Arvoisa herra puhemies! Radanpidon rahat ovat vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja alle tarvittavan tason. Ratahallintokeskus on arvioinut, että mikäli rahoitukseen ei saada tasokorotusta pitkällä aikavälillä, lähes kolmannes rataverkosta joudutaan niin sanotusti käärimään rullalle elikkä sulkemaan. Tämän päivän Helsingin Sanomissa on Ratahallintokeskuksen suunnitelma julkaistu kuudentoista rataosuuden sulkemisesta, joka on 911 kilometriä, ja näiden rataosuuksien joukossa on monia merkittäviä teollisuusraiteita. Euroopan liikennepolitiikka tähtää siihen, että liikennettä pitää siirtää kumipyöriltä raiteille. Meidänkin liikennepolitiikkamme pitäisi tähdätä tähän.

Onko hallitus tukemassa tätä rahanpuutteesta johtuvaa priorisointia ja sitä, että todella näin mittava määrä rataosuuksia jouduttaisiin rahanpuutteen takia sulkemaan ja tällä tavalla sekä lisäämään turvallisuusriskejä että myöskin ympäristön kuormitusta tavarankuljetuksissa?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Minkäänlaisia päätöksiä hallituksen puolella, saatikka liikenne- ja viestintäministeriössä, ei ole tehty rataosuuksien lopettamisesta. Tämä asia on nimenomaan Ratahallintokeskuksen eräänlaista valmistelutyötä ja sitä, että siellä arvioidaan ilmeisesti sitä, miten kannattavia ne ovat, millaista liikennettä näillä rataosuuksilla on ja mitä niitten jatkotoimenpiteet esimerkiksi kunnossapidon osalta tulevat jatkossa maksamaan. Minä korostan vielä, että missään tapauksessa tämä asia ei ole meidän pöydällämme ja minkäänlaisia lakkauttamisia ei ole tarkoitus tehdä. Se seikka, mitä pitää varmasti tulevaisuudessa arvioida, on se, mitä rataosuuksia — ja ilmeisesti näistä juuri on kyse siinä, mitä on tämän päivän lehdestä luettu — kannattaa ylläpitää, siis jokapäiväisestä kunnossapidosta huolehtia vai ei, mutta lakkauttamisista ei ole todellakaan kyse.

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, täällä on todella merkittäviä rataosuuksia, sellainen rataosuus kuin Murtomäki—Otanmäki, 25 kilometriä. Sen sulkeminen tarkoittaisi sitä, että Talgon junatehtaalta ei enää voitaisi toimittaa valmiita junia ja vaunuja maailmanmarkkinoille.

Tuntuu kyllä aika hurjalta, ja kysyisinkin kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta liittyen näihin muihinkin — sanotaan, että siellä kuljetetaan etupäässä raakapuuta, mutta siellä kuljetetaan myös hyvin paljon teollisuuden raaka-aineita ja valmiita tuotteita:

Voiko tämä olla myöskin teollisuuspoliittisesti ja aluepoliittisesti millään tavalla oikea suunta, vai pitäisikö sekä liikenneministerin että kauppa- ja teollisuusministerin pontevammin vaatia radanpidon rahoituksen tason nostamista sille tasolle, jotta rataverkosta voitaisiin pitää huolta ja jopa sitä kehittää?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Minä korostan vielä sitä, että tämä on täysin Ratahallintokeskuksen omaa valmistelua ja siellä pohditaan sitä, missä määrin esimerkiksi erilaisilla rataosuuksilla, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia mutta joilla todella voi olla ja ilmeisesti onkin erittäin suurta teollisuuspoliittista ja muuta yhteiskunnallista merkitystä, niitten kuntoa ylläpidetään. Lakkauttaminen, ratojen rullalle kääriminen, on ihan eri asia kuin se, millä tasolla näitä ratoja kunnossa pidetään ja millä tasolla pidetään yllä sitä valmiutta, kuinka nopeasti näitä ratoja voidaan esimerkiksi saada uudelleen käyttöön. Tässä asiassa korostan sitä, että nämä suunnitelmat eivät ole millään tavalla vielä olleet minun, saatikka ministeri Pekkarisen, pöydällä. Tämä on eräänlaista Ratahallintokeskuksen arviointia ja valmistelutyötä, ja sitähän meidän tietysti pitää tehdä.

Kysyjä viittasi siihen, että perusradanpidon määrärahat meillä ovat erittäin pieniä tarpeeseen nähden, ja varmasti tällaista arviointia, mikä Ratahallintokeskuksen tehtäviin kuuluu, sen pitää tehdä. Mutta, puhemies, on aivan eri asia tehdä sitten päätöksiä asioista erilaisten (Puhemies: Aika!) valmistelujen perusteella, ja meillä ei ole tällaisia päätöksiä tekeillä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennehän on erittäin voimakkaassa kasvussa nimenomaan tavaraliikenteen osalta, ja Trans-Siperian rautatiestä on tullut yksi keskeinen kuljetusväylä myöskin Aasian maiden ja Euroopan unionin välisten kuljetusten osalta. Suomen rooli tässä logistisessa solmukohdassa on erittäin tärkeä. Puhemies Lipposen johtama delegaatio vieraili kesäkuussa Moskovassa, ja tuolloin presidentti Putin toisti jälleen Venäjän hallituksen kannan, että tämä nopea ratayhteys Helsingistä Pietariin voitaisiin toteuttaa vuoteen 2008 mennessä. Nyt kysynkin:

Onko liikenne- ja viestintäministeriö valmistellut asiaa sillä tavoin, että Suomen puolella päätös saadaan ajoissa, jotta tämä aikataulu pitää, ja, herra pääministeri, oliko tämä kysymys esillä nyt Venäjän pääministerin vierailun yhteydessä viime päivinä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan oli myös liikenneministerien tapaaminen, ja liikenteen yksityiskohdat Saimaan kanavaa lukuun ottamatta olivat liikenneministereiden keskustelussa. Mutta edellisessä ja sitä edellisessä pääministeritapaamisessa Venäjän kanssa nopea rata on ollut esillä, ja Venäjän silloin antama ilmoitus oli, että tämän vuoden aikana heillä tehtäisiin asiaan liittyen päätöksiä. Näistä ei ole vielä kuulunut, mutta en tiedä, minkä informaation liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen nyt sai. Meidän puolellammehan tämän osuuden osalta puolen tunnin säästö ollaan saamassa Järvenpää—Lahti-rataosuuden uudistamisella. Sen lisäksi aika suuri osa tästä ajan säästöstä pitää saavuttaa sillä, että rajan ylitykseen liittyvät tarkistustoimet pitää siirtää liikkuvaan junaan. Tällä saavutetaan itse asiassa noin puolet tästä ajan säästöstä. Pitää pystyä ratkaisemaan, millä kalustolla ajetaan, jotta veturia ei jouduta vaihtamaan kesken matkaa, muutoin ei näitä aikasäästöjä pystytä saavuttamaan. Me tarvitsemme myös investointeja Lahden ja rajan välille.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Eilen Venäjän liikenneministeri Levitinin kanssa meillä oli neuvottelu, ja neuvottelussa käsiteltiin myös tätä Helsingin—Pietarin nopeaa junarataa. Asia on juuri niin kuin pääministeri totesi, että meidän puolellamme asia etenee jo pitkin harppauksin Kerava—Lahti-oikoradan suhteen. Seuraavaa pätkää, Lahti—Luumäki, meillä selvittää työryhmä. Työryhmässä pohditaan erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä työryhmä saa työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tässä neuvottelussa, siis Suomen puolelta, meidän aikataulumme näillä edellytyksillä olisi pitävä. Ministeri Levitin toi esiin myös sen, että tämä on heille erittäin tärkeä rataosuus, tarkoituksena on vielä jatkaa rataa Pietarista Moskovaan, ja he pysyvät myös aikataulussa. Paitsi että asiaa seurataan nyt liikenneministereiden välisissä neuvotteluissa, asia tuodaan myös talouskomission kokouksiin ja siellä käydään akuutti tilanne läpi, (Puhemies koputtaa) eli asia etenee, ja neuvottelun tulos oli se, että aikataulut molemmissa maissa pitävät.

Värderade talman! Vi har också i tidningarna sett att trafikminister Luhtanen har lovat utredningar om Elsa-banan.

Var trafikministern medveten om Banförvaltningscentralens planer på nedläggning av vissa banor när hon föreslog den här lyxen med den nya Elsa-banan?

Min andra fråga gäller VR:s dividend. Vilka åtgärder har ministern vidtagit för att VR:s dividend skulle kunna återbördas till banförvaltningen, såsom tidigare har varit praxis i vissa situationer?

Käännettynä: Mihin toimenpiteisiin liikenneministeriö on ryhtynyt, jotta VR:n osinko voitaisiin käyttää esimerkiksi radan ylläpitoon ja parantamiseen? Toisaalta, kun ministeri lupasi Elsa-radan selvityksen, josta voidaan sanoa, että se on niin sanottu luksusprojekti verrattuna siihen, mitä nyt pitäisi poistaa ratoja, oliko ministeri tietoinen Ratahallintokeskuksen alentamissuunnitelmista ja ratojen sulkemisista?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kyllä olin ja olen täysin tietoinen. Mitä Elsa-radan selvitykseen tulee, on kokonaan eri asia pohtia niitä ratoja, niitten tulevaisuuden ratojen rakentamista, joiden varrella asuu väestö, joissa on tarkoituksena oikaista rata vaihtoehtona, ja nyt tämä on se keskeinen asia. Elsa-rataa selvitetään ja sen kustannusarviota ja linjausta selvitetään vaihtoehtona erittäin kalliille Turku—Helsinki-radan nyt tuleville korjaus- ja uusille investointitöille. Tämä on siis vaihtoehtorata näille ja koskee asutuskeskuksia, on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tämä selvitys on minusta välttämätön tehtävä siitä syystä, että tietäisimme, mitkä ovat taloudelliset arviot — kummankin radan, vanhan korjaamisen, uuden rakentamisen — ja tämä koskee tulevaisuutta eikä ihan juuri tätä päivää.

Mitä tulee näihin VR:n voitontuloutuksiin, (Puhemies koputtaa) edustaja varmasti muistaa sen, että me muutama viikko sitten täällä käsittelimme ylimääräistä lisätalousarviota, jossa loput myös VR:n voitontuloutuksesta palautettiin radan rakentamiseen. Voin sanoa, että (Puhemies: Aika!) VR:n voitontuloutus on käytetty täysimääräisesti radan rakentamiseen eduskunnan päätöksellä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Näistä VR:n osingoista voitontuloutuksesta: Tämän vuoden aikana on nyt käyty keskusteluja hallituksessa, eduskunnassa, hallituksen ja eduskunnan välillä, myöskin VR:n kesken. Minun ymmärtääkseni saavutimme hyvän yksimielisyyden siitä, että sitä käytäntöä ei kannata jatkaa, että osinkoja korvamerkitään. Se on ollut aivan poikkeuksellista, jatkunut kyllä vuodesta 95 lähtien, mutta se ei ollut tervettä taloudenpitoa eikä budjettitaloudenpitoa. Ainakin valtiovarainvaliokunnan kanssa käydyssä keskustelussa tämä on tehty selväksi, ja se pitää hoitaa, radanpito niin kuin muutkin, normaalilla budjettimenettelyllä.

Arvoisa puhemies! Kyllä me kaikki tiedämme, että kun Ratahallintokeskus valmistelee lakkauttamista, lakkauttaminen meillä varmasti on edessä.

Täytyy sanoa, että ministeri Luhtanen jatkuvasti vaatii yhtä hanketta sinne ja toista tänne, mutta ei näillä julkisilla lausunnoilla näissä asioissa valitettavasti päästä eteenpäin. Valittaminen ei auta. Ministeriössä pitää tehdä itse töitä. Edellisen hallituksen aikana oli selkeä suunnitelma, miten näitä hankkeita rahoitetaan: VR:n voitontuloutuksen kasvattamisella, LVM:n hallinnonalan omaisuuden myynnillä, tai sitten esimerkiksi Keski-Pasilassa voitiin satamarata rakentaa kokonaisuudessaan sillä rahoituksella, mikä saatiin Keski-Pasilasta. Pitää olla itsellä suunnittelua, luovuutta, ajatusta, miten itse rahoitetaan näitä hankkeita. Sillä tavalla päästään eteenpäin, ei vain valittamalla.

Aikooko ministeri Luhtanen nyt katsoa oman sektorinsa rahoitusmahdollisuuksia ja käyttää niitä infrahankkeitten toteuttamiseen?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on erittäin hyvä infrasuunnitelma, joka kattaa koko hallituskauden ja myös hallituskautta pidemmän ajan vuoteen 2013 asti. Tätä suunnitelmaa toteutamme määrätietoisesti. Se on hyvällä alulla. Kaiken sen lisäksi, mitä äsken totesin esimerkiksi sen suhteen, että Lahti—Luumäki-rahoitusta pohditaan, pohdimme myös muita rahoitusmalleja, budjettirahaa, ulkopuolisia rahoitusmalleja, ja myös tietysti tämän tarkastelun kohteena on VR.

Mitä tulee omaisuuden myyntituloihin, voin todeta ed. Sasille, että nyt eduskunnan käsiteltävänä olevassa ensi vuoden budjetissa liikenne- ja viestintäministeriön sektori sai käytettäväkseen vajaa 48 miljoonaa euroa ylipäätään valtionyhtiöiden myyntituloja infran kehittämiseen.

Herra puhemies! Radanpidon nykyrahoitus on kovin lyhytsyklistä, ja tavaksi on tullut, että niitä hankkeita sitten paikataan ja rahoitellaan vielä lisätalousarviomenettelyä käyttäen. Se on epävarmuutta ylläpitävää. Se on kallis tapa rakentaa. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus antaa tämän upean ministerityöryhmän mietinnön tueksi, tämän infratyöryhmän mietinnön tueksi, tällaisen pts-rahoitussuunnitelman. Eli nyt on toinen puoli työstä tehty, sen sijaan tällainen pitemmän aikavälin rahoitusnäkymä, sitoutuminen siihen, että ne hankkeet muuttuvat vereksi ja lihaksi, puuttuu. Silloin markkinat eivät myöskään reagoi, ei tapahdu sitä talouden dynamiikkaa, jota näillä hankkeilla haetaan, kun epävarmuus on vallitseva tekijä. Kysyn:

Milloin — en kysy sitä, aikooko hallitus antaa, vaan kysyn, milloin — hallitus antaa tällaisen rahoitussuunitelman eduskunnalle, jota eduskunta on edellyttänyt? Onko hallituksella valmiutta myöskin toteuttaa näitä hankkeita elinkaarimallia käyttäen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Meillähän on kehysmenettely, joka on neljä vuotta aina eteenpäin. Liikennepuolellahan on todella elinkaarimalliakin jo käytetty aiemmin isoissa hankkeissa ja nyt päätetty jatkaa sillä tiellä. Sehän tarkoittaa erittäin pitkää suunnittelua, tosin aika epävarmaa myöskin sillä tavalla, että se on velkarahaa, mitä siinä käytetään. Elinkaarimalli on kaunis nimi, mutta kannattaa muistaa, että se on velkaa, ja kannattaa muistaa, mitkä ovat velan ehdot. Niitä pitää verrata sitten muihin menetelmiin. Liikenneministeriö on tehnyt tästä perusteellisia suunnitelmia, valmisteluja. Kun ne ovat sitten valmiita lopullisesti, on syytä katsoa, kuinka paljon on mahdollista ja järkevää elinkaarimallia käyttää. Rahoituksen suunnittelu muuten budjettitalouden kannalta neljää vuotta pidemmälle niillä menettelyillä, joita nyt käytetään kehysmenettelyssä, on todennäköisesti liian pitkälle menevää, mutta totta kai tällaista laajempaakin talouden selvittelyä kannattaa tehdä pitkällä aikavälillä.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Meillä on valmisteilla tämä eduskunnan edellyttämä pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma, ja ilman muuta sen pohjana on tämä ministerityöryhmän mietintö, eli kyse on lähinnä ajoituksesta ja eri hankkeiden ikään kuin rytmittämisestä, minkä minä näen välttämättömäksi. Tämän on tietysti ajallisesti välttämättä tapahduttava ennen seuraavaa kehyspäätöstä ja ennen kuin käymme valmistelemaan 2006 budjettia. Tämä asia on nyt meidän ministerityöryhmämme väen käsiteltävänä ihan vähän ajan päästä.

Minä vielä palaisin perusradanpitoon. Voin todeta sen vielä kerran ed. Sasille, että tässä on todella iso urakka saada aikaan isoja investointeja ja korjata noin 15 vuoden rapautuneen rataverkon kunto ja saada tähän rahat. Ihmettelen vaan, miksi näistä radoista ei ole pidetty aiemmin huolta, koska tämä on erittäin pitkäjänteistä toimintaa. (Hälinää)

Arvoisa herra puhemies! Todella nythän meillä on pitkäjänteinen liikennesuunnitelma hallituksella tehtynä. Silloin kun ministeri Sasi hääri ministerinä, sellaista ei ollut. (Hälinää)

Eduskunta on (Ed. Zyskowiczin välihuuto) edellyttänyt, että todella tämän (Ed. Laukkasen välihuuto) pitkäjänteisen liikennesuunnitelman rahoitus (Ed. Drombergin välihuuto) tehdään, niin kuin ed. Saarinen täällä totesi, ja on tärkeätä, että sitä nyt tehdään. Tämä liikenneministeriön pääluokka on haasteellinen. Me tiedämme, että liikenneväylien kehittäminen on, arvoisa herra puhemies, ehkä parasta aluepolitiikkaa, mitä Suomessa tehdään, ja tässä suhteessa tämä valtionyhtiöiden myyntitulojen hyödyntäminen on välttämätöntä. (Ed. Zyskowicz: Onko tämä parasta, mitä keskustalla on tarjota? Jos tämä on parasta, mitä keskusta pystyy aluepolitiikassa tekemään, niin ei ole hääviä!)

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme radan kunnossapidon ja rakentamisen rahoitusta, niin edellisen hallituksen aikana rahaa käytettiin huomattavasti enemmän kuin nykyisen hallituksen aikana. Tosin siihen osittain vaikuttaa myöskin sitten oikorata, minkä valtuudet tulivat edellisen hallituksen aikana. Mutta ihan jo pelkästään kunnossapitoon ja ylläpitoon käytettiin huomattavasti enemmän, eli nyt vasta se varsinainen rappeutuminen alkaa nykyisen hallituksen aikana, kun rahaa käytetään vähemmän. Edellisen hallituksen aikana oli sen verran luovuutta, että kun oli erityisiä hankkeita (Ed. Laukkanen: Suhmurointia!) — otetaan esimerkiksi Vuosaaren rata — mietittiin, mistä saadaan rahoitus. Todettiin, että kaavoittamalla Keski-Pasila sieltä saadaan satoja miljoonia euroja ja tällä tavalla saadaan rahat siihen, ei tarvita valtiovarainministeriön apua vaan hankitaan rahat itse. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Tämmöistä luovuutta tarvitaan, jotta saadaan niitä hankkeita toteutettua, mutta sitä tällä hallituksella ei ole. (Eduskunnasta: Ei ole linjaa! — Välihuutoja)

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Minä totean sen, että ei tämän hallituksen työ vielä ihan lopussa ole. Meidän infrasuunnitelmamme valmistui vasta tämän vuoden keväällä. Ja voin todeta sen, kun vielä elinkaarimallihankkeesta äsken keskustelimme, että eduskunnalta on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että meillä on tällä hetkellä Suomen kaikkien aikojen suurin elinkaarimallihanke: E18-tie, Muurla—Lohja-pätkä, 700 miljoonan euron valtuutus meidän kehyksistämme, meidän budjetistamme, ja tätä elinkaarimallihanketta valmistellaan. (Hälinää) Eli toistan sen, että olemme edenneet johdonmukaisesti infrasuunnitelman mukaisesti jo nyt: E18-tie, Tornion meriväylä, Hakamäentie, seuraavia hankkeita valmistellaan, kolme isoa teemapakettia, joissa on tällaisia, sanotaan, 8—10 miljoonan mutta myös sitä pienempiä erillisiä hankkeita (Puhemies koputtaa) ympäri koko maata. Olemme muuttaneet käytäntöä aikaisempaan verrattuna. (Ed. Zyskowicz: Radat ja väylät rappeutuvat!)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Totuushan on se, että ratarahat lisääntyvät erittäin voimakkaasti (Eduskunnasta: Ei riitä!) muun muassa ensi vuoden budjetissa. (Hälinää) Nyt pitää esittää myöskin se kysymys, mistä otetaan pois, kun jollekin sektorille pistetään rahaa oikein kunnolla likoon. Kyse on nimenomaan siitä, ed. Korhonen. Otatteko te sosiaaliturvasta pois, eläkkeistä pois? Mistä te otatte pois sitten? (Hälinää) Ei täällä ihan loputtomiin ole valtion rahaa käytettävissä. (Välihuutoja)