5) Hallituksen esitys laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta
annetun lain muuttamisesta
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakia ehdotetaan
jatkettavaksi kahdella vuodella, vuoden 2003 loppuun.
Rouva puhemies! Suomi on logistiikan kehitysmaa. Suomella ei
olisi varaa siihen, että se on kehitysmaa logistiikan alueella.
Suomen sijainti edellyttää huipputehokkuutta logistiikassa. Olemme
kaukana isoista markkinoista, me tarvitsemme huipputehokasta logistiikkaa,
jotta me pärjäisimme.
Valitettavasti ministerien Lipponen, Niinistö ja Heinonen
lausumat sekä tonnisto- ja merenkulkutuista että Finnairin
valtiontuista viime aikoina todistavat sellaista henkilökohtaista
tietämättömyyttä logistiikan
perusasioista, että tuskin on toivoa edetä sillä tavalla
logistiikan kehityksessä kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa
kovin monet maat. Meillähän pitäisi olla
Hollanti suurena esikuvana. Se on todennäköisesti
maailman kehittynein logistiikkamaa. Sen takia se myöskin
hallitsee maantiekuljetuksia ja merikuljetuksia yhä edelleen.
(Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ed. Bremer, ihan pieni hetki. (Puhemies koputtaa) Ed. Bremer
voi jatkaa.
Kiitos, rouva puhemies! — Uskon, siltä näyttää kuitenkin,
että sekä pääministerin, valtiovarainministerin
että liikenneministerin kohdalla astrologia ja mystiikka
ovat tutumpia asioita kuin logiikka ja logistiikka, jotka nekin
tietysti ovat täysin eri asioita.
Puhemies! Alueellisen kuljetustuen jatkaminen on todellisuudessa
logistiikan kehityksen sabotoimista. Mitään kilpailukykyistä tasokasta
logistiikkaa ei synny eikä voi syntyä niin kauan, kuin
kuljetuksia avitetaan valtion tuilla. Valtiontuet poistavat sen
tarvittavan pakon, joka pakottaa kuljetusten kehittämiseen,
taloudellisimman kuljetusvälineen ja tehokkaimman varastointi-
ja kuljetusketjun löytämiseen. Niin kauan kuin
alueellisia kuljetustukia edelleen jaetaan, niin kauan kuljetetaan
surutta pieniä paketteja liian suurilla autoilla, liian
suurilla kuljetusvälineillä; niin kauan kuin kuljetustukia
jaetaan, on varaa pitää tarpeettomia varastointeja
kuljetusketjussa, hoitaa varastoinnit tehottomilla siirtovälineillä.
Alueelliset kuljetustuet, rouva puhemies, ovat kyllä suureksi
vahingoksi säästöihin pyrkivässä valtiontaloudessa,
joka käsittämättömässä taitamattomuudessaan
ja ymmärtämättömyydessään kieltää sitten
valtiontuet merenkululta ja lentoliikenteeltä, joissa meillä ei
ole valinnanvaraa, joissa on pakko pelata viidakon säännöillä,
jos kerran viidakkoon on menty yhdessä muiden tukia jakavien
maiden kanssa. Mutta näissä omissa ympyröissä meillä on
mahdollisuuksia ja meidän pitäisi tehostaa omaa
kotimaista logistiikkaamme, joka todella on kehittämisen
arvoinen ja jossa on paljon kehittämisen varaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuoro ed. Kuosmanen, vastauspuheenvuoron pituus
enintään minuutti. Kehotan niitä, jotka
haluavat nyt vastauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremerin kanssa olen aivan eri mieltä tästä kuljetustuesta
siinä mielessä,
että Ruotsin valtio maksaa kuljetustukea kaikille suuryrityksillekin
ja summa vaihtelee vuosittain Suomen markoissa noin 600:sta 700
miljoonaan markkaan.
Suomessa kuljetustukea maksetaan ainoastaan Itä- ja
Pohjois-Suomessa sijaitseville yrityksille, ja asukasluku EU-ohjeiden
mukaan on 12,5 asukasta neliökilometriä kohti.
Esimerkiksi ed. Kääriäisen Pohjois-Savo
ei pääse sen takia kuljetustuen piiriin, kun asukkaiden
lukumäärä on siellä 15 henkilöä neliökilometriä kohti.
Mutta tämä tuen määrä 20
miljoonaa todella on tarpeen niille yrityksille, jotka ovat sijoittaneet
haja-asutusalueille. Siellä ei mikään
tehostettu logistiikka auta, kun yrittäjän on
vietävä tuotteet markkinoille ja raaka-aine tuotava
tehtaille, joten lämpimästi kannatan tätä esitystä.
Pauli Saapunki /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kaikki eivät helikopterilla
liiku pitkiä matkoja niin kuin ed. Bremer sinne Pohjois-Suomeen.
Minulla on selviä esimerkkejä, että kun
kuljetustuki otettiin pois Etelä-Savosta aikanaan, niin
sieltä lähti kiviteollisuus eli elementtiyrittäjä siirtyi
Helsinkiin Pääkaupunkiseudulle juuri sen takia,
kun kuljetustuki otettiin pois. Eli mielestäni on työllisyyden
sabotointia, jos otetaan pois muutama kymmenen miljoonaa markkaa.
Sen sijaan on erinomainen asia, että tämä on
budjetissa olemassa.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nopeat ja turvalliset kuljetukset ja kapasiteetti
ja vetokyky ovat tietysti tärkeitä logistiikkaa
kehitettäessä. Meillä ongelmahan on pitkät
etäisyydet ja ohuet tavaravirrat. Tässä suhteessa
juuri kuljetustuellahan ei vääristetä lainkaan
kilpailuasetelmaa yritystoiminnan ja elinkeinojen kesken, vaan saatetaan
Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuus Helsinki-mittakaavaan
kilpailun suhteen. Eli näiden pitkien etäisyyksien
kalliimmat tuotantokustannukset — logistiikka saattaa olla
jopa 15—20 prosenttia, kuljetuskustannukset, tuotteen loppuhinnasta — saatetaan
Helsinki-mittakaavaan.
EU-logiikkaa kyllä kuvaa se, että asukasta
per neliökilometri on ikään kuin etäisyydestä aiheutuvien
kuljetuskustannusten mittari, joka Pohjois-Savon jättäisi
ulkopuolella. Tämä täytyy eduskunnan
budjettikäsittelyssä korjata, koska eihän
tällä ole mitään tekemistä kuljetuskustannusten
kanssa.
Matti Huutola /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer ei ilmeisesti tiedä,
ketkä saavat kuljetustukea ja millä ehdoilla.
On muistettava, että näin pienestä tuesta huolimatta
yhdelläkään yrittäjällä ei
ole mahdollisuutta leväperäisesti hoitaa kuljetustansa.
Heidän on pakko etsiä mahdollisimman taloudellinen
tapa se suorittaa. Se on välttämätön
tuki niille yrityksille, jotka aikovat elää ja
kehittyä myös muualla kuin Pääkaupunkiseudulla.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan sitä, että yritykset
voivat elää myöskin eri alueilla, on
välttämätöntä, että me
saamme hoidettua kuljetustuen. Muun muassa täällä ed.
Rajamäki totesi, että Pohjois-Savo on nyt ulkopuolella
ja nämä alueet pitää saada hoidettua
sen johdosta, että silloin jos ei saada kuljetustukia,
monet yritykset joutuvat konkurssiin ja lopettamaan toimintansa. Tämä merkitsee
sitä, että alueelle tulee työttömyyttä ja
myöskin nämä alueet tulevat autioiksi.
Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tuet eivät saa olla kilpailua
vääristäviä, ja uskon, että tämä 20
miljoonaa markkaa, joka nyt osoitetaan kuljetustukiin, ei voi kilpailua
vääristää. Kilpailutukien jakajilla pitää myös
olla terve harkinta siinä, että otetaan huomioon
se, että jos on etelässä tuotantoa, niin miksi
sitä sitten pohjoisesta tänne kuljettaa. Kansantalouden
kannalta kuitenkin tärkeää on se, että koko
maa pyritään pitämään
ja pidetään asuttuna. Työn pitäisi
olla siellä, missä ovat tekijätkin.
Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä täytyy
todeta se, että kyse on erittäin pienistä rahasummista,
joilla nyt näitä pieniä yrityksiä,
jotka sijaitsevat kaukana ruuhkakeskuksesta, koetetaan jotenkin
pitää pystyssä. Ed. Kuosmanen tuossa hyvin
selvitti, mistä on kysymys. Minusta on tärkeää,
että eduskunta lähtee mukaan tähän
hankkeeseen. Tämä on pieni tuki, joka kuitenkin
on erittäin tarpeellinen. Tässä olisi
kyllä erittäin kielteinen signaali näille
alueille, jotka sijaitsevat kaukana Etelä-Suomesta, siitä miten
valtiovalta yleensä suhtautuu niihin toimintaedellytyksiin,
mitä siellä on.
Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Vastauspuheenvuoroni ed. Bremerin puheeseen
koskee vain sitä osaa, kun hän kritisoi pääministeriä tai
liikenneministeriä siitä, että he eivät
ole kyenneet kehittämään logistiikkaa.
Talousvaliokunta edellytti jo aikoja sitten — joka vuosi
käsitellään tätä alueellista kuljetustukea — että lähtökohtana
pitäisi olla siirtymisen uudenlaiseen logistiseen systeemiin.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on kyllä kuunnellut
ja ryhtynyt toimenpiteisiin logistisen toiminnan kehittämiseksi.
Ministeriö teetti Viatekilla selvityksen logistiikasta
tullen siihen tulokseen, että tällaiseen ei ole
mitään mahdollisuutta ainakaan siten, että se
parantaisi nykytilannetta. Mutta, jos ed. Bremer luki talousvaliokunnan mietinnön
tästä asiasta, hän huomasi siinä todettavan,
että meidän saamamme tiedon mukaan kauppa- ja
teollisuusministeriö on kuitenkin mukana liikenne- ja viestintäministeriön
käynnistämässä uudessa hankkeessa,
jonka eräänä tehtävänä on
selvittää myös tämän
alueellisen kuljetustuen uutta logistiikkaa.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer on varmaan varsin looginen
omassa täsmäpommituksessaan. Hän osuu
kylläkin tällä kertaa asiaan, jolla ei
ole logistiikan eikä kuljetustuen kanssa käytännöllisesti
katsoen mitään tekemistä. Ei ole myöskään
markkinatalouden edun mukaista se, että kuljetustuki lopetettaisiin.
Pohjoisen ja itäisen Suomen yritykset tarvitsevat kuljetustukea, ja
on varmasti niin, että se samalla estää tämän maan
keskittymisen yhä tiukemmin etelään ja Kehäkolmosen
sisälle, noin pelkistetysti sanottuna. Kuljetustukea tarvitaan
jatkossakin. On hyvä, että nyt mennään
vähän pidemmällekin kuin vain vuosi kerrallaan
eteenpäin. Siitä on saatava pysyvä käytäntö.
Täällä todettiin, että Pohjois-Savo
ei ole mukana, se pitää paikkansa. Kangaslammin
kunta siirtyy osaksi Pohjois-Savoa vuodenvaihteessa, ja tällöin
tuo maaginen 12,5 asukkaan raja alenee 12,43:een ja näin
ollen Pohjois-Savollakin on edellytykset päästä kuljetustuen
piiriin.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Klaus Hellberg on varmasti logistiikan
asiantuntija yleisesti ottaen, mutta tässä asiassa
on kyllä syytä olla vahvasti eri mieltä hänen
kanssaan, niin kuin moni kollega on ollut. (Ed. Laakso: Ed. Bremer!) — Anteeksi,
ed. Klaus Bremerin kanssa.
Todellakin, arvoisa puhemies, kuljetusten alueellinen tukeminen
on kyllä eri asia kuin lentoliikenteen tukeminen, ja myöskin
laivaliikenteen tukemiseen vertaaminen on varsin hankala asia. Finnairin
kohdalla, mihin ed. Bremer viittasi, on kyllä syytä katsoa,
että Suomi todellakin pitää huolta omasta
lentoliikenteestään.
Vielä haluan todeta, että ed. Hellbergin kanssa
olen siis samaa mieltä.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Parasta logistiikkaa olisi maan kannalta,
että pidettäisiin tiet hyvässä kunnossa
ja tuotteita voitaisiin viedä satamiin. Hallituksen esitys
kuljetustuesta on oikean suuntainen ja tulee tarpeeseen sekä tasoittaa
yritysten sijoittumista koko maahan. Se on parasta aluepolitiikkaa,
ja siihen suuntaan pitäisi edetä, että sitä lisättäisiin
ja laajennettaisiin. Muun muassa Keski-Suomi jää kuljetustuen
ulkopuolelle.
Tuen pitäisi olla, niin kuin täällä on
todettu, useampi sata miljoonaa, ja sen tulisi olla kuten Ruotsissa
on. Tämä ennen kaikkea on pieniä ja keskisuuria
yrityksiä varten, ne tätä tarvitsevat, eivät
niinkään suuret vientiteollisuusyritykset. Ihmettelen
ed. Bremerin kantaa, että hän vastustaa pienten
ja keskisuurten yritysten kehittymistä muualla maassamme
kuin Helsingin seudulla.
Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä järkyttävällä tavalla
on tullut todistetuksi se, kuinka kaukana takametsät ja
takametsien miehet ovat logistiikasta ja sen huippusaavutuksista
esimerkiksi Hollannissa, jonka pitäisi olla meille kaikille esimerkki
ja tavoite.
Ed. Saapunki oli täällä ainoa, joka
esitti sellaisen esimerkin, johon osittain voin yhtyä,
mutta sitäkään hänen esimerkkiään
ei ratkaista alueellisella kuljetustuella. Te tiedätte
kyllä kaikki, että tällaiset pikkurahat
vääristävät kilpailua ja tulevat
jakoon eräänlaisen suosikkijärjestelmän
perusteella, joka lopullisesti miinoittaa ja upottaa muut pienyrittäjät,
jotka eivät sitä tukea saa.
Ed. Luhtaselle sanoisin kaikkein kohteliaimmin, että KTM:n
ja liikenneministeriön virkamiehet ovat yhtä kaukana
nykyaikaisesta logistiikasta kuin takametsät. Ei ole mikään
ihme, että Suomi on siinä pisteessä logistiikkansa
suhteen kuin missä se on.
Eero Lämsä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuljetustukiasia on ollut tälle eduskunnalle
hyvin tärkeä asia. Kun ed. Bremer puhui logistiikasta, en
voi kyllä yhtyä hänen näkemyksiinsä.
Minusta hän kyllä ampuu nyt haulikolla kärpästä.
Kuljetustuki kaiken kaikkiaan on hyvin vähäinen
ja koskettaa hyvin pientä määrää yrityksiä.
Jos kuljetustuki lopetettaisiin, ei se veisi logistiikan kehittämistä eteen-
eikä taaksepäin eli sillä ei sinällään
ole mitään merkitystä. Kuitenkin kuljetustuki
on ollut hyvin tärkeä tälle eduskunnalle.
Huomasin, kun pyysin puheenvuoron, että listalla oli
vain ed. Bremerin ja minun puheenvuoroni. Kun ed. Bremer ikään
kuin provosoi tätä asiaa, sinne tuli kahdeksan
puheenvuoroa ja ilmeisesti kymmenen vastauspuheenvuoroa. Tämäkin
osoitti sen, että kuljetustuki on eduskunnalle tärkeä asia.
Voisi kysyä, onko kuljetustuki eduskunnan kummilapsi. Tämä nousee
joka vuosi aina esille hyvin tärkeänä asiana.
Historiahan kuljetustuelle on se, että Lipposen ensimmäinen
hallitus lakkautti esityksellään kuljetustuen,
ja perusteluna sille oli, että tällaista elinkeinotukea
ei tarvita, se on elinkeinotoimintaa vääristävää tukea.
Silloin viitattiin myös siihen, että se on EU:n
vastainen tukijärjestelmä. Eduskunta ei kuitenkaan
hyväksynyt hallituksen esitystä. Sitten on edetty
ed. Karjalaisen lakialoitteen pohjalta ja näin kuljetustuki
on aina saatu pidettyä voimassa. Tämä on
ollut erittäin tärkeä tuki niille yrityksille,
joita se on koskettanut.
Ed. Karjalaisen lakialoitteessa, joka on vuodelta 2000, tuodaankin
vähän esille sitä, mitä kuljetustuki
on merkinnyt. Tässähän tuodaan esille,
että alueellisella kuljetustuella on Pohjois- ja Itä-Suomen
pk-yritystoimintaan ja työllisyyteen selkeästi
myönteinen vaikutus. Tämä pohjautuu seurantaan,
mikä kuljetustukeen on kohdistunut. Tässä myös
todetaan: "Pitkät etäisyydet suurille markkina-alueille
aiheuttavat yrityksille moninkertaiset kuljetuskustannukset keskimääräisiin
kustannuksiin verrattuna. Polttoaineiden hinnannousu on lisännyt
kuljetuskustan-nuksia. Maan reuna-alueilla logistiikka on kehittymättömämpää" — se
on todella myönnettävä — "ja
kuljetusvaihtoehdot ovat vähäisemmät." Eli
nämä ovat erittäin tärkeitä tekijöitä.
Hyvin merkittävä asia on se, että Ruotsissa kuljetustuen
kokonaismäärä on paljon suurempi ja koko
Pohjois-Ruotsi on sen vaikutuspiirissä. Silloin vuosina
95—96, kun liikennevaliokunnassa tätä asiaa
käsiteltiin, Lapin yritykset olivat todella huolestuneita
siitä, että niistä siirtyy yritystoimintaa
Ruotsiin, jos kuljetustuki loppuu. Tämähän
koskettaa pääasiassa raskasta teollisuutta: betonituoteteollisuutta,
metalliteollisuutta jne.
Nyt sitten, kun kuljetustukiasia on tullut hallituksen esityksenä,
hallitus on aivan oikein myöntänyt, että hallitus
on menetellyt virheellisesti ja toiminut väärin,
ja otti nyt eduskunnan näkemyksen huomioon. Nyt jatketaan
tämän vaalikauden loppuun saakka hallituksen esittämän
kuljetustuen pohjalta. Tämähän on hyvin
pitkälle saman muotoinen kuin ed. Karjalaisen tekemä kuljetustukilakialoite
on ollut.
Ongelmana tässä on ollut aina se, että tietyt alueet
eivät ole päässeet kuljetustuen piiriin. Nämä yritykset
muutoin kyllä ovat pitkien etäisyyksien takana
ja niillä on samat ongelmat kuin niillä yrityksillä,
jotka ovat kuljetustuen piirissä. Yhtenä tähän
alueeseen kuuluu Pohjois-Savo. Pohjois-Savo ei ole päässyt
kuljetustuen piiriin. Ed. Rossi toi esille, että syynä on
väestötiheys 12,5 henkeä neliökilometrillä.
Nyt on laskettu, että jos Kangasniemi liittyy Pohjois-Savoon, päästään
lukuun 12,43 eli nyt olisi myös Pohjois-Savon mahdollista
päästä kuljetustuen piiriin.
Mutta on kuulunut huolestuttavia uutisia siitä, että kun
lasketaan alueen neliöitä, niin ei vesistöjä oteta
siinä laskennassa ilmeisesti enää huomioon,
onko otettu aikaisemminkaan, mutta joka tapauksessa nyt on tullut
tietoon, että vesistöjä ei oteta huomioon
ja tämä estäisi Pohjois-Savon pääsyn
kuljetustuen piiriin. Tietysti ratkaisu tässä olisi
se, että tyhjennettäisiin jokin iso järvi
eli saataisiin maa-aluetta vähän lisää,
mutta sekin tuo omat ongelmansa.
Mutta minä toivon joka tapauksessa, että nyt, kun
kauppa- ja teollisuusministeriö tekee ratkaisun siitä,
mitkä alueet pääsevät kuljetustuen
piiriin, siinä olisi myös Pohjois-Savo mukana.
Ei voi olla näin, että pieni asukastiheyden ero
estää kuljetustuen saamisen. Kysymys on nimenomaan
siitä, että meillä on yrityksiä,
jotka tarvitsevat kuljetustukea. Niiden toiminnan jatkuvuus perustuu
nimenomaan siihen, että ne pystyvät kuljetustukea
tulevaisuudessa hyödyntämään. Nyt
pitäisi ajatella näitä yrityksiä ja
työpaikkoja. Ne ovat ihan yhtä tärkeitä kuin
Lapille, Pohjois-Karjalalle ja Kainuulle, jotka ovat kuljetustuen piirissä.
Leena Luhtanen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella tärkeä asia
eduskunnalle monestakin eri syystä. Minä korostan
vielä sitä, että kun talousvaliokunta
on käsitellyt eri vuosina tätä asiaa
aloitteiden pohjalta ja sitä kautta saanut tämän
asian eteenpäin, me olemme uskoakseni joka kerta toivoneet,
että tätä asiaa pitää viedä eteenpäin
nimenomaan siihen suuntaan, että voisimme saada koko alueellisen
tuen pohjaksi uudenlaista logistiikkaa.
Minä vielä korostan sitä, että valiokunta
on esittänyt tällaisen toivomuksen ja tällaisen
näkökohdan ja tätä asiaa on
siis selvitetty. Kun nyt näin on, että asiaa on
selvitetty eikä KTM:n logistiikkaselvityksen puolelta tullut
mitään uutta tähän asiaan, voin
sanoa näin, että kyllä talousvaliokunta
oli siitä erittäin tyytyväinen, että tämä asia
nyt kerrankin tuli hallituksen esityksenä suoraan eduskunnan
käsittelyyn ja vältyttiin kaikilta neuvotteluilta
ja muilta toimenpiteiltä eli pääsimme
suoraan käsittelemään hallituksen esitystä, koska
olemme ymmärtäneet niin, että tämä asia on
tärkeä eduskunnalle ja tämä tulee
tavalla tai toisella esille, jos ja kun meillä ei ole muuta
mallia esitettävänä. Niinpä sitten
lähdimme käsittelemään tätä asiaa.
Sinänsä tietysti — menen vielä ed.
Bremerin puheeseen — on hyvä asia minun mielestäni,
että täällä käsitellään
myös sitä, onko juuri tämän muotoinen
alueellinen kuljetustuki tarkoituksenmukainen. Tässähän
on paljon kehitettävää, jos näin
katsotaan. Täällä on tuotu erilaisia
epäkohtia esiin. On nähty epäkohtana
se, että kuljetustukea ei anneta Suomessa suurteollisuudelle,
toisin kuin vastaavasti Ruotsissa tehdään. On
nähty epäkohtana se, että tämä ei
ole myöskään kehitettävien alueiden
kannalta tasapuolinen.
Täällä on jo viitattu siihen, että muun
muassa Pohjois-Savo jää tämän
tuen ulkopuolelle. Kun me tunnemme näitä Suomen
alueita, niin tietysti ajattelee ihan välittömästi,
minkä ihmeen takia esimerkiksi Pohjois-Savo on jätetty
ulkopuolelle. Siinä ovat Euroopan unionin laskelmat mukana,
ja tällä hetkellä raja on 12,5 henkilöä neliökilometriä kohti.
Kun valiokunta selvitti lähetekeskustelun innoittamana,
onko näitä rajoja syytä tarkistaa, esimerkiksi
onko asukasmäärä muuttunut Pohjois-Savon
kohdalla viime aikoina — meillä olisi ollut valmiutta
lähteä tätä asiaa viemään
eteenpäin — saimme asiantuntijoilta vastauksen,
että tällä hetkellä Pohjois-Savon
asukastiheys on 15,4 henkilöä neliökilometriä kohti
eli väkiluku on mennyt tässä mielessä huonompaan suuntaan,
joten pitäydyimme tällä hetkellä perusesityksessä emmekä lähteneet
tätä sitten sen kummemmin selvittelemään.
Mutta asiantuntijakuulemisessa, kun pidimme edelleen tärkeänä sitä,
että tätä asiaa on tavalla tai toisella
kehitettävä eteenpäin, saimme selville,
että liikenneministeriö on tätä selvittelemässä yhteistyössä KTM:n
kanssa eli kauppa- ja teollisuusministeriö on mukana liikenneministeriön
uudenlaisessa logistiikkaselvityksessä. Valiokunta totesi,
että on erinomainen asia, että tämä asia
ei ole pelkästään hautautunut siihen
toteamukseen, että ei ensi kerralla päästy
eteenpäin tässä asiassa, vaan uuden selvityksen
valmistuttua meillä on mahdollisuus — niin ainakin uskomme
ja toivomme — tätä asiaa käsitellä uudelleen,
tietysti mielellään siten, että eri alueita olisi
mahdollista kohdella niin tasapuolisella tavalla kuin mahdollista
eli että tuki olisi kaikin tavoin, mikä sen muoto
olisikaan, oikeudenmukainen ja pääsisimme ikään
kuin väliaikaismuotoisesta käsittelystä eteenpäin.
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässähän on lupaavaa
se, että talousvaliokunnan mietintö on ymmärtääkseni
yksimielinen mietintö jatkon osalta. Se myös kertoo
laajemmasta toiveesta, pitempiaikaisesta toiveesta, saada logistinen
systeemi pysyvämpänä, useampivuotisena.
Tämähän merkitsee vain lievähköä tasoittamista
yritysten toimintamahdollisuuksiin. Se on pienehkö vastaantulo,
eikä se mitään kilpailua tietenkään
vääristä. Summa on hyvin mitätön,
ja se käytetään edellytysten tasoittamiseen.
Pohjois-Savosta lyhyesti: Kun Kangaslampi liittyy Pohjois-Savoon
vuodenvaihteessa, silloin raja alittuu Pohjois-Savon osalta, mikä mahdollistaa
kuljetustuen maksamisen. Eduskunta on sitä edellyttänyt
aiemmin ja edellyttää ehkä tälläkin
kertaa, toivottavasti. Sen jälkeen pallo on ihan puhtaasti
valtioneuvoston eli KTM:n käsissä. Toivotaan,
että sielläkin riittää ymmärtämystä Pohjois-Savoamme
kohtaan.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Bremerin puheenvuoro oli todella
hämmästyttävä, mutta ilmeisesti
kuuluu hänen linjaansa, että kaiken on ahtauduttava
ja pakkauduttava tänne Pääkaupunkiseudulle.
Erityisen hämmästyttävältä tämä tuntuu,
kun tänä päivänä viimeksi
on valtiovaroissa kuunnellut puhetta Pääkaupunkiseudun
asunnottomuus- ja muista ongelmista ja vaikeuksista, jotka maksavat
kansantaloudelle muuttoliikkeen johdosta 10 miljardia markkaa vuositasolla.
Siinä olisi pikkuisen tukea tai on aika paljon tukea tälle
hommalle. Olisi syytä siirtää sitä tukea
vähän muualle.
Eilen viimeksi neljä pohjoisinta maakuntaliittoa jätti
pääministerille Kajaanissa ehdotuksen Pohjois-Suomen
kehittämiseksi nimellä "Puoli Suomea samalle viivalle".
Siinä nimenomaan korostetaan yritystoiminnan edellytysten
parantamista ja erityyppisiä tukia, jos sillä nimellä haluaa
niistä puhua.
Mietintö sinänsä on ihan hyvä.
Logistiikan kehittäminen on tärkeää,
mutta minun logiikkani kyllä sanoo, että millään
logistiikalla pitemmiltä matkoilta kuljetusta ei saada
halvemmaksi tai yhtä halvaksi kuin lyhyiltä matkoilta.
En ainakaan minä ymmärrä sellaista logistiikkaa.
Olisi ehkä toivonut, että sen lisäksi,
että logistiikkaan kiinnitetään huomiota,
olisi päinvastoin ehkä mietinnössä korostettu
ja ehkä ponsikin hyväksytty siitä, niin
kuin täällä puheenvuoroissa on todettu,
että kuljetustuen alueellista soveltamista, ehkä yrityskohtaistakin,
pitäisi laajentaa ja tasoa pitäisi nostaa. Elikkä 20
miljoonan sijasta meillä pitäisi olla vähintään
200 miljoonaa kuljetustukeen. Silloin oltaisiin oikealla tasolla.
Kalervo Kummola /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut niin
paljon sanottua, jo lähes kaikki varmasti, etten toista.
Toteaisin lyhyesti vain, että tässä lakiesityksessä on
hyvää se, minkä ed. Lämsäkin
täällä totesi: että se tulee
hallituksen esityksenä ja kaksivuotisena. Saadaan vähän
hengähdysaikaa. Tähän astihan sitä on
viime vuodet väännetty täällä eduskunnassa
yksivuotisena eduskunnan toimesta.
Mitä tulee ed. Bremerin puheenvuoroon, hän on
hyvin looginen ollut vastustaessaan kaikkia mahdollisia subventioita,
mutta tässä kohdassa esimerkiksi Pirkanmaan kansanedustajana
pitää kyllä puolustaa kuljetustukea.
Mitä tulee logistiikkaan ja tutkimuksiin, en itse kovin
paljon myöskään usko niihin. Tässä on kysymyksessä kuitenkin,
vaikka jätetään Pohjois-Savo pois, maantieteellisesti
puoli Suomea. Jos jokin keskus esimerkiksi perustettaisiin jonnekin
Rovaniemelle, se ei kovin paljon auttaisi, päinvastoin
ehkä monessa tapauksessa kuljetukset pitenisivät.
Tässä on niin pienistä määristä, kuten
ed. Kuosmanen totesi, kysymys, että normaalit lain säännökset,
jotka Etelä-Suomessa purevat, eivät tähän
auta.
Pontta ei tällä kertaa valiokunnan toimesta
siihen vielä tullut, koska odotamme vielä kauppa- ja
teollisuusministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön
käynnistämää tutkimusta. Niin kuin
jo totesin, en kovin paljon siltä odota, mutta kyllä tähän
jokin pysyvä ratkaisu pitäisi saada. Tietysti
suomalaiset suuryritykset esimerkiksi ovat huomattavasti heikommassa
asemassa kuin vastaavasti ruotsalaiset yritykset; siellä myöskin voidaan
tukea suuryrityksiä.
Klaus Hellberg /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tällaiset tuethan ovat minusta
mahdollisia ainoastaan poikkeustilanteissa tai poikkeuksellisissa
olosuhteissa. Näinhän Suomessa yleensä on pyritty
toimimaan. Valitettavasti vain kansainvälisesti tilanne
on täysin toinen. Jos ajatellaan esimerkiksi telakkatukikysymystä,
jossa Suomi on koettanut toimia sen mukaan, ettei tukia maksettaisi,
niin siihen vain valitettavasti joudutaan taas ilmeisesti menemään
mukaan, kun kansainvälinen kauppajärjestö ei
saa näitä asioita järjestykseen.
Tässä on minusta vähän samantapaisesta
tilanteesta kysymys, mutta tosi pienistä rahasummista.
Jos katsotaan, että Ruotsi tosiaan 600—700 miljoonalla
antaa tukea ja meillä nyt 20 miljoonaa esitetään,
niin tässähän on todella mitättömästä summasta
kysymys.
Minusta on tärkeää nyt se, että liikenne-
ja viestintäministeriön käynnistämässä selvityksessä saataisiin
jotain aikaan, kun tutkitaan pienten ja keskisuurten yritysten logistiikan
kehittämistä. Tässä on nyt kaksi
vuotta aikaa, jos tämä hyväksytään,
saada jotain kehitettyä ja selvitettyä. Sitten
sen mukaan lähdetään tekemään
päätöksiä, ettei joka vuosi
tarvitsisi täällä eduskunnassa kinata,
onko tässä mitään järkeä vai
eikö ole.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Eri osissa maata toimivilla yrittäjillä on erilaisia
kustannuksia kuljetusten osalta riippuen tosiaan siitä,
missä osassa maata he toimivat. Näin ollen kuljetustukijärjestelmä on
täysin perusteltu ja täysin oikeudenmukainen järjestelmä, koska
ei siinä kilpailua vääristetä.
Siinä vain tasataan kilpailun lähtökohdat.
Ruotsissa kuljetustukeen käytetään
vuosittain yli 200 miljoonaa kruunua. Ruotsin järjestelmä on
paljon vahvempi. Siellä ovat isommatkin yritykset kuljetustuen
piirissä. Meillä pitääkin pyrkiä ja
päästä siihen vaalien jälkeen,
että seuraavaan hallituksen ohjelmaan otetaan kuljetustukijärjestelmän
vakinaistaminen ja vahvistaminen. Pitää päästä suurin
piirtein sille tasolle, jolla meillä oltiin kuljetustuen
kokonaismäärän osalta kymmenisen vuotta
sitten, eli pitää päästä yli
100 miljoonan markan tason, eli kuljetustuen viisinkertaistaminen
on tarpeen. Se on taatusti viisasta tälle maalle ja sen
yrittäjäkunnalle kokonaisuudessaankin.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Kuljetusten alueellista tukemista koskevan
lain jatkaminen kahdella vuodella on aivan oikea toimenpide, johon
esitykseen valiokunta näyttää yksimielisesti
päätyneenkin. On selvää, että valtiontalouden
kannalta kuljetustuella ei ole oleellista merkitystä. Sen
sijaan moniin pienyrityksiin sillä on selvät vaikutukset.
Ehkä ed. Bremer on osittain oikeassa puhuessaan siitä,
että logistiikan kehittäminen on avainasia kuljetusten
ja kuljetuskustannusten osalta. Mutta siltä osin hän
on väärässä, että kuljetustuki
jollakin tavalla vääristää kilpailua.
Sillä korvataan osa niistä ylimääräisistä kustannuksista,
jotka pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat.
Tällä hetkellä tietenkin Pohjois-Savon
kannalta on kielteinen se asetelma kaiken kaikkiaan erityisesti
siitä syystä, että niin pohjois-, etelä-
kuin itäpuolella kuljetustukia tällä hetkellä maksetaan.
Rajaksi on muodostunut asukastiheys 12,5 asukasta neliökilometriä kohti,
jonka Pohjois-Savo tähän saakka on ylittänyt.
Mutta ensi vuoden alusta Kangaslammin liittyessä tuo raja-arvo alittuu
eikä mitään perusteita kuljetustuen maksamatta
jättämiselle Pohjois-Savon alueella ole. Kysymys
on ratkaistavissa valtioneuvoston päätöksellä,
joka nuo alueet tarkemmin määrittelee. Raja-arvohan
määräytyy liittymissopimuksen yhteydessä sovitusta
rajasta. Siltä osin on tietenkin todettava se, että liittymissopimuksessa
neuvoteltiin huonot edut. Sehän on oikeastaan syy siihen,
miksi Pohjois-Savo tähän saakka on jäänyt
tämän tukijärjestelmän ulkopuolelle.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Aivan lyhyesti vain se, että kuljetustuki
on EU-järjestelmän hyväksymä.
Nyt kannattaa olla tässäkin mielessä tarkkana,
ettei sitten mennä ojasta allikkoon eli ajeta niin hyvää ratkaisua,
että EU ei sitä enää sitten hyväksykään,
kun lähdetään logistiikkatukia ja niiden
laajentamisia miettimään. Kuljetustuki on nyt
EU:n hyväksymä, ja Ruotsi käyttää sitä myös.
Tämä pitää pitää mielessä.
Pohjois-Savolle tuki kuuluu, ja kaikin mokomin heti, kun siihen
edellytykset löytyvät, se pitää ottaa
käyttöön. Tästä pitää eduskunnassa
olla myös selvä yhtenäinen kanta, koska
sinne, minne se kuuluu, sen pitää myös
tulla.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Polvelle totean, että todella
Suomi neuvotteli heikosti EU:n kanssa tämän sopimuksen,
koska sisäjärviä ei otettu siinä pinta-alassa
huomioon. Jokainen meistä ymmärtää,
että kuljetusmatka pitenee, kun järvi joudutaan
kiertämään. Keski-Euroopassa esimerkiksi
vuoristoalueet hyväksyttiin mukaan silloin, kun laskettiin
väestötiheyttä.
Toinen asia, johon puuttuisin: Ruotsin kuljetustuki vääristää kilpailua
Pohjois-Suomessa erityisesti sen takia, että kilpailutilanne
on semmoinen, että suurteollisuus saa tukea ja markkinoi Pohjois-Suomeen
omia tuotteitaan eikä Suomen suurteollisuus saa tukea samoilla
alueilla. Tämä vääristymä minun
mielestäni pitäisi EU:n taholta oikaista. Sitten
täytyy muistaa, että Norjassa maksetaan kanssa
voimakkaasti kuljetustukea ja sitä kautta erittäin
halpaa lohta virtaa Pohjois-Suomeen ja kaikkialle Suomeen kuljetustuen
ansiosta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hellberg aikaisemmin totesi sillä tavalla,
jotta tämmöisiä tukia pitäisi
olla vain poikkeustilanteissa. Suomi nimittäin on kaiken
kaikkiaan poikkeustilanne siinä mielessä, ja tätä tarvitaan jatkuvasti.
Ensinnäkin Suomen väestö on keskittynyt;
etelässä ovat isot kulutuskeskukset, ja muu maa
on sitten harvaanasuttua. Lisäksi asutaan semmoisella vyöhykkeellä,
että kun katsotaan mahdollisuudet jatkossa, niin vaikka
logistiikkaa kuinka kehitettäisiin, pohjoisessa päin
ei ole hirveitä kulutusmahdollisuuksia, kun Jäämeri
on edessä. Kun katsotaan Venäjälle päin,
siellä on talous sen verran heikossa kunnossa, että sinnepäin
ei valtavia tavaravirtoja ole menossa.
Logistiikkaa pitää kehittää,
mutta sen lisäksi jatkossakin tarvitaan ihan pitkässä pelissä joitakin
toimenpiteitä kuljetustuen muodossa tai millä nimellä se
maksetaankin, tasaamaan kustannuksia, jos halutaan, jotta ihmiset
voivat asua syrjemmässäkin ja osallistua tuotannontekoon siellä.
Tai sitten siinä käy sillä tavalla, että tuotanto
pikkuhiljaa valuu, joitakin harvoja asioita jää,
mutta kaikki muu valuu sitten tänne lähelle kulutuskeskuksia.
En usko, että kenenkään etu se tulee
olemaan. Sen takia näen nyt ihan hyväksi, jotta
selvitellään logistiikkajärjestelmien
kehittäminen, mutta sillä ei ratkaista koko asiaa.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Eilen Pohjois-Suomen maakunnat jättivät
pääministerille ehdotuksen Pohjois-Suomen strategiasta
ja niistä toimista, joita valtion pitäisi toteuttaa
Pohjois-Suomen elinkeinoelämän vahvistamiseksi.
Siinä mielessä olisi hyvin outoa, jos tämä perusväline,
olemassa oleva aluepoliittinen tehokas väline, ajettaisiin
alas. On tietysti mieluisaa, että täällä on
näin vahva kannatus kuljetustukijärjestelmälle.
Minusta ed. Tennilä linjasi tulevaisuutta hyvin, eli
nyt pitää katse kääntää jo
uuden hallituksen ohjelmaan ja siellä vakiinnuttaa tämä järjestelmä,
laajentaa sitä ja lisätä rahaa myös
täällä. Se on tehokkain ja hyvin tehokas
keino parantaa pitkien etäisyyksien alueella yritystoiminnan edellytyksiä.
Se on selkeä järjestelmä, hyväksi havaittu
myöskin yrittäjien näkökulmasta
ja todella käyttökelpoinen väline jatkossakin
näillä parannuksilla, joita äsken mainitsin.
Mirja Ryynänen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minäkin kuulun niihin, jotka kovasti
hämmästelevät ed. Bremerin kantaa. Olen
aikaisemmin häneltä kuullut hyvin ymmärtäviä puheenvuoroja alueellisesta
kehittämisestä. Minusta hän on ollut
niitä harvoja, jotka ovat selkeästi ymmärtäneet,
että alueellisesti tasapainoinen kehittäminen
on myöskin Helsingin etu. Sen takia tämä oli minusta
kovasti ristiriitainen sen suhteen, koska kyllä kuljetustuki
monien yritysten sijoittumiselle on ihan avainasia.
Ed. Mannisen tavoin minäkään en usko,
että mikään logistiikkaselvitys sinänsä voi
muuttaa sitä tosiasiaa, että pitkistä etäisyyksistä on
kustannuksia, joita on korvattava. Siihen todella selvää tukea
tarvitaan, että nykyinen kilpailun vääristyminen
voitaisiin edes osittain poistaa. Nythän olemme juuri vääristyneessä kilpailutilanteessa
pitkien etäisyyksien ja alueitten kannalta, eli tuella
pyritään tasa-arvoisempaan tilanteeseen.
Olen myöskin hyvin iloinen siitä, että eduskuntakeskustelussa
on syntynyt laaja, voisi sanoa: lähes yhtenäinen,
tuki sille, että Pohjois-Savo on välttämätöntä saada
kuljetustuen piiriin. Haluan uskoa, että valtioneuvosto
tämän asian tällä kertaa hoitaa.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kuljetustuki on pääosin
perusteiltaan oikea. Se tasaa etäisyyden tuomia kustannushaittoja.
Mutta nykyisellään kuljetustuen määrä merkitsee
sitä, että se jää kuitenkin
aika marginaaliseksi, ja tässä mielessä minusta
edellä käytetyt puheenvuorot olivat hyviä,
että pitäisi pystyä käymään
se periaatteellinen keskustelu, että jos kuljetustuki jatkuu,
niin kuin toivon sen jatkuvan, se nostetaan sille tasolle, että se
myös todella toimii niin kuin lähtökohtaisesti
lain henki on.
Ed. Bremerin kanssa olen siitä asiasta samaa mieltä,
että kyllä logistiikan kehittämiseen
meidän pitää panostaa. Meidän
pitää löytää logistiikkaan
sellaiset ratkaisut, jotka pitkien etäisyyksien haitat
ovat järjestelminäkin poistamassa. Siksi toivoisin,
että Pohjois- ja Itä-Suomi löytäisivät yhteistyötä logistiikan
tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämisessä.
Ajattelen, että siitä olisi meille suurta etua,
jos tässä löytäisimme nykyistä parempaa
yhteistyötä ja myös Kalottialueen ongelmien
osalta voisimme poistaa sitä kilpailuhaittaa, mikä tällä hetkellä on
Ruotsin ja Norjan korkeammasta kuljetustuesta.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä on
kovasti moitittu Suomen logistiikkajärjestelmää ja
oltu sitä mieltä, että liikenne- ja viestintäministeriö tekee
siitä sellaisen esityksen, että hokkuspokkus se
laitetaan kuntoon. Olen itse 25 vuotta toiminut ketjun alapäässä eli
siellä, missä toteutetaan niitä toimintoja,
ja väitän, että ei tämä Suomen
järjestelmä mikään huono ole
eikä maantiellä yhtään tyhjää autoa
turhan takia liiku. Mielestäni sitä on kymmenen
vuoden ajan kiristetty niin kovasti, että ei siellä ole
kenenkään varaa ajella pyörät
pystyssä tyhjiltään eessuntakaisin.
Siitä olen kyllä ed. Bremerin kanssa samaa mieltä,
että ministeriön näkökannasta
asioita ei pystytä hoitamaan. Kirjoituspöydän
takana ei kyllä saada aikaan mitään sellaisia
ideoita ja asioita, joita pystyisi käytännössä toteuttamaan.
Ehkä suurimpana syynä, kuten tässä on
tullut esiin, on se, että jos hyväksytään
se, että pienillekin paikkakunnille viedään
tavaraa enemmän kuin kerran viikossa, silloin se maksaa
ja siitä joudutaan maksamaan. Jos taas mennään
siihen, että vain kerran viikossa kuljetetaan tai kuljetetaan
vain isoille paikkakunnille, silloin voidaan ajatella, että ketjua
voidaan kehittää ja hintatasoa tuoda alas kuljetuksissa.
Vähän toistakymmentä vuotta sitten
pari yrittäjää keskusteli keskenään,
että mitä se tämä logistiikka
on. Toinen sanoi, että se on taksojen alentamista, ja sitä se
kyllä varmasti on ollut. Tämän kymmenen
vuoden aikana olen nähnyt, miten sitä on kehitetty
ja miten taksoja on pudotettu alaspäin. Minä en
usko tähän, että näillä eväillä voitaisiin
sitä kehittää niin, että voitaisiin
luopua alueellisesta kuljetustuesta. Minusta sillä ei ole näitten
asioitten kanssa mitään tekemistä.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että jokavuotisen
keskustelun jälkeen kuljetustuki saadaan edes kahdeksi
vuodeksi voimaan, mutta kyllä tällä on
sen verran merkitystä, että se tulisi saada jatkossa
pysyväksi ja siihen pitäisi myöskin pystyä panostamaan enemmän.
Kyllä alueilla tarvitaan pienyrityksille, pk-sektorin yrityksille,
tukea, jotta ne pystyvät kilpailemaan täällä varsinaisessa
Ruuhka-Suomessa olevien yritysten kanssa. Tämä ei
tule vääristämään kilpailua.
Hämmennyin myöskin kohdaltani ed. Bremerin
pienestä kiihkosta kuljetustukea vastaan. Mutta niin kuin
ed. Karjulakin olen sitä mieltä kuin talousvaliokuntakin,
että logistiikkaketjuja pitää kehittää.
Se on myöskin eräs keino, jolla kilpailukykyä syrjäisemmillä alueilla
kehitetään, eikä se välttämättä ole
taksojen alentamista vaan järkevää kuljettamista.
Kyllä Etelä-Savossakin tällä on
ollut merkitystä joillekin yrityksille ja on varmasti jatkossakin.
Erityisesti tietenkin iloitsen, vaikka Kangaslammin menettäminen
on tappio Etelä-Savolle, jos se sitten on plussaa tässä mielessä Pohjois-Savolle,
että saadaan Pohjois-Savokin tuen piiriin — olkoon
sitten näin. Mutta edelleenkin olemme kaihomielin jättämässä Kangaslammin.
Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Rönnin puheenvuoroon
se, että eihän tässä kukaan
ole luopumassa vaihtoehtona logistiselle kehittämiselle mistään.
Sitähän ei ole missään uloskirjoitettu. Itse
asiassa se, että nyt liikenneministeriö lähtee tekemään
yhteistyössä KTM:n kanssa tätä,
antaa mielestäni sen lähtökohdan, että koko
asiaa voidaan katsoa laajemmin. Nythän tätä 20
miljoonan rahamäärää jakaa 250
yritystä eli tuki on pieni. Siitä voi jo päätellä,
että se ei kata läheskään kaikkea.
Eli logistiikan kehittämiseen voi liittyä tiestön kehittämistä,
monipuolista kehittämistä — ja olen todella
tyytyväinen, että se tapahtuu useamman ministeriön
yhteistyönä — mutta myös erilaista
rahallista tukea, jos niikseen tulee. Nämä eivät
ole vaihtoehtoja. Korostaisin vielä, että kyllä nyt
voisimme olla tyytyväisiä, että saimme
tämän edes näin ja todella kahden vuoden
ajaksi, että meillä on aikaa kehittää tätä eteenpäin.
Tämä keskustelu käy hyvänä evästyksenä.
Jaakko Laakso /vas:
Rouva puhemies! Mielestäni eduskunnan on syytä onnitella
itseään tässä yhteydessä sen
takia, että mehän olemme itse asiassa olleet 13-vuotisessa
sodassa oikeastaan kulloisenkin hallituksen kanssa. Ensimmäisen kerran
kuljetustukea yritti poistaa muistaakseni valtiovarainministeri
Erkki Liikanen vuonna 1988. Sen jälkeen me tiedämme,
että hallitus toisensa jälkeen on yrittänyt
samaa. Aika kova kädenvääntö käytiin
Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, jolloin koko hallitus
todellakin työskenteli aktiivisesti kuljetustuen poistamiseksi.
Ilman eduskunnan laajapohjaista yhteistyötä kuljetustuesta
olisi jo ajat sitten luovuttu.
20 miljoonan markan määräraha on
tietenkin liian pieni, varsinkin kun se jakautuu 250 eri yritykselle.
Kun nyt saamme vuoden hengähdystauon, että me
emme käsittele tätä ensi vuonna, kun kyseessä on
nyt kaksivuotinen laki, kyllä meidän pitää alkaa
jo tehdä työtä sen puolesta, että todellakin
määräraha moninkertaistetaan.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Useammassa puheenvuorossa on jo puolustettu
kuljetustukea ja että sitä laajennetaan. On vain
vähän vastustusta, mutta se varmaan riippuu siitä,
että täällä on vähemmän
Etelä-Suomen edustajia paikalla. Oma näkemykseni
olisi se, että me voisimme lisätä määrärahaa
tulevaisuudessa. Olisin myös sitä mieltä,
että voisimme toteuttaa määrärahan
lisäämisen aiemmin kuin kahden vuoden perästä.
Mitä tulee Pohjois-Savoon, totean vielä edelleenkin,
että Kangaslammin kunnan liittyminen Pohjois-Savoon osaltaan
vaikuttaa siihen, että olemme mukana kuljetustukialueena,
mikäli valtioneuvosto hyväksyy sen.
Tässä yhteydessä haluan todeta, että tässä eduskunnalla
on jälleen vaikuttamisen paikka. Eduskuntahan on aiemmin
tehnyt päätökset, että kuljetustuki
ei ole poistunut, vaan me olemme voineet tämän
säilyttää. Nyt meillä on mahdollisuus
saada se ensi vuoden kuluessa myös Pohjois-Savoon. Tämähän
merkitsee sitä, että valtiovarain jaostot voivat
mietinnössään tehdä lausuman.
Se tarkoittaa sitä, että jaostojen on kuultava asiantuntijoita,
niin kauppa- ja teollisuusjaoston kuin liikennejaoston. Sitä kautta
asia tulee valtiovarainvaliokuntaan. Toivoisinkin, että asianomaiset
edustajat, jotka ovat näissä jaostoissa, myös
tämän ottaisivat huomioon ja voisimme saada tämän
korjauksen aikaan, että Pohjois-Savo saa sille kuuluvan
edun eli kuljetustuen, joka auttaa yrityksiä säilymään
niillä alueilla, missä ne tällä hetkellä ovat.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Kuljetustuki mahdollistaa pohjoisille yrityksille
yleensä toiminnan. Se tasaa kuljetuskustannukset. Näin
kasvaa, ed. Bremer, koko maan kokonaistuotanto ja myös
Suomen kokonaisvienti. Kuljetustuki ei ole miltään
suomalaisfirmalta pois. Se on sitä, että se lisää koko
maan puitteissa tuotantotoimintaa ja myös Suomen vientiä.
Näin kuljetustuella saadaan siis käyttöön koko
maan resurssit. Tämä on muunkin aluepolitiikan
perimmäinen idea. Pitää katsoa myös isommasta
näkökulmasta, ed. Bremer, näitä asioita.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puheenvuoro oli käsittämätön,
eikä siinä ollut mielestäni ainakaan
logiikkaa, vaikka logistiikkaa jotkut edustajat siitä tuntuivat
löytävän. Näyttää siltä,
että ed. Bremer ei tunne riittävästi
pitkien etäisyyksien yrityksille aiheuttamia ongelmia.
Olisinkin toivonut, että ed. Bremer olisi kertonut, miten
Pohjois- ja Itä-Suomen yritykset saadaan samalle lähtöviivalle
esimerkiksi hänen edustamansa alueen Pääkaupunkiseudun
yritysten kanssa ilman kuljetustukea.
Kuljetustuki on mielestäni aivan välttämätön esimerkiksi
Pohjois-Suomen yrityksille. Siitä tulee tehdä pysyvä aluepoliittinen
keino niillä alueilla, missä pitkät kuljetusmatkat
heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä.
Täällä on hyvin tuotu esille, että kuljetustuki
on pieni kädenojennus maamme reuna-alueille, joita ei ole
kyllä kovin hellästi viime aikoina käsitelty.
Täytyy kyllä sanoa, että ilman eduskunnan
aktiivisuutta ei tätä tukea olisi enää lainkaan
olemassa. Tämä on niitä harvinaisia asioita,
joissa eduskunta on käyttänyt isännän ääntä,
joka sille kuuluu. Eduskuntahan on joutunut huolehtimaan vuodesta
toiseen tästä tuesta, kun hallitus on suhtautunut
asiaan hyvin nihkeästi. Nyt kuitenkin kuljetustukea aiotaan
jatkaa ihan hallituksen esityksestä vaalikauden loppuun.
Eli kovapäiset hallitukset ovat jotain ottaneet opiksi.
Mielestäni Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsin kuljetustukikäytännöstä,
jossa tuki on suurempi ja ulottuu paljon laajemmalle alueelle. Eli
meidän malliamme pitäisi kehittää tämän
mallin mukaisesti.
Meillähän vuoteen 95 saakka kuljetustukea voitiin
maksaa 60 prosentilla alennettuna myös suurille yrityksille.
Ruotsissa kuljetustukea voidaan edelleen maksaa suurillekin yrityksille.
Olisi hyvä asia, että myös suuret yritykset
voisivat toimia Pohjois-Suomessa meillä samoin edellytyksin
kuin naapurimaassamme Ruotsissa ja Etelä-Suomessa. Meillähän
annetaan tukea jo Etelä-Suomen suurille telakoille. Miksei
siis myös muutamille Pohjois-Suomen suurille yrityksille voitaisi
kuljetustukea antaa? Pohjois-Suomessa sijaitsevat yritykset ovat
aivan eri asemassa, kun ajatellaan kilpailutilannetta ja verrataan
niitä Ruuhka-Suomen yrityksiin.
Hallituksen tulisikin etsiä myös muita keinoja,
jotta Pohjois- ja Itä-Suomessa olevien yritysten kilpailuedellytyksiä voitaisiin
vahvistaa. Kuljetustuen lisäksi pitäisi pohtia
uusia aluepoliittisia keinoja. Ministeri Korhonen on aikonut esittää kolmelle
Pohjois-Suomen kunnalle Norjan-mallin mukaisesti alueellisia verohelpotuksia
työnantajamaksuihin. Tämä kokeiluehdotus pitäisi
saada laajennetuksi useammalle alueelle Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Arvoisa puhemies! Haluaisin lopuksi muistuttaa, että tieverkon
kunnossapito liittyy kuljetuksiin. Se on tärkeää elinkeinoelämän
kannalta. Hyvällä tieverkolla ylläpidetään
yritysten toimintaedellytyksiä myös maamme reuna-alueilla.
Valitettavasti viime vuosina tiet ovat näillä alueilla
päässeet pahasti rapautumaan. Tämäkin heikentää yritysten
toimintaedellytyksiä näillä alueilla.
Kaiken kaikkiaan perusteita kuljetustuelle löytyy hyvinkin
paljon Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas viimeksi totesi, että ed.
Bremerin puheet ovat käsittämättömiä.
Huomasin sen, huomasin, että niitä ei käsitetty
ainakaan ed. Valppaan pulpetin takana eikä monen muunkaan pulpetin
takana.
Meillä on ed. Tennilän kanssa yhteinen suosikkirunoilija
Bertolt Brecht, joka muistaakseni paetessaan New Yorkiin lauloi
runossaan siellä saamistaan kokemuksista, että "luteita
ravitsin, keskinkertaisuudet ahmaisivat minut". Siltä minusta
tuntuu, kun kuuntelen tätä logistiikkakeskustelua.
Puhemies! Sana syvänmerensukellus sisältää enemmän
osaamista täällä esitetyissä puheissa logistiikasta
kuin sana logistiikka. Olisin toivonut, että se olisi tuonut
paljon enemmän asiapitoisuutta tähän
keskusteluun, kun edustajilla olisi vaihtunut sana logistiikka joka
puheenvuorossa sanaan syvänmerensukellus, mutta muuten jatkunut
samalla tavalla. Siinä olisi ollut varmaan paljon enemmän
aineksia ihan asiaan.
Ed. Rönni, logistiikka ei ole kuin murto-osaltaan autokuljetuksia,
todellakin. Uskon, että täällä useimmiten
kuvitellaan, että tässä puhutaan joistain
rekkakuljetuksista silloin, kun puhutaan logistiikasta. Se on täysin
väärin, ja tulee taas mieleen, että keskinkertaisuudet
tässä ahmaisevat tämän asian.
Ed. Nepponen toteaa, että alueelle tarvitaan pienyritystoimintaa.
Se ei todellakaan ratkea kuljetustuella, ei todellakaan. Se on aivan
muista asioista kiinni, mutta ed. Nepposen menneisyyteen tuskin
kuuluu niiden asioiden ymmärtäminen ja osaaminen.
Ed. Laakso ilahdutti kovasti todetessaan, että on ollut
ministereitä hamasta menneisyydestä saakka, jopa
kokonainen hallitus, joka on nähnyt kuljetustuen mielettömyyden.
Jotenkin se palauttaa uskon siihen, että jotain järkeäkin
on näissä pohdinnoissa.
Puhemies! Talousvaliokunta on kuullut kahta kauppa- ja teollisuusministeriön
asiantuntijaa tässä asiassa. Voi, että on
köyhällä pohjalla! Kyllä on
köyhällä pohjalla, kun kuunnellaan kahta kauppa-
ja teollisuusministeriön edustajaa, kahta virkamiestä,
näissä asioissa!
Ruotsi on tullut monen mielestä täällä mallimaana
esille kuljetustuen oikeasta jakamisesta. Pitää muistaa,
että Ruotsi ensinnäkin on melkein samanlaisissa
pohjanoteerauksissa logistiikan kannalta kuin Suomi ja toisaalta
vielä kuljetustuki, joka siellä jaetaan, on todellisuudessa
rautateiden piilotukea, rautateiden piilotukea hyvin vahvasti, eikä sitä pidä todellisuudessa
sekoittaa sellaiseen kuljetustukeen, josta täällä nyt
puhutaan ja joka on pienyrittäjille tarkoitettu.
Ed. Polvi ja moni muu epäilivät sitä,
että kuljetustuki vinouttaa kilpailua. Johan Pohjois-Savo on
aika suuri esimerkki siitä; jos tällainen osa Suomea
jää ilman kuljetustukea, siinä on vinoutuman
ensimmäinen todistus ja osoitus. Sitten jokainen tietää täällä,
että sen pienen rahan, jota jaetaan kuljetustukena, saavat
ne henkilöt, ne yrittäjät, jotka ovat
lähellä kunnanjohtajaa tai elinkeinojohtajaa.
Jopa uskonnollinen ajatussuuntaus on jakanut kuljetustukia sillä tavalla, että mistään
tasapuolisuudesta ei voi olla puhettakaan tuolla pohjoisessa. Vihdoin
viimein, jos 250 yritystä jakaa kuljetustukia, muistutan,
että Suomessa on 225 000 yritystä eivätkä ne
kaikki muut miinus 250 ole Pääkaupunkiseudulla,
vaan kyllä niistä aika moni on susirajan takana.
(Ed. P. Salo: Pohjanmaalla!) — Kyllä.
Puhemies! Uskon, että jos jaettava kuljetustuki 20
miljoonaa olisi laitettu infrastruktuurin parantamiseen ja kehittämiseen
ja tiestön parantamiseen, olisi saavutettu enemmän
hyödyllisiä tuloksia kuljetusten tehostamiseksi
kuin niin, että täällä jaetaan
valituille 250 yrittäjälle näitä tukia.
Ed. Manninen tavoitti täällä täydellisen
pohjanoteerauksen, kun hän epäili, että Bremerin
linja on se, että kaikkien on pakkauduttava Pääkaupunkiseudulle.
Jos nyt saan sanoa täällä kaikkien teidän
todistajien läsnäollessa, että älkää ihmeessä — koettakaa
nyt pitää kiinni niistä kansalaisista
siellä takametsissä ja omissa kylissä — älkää päästäkö niitä Helsinkiin!
Täällä Pääkaupunkiseudulla
ihmiset, jotka tänne tulevat, maaseudulta karkaavat pois
ja tulevat tänne, ovat myrkkyä helsinkiläisille.
He aiheuttavat niin paljon sosiaalikulujen lisäämisiä,
koululaitokseen on lisättävä hirvittävästi
rahaa, asuntorakentamiseen aivan hirvittäviä määriä.
Pitäkää ihmeessä ne siellä omissa
kotikylissänne, älkää tulko
Helsinkiin eikä Pääkaupunkiseudulle!
Lopulta, arvoisa puhemies, on todettava — niin kuin
epäilin alussa — että logistiikka on
yhtä selkeä käsite täällä kuin
mystiikka tai astrologia. Logistiikka on kuljetusketju raaka-aineesta
loppukuluttajalle, siis raaka-aineesta jalostettuun tuotteeseen,
edelleen siitä loppukuluttajalle, joka saattaa olla maapallon
toisella puolella. Siihen liittyy kaikki varastointi, välivarastointi,
kaikki se. Ja uudelleen palaan ed. Rönnille sanomaan, että autokuljetukset
ovat vain murto-osa logistiikasta.
Ensimmäinen varapuhemies:
Arvoisa ed. Bremer, huomautan lopuksi siitä, että ei
ole hyvien tapojen eikä myöskään
perustuslain 31 §:n mukaista aliarvioida muiden ymmärryskykyä.
Leena Luhtanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Sen kummemmin enää kommentoimatta
toteaisin vain sen, että talousvaliokunta tiesi varsin
hyvin, mitä on logistiikka. Me olemme käsitelleet
tätä asiaa varsin monta vuotta ja olemme nimenomaan
toivoneet ja esittäneet — minä vielä kertaan
sen toivomuksen — että tätä asiaa
pitäisi uudenlaisen logistiikan pohjalta lähteä kehittelemään.
Mutta niin kuin me kaikki täällä hyvin
tiedämme, yhdelläkään valiokunnalla
ei ole omaa valmistelukoneistoa lähteä selvittelemään
pitkiä, vaikeita, monimutkaisia, vaikka sinänsä kuinka
hyviä asioita valiokunnan toimesta. Meidän on
pitäydyttävä siihen, mitä meidän
ministeriöissämme tehdään ja
valmistellaan.
Tästä syystä, kun tässä vaiheessa
on koko tämä kuljetustukiasia, pitäydyimme
itse asiassa ihan tyytyväisinä siihen — kun
KTM:n logistinen selvitystyö veti ikään
kuin vesiperän — että liikenneministeriö on
yhteistyössä KTM:n kanssa jatkanut tätä asian
selvitystä, ja näinpä sitten meillä on
tässä väliajalla mahdollisuus lähteä käsittelemään
tätä asiaa perusteellisesti. Tästä johtuu,
että ei todellakaan nähty enää tarpeelliseksi kuulla
muita asiantuntijoita, koska ed. Bremerin tapaan me näimme,
että logistinen kehittäminen on ikään
kuin keskeinen asia tässä.
Mirja Ryynänen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Logistiikan kehittämisen osalta viittaan
ed. Luhtasen puheenvuoroon. Varmasti kaikki olemme täällä sitä mieltä,
että kyse on tavattoman tärkeästä asiasta.
Mutta vielä haluan korostaa, ettei jäisi väärää käsitystä,
sitä että kuljetustuki on todella vain yksi ja
hyvin pieni keino, tasoltaan äärettömän vaatimaton
keino. Ei kukaan täällä kuvittele, että sillä ratkaistaan
alueellisen kehittämisen suuret ongelmat tai yrittäjyyden
ongelmat. Sillä on merkitystä tietyille yrityksille
ja tietyillä alueilla ja ehkä vielä enemmän
tämmöistä symboliarvoa. Se siis on oikean
suuntainen toimenpide, mutta sinänsä ihan riittämätön,
eli tarvitaan paljon muita ja paljon vaikuttavampia toimia, ennen
kuin alueellisesta tasa-arvosta voi puhua, mutta se ei saa olla
syy tämänkin pienen tuen poistamiseen.
Ed. Bremer, vielä: Kyllä me yritämme
kaikkemme, että voisimme pitää kiinni
omista ihmisistä siellä alueilla. Me jopa toivomme,
että Pääkaupunkiseudulta mahdollisimman
monet voisivat muuttaa sinne alueelle ja voisimme yhdessä toimia
sen puolesta, että näitä edellytyksiä olisi.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puhemies puuttui jo siihen ed. Bremerin kohtaan,
jossa hän aliarvioi edustajien käyttämiä puheenvuoroja.
Toivoisinkin, että jokainen edustaja antaisi arvon jokaiselle
toiselle edustajalle, koska me ajattelemme omana persoonallisuutenamme
eri tavalla asioista. Muun muassa, mitä tulee pienyrittäjien tukikysymykseen,
johon ed. Bremer puuttui — ja täällä ei
ole vastaamassa ed. Nepponen, jolle hän kohdisti puheenvuoronsa — totean,
että pienyritykset tarvitsevat tukea ja se on heille elämän
ja kuoleman kysymys joskus, vaikka kuljetustuki onkin vielä liian
vähäinen.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Luhtanen kuvasi
minusta hyvin valiokunnan asennoitumista tähän
kysymykseen. Kaikella tavalla kannustamme, että kuljetustuen rinnalle
ja täydentäjäksi kehitetään
muita logistiikkajärjestelmiä ja niiden eteenpäinviemistä. Esimerkiksi
Oulun seudullahan ollaan varsin pitkällä EU-rahoitteisissa
hankkeissa, joissa on tällainen logistiikkakeskushanke
vireillä. Tarkoituksena on tietotekniikkaa hyödyntäen
ja myöskin kuljetusketjuja kehittäen tehostaa
kuljetusten toimivuutta, mutta se ei todellakaan poista sitä ongelmaa,
mikä pitkistä etäisyyksistä aiheutuu niille
yrityksille, jotka Pohjois- ja Itä-Suomessa toimivat. Eivät
nämä pitkät etäisyydet ja niistä tulevat
kustannukset miksikään sinänsä muutu, mutta
toki näitä täydentäviä järjestelmiä tarvitaan.
Siinä pitää myöskin eduskunnan
esittää vahvaa tahtoa, jotta uusia aluepolitiikan
välineitä entisten rinnalle tulee mutta ei niin,
että entisiä ajetaan alas.
Liisa Hyssälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer totesi, että älkää päästäkö niitä ihmisiä tänne
Helsinkiin, ikään kuin hänellä itsellään
ei olisi mitään vastuuta aluepolitiikasta. Ed.
Bremer, te olette hallituspuolueen kansanedustaja, teillä on
vastuu hallituksen noudattamasta aluepolitiikasta. Osaltaan sen
seurauksena ihmiset pakkautuvat kiihtyvällä vauhdilla
tänne Pääkaupunkiseudulle. Teillä pitää olla
myöskin omia lääkkeitä. Te vetoatte meihin
ikään kuin syyllistäen, että älkää päästäkö.
Se on meidän yhteinen asiamme, niin kuin ed. Ryynänen
totesi, meidän kaikkien asia, mutta vastuu hallituksen
aluepolitiikasta on hallituksella ja sen eduskuntaryhmillä.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Bremerille, että Suomessa
on rakennettu maailman hienoin ja modernein logistiikkaketju varsinkin
suurteollisuudessa. Jokainen meistä tietää,
jos otamme vaikka metsäteollisuuden, kuinka puu kulkee
tehtaalta ja vedetään eteenpäin maailmanmarkkinoille.
Jos te tutustutte esimerkiksi suuryhtiöiden logistiikkaketjuihin,
itse olette melko vanhanaikaisesti ajatteleva kansanedustaja tässä tapauksessa.
Mitä tulee kuljetustukeen yleensä, edelleen näen
asian näin, että kun Suomi on harvaanasuttu maa,
niin jos joku siellä haluaa pistää koko omaisuutensa
likoon ja käydä pk-sektorin yrittäjäksi
harvaanasutulle seudulle, kyllä kai eduskunnan tehtävä on
muun muassa tukea kaikin tavoin sitä, että yritystoiminta
säilyy sillä alueella ja tehostuu. Kaikki palvelut,
mitä yhteiskunnan puolesta voidaan yrittäjälle
tarjota, tiestö, postitus, kaikki nämä,
meidän täytyy hoitaa, ei puheitten vaan tekojen
kautta.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer yksinkertaisti asioita liikaa.
Hän totesi, jotta tiestöä parantamalla
20 miljoonalla saataisiin sama aikaan. Tähän vain
yksi esimerkki. Kun eletään markkinatalousjärjestelmässä,
ostajat maksavat määrätyn hinnan, siis
ottavat aina edullisimman, eivät osta kalliimpaa, jos on
samanlaisesta tuotteesta kysymys. Jos Helsingin sataman kupeessa
tai Tuupovaaran Öllölässä on
huopatossutehdas ja molemmat vievät Afrikkaan, silloin
afrikkalainen ostaja katsoo, kummasta ottaa, ja ero tulee juuri
välimatkasta.
Jos halutaan, että Tuupovaaran Öllölässä ihmiset
kestävät ja voivat tehdä tuotettaan siellä, vaaditaan
tasaavia toimenpiteitä, ja ilman tasaavaa järjestelmää,
mikä kuljetustuki on, sitä ei voida tehdä.
Ei se vaikuta, millainen asfalttitie tai kiitorata sinne tehdään.
Siinä tulee polttoainekustannuksia joka tapauksessa, ja
ihmisten palkat ja kuljetus maksavat.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puhe kirvoitti muodoltaan kipakan
keskustelun aluepolitiikasta. Luulen, että me kuitenkin
jaamme yhteisen huolen siitä, että tasapainoinen
aluekehitys on kaikkien intressi ja hallitsematon maassamuutto ei
ole kenenkään etu. Se ei ole etu niille alueille, jotka
ovat muuttotappioalueita. Se ei ole myöskään
etu Pääkaupunkiseudulle, jonne väestöä tulee
Ruuhka-Suomeksi asti eli liikaa suhteessa siihen palvelurakenteeseen,
joka meillä täällä on.
Tässä suhteessa on tarpeetonta myöskään moittia
hallitusta, koska hallitus on tehnyt voitavansa ja pyrkii edelleenkin
tekemään voitavansa sen suhteen, että tasapainoinen
aluekehitys pystyttäisiin turvaamaan. Siinä vaan
on monia erilaisia instrumentteja. Kuljetustuki on vain detalji, josta
täällä on tänään
puhuttu. Tietysti tärkeintä on se, että me
aikaansaisimme talouskasvua ja taloudellista toimeliaisuutta myöskin
muualla Suomessa kuin keskittyneessä Etelä-Suomessa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Brecht kirjoitti eräässä toisessa
runossaan, että "hyvä propagandisti tekee roskankaatopaikastakin
retkeilykohteen". Älkää te, ed. Bremer, yrittäkö tehdä kuljetustuesta
roskaa. Kuljetustukijärjestelmä on hyvä.
Se auttaa pohjoisen pienyrityksiä ja siten omalta osaltaan,
pieneltä osaltaan tosin, mutta omalta osaltaan kuitenkin,
estää vielä isompaa muuttoliikettä,
joka varmasti on haitallinen sekä pohjoiselle että Helsingin seudulle.
Tunnen tämänkin alueen ongelmat ja tiedän
täällä ihmisten tunnot ja todellisen
tilanteen.
Ed. Bremer iski rajunlaisesti ed. Nepposta. Minä puolustan
Suomen armeijaa. Kenraalit ovat olleet aluepolitiikan vahva tuki,
ja kuinkas muuten, armeijahan puolustaa koko maata. Ihmisiä pitää myös
olla koko maassa, jotta edes tästä koko maan perustarpeesta
voidaan huolehtia.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Bremerin puheenvuoro ei saanut minua ymmärtämään
hänen näkemyksiään yhtään.
Mitään perusteluja sille, että kuljetustukea
ei tarvita, ei tullut ed. Bremerin puheenvuorossa. Ed. Bremer väittää,
että kuljetustuki on merkityksetön yrityksille.
Miten se sitten voi väärentää yritysten välistä kilpailua?
Jos se kerran on merkityksetön, ei kai se ainakaan silloin
voi myöskään väärentää kilpailua.
Ed. Bremerin tulisi mielestäni kantaa huolta koko maasta,
joka on harvaanasuttu, eikä pelkästään
ajatella Pääkaupunkiseutua. Ihan koko maan ongelma
on se asia, minkä takia me Pohjois-Suomen edustajat kannamme
huolta myöskin kuljetustuesta, joka on sellainen asia,
joka saa yritykset edes jossain määrin samalle
viivalle kilpailutilanteessa.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas totesi aikaisemmin niin kuin
moni muukin, että se, mitä olen sanonut logistiikasta, on
käsittämätöntä. Se
loukkaa minua erittäin paljon. Olen yrittänyt
sanoa, että asiantuntemattomuus tässä on
ongelmana. Ymmärtämättömyys johtuu
asiantuntemuksen puutteesta.
Ed. Valpas, kuljetustuki pienuudessaan on merkityksetön,
koska se on niin pieni, että se on merkityksetön,
kun sitä jaetaan. Sillä ei todellisuudessa ole
paljoa merkitystä, ja se vinouttaa sen takia, että kaikki
saman arvoiset kilpailijat eivät sitä saa siellä maakunnissa.
Ed. E. Lahtelalle ja ed. Tennilälle haluan sanoa seuraavaa,
ja moni muu on todennut, että pitkistä välimatkoista
johtuen on pakko saada jotain, joka tasoittaa kustannuksia: Arvoisa
puhemies! Työvoimakustannukset ja elinkustannukset ovat
aivan ratkaisevasti paljon edullisempia, kun lähdetään
Kehäkolmosen pohjoispuolelle. Siinä on tasoittavaa
tekijää erittäin paljon. Monen mielestä Pääkaupunkiseudulla
on paljon enemmän lisäkustannuksia kuin on kohtuullista. Tasoittavia
tekijöitä on luonnostaan, ja on aika yksipuolista
lähteä sanomaan, että kuljetustuki on
ainoa elinehto, sillä pitää tasoittaa
kilpailua. Näin ei todellakaan voi olla.
Ed. Kuosmanen, metsäteollisuuden logistiikkaketju on
mahdollisimman pitkälle kehitetty meillä Suomessa,
mutta se taistelee epätoivoista taistelua sitä ymmärtämättömyyttä vastaan,
joka logistisessa rakenteessa Suomenmaassa esiintyy. Se ei pääse
kehittämään itseään
niin tehokkaaksi kuin pitäisi. Tässä,
te tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin,
riehuu keskustelu Vuosaaren satamasta ja mahdollisista vaihtoehdoista.
Tässähän yritetään,
ja jos kukaan ei ole huomannut, niin minä ensimmäisenä yritän,
saada jotain järkeä siihen logistiikkaketjuun,
jossa nimenomaan metsäteollisuus on osallisena. Sille ei
käy Vuosaaren satama, ei sitten millään,
ja se on kuitenkin meidän tärkein vientituotteemme
yhä edelleen, varsinkin nyt kun it-teknologia on alamaissa.
Ed. Hyssälä, hallituspuolueen edustajana vastaan
omalta osaltani siitä, että yritetään
tasapuolistaa elinolosuhteita ja toimeentulo-olosuhteita koko maassa.
Minä olen ensimmäisenä varmasti täällä kaikkein
eniten arvostellut hallituksen aluepolitiikkaa ja todennut, kuinka
epäjohdonmukaista ja epäoikeudenmukaista se on
alkaen auto- ja liikenneverotuksesta, joukkoliikenteen kohtelusta
jne. En voi nyt ottaa ihan vakavasti sitä arvostelua vastaan,
jonka te tässä asiassa annoitte.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Vaikka en ollut paikalla, kuulin kuitenkin viestejä,
mutta en aio provosoitua.
Nyt tuntuu, että logistiikka on lyönyt yli
ed. Bremeristä ja mitään muuta sieltä ei
tule kuin sitä. Itse, kun hän sanoi, että minulla
ei ole mitään kokemusta, tunnen omaavani kuitenkin
kokemusta logistiikasta, joka on yksi tärkeä Puolustusvoimien
huoltojärjestelmän osa, jota on jouduttu pohtimaan
ja laskemaan. Yritystoimintakaan ei ole mitenkään
vierasta, jos katsoo sitä, missä itse olen ollut.
Ei pienyritystoiminta niin ongelmallista ole, ettei siihen voida
40 työvuoden työuran aikana perehtyä,
ed. Bremer. On aika järkyttävää,
että te täällä arvioitte ihmisiä sen
perusteella, että on ollut Puolustusvoimien palveluksessa.
Käsillä olevat asiat ovat sen verran tuttuja,
jos ei muuten, viimeistään nyt ovat tulleet tutuiksi.
Ed. Bremer, ei tämä asia ole niin ongelmallinen,
että sen vuoksi tarvitsee täällä näin
suureen ääneen arvioida ihmisiä. Katson
oikeudekseni tämän tuoda esiin.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Bremerille vielä: Yritykset eivät
ole Etelä-Suomessa yhtä pitkien kuljetusetäisyyksien
päässä kuin Pohjois-Suomessa. Tämän
takiahan kuljetustuki tarvitaan. Kyllä kai tämä täysin
selvä asia on, jos se halutaan ymmärtää.
Annetaanhan tällä hetkellä muun muassa
Etelä-Suomeen telakkatukea, jota ed. Bremer ei ainakaan
täällä ole mitenkään
kritisoinut. Minä ymmärrän telakkatuen. Silläkin
on tärkeä merkitys, ja se tulee tänne
Etelä-Suomeen.
Yleiskeskustelu päättyy.