Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus melkein ensi töikseen laati esityksen jäteverolainsäädännöstä. Tuolloin, kun tuota asiaa käsiteltiin verojaostossa, vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että itse asiassa jäteverolainsäädäntö pitäisi saada kattamaan myös teollisuuden omat kaatopaikat. Mutta eduskunnassa asian hoitaminen ei olisi ollut aivan yksinkertaista, koska erilaiset poisto- ja muut säännökset olisi pitänyt ottaa huomioon, ja tämä asia jäi jatkovalmistelun varaan. Mutta myöhemmin kävi ilmi, että tällaista halua jäteverolainsäädännön laajentamiseen teollisuuden omille kaatopaikoille ei Lipposen ensimmäisestä hallituksesta eikä toisestakaan hallituksesta löytynyt.

Vihreät ovat pitäneet esillä tätä ajatusta samoin kuin sitä, että jäteveron tasoa pitäisi korottaa. Nyt käsillä olevassa lakialoitteessa tehdään molemmat ehdotukset. Siis ehdotetaan jäteveron laajentamista teollisuuden omille kaatopaikoille, ja tuolloin vero olisi 20 euroa tonnilta. Sitten ehdotetaan myös jäteveron korotusta 40 euroon tonnilta jätettä. Hallitushan on tehnyt myös oman esityksensä, jossa esitetään pienempää jäteveron korotusta yleisille kaatopaikoille.

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että jätekysymys on olennaisilta osin myös ilmastokysymys, eli on erittäin tärkeää, että biojätteet eivät päätyisi yleisille kaatopaikoille, vaan sellaisiin järjestelmiin, joissa metaanipäästöt saadaan talteen. Metaanihan on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Viime vuosikymmenen aikana tässä asiassa on edistytty, metaanin talteenottoa on kehitetty, mutta edelleen tämän asian tiimoilta täytyisi tehdä paljonkin töitä. Siihen tarvitaan omia jätehuollollisia ohjelmia, mutta todella jätekysymys on ekologinen asia. Jätevero on yksi keino, jolla voidaan vähentää jätteen määrää ja luoda kannustimia sen suhteen, että syntyvän jätteen määrä olisi niin pieni kuin suinkin mahdollista. Tämän tyyppisellä veronmuutoksella edistetään vihreää verouudistusta ja sitä, että yhä suurempi osa verotuotosta saataisiin ekologisesti kestävällä tavalla kerätyksi.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite jälleen kerran sisältää uuden veron kasvottomalle teollisuudelle. Niin kuin ed. Anttila totesi, tässä ehdotetaan, että omalle kaatopaikalle toimitettu jäte on jäteveron alainen, jos teollisuus sen tekee.

Haluaisin ihan tietää sen, eikö riitä, että teollisuus järjestää kaatopaikan, järjestää sinne valvonnan, järjestää käsittelyn. Pitääkö näistäkin jätteistä vielä kantaa joku vero? Eikö riitä, että teollisuus kantaa vastuun sillä tavalla, että huolehtii kaatopaikan ja sinne tarvittavat välineet? Kyse on jälleen kerran siitä, että jos liian paljon kuluja lisäämme, niin kuten sanoin, kamelin selkä katkeaa jossain vaiheessa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole mitenkään peruskriittinen, mutta täytyy sanoa, että tässä lakiesityksessä näen asian hyvin saman tyyppisesti kuin vihreä eduskuntaryhmä. Tästähän on eduskuntakin pariin kolmeen otteeseen tainnut aika painokkaasti sanoa ja valiokunnat yhtyä tähän näkemykseen. Kysymys on ollut vaan siitä, mikä on markkamäärä. Vihreitten esitys nyt on vähän suurempi. Sitä vaikutusta en tästä huomaa, paljonko tällä saataisiin mahdollisesti lisää tuloa. Tämähän on ilman muuta selvä ohjauskeino, joka vaikuttaa ihan suoraan markkinatalouteen. Minä luulen, että suomalainen kuluttaja ja teollisuus ja kaikki ovat mukana tukemassa sitä, että tällaista jäteveroa perittäisiin. Kun olemme myöskin ed. Pulliaisen kanssa olleet Vapon toiminnassa paljon mukana, tiedämme, että myöskin Vapo on ollut vahvasti kehittämässä sitä, että jätettä käytettäisiin uudeksi energian lähteeksi ja sitä kautta saataisiin luonnollista kiertoa.

Mutta se, mitä haluaisin vielä kuulla, on se, paljonko tämän tuottoarvioksi on arveltu.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Lisätuotoksi on arvioitu noin 47 miljoonaa euroa. Nimenomaan niiltä osin kuin on kyse teollisuuden omien kaatopaikkojen verottamisesta, tämä on tietysti hyvin karkea arvio, koska sen arvioiminen on hyvin vaikeaa, miten paljon tämä esitys vaikuttaisi tavallaan siihen jätepolitiikkaan, mitä teollisuus harjoittaa.

Toteaisin tässä yhteydessä, että on kyse paitsi ohjauskeinoista myös neutraliteettiasiasta, eli siinä tilanteessa, kun teollisuus käyttää yhteiskunnan kaatopaikkoja, teollisuus joutuu maksamaan nykyiselläänkin jäteveron, mutta jos sillä on omat kaatopaikat, se ei joudu maksamaan jäteveroa, vaikka toimenpiteet olisivat täysin identtiset. Näin ollen verotuksen neutraliteetin kannalta veron säätäminen teollisuuden omille kaatopaikoille olisi täydellisempi ratkaisu kuin se, mitä tällä hetkellä jäteveron kohdalla toteutetaan.

Mitä tulee siihen, pitäisikö tiettyjä jäteryhmiä sen lisäksi, mitä tällä hetkellä on säädelty verovapaaksi, jättää veron ulkopuolelle, tälle kysymykselle vihreä eduskuntaryhmäkin on avoin. Jos hyviä ehdotuksia tulee tämän teollisuuden jäteveron osalta, niin totta kai sitä on mahdollista harkita ja se on sitä työtä, mitä tehdään tämän jäteverolainsäädännön osalta koko ajan. Mutta todella verotuksen neutraliteetin kannalta tämä vihreiden esitys on parempi kuin hallituksen linja.

Jouni Lehtimäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En täysin ymmärrä sitä ed. Anttilan käsitystä, että se olisi neutraali ehdotus, kun kuitenkin muistetaan se, että teollisuus hoitaa näiden omien kaatopaikkojen ylläpidon. Eli sille teollisuudelle, joka sen kaatopaikan ylläpitää, tulee tavallaan kahdenlainen maksu, toinen yksityinen, toinen julkinen: yksityinen kaatopaikan ylläpito, julkinen maksu tämän jäteveron muodossa.

Ulla Anttila /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitan tällä sitä, että jos teollisuus maksaa nyt yleiselle kaatopaikalle maksun, se pitää sisällään veron. Jos se maksaa vain oman kaatopaikkansa ylläpidosta, tuo ylläpito ei sisällä veroa. Eli verotuksen kannalta tämä nykyinen järjestelmä ei ole neutraali. Tämä meidän mallimme on verotuksellisesti neutraalimpi malli.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lehtimäelle: Tämä, mitä ed. Ulla Anttila äsken totesi, on asian yksi puoli. Toinen puoli asiassa on se, että ei kaatopaikalle pitäisi viedä yhtään mitään. Meillä on erinomaisen hyviä esimerkkejä Länsi-Saksasta, siis Saksan liittotasavallan länsiosasta: on laajoja alueita ja kaatopaikkoja ei ole olemassakaan sen takia, että kaikki lajitellaan jo niin sanotun jätteen syntypaikalla, toimitetaan eteenpäin niin, että varsinaista kaatopaikkainstituutiota ei ole lainkaan olemassa. Meillä on edistyksellisiä yhtiöitä, niin kuin ed. Petri Salo totesi, kuten Vapo-osakeyhtiö, joka pyrkii siihen, että kaatopaikat tulevat täysin tarpeettomiksi, ja näin täytyy juuri olla, ja siinä on kysymys valtionyhtiöstä.

Juha  Korkeaoja  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoroon kaatopaikkojen tulosta tarpeettomaksi: Se on tietenkin juuri se, mitä pitää tavoitella. Omasta kotitaloudesta voi todeta, että tarvitaan aika monta vuotta, ennen kuin tulee sellainen määrä kaatopaikkajätettä, että se kannattaisi viedä, että kun lajitellaan, niin käytännössä kaatopaikalle menevää jätettä ei tule ollenkaan. Mutta nousevissa maksuissa on kyllä se ongelma, mikä maaseudulla valitettavasti tänä päivänä näkyy, että tiettyjen reittien varrella, jos on sopiva tienpätkä, mihin voi kaataa jätteitä, kohonneet maksut ovat johtaneet siihen, että jätteitä kaadetaan mihin tahansa. Tähän tietysti pitää kiinnittää huomiota, että tällainen toiminta eliminoidaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tähän teollisuuden jäteongelmaan vielä yksi näkökulma. Itse en pidä sitä ajatusta hyvänä, jotta tämä laajennettaisiin sokeasti kattamaan kaikkia teollisuudenaloja. Yksi on kiviteollisuus, koska sitten ollaan semmoisessa ongelmatiikassa, kun tonneja ja hukkakiveä tulee paljon, että jos se koetaan jätteeksi ja joudutaan maksamaan jätemaksu, niin se on kyllä kohtuutonta ja tuhoaa koko sen sektorin.

Mutta muuten tässä aloitteessa sinällään on hyvä tarkoitus, ja en minä näe, että tämä muuten kaataa ketään. Ajatteluun lajittelun kehittämisestä ja siihen, jotta kaikki menee oikeisiin paikkoihin ja jätteitä ei tule sinällään enää ollenkaan, pitäisi kuntien panostaa. Omassa kunnassani on muun muassa tehty sillä tavalla, että sinne Suomen ensimmäinen rumpukompostori tuli, ja minusta se on toiminut hyvin. Elikkä jätteet lajitellaan, ja enää hyvin pieni osa on semmoista sekajätettä, joka menee kaatopaikalle. Siellä on pikkuinen kökkönen. Olen monesti siellä käynyt katsomassa. Siellä on päästy hirveän pitkälle. Sen lisäksi tietysti kotitalouksille pitää korostaa, että siellä lajitellaan ja hoidetaan, niin kuin ed. Korkeaoja tuossa totesi, jotta siellä tajutaan, että itsekin pystytään hoitamaan hirveän paljon. Omakotitaloissa voidaan tehdä niin, jotta sieltäkään ei jätettä mene oikeastaan ollenkaan. Riippuen lämmitysmuodosta voidaan tämmöinen sallittu poltettava jäte hoitaa siellä pannun kautta ja lämmitykseen, ja kompostori on omassa pihassa. Mitä tulee sitten metalliin ja lasiin, niille on taas kunnissa omat pisteet. Toivoisi, että kunnat kantaisivat vastuunsa tässä, että olisi tämä jätepuoli sillä tavalla hoidossa, että ei enää tarvitsisi puhua mistään maksuista. Se ei enää ketään kaada, on se maksu mikä hyvänsä.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin ed. Esa Lahtela, voisin todeta, että ei tässä aloitteessa mitään hyvää ole olemassa. Kun olen illalla kuunnellut koko ajan tämäniltaista keskustelua pääosin, niin voidaan todeta, että nyt on kokoontunut vihreän eduskuntaryhmän verokäräjät, missä yleensä kaikki pannaan verolle. Tältä osin tässähän on otollinen aihe nyt tällä kertaa olemassa, kun teollisuuden jätteistä on kysymys ja verottamisesta.

Edelleen toteaisin ed. Esa Lahtelalle, että aivan oikea näköala oli se, että kiviteollisuus joutuu todella vaikeuksiin, jos tällaisia veroja aletaan rakentelemaan. Mutta siihen voisi todeta, että pitäisi enempikin löytää, ja toivoisi, että vihreiltäkin löytyisi esityksiä, että kiviteollisuuden jäte hoidettaisiin jotenkin niin, että valtio ohjaisi tämmöistä kehittämisrahaa siihen, että tämä jätekivi voitaisiin murskata, jalostaa eteenpäin ja saattaa muun muassa vaikkapa tienrakennusraaka-aineeksi, jolloin soraharjuja ei tarvitsisi tähän asiaan käyttää.

Mitä muuten tähän tulee, niin tuntuu siltä, että vihreät verottavat kaikkea jätettä, kaikkea raaka-ainetta, kaikkea syntyvää, kaikkea maatuvaa ja kaikkea liikkuvaa siinä sivussa. (Naurua) Tällä menolla tämä yhteiskunta ei tule kestämään tällaisia esityksiä eikä tällaista näköalaa, joka vihreässä eduskuntaryhmässä nyt vallitsee. Tässä yhteydessä voisin todeta ed. Pulliaiselle, kun te sanoitte, että Saksassa on tehty niin ja niin, että Saksassa kyllä on tehty, mutta kilpailukyky ei ole kovin kehittyvä eikä valtiontalouskaan ole kovin ylijäämäinen.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela on taas tämän vihreän haulikon keksinyt, joka on katkaistu piipultaan ja osuu kaikkialle. Nyt vaan on sillä tavalla, että ed. Seppo Lahtelalla nyt tässä määrittelyssä menee se vähän jollakin tavalla pieleen, että meillä on paljon sivukiveä, joka on aivan selvästi käyttökelpoista raaka-ainetta. Meillä on kipsivuoret siellä Siilinjärvellä, missä ongelmana on vain se, että se on täysin hyötykäyttöistä materiaalia, mutta kun yhteiskunta elää sellaisessa, mitenkä sen sanoisin, kohtuuttomassa runsauden tilassa, sen on varaa jättää arvokkaat aineet käyttämättä, ja tämä on se ongelma. Ed. Seppo Lahtela, meillä ei ole mitään kuin korkeintaan määrittelyongelma; meidän täytyy sessio järjestää, jossa me kehitämme keskinäisen ymmärtämisen kerhon kautta saman terminologian. (Naurua)

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Vihreät ajoivat tuossa edellä äärettömän rajua energiaveron korotusta, ja sitä vähän kritisoin, että varsinkin talouden tilanteeseen sillä voi olla hyvinkin arvaamattomat seuraamukset, työllisyyteen ja tulonjakoon ja muihin vakaviin kysymyksiin. Tämä oikeastaan on nyt samalla linjalla oleva aloite. Hyvää tavoitetta ajetaan, jätteiden määrän vähentämistä, lajittelun tehokkuuden lisäämistä jne., mutta keinona tämä ankara rangaistusvero alkaa olla kyllä jossakin kohdassa sellainen, että sitä pitää myös uskaltaa arvioida kriittisesti.

Tässäkin nyt kun tiedämme, että esimerkiksi sen pihtiputaan mummon, josta täällä on puhuttu enemmänkin, jätteet kuljetetaan nyt Pihtiputaalta 100 kilometrin päähän Saarijärvelle, ja kun ne kuljetuskustannukset (Vihreiden ryhmästä: Saarijärven Paavolle!) energialaskun nousun johdosta liikennepolttonesteiden ankaran korotuksen jälkeen maailmanmarkkinahintojen nousun johdosta rajusti nousevat, niin se mummo joutuu maksamaan aika pienistä tuloista, ja ne ovat asumiskustannuksia nekin. Tämän on lisä siihen, mitä te äsken laskitte, kuinka paljon häntä tuo lämmityskustannusten nousu, sähkön hinta, rokottaa. Tämä johtaa samaan suuntaan, eli tätä pitää kyllä vakavasti miettiä, onko tämä oikein.

Sitten toinen tekijä ovat pk-yritykset haja-asutusalueilla maakunnissa. Ne maksavat entistä ankaramman laskun, ja kustannukset tulevat johtamaan siihen tältäkin osin, että työllisyys heikkenee, maakunnat tyhjenevät entisestään, ja näitten asioiden taloudellisia, yhteiskunnallisia, sosiaalisia vaikutuksia tässä ei ole ollenkaan arvioitu. Kyllä, vihreät, teidän pitää nyt paneutua paljon vakavammin näihin esityksiinne.

Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle on täällä aikaisemmissa keskusteluissa kerrottu, että ei vain vihreät, vaan lukuisat kansainväliset tutkimuslaitokset. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat kaikki tulleet samaan tulokseen kuin meidän veroehdotuksemme, että verotetaan enemmän ympäristön kulutusta ja vähemmän työtä. Se tuottaa enemmän työtä ja hyvinvointia ja kestävää kehitystä siinä samassa. Ne kaikki tutkimukset ovat julkisia, ne löytyvät monesta paikasta. Jos on jokin ankara ja rangaistusluonteinen vero tässä maassa, niin se, totta vie, on työn tekemisestä. Meidän esityksemme tarkoittaa sitä, että sitä verotusta vähennetään ja siirretään verotuksen painopistettä muualle.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tuossa kuuntelin ed. Kankaanniemeä, niin tuli sellainen olo, että hän ei oikeastaan tunne tätä pihtiputaalaista mummoa kunnolla, sillä yleensä mummot elävät erittäin vihreästi. He keräävät kaikki narunpätkät ja järjestävät ja kompostoivat ja liikkuvat joukkoliikenteessä ja käyttävät polttopuuta, kun keittävät kahvia. Ainakaan minun tuntemani mummot eivät ollenkaan ole tällaisia ei-vihreitä mummoja, joihin nämä meidän verot niin hirveästi sattuisivat.

Toimi  Kankaanniemi  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Satun tuntemaan pihtiputaan mummon, ensimmäisen Pihtiputaan Mummon rouva Varhan, joka on erittäin fiksu ihminen, ja kyllä hän joutuu nämä laskut maksamaan aivan siitä hallituksen, jossa vihreätkin olivat, leikkaamasta pienestä eläkkeestään. Näin se menee valtaosalle lapsiperheitä, eläkeläisiä: nämä laskut tulevat maksettaviksi, mitä te esitätte, varsin puhtaana, heillä ei ole vaihtoehtoa. Tokihan se jätemäärä on pieni heidän osaltaan, ja enemmän huolta kannan ehkä kuitenkin siitä pienyritystoiminnasta, teollisuudesta, joka on maakunnissa nyt jo vaikeuksissa. Edes joku palautusjärjestelmä niin, että niille välttämättömille jätteille, mitä näin syntyy siinä järkevässä tuotannossa, työllistämisessä, pitäisi teidän luoda, mutta sitäkään te ette ole tähän kehittäneet.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle: Kun kuuntelen teidän esitystänne, tulen siihen tulokseen, että siellä pihtiputaan mummo on hiukan kunnallisvaaleissa epäonnistunut valitessaan edustajia kunnallishallintoon. Jos hän olisi siinä suvereenisesti pärjännyt, mitään tällaisia ongelmia ei olisi. Minä pyytäisin ed. Kankaanniemeä siellä Keski-Suomessa kertomaan siitä, että on olemassa sellainen instituutio kuin logistiikka. Kun siitä oivallus tulee Keski-Suomeen, niin paljon asioita korjaantuu aivan itsestään.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuunnellessani edelleenkin tätä sananvaihtoa tässä asiassa kyllä mieleen tulisi enemmän kuin se pihtiputaan mummo tämä lievestuoreen isäntä, joka ed. Korkeaojan viittaamalla tavalla ajaa autonsa perävaunulla tavaraa ja kippaa sen naapurin metsään ja isäntä joutuu sen sieltä korjaamaan ja häneltä verotetaan ja hänellä maksatetaan. Tältä osin näkisin, että nämäkin asiat pitäisi ottaa huomioon niin, että todettaisiin, että se joka tuottaa ja aiheuttaa, myöskin korvaa, eikä niin, että omistamisesta tässäkin asiassa rangaistaan.

Kyllä näyttää siltä, että tämä jäte- ja jäteverotuskysymys, niin kuin entisten eduskuntien säätämä jätelakikin, ovat sellaisia, että vaatii aikaa, ennen kuin siihen voidaan sopeutua ja ne alkavat kunnialla toimia. Tältä pohjalta kyllä ajatukset voivat olla hyviä tässä, mutta edetä pitäisi niin hitaasti, että kansa pysyisi myöskin mukana tässä asiassa ja, niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi, että pienen teollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytyksiä mieluummin tuettaisiin kuin että kaikin keinoin, kaikilla tavoilla, niin kuin olen ymmärtänyt, vihreä eduskuntaryhmä haluaa lainsäädäntötoimillansa tuhota ja vaikeuttaa pienen yritteliäisyyden menestymisen mahdollisuuksia Suomenmaassa ja siinä sivussa isoakin kampittaa niin paljon kuin se on mahdollista.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin roskien, ja varsinkin vakavamman jätteen, luontoon jättäminen on rikos, ja on hyvin vastuutonta ajatella niin, että ikään kuin puolustellaan nykyistä matalaa verokantaa sillä, että sitten ihmiset tekevät enemmän rikoksia, jos verokantaa nostetaan. Sen sijaan nykyinen työn verotus, joka on niin korkeata kuin se on, se on Oecd-maiden ja EU:n vertailuissa hyvin korkeata, johtaa käytännössä veronkiertoon, pimeisiin työmarkkinoihin ja harmaaseen talouteen. Sitä me yritämme vähentää vähentämällä työn verotusta ja siirtämällä verotuksen painopistettä ekologisesti kestävämmälle tavalle.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siis pienyrittämistä jos jotain me olemme yrittäneet ymmärtää koko ajan ja olemme myös hakeneet siinä yhteisymmärrystä keskustan kanssa, että voisi löytyä keinoja tukea sitä, senkin takia, koska sitä minun mielestäni aivan liian vähän hallitus tähän asti on nyt tehnyt. Erinäisistä syistä katsotaan mieluummin suurempaan teollisuuteen päin kuin pienyrittämistä. Yleensä se on kyllä se työn tekeminen, joka on kallista siellä, ei niinkään sähkö tai jäte, vaan jos jokin on niille liian kallista, se on työ.

Petri  Salo  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä yritän antaa täältä oikealta vähän tukea nyt vihreän eduskuntaryhmän ajatteluun, nimittäin asun semmoisessa pienessä kunnassa kuin Alahärmä, jossa on alle 5 000 asukasta. Meillä ei ole ainuttakaan vihreää valtuutettua ollut eikä taida koskaan tullakaan, mutta noin vuonna 95 me siirryimme jätteiden käsittelyyn, siirryimme viemään kaikki jätteet Botniaroskille Pietarsaareen, lajittelemme lasit, metallit, teollisuus huolehtii siitä samalla tavalla, maksamme kulutuksen mukaan, kuutioiden mukaan, mutta sinä aikana, tämän seitsemän vuoden aikana, en muista yhtään kuntalaista, en muista yhtään kirjoitusta lehdessä, jossa tätä meidän menettelytapaamme olisi kritisoitu. Kysymyksessä on maaseutukunta Pohjanmaalla, konservatiivisella alueella, jollaista edustaa myöskin ed. Seppo Lahtela. Minä olen omakohtaisesti huomannut, että me teimme silloin, nuoret poliitikot, viisaita päätöksiä, ja nyt se alkaa olla meille vetovoimatekijä. Me emme menetä asukkaita, meillä on työttömyys alle 5 prosenttia, nuoria ja perheitä muuttaa meidän kuntaamme. Kyllä näitä asioita voi ideologisten rajojen yli nähdä vähän laajemminkin.