Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena
on ensinnäkin panna kansallisesti täytäntöön
Euroopan parlamentin ja neuvoston maksuviivästysdirektiivi.
Lakivaliokunnalla ei ole sisällöllisiä huomautuksia
direktiivin täytäntöönpanoon.
Esitykseen sisältyy myös muutosehdotuksia saatavien
perinnästä annettuun lakiin eli perintälakiin
sekä vähäisiä muutoksia eräisiin
muihin lakeihin. Perintälaki säätää erääntyneen
saatavan vapaaehtoisesta perinnästä. Nämä ehdotukset
ovat merkittäviä ja ovat valiokuntakäsittelyssä herättäneet
paljon keskustelua.
Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin, että hyvää perintätapaa
koskevaa säännöstä täsmennetään muun
muassa kieltämällä nimenomaisesti vanhentuneiden
saatavien perintä. Lakivaliokunta on mietinnössään
pitänyt tätä tärkeänä,
sillä käytännössä tässä suhteessa
on ilmennyt epäkohtia.
Kuluttajavelalliselle ehdotetaan myös oikeutta pyytää perintälain
mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian
siirtämistä oikeudelliseen perintään.
Säädöksen avulla velallinen voi saada
saatavan tarkoituksettoman vapaaehtoisen perinnän keskeytettyä ja
näin estettyä lisäperintäkulujen syntymisen.
Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa velallisella on jo ennestään
velkoja ulosotossa, voi velkojen periminen keskitetysti ulosotossa
olla velallisen etu.
Myös varojen kohdentamisjärjestystä kuluttajasaatavien
osalta muutetaan. Muutoksen taustalla on tavoite kulujen läpinäkyvyyden
parantamisesta. Pienyrittäjän asemaa puolestaan
parannetaan muun muassa trattaperintää selkeyttämällä.
Keskeisimmät perintälain ehdotukset koskevat
kuitenkin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Näillä ehdotuksilla
pyritään helpottamaan velkaongelmia estämällä kohtuuttoman
suurten perintäkulujen periminen kuluttajavelalliselta.
Kuluttajasaatavien perintäkulujen osalta ehdotetaan, että niiden
enimmäismääriä alennetaan ja
otetaan käyttöön uusi kolmiportainen
asteikko nykyisen kaksiportaisen asteikon sijaan.
Lakivaliokunta kannattaa ehdotuksia, koska on tärkeää varmistaa,
että tavanomaisesta ja selvästä kuluttajasaatavasta
perittävät kulut vastaavat nykyistä paremmin
saatavan pääoman suuruutta ja perinnästä aiheutuvaa
työmäärää. Perintäkulut
ovat varsinkin pienissä ja keskisuurissa veloissa saattaneet
käytännössä nousta kohtuuttoman
suuriksi ja ylittää varsinaisen velan määrän.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan perintälakiin
myös uutta säännöstä,
joka määrittäisi, kuinka monesta maksuvaatimuksesta
ja maksusuunnitelmasta kuluttajavelalliselta saisi pääsääntöisesti
vaatia kuluja. Ehdotettu säännös mahdollistaisi
perintäkulujen vaatimisen enintään kahdesta
maksuvaatimuksesta ja enintään yhdestä maksusuunnitelmasta.
Talousvaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä,
että lakivaliokunnassa arvioitaisiin tarkoin uudistuksen
taloudelliset, erityisesti oikeuslaitokseen kohdistuvat, vaikutukset.
Myös lakivaliokunnan käsittelyssä tuotiin
esiin, että perintätoimenpiteiden määrän
rajoittaminen ehdotetulla tavalla lisäisi merkittävästi
oikeudellista perintää ja velkomusasioiden määrää käräjäoikeuksissa
ja siten ruuhkauttaisi oikeuslaitosta ja ulosottoa sekä lisäisi
samalla maksuhäiriömerkintöjen määrää.
Lakivaliokunta pyrki selvittämään
kyseisiä vaikutuksia kuulemalla niistä vielä erikseen
oikeuslaitoksen ja ulosoton edustajia. Oikeuslaitoksen osalta arvioitiin,
että vapaaehtoisen perinnän rajoittaminen voi
nopeuttaa oikeudellista perintää, minkä vuoksi
juttumäärä voi väliaikaisesti
nousta. Ulosoton osalta taas katsottiin, että muutokset
eivät lisää summaaristen velkomusasioiden
määrää tuomioistuimissa eivätkä ulosotossa
merkittävästi. Ulosoton osalta tuotiin myös
esiin, että muutoksilla on ulosoton kannalta myös
asiamääriä vähentäviä vaikutuksia. Tämä johtuu
siitä, että perintäkuluja ei enää jatkossa
voi periä velallisilta itsenäisinä kuluina. Tämä muutos
tulee vähentämään ulosoton asioita
merkittävästi.
Selvityksen perusteella lakivaliokunta päätyi siihen,
ettei ehdotettujen muutosten vaikutuksia voida aivan varmuudella
selvittää. Näiden arvioimista vaikeuttaa
erityisesti se, että tuleva kehitys on pitkälti
riippuvainen perintäalan omista toimista ja käytännöistä liittyen
siihen, missä vaiheessa saatava siirretään
oikeudelliseen perintään. Valiokunta ei pitänyt
poissuljettuna sitä, ettei summaaristen velkomusasioiden
määrä käräjäoikeuksissa
jossakin määrin voisi kasvaa ainakin väliaikaisesti.
Toisaalta on mahdollista, etteivät ehdotetut muutokset
välttämättä aiheuta oikeudellisen
perinnän kasvua, muun muassa sen vuoksi, että oikeudellisen
perinnän houkuttelevuutta voi vähentää syksyllä 2012
voimaan tullut asetus riita-asioissa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen
määrän alentamisesta.
Asiassa esille tulleita seikkoja punnittuaan lakivaliokunta
on päätynyt ehdottamaan, että maksullisten
maksusuunnitelmien määrä nostetaan kahteen
esitetyn yhden sijasta. Valiokunnan näkemyksen mukaan tällä muutoksella
voidaan lisätä vapaaehtoisen perinnän
käyttöalaa ja näin vähentää riskiä siitä,
että uudistus johtaisi käräjäoikeuksiin
tulevien velkomusasioiden määrän tuntuvaan
kasvuun.
Maksullisten maksuvaatimusten enimmäismäärää ei
kuitenkaan ole valiokunnan mielestä perusteltua nostaa
esitetystä, vaikka sitä kuulemisissa esitettiinkin.
Valiokunta perusti näkemyksensä erityisesti siihen,
että ehdotetut enintään kaksi maksullista
maksuvaatimusta vastaavat hyvää perintätapaa
koskevaa kuluttaja-asiamiehen linjausta.
Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt
huomiota myös siihen, että perintäkulujen
enimmäismäärät samoin kuin maksullisten
perintätoimien enimmäismäärät
voidaan tietyin edellytyksin ylittää. Sääntelyyn
sisältyy siten joustavuutta. Valiokunta on korostanut myös
muutosten vaikutusten seurantaa, sillä kyse on merkittävistä muutoksista
kuluttajasaatavien perintäkuluihin.
Kokonaisuutena arvioiden valiokunta on päätynyt
siihen, että ehdotetuissa muutoksissa on onnistuttu ottamaan
tasapainoisesti huomioon sekä velallisten että velkojien
kuten myös saatavien perintää ammattimaisesti
harjoittavien asema. Keskeisin valiokunnan ehdottama sisällöllinen muutos
koskee edellä selostettua maksullisten maksusuunnitelmien
määrää. Lisäksi valiokunta on
ehdottanut erinäisiä pykäliä täydentäviä tai täsmentäviä muutoksia.
Mietintöön sisältyy myös teknisiä muutosehdotuksia,
jotka johtuvat eri lakien yhteensovittamistarpeesta.
Yleiskeskustelu päättyi.