ministeriöiltä lausunnot ja vie tätä asiaa ensi vuoden budjetin yhteydessä eteenpäin.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Petri Salolle totean sen, että tämä esitys on osa vihreiden vaihtoehtobudjettia, mutta koska niin monet kansanedustajat eri ryhmissä ovat pitäneet tätä asiaa tärkeänä, vihreässä eduskuntaryhmässä katsoimme, että tähän aloitteeseen on asiallista ja tärkeää kerätä nimiä eri eduskuntaryhmistä.

Mitä tulee ed. Väistön puheenvuoroon, ongelmahan näissä priorisoinneissa on juuri se, että hyvin monet ryhmät ovat paljon suurempiäänisiä kuin vammaiset henkilöt, jotka vielä jakautuvat eri vammaisjärjestöjen toimialoihin ja erityisongelmiin. Näin ollen painotukset vaihtelevat, jolloin semmoista yhtenäistä vammaispolitiikkaa, joka palvelisi kaikkia vammaisia henkilöitä, on vaikeampi saada eteenpäin.