Matti  Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsittelyssä on mielestäni periaatteellisesti hyvin tärkeä lainsäädäntöasia. Tässä hallituksen esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi kuntien valtionosuuslakia niin, että tulisi käyttöön uusi yhteistoiminta-avustus kuntien yhteisen palvelujen järjestämisen osalle. Ehdotus perustuu sisäasiainministeriön asettaman työryhmän esitykseen. Avustus koskisi siis ylikunnallisten toimenpiteiden järjestämistä muutosvaiheen avustuksena.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on pitänyt asiaa hyvänä. Mietintö on yksimielinen. Me näemme, että tällä on mahdollista saavuttaa sekä pienten kuntien yhteistoiminnan osalta että myös suurten kaupunkikuntien yhteistoiminnassa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Yhteistoiminta-avustuksen käyttöönotto on siis tärkeä lisä kuntien toiminnallisen yhteistyön edistämiseen. Se helpottaa erityisesti yhteistoiminnan aloittamisvaihetta, jolloin tarvitaan usein panostusta erilaisiin käytännöllisiinkin kysymyksiin, esimerkkeinä vaikkapa tietojärjestelmien yhteensovittaminen, tarvittava henkilöstön koulutus ja myös toiminnan organisointi.

Valiokunta pitää perusteltuna, että yhteistoiminnalta edellytetään laaja-alaisuutta tai merkittävyyttä ja kuntien päätöksiä yhteistoimintaan ryhtymisestä. Työryhmähän on esittänyt kriteereitä, joita olisivat muun muassa: Yhteistoiminnasta on oltava päätös ennen avustuksen myöntämistä, yhteistoiminnan tulisi muodostaa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kannalta merkittävä kokonaisuus ja edelleen yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien tulisi muodostaa myös kuntien talouden kannalta merkittävä kokonaisuus, ja kriteereihin kuuluu myös se, että avustusta myönnettäisiin aloitusvaiheen kustannuksiin, jolloin voitaisiin ottaa huomioon myös yhteistoiminnan selvittämiskustannukset. Mutta pelkästään yhteistoiminnan selvittämiseen ja käynnistämiseen tätä ei voitaisi myöntää, vaan pitää siis päätösten pohjalta ryhtyä yhteistoimintaa toteuttamaan.

Tämä on nähtävä eräänlaisena kannustimena, joka onnistuessaan voi merkitä sekä palvelujen saatavuuden ja laadun että myös kustannusten osalta myönteisiä tuloksia. Alkuvaiheessa kustannukset voivat lisääntyä, ja sen vuoksi tällainen avustus on nähty hyvänä kannustimena. Kun alkuvaiheessa kustannukset yksittäisen kunnan näkökulmasta usein lisääntyvät, niin tässäkin mielessä on hyvä, että niihin on saatavissa ylimääräistä avustusta, jolloin kunnan päättäjille asia on myös helpommin perusteltavissa ja päätös on helpommin toteutettavissa tilanteessa, jossa monet kunnat ovat talouden osalta tiukilla.

Herra puhemies! Kaikkinensa tämä kuntien yhteistoiminta-avustus on nähty täydentävänä tekijänä. Tämän ohellahan meillä tarvitaan toki kuntien yhdistymiseen avustusta jatkossakin, ja nämä on nähtävä tavallaan toisiaan täydentävinä palvelujen järjestämisen, tehostamisen ja tuloksellisuuden muotoina. Esimerkkinä on otettu esille vaikkapa Joensuun seutu, missä ensi vuoden alussa tapahtuu kolmen kunnan — Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran — yhdistyminen, ja siihen kunnat ovat saamassa yhdistymisavustusta. Tämän ohella Joensuun seudulla laajemminkin on käynnissä ja jo toteutunut merkittävää palvelujen yhteistä tuottamista ja järjestämistä, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Eräässä asiantuntijakuulemisessa tuli esille sekin, olisiko tarpeen olla vielä yksi kriteeri eli se, että pelkästään kahden kunnan välisen yhteistoiminnan järjestämiseen tätä avustusta ei annettaisi. Nykymuodossaan tämä kyllä pitää myös nämä tapaukset sisällään. Tietysti tällaisessa tilanteessa voi tulla herkästi harkittavaksi se, kun yhteistoimintaa palvelutuotannossa ja palvelujen järjestämisessä kuntalaisille toteutetaan, olisiko tarpeen edetä askel pidemmälle eli kuntien yhdistymiseen, jos kahdesta kunnasta vain on kyse.

Valiokunnassa tuli esille myös se, että tästä ei saisi muodostua jarrua myöskään kuntien tarpeelliselle ja esillä olevalle yhdistymiselle. Tavallaan tämä voisi olla tässä suhteessa neutraali, täydentävä kannustinjärjestelmä. Alkuvaiheessa rahaa on niukanlaisesti, mutta jatkossa meille kerrotun mukaan määräraha on tässä suhteessa kyllä lisääntymässä myös kuntien yhteistoiminta-avustusten osalta.

Tapani Tölli /kesk:

Herra puhemies! Esitetty lainmuutos tuo merkittävän lisän kehittää kunnallisia peruspalveluja, niiden tuottamista ja järjestämistä. Tämä lakiesityksen mukainen harkinnanvarainen yhteistoiminta-avustus on uusi väline kuntien kannustamisessa yhteistyöhön. Yhteistyö ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan sen tavoitteena on edullisemmin ja laadukkaammin tuotetut ja järjestetyt palvelut. Tämän esityksen tarkoituksena on helpottaa nimenomaan yhteistyön aloittamista, toisin sanoen madaltaa lähtökynnystä.

On hyvä, että avustusta ei ole tarkoitus maksaa pelkästään yhteistyön aikomuksesta vaan todellisesta yhteistyöstä. Lähestymiskulma tähän asiaan on palveluista käsin, joka on tärkein näkökulma. Rahaa alkuvaiheessa tätä varten on varattu aika vähän eli 500 000 euroa. Valtiontalouden vuosille 2005—2008 hyväksyttyjen kehyksien mukaan kuntien yhteistoiminnasta arvioidaan syntyvän kustannuksia vuosina 2006—2008 kunakin vuonna noin 1—3 miljoonaa euroa. Yhteistoiminta-avustusta on syytä tulevaisuudessa lisätä merkittävästi. Yhteistoiminnassa tuotetut ja järjestetyt palvelut tulevat tuomaan huomattavasti merkittävämpiä säästöjä kuin nämä yhteistoiminta-avustukset ovat.

Herra puhemies! Kuntien välinen yhteistyö on muutoinkin viime aikoina tiivistynyt ja on tiivistymässä. Kahden ja useamman kunnan välisiä yhteistoimintamalleja palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä on eri puolilla maata suunnitelmissa ja valmistelussa, ja niistä, joita on saatu liikkeelle, on kohtuullisen hyviä kokemuksia.

Tämän lakiesityksen yhteydessä on keskusteltu myös kuntaliitoksista ja on jopa esitetty huolta siitä, hidastaako tämän yhteistoiminta-avustuksen käyttöönotto kuntaliitoksia. Mielestäni näin ei tule tapahtumaan, vaan päinvastoin tämä yhteistoiminta-avustus pikemminkin rohkaisee liitoksiin, koska nähdään, että yhteistoiminnalla palvelut pystytään paremmin järjestämään. Kuntaliitoskaan sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan aina kuntaliitosta valmisteltaessa asiaa on lähestyttävä palveluista käsin niin, että voidaan todeta, että liittämällä kunnat yhteen pystytään palvelut tuottamaan taloudellisemmin ja laadukkaammin. Pelkästään hallintorakenteiden muutos ei tuo säästöjä. Kuntaliitoksia valmisteltaessa on kiinnitettävä huomio tietysti talouteen, hallintoon, palveluihin, mutta myös identiteettiin, joka monessa kuntaliitosselvityksessä on jäänyt vähemmälle.

Herra puhemies! Kaiken kaikkiaan on todettava, että on hyvä, että tällainen uusi väline tiivistää kuntien yhteistyötä on tulossa käyttöön.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin kannatettava esitys. Aivan kuten edustajat Väistö ja Tölli ovat tässä tuoneet esille, yhteistyö on aina kannatettavaa. Olen itse sitä mieltä, että oikeastaan me emme tulevaisuudesta selviä, jos eivät kunnat tee entistä enemmän yhteistyötä.

Olen törmännyt omalla alueellani muun muassa siihen, että lastensuojelutyötä, joka vaatii valtavasti osaamista ja organisointia, on erittäin vaikea järjestää sillä resurssilla, jos kunnassa on yksi ainoa sosiaalityöntekijä. On hyvä, että kunnat liittyvät siinä toiminnassa yhteen ja voivat sen järjestelmän kehittää yhdessä. Samoin kuntien yhteinen varahenkilöjärjestelmä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kannatettava asia mielestäni.

Mutta tietenkin sen hankkeen ja järjestelmän ja yhteistoiminnan kokoonjuoksijoita tarvitaan ja näitä täytyy sitten pystyä resursoimaan. Tämä toiminta-avustus on apuna siihen, että uskaltaudutaan uutta kokeilemaan ja uusia järjestelmiä luomaan.

Toivoisin kuitenkin, että kaiken kaikkiaan kuntien yhteistoimintaa seurattaisiin ja sen vaikuttavuutta arvioitaisiin, myös kustannusvaikuttavuutta, ja myöskin tämän toiminta-avustuksen kustannusvaikutuksia seurattaisiin.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ed. Risikko otti esille kustannusvaikutusten seuraamisen. Ymmärrän niin, että näin tulee hyvin tarkoinkin tapahtumaan sisäasiainministeriön toimesta. Meillähän on monia muita kokeiluja ollut ja on, joilla yhteistoimintaa on pyritty edistämään ja lisäämään.

Myös tämä kysymys, herra puhemies, kuntien yhteistoiminta-avustus, oli esillä jo ainakin edellisen eduskuntakauden aikana. Tuolloin kuitenkin valtioneuvoston piirissä katsottiin, että jos yhteistoiminta tuo taloudellista hyötyä, jos se merkitsee parempia palveluja, niin miksi ihmeessä kunnat eivät siihen lähde ja miksi ihmeessä sitä pitäisi vielä avustaa.

Mielestäni ed. Tölli totesi asian oikein. Tässä tarvitaan avustamista juuri aloitusvaiheen kustannuksiin, niihin lisäkustannuksiin, joihin ed. Risikkokin viittasi muun muassa kokoonjuoksijoiden osalta, lisäkoulutuksen osalta, tietojärjestelmien yhteensopivuuden aikaansaamisen osalta jne. Siis tällä, kuten ed. Tölli totesi, madalletaan yhteistoiminnan aloituskynnystä. Tämä on eräänlainen kannustin. Pienellä rahalla uskomme saatavan paljon hyvää ja ainakin mahdollisuuksia nyt kunnille lisää, yksi mahdollisuus aiempien palvelujen yhteistyöjärjestelyjen joukkoon.