23) Laki rikoslain 28 luvun muuttamisesta
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Kyse on rikoslain 28 luvun muuttamisesta,
ja siltä osin eduskunnassa on ollut huomattavan monta aloitetta
nimenomaan ajoneuvojen osalta. Tälläkin hetkellä saattaa
lakivaliokunnassa olla kaksikin aloitetta, joissa on, mikäli
muistan oikein, yli satakin nimeä. Kysymys on siitä,
millä tavoin suhtaudutaan luvattomaan käyttöönottoon
verrattuna siihen, millainen rangaistuskäytäntö on varkaudessa,
ja miten tulkitaan luvaton käyttöönotto.
Aikoinaan, kun tämä rikosnimike tuli rikoslakiin,
sitä kritisoitiin hyvin paljon ja myöskin eduskunnassa
tästä on käyty hyvinkin pitkään erilaisia
keskusteluja. Nimenomaan keinotekoinen rangaistusmaksimi, joka silloin
säädettiin 1,5 vuodeksi, on täysin käsittämätön.
Mielestäni tämän suuntainen muutos, mitä ed.
Aittoniemi on esittänyt, tulisi toteuttaa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Aittoniemi toteaa aloitteessaan,
että hallitus on lupaillut asiaan korjauksia, mutta tietäen
herrojen kiireet on parempi ryhtyä toimiin eduskunnasta
käsin. Aivan niin kuin ed. Vistbacka sanoi, tästä aiheesta
on virinnyt montakin lakialoitetta jo tässä salissa.
Kuitenkin ihan perusasiasta, nimikekysymyksestä: Tässäkin
aloitteessa on edelleen 7 §:ssä luvaton käyttö,
törkeä luvaton käyttö. Minun
mielestäni silloin kun kysymyksessä on ajoneuvon haltuunotto,
koko nimike täytyisi muuttaa toisen tyyppiseksi. Tämä antaa
kansalaisille väärän kuvan siitä,
että he samalla syyllistyvät anastusrikokseen
ja sen mukaiseen tekoon, josta voi seurata kovakin vankeustuomio.
Luvaton käyttö ja myös törkeäkin
luvaton käyttö alkavat olla aikansa eläneitä näissä massarikoksissa,
mistä saamme päivittäin lehdistä lukea.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Itse en tiedä syntyhistoriaa,
mistä ilmaus "luvaton käyttöönotto"
on tullut. Minusta se ei kuitenkaan kyllä ajoneuvovarkaustapauksiin
sovi millään muotoa. Itse kokisin luvattoman käyttöönoton sillä tavalla,
jos semmoista ilmausta käytetään, että hätätapauksessa
joku tarvitsee autoa, käy piipahtamassa jossakin ja tuo
takaisin, tai jos joku on hukkumassa, käy veneellä pelastamassa
ihmisen. Minusta tällainen on luvaton käyttöönotto, koska
hän palauttaa välineen. Mutta jos selkeästi varastaa
auton, ajelee sillä ja hylkää johonkin
tai aikoo pitää jopa itsellään,
niin se on varastamista silloin, onpa kohde jokin muukin kuin auto.
Siinä mielessä minä kyllä näen,
että nämä edelliset puhujat, jotka ovat
käyttäneet puheenvuoroja, ovat oikeassa, ja yhdyn
heihin, jotta tämä pitäisi eduskunnan
saada hoidettua mahdollisimman pikaisesti. Niin kuin lakialoitteessa
todetaan, jostain syystä herrojen kiireet ovat semmoisia,
että he eivät tämmöisiin juttuihin
ole puuttuneet. Nyt eduskunnan pitäisi tässä näyttää se
kaapinpaikka ja viedään ed. Aittoniemen aloite,
vähän tietysti jalostettuna, eteenpäin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn täällä käytettyihin
puheenvuoroihin. Kun on kysymys autovarkaudesta ja kun kansa tajuaa,
mikä on autovarkaus, siitä pitää käyttää myöskin
sitä sanaa, minkä kansa tajuaa, eli autovarkaus.
Koko käsite "luvaton käyttöönotto"
ei ollenkaan sovi siihen tilanteeseen, missä on varkaudesta
kysymys. Se voisi ehkä sopia siihen, että firmassa
tai työpaikalla alainen ottaa esimerkiksi esimiehen auton
tai jonkin muun ilman esimiehen lupaa omaan käyttöönsä eikä ole tarkoituskaan
varastaa, vaan ottaa, niin kuin sana sanoo, luvatta käyttöön.
Ed. E. Lahtelan mainitsemat hätätapaukset minä näkisin
vielä ihan joksikin muuksi kuin luvattomaksi käyttöönotoksi.
Ne ovat ihan eri tilanteita. Lainsäädännössä sanojen
pitäisi vastata asiaa. Varkaus on varkaus, ja se pitäisi
sillä nimellä myös lainsäädännössä sanoa.
Keskustelu päättyy.