Arvoisa puhemies! EU tarjoaa jatkuvasti kylmää vettä niskaamme. Maamme jäsenmaksut ovat kaksinkertaistuneet, äänivaltaamme Brysselissä vähennetään ja byrokratia on kasvanut järjettömyyksiin. Maataloutemme tukia on leikattu ja leikataan edelleen. Olemme ajopuun asemassa. EU:n talouspakotteille Venäjän asettamat vastapakotteet vaikuttavat negatiivisesti Suomessa erityisesti maitoalaan, sika- ja siipikarjatiloihin. Hallitus on toistuvasti lupaillut, että apupaketti haetaan ja saadaan hyvitys EU:n budjetista.

Tänään tuli ministeriöön tiedote, että EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ymmärtää suomalaisen maidontuottajan ongelmat. Kuitenkin EU:lta puuttuvat rahat suomalaisten tukeen. Muualle tukea on annettu ja annetaan 193 miljoonaa euroa. Sattumalta saman verran on maataloutemme kerännyt tappiota EU:n pakotepolitiikan seurauksena. Kysyn ministeri Orpolta: milloin saadaan konkreettisia vastauksia tilanteeseen? Yksikään suomalainen maatila ei voi enää odottaa. Miksi ministeri ei itse osallistu mahdollisiin tuleviin neuvotteluihin?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä eilinen päätös oli todella suuri pettymys. Toiseksi me emme voi sitä hyväksyä. Työ jatkuu, jotta suomalaiset maataloustuottajat, maidontuottajat saavat tukensa. Me täytämme täysin ne kriteerit, joita EU on edellyttänyt, eli suomalainen maidon vienti ja maitotuotteiden vienti Venäjälle on erittäin merkittävää, yli 25 prosenttia tuotannosta. Sen lisäksi meidän mielestämme myöskin hinnan lasku on ollut merkittävää. Tästä meillä oli erilainen käsitys.

Hogan eli maatalouskomissaari eilen totesi käymässämme neuvottelussa puhelimitse, että Suomi on mukana, työ jatkuu ja me haemme yhteistä tulosta, hän ymmärtää meidän tilanteemme. Ensi viikon neuvottelusta sovimme komissaarin kanssa, että se on nimenomaan tilastomiesten ja -naisten ja asiantuntijoiden välinen asioiden ja faktojen läpikäynti. Olen tarvittaessa käytössä näihin keskusteluihin.

Arvoisa puhemies! Suomen rooli euroyhteisössä on määritelty orjanettomaksajaksi. Suomen edunvalvonta EU:ssa on pahasti pettänyt. Johdonmukaisella ja aktiivisella EU-politiikalla, hyvillä argumenteilla, tehokkaalla ja oikea-aikaisella vaikuttamisella pienetkin jäsenmaat voivat vaikuttaa merkittävästi EU-politiikkaan ja lainsäädäntöhankkeisiin. Tänään kyselytunnin jälkeen eduskunnassa käydään laajempi ajankohtaiskeskustelu Suomen maaseutupolitiikasta. Kysyn ministeriltä: eikö todella Suomessa löydy poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka osaavat ajaa Suomen etuja, kun joka asiassa annetaan periksi ja maksetaan? Miten arvioitte kansalaisten suhtautuvan siihen, että he joutuvat maksamaan tästä passiivisuudesta?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, olen pettynyt siihen, että me emme vielä eilen saaneet tätä tukea. Mutta en voi millään tavalla allekirjoittaa sitä edustajan väitettä, että suomalaiset virkamiehet ja poliitikot eivät ajaisi aktiivisesti Brysselissä maamme asioita, ja varsinkin tässä kyseisessä Venäjän pakote- ja vientikieltokysymyksessä Suomi on ollut erittäin aktiivinen. Me olemme saaneet vahvan poliittisen tuen sille, että suomalaiset maidontuottajat, suomalaiset tuottajat ansaitsevat tukensa. Tämä prosessi jatkuu, kuten sanoin, ja me emme tässä tule antamaan periksi, koska tiedämme, että ne kriteerit, jotka EU:n kompensaatiotoimiin edellytetään, todellisuudessa täyttyvät. Olen siinä mielessä luottavainen, että tässä asiassa päästään hyvään ratkaisuun ja on päästävä.

Se peruskysymys, mikä meillä oli ongelma, on se, että komissio aikoo ja on päättänyt kohdentaa toimet tuottajalle ja tähän mennessä Suomessa tuottajahinta ei ole laskenut niin paljon. Meidän pitää pystyä osoittamaan se, (Puhemies koputtaa) että se tappio on meidän osuuskuntarakenteen sisällä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen nettomaksu Euroopan unionille on yli tuhat miljoonaa, ja sitten ministerineuvostossa meidän äänivaltamme vähenee. Meille on vuosikausia toitotettu, että EU:n ytimessä ollaan ja niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään. Missä pöydässä Suomen hallitus on ollut, kun tällainen päätös on tehty? Brysselin väitetty menestysvalssi on muuttunut matalan torpan balladiksi.

Hallitus esittää Talvivaaralle 60 miljoonaa ympäristöasioihin. Ettekö te voisi ajatella, että nyt kun suomalainen talonpoika ja elintarviketeollisuus kärsii, tämä takaus tehtäisiin valtion toimesta? Kun kerran muka rahaakin on tulossa, mikä tämän estää? Siellä on tällä hetkellä hätä. Ei se auta, että Brysselissä rattaat rahisevat kuukausitolkulla ja sitten saadaan, jos jotakin mahdollisesti saadaan. (Eduskunnasta: Pitäisi olla orpona piruna!)

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Ihan kaikkea en ymmärtänyt. Mutta olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomen hallitus heti tämän vientikiellon tultua voimaan teki entistä arvokkaamman päätöksen siitä, että 20 miljoonaa euroa suunnattiin välittömästi kriisitoimenpiteisiin ja suomalaisille tästä vientikiellosta kärsiville tiloille. Siitä ensimmäiset osat, 6 miljoonaa euroa, on saatu maksuun pohjoisen alueen maidontuottajille, Etelä-Suomeen ohjattava 5 miljoonaa euroa on tällä hetkellä valmistelussa, samoin siantuottajia, jotka tästä kärsivät, pystytään tukemaan näillä kansallisilla rahoilla. Mutta koska tämä on Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan seurausta, että suomalainen maidontuottaja ja tuottajat muillakin aloilla kärsivät, on aivan oikein ja meillä on täysi oikeus vaatia myöskin suomalaiselle maidontuottajalle ja muille tuottajille kompensaatiota EU:sta, joka yhteisillä päätöksillä tämän on aiheuttanut. Silloin myöskin yhteisillä päätöksillä meillä on oikeus solidaarisuutta vaatia.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Orpo, te olette pettänyt suomalaiset viljelijät. (Oikealta: Oho!) Te lupasitte, että kun viljelijäpakotteisiin yhdessä Euroopassa lähdetään, vastuu kannetaan niistä yhdessä. Toisin kävi. Maksumiehiksi ovat nyt joutuneet suomalaiset viljelijät, erityisesti 8 000 maidontuottajaa. Te ette saanut ratkaisua Euroopassa, koska ette osannut kertoa, että maidon hinta tipahti 6 senttiä. Virossa maidon hinta pakotteiden jälkeen on tipahtanut 5 senttiä ja he saivat tuen.

Ministeri Orpo: lupaatteko, että otatte nyt hatun kouraanne ja marssitte uudestaan sinne Eurooppaan ja hoidatte meille (Välihuutoja) vähintään sen 70 miljoonaa, mistä aluksi puhuttiin?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Olen tietenkin pahoillani siitä, että Suomi ei vielä saanut tätä päätöstä suomalaisille tuottajille osoitettavasta kompensaatiosta, mutta, edustaja Kalmari, ei tämä asia ole ohi. Komissaari Hogan eilen totesi aivan yksiselitteisesti, että tämä prosessi jatkuu ja neuvottelut jatkuvat ja hän ymmärtää suomalaisten maidontuottajien vaikean tilanteen, jonka olemme heille käyneet kertomassa.

Me olemme osoittaneet sen, että suomalainen maidon hinta on laskenut, mutta fakta on se, että se tuottajahinta ei ole laskenut niin paljon kuin se on laskenut Baltian maissa. Tuo 5 senttiä, jonka mainitsitte, se on 25 prosenttia Baltian maiden maidontuottajan maitotilistä. Siellä kun on kylmä kapitalistinen järjestelmä, niin siellä samana päivänä, Balteissa, kun vientikielto tuli voimaan, laskettiin tuottajalle maksettavaa hintaa. Suomessahan onneksi tuottajien tueksi on rakennettu osuuskuntajärjestelmä, joka suojaa tuottajaa. Nyt tällä hetkellä ne tappiot ovat osuuskunnan sisällä, ja se näkyy valitettavasti muun muassa Valion eilen ilmoittamina erittäin ikävinä irtisanomisina. Edelleen palaan siihen, että meillä on täysi oikeus saada näitä tukia ja niitä tulemme hakemaan.

Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, saammeko me korvauksia tämän kriisin myötä syntyneiden pakotteiden johdosta, on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Se on eurooppalainen demokratiakysymys. Me olemme yhdessä päättäneet, kaikki EU-maat, näistä pakotteista. Yhdessä on kannettava vastuu. Vastuuta ei saa maksattaa suomalaisilla maidontuottajilla.

Mutta, ministeri Orpo, viljelijät käyvät kahdensuuntaista rintamataistelua: Markkinoilta yhä vähemmän rahaa, hallitus on leikannut tukia, ja kaiken kukkuraksi Maaseutuvirasto, suoraan maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alla tulosohjattava virasto, on ilmoittanut, että merkittävä osa maataloustuista maksetaankin vasta seuraavan vuoden puolella. Ei makseta ajallaan, vaan maksetaan seuraavan vuoden puolella. Ministeri Orpo: mikä on päivämäärä, jolloin ministeriöstä lähtee viesti, että ne on maksettava oikeana päivänä ja viljelijät ovat oikeutettuja nämä saamaan? Keskusta ei tätä hyväksy, ei lainkaan, eivätkä viljelijät, että tässä tukimaksatuksessa viivytellään. Rahat ovat budjetissa, rahat ovat raameissa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Tämä maksatusaikataulu ja ensi vuoden viljelijätukien maksamiskysymys on erittäin tärkeä kysymys. Hallitus ja ministeriö tulevat tekemään kaikkensa, että viljelijä saa palkkansa ajallaan eli syksyllä mahdollisimman aikaisin ensimmäiset erät ja mahdollisimman pieni osa vuodelle 2016.

Kun saimme tiedon ja Maaseutuviraston oman arvion siitä, että nämä lykkääntyvät, niin ilmoitimme heti, että tämä ei meille käy, vaan on pystyttävä parempaan. Tänään ei voi ilmoittaa, että ensi syksynä ei ehdi maksamaan. Ensi syksyyn asti ja viimeiseen päivään asti on tehtävä töitä, jotta ensimmäinen maksuerä lähtee ajallaan. Hallitus vastasi tähän huutoon sillä, että maanantaina täydentävässä budjettiesityksessä Maaseutuvirastolle ohjataan 600 000 euroa lisää määrärahoja tämän maksatusaikataulun parantamiseen ja maksatusten hoitamiseen, samoin ely-keskuksille rahastokausien väliseen työhön ja näitten maksamisen kannalta oleellisten valvontojen suorittamiseen 1,8 miljoonaa euroa. Eli me olemme resursoineet tätä, ensi viikolla käyn itsekin (Puhemies koputtaa) Maaseutuvirastossa ja teemme hartiavoimin töitä asian korjaamiseksi. Olen paremmalla mielellä tämän asian suhteen. (Jari Leppä: Mutta mikä on se päivämäärä?)

Arvoisa puhemies! Jos maitotiliä ei tule, niin tässähän kyllä voi siteerata kohta jo Runebergin runoa Saarijärven Paavo: "Pane leipään puolet petäjäistä, kaksin verroin minä ojaa kaivan", ja kyllähän se talonpoika kaivaa.

Te, ministeri Orpo, sanoitte, että on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Mutta on myös yhteinen maatalouspolitiikka ja sitä solidaarisuutta täytyy löytyä. Tällä hetkellä siis EU antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Onko näin?

Sitten edustaja Heikkilä otti myöskin esille tämän todella kovan kansallisenkin byrokratian, mikä liittyy nyt juuri saatuun yhteisen maatalouspolitiikan ratkaisuun. Ministeri Orpo, millä tavalla te aiotte puuttua, koska olette aikonut ihan — ja koko hallitus — vähentää byrokratiaa, myöskin maatalousbyrokratiaan? Ja ihan samalla tavalla minä haluan peräänkuuluttaa näitten maksujen ajanmukaisuutta ja ajantasaisuutta maitotiloille ja muillekin, ylipäätään näitten maksatusten ajantasaisuutta.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Edustaja Mattila otti esille tärkeitä asioita. Tänään on hyvä kertoa, että ympäristönsuojelulaissa on maatilojen eläinmääriä ympäristöluvitusten ehtona ja niitä on nostettu kauttaaltaan. Se on erinomainen asia, vähentää byrokratiaa, konkreettinen teko tässä. Eli me toimimme eri tahoilla tällä hetkellä, eri lainsäädännön puolilla, etsimme niitä asioita, joita voimme tehdä paremmin ja vähentää byrokratiaa. Se on hallituksen yhteinen tahto, ja me teemme sitä hyvin määrätietoisesti.

Tämä tukikysymys on erittäin iso asia periaatteellisesti. Niillä rahoilla, joita esim. Baltian maat nyt saivat, tätä ongelmaa ei ratkaista, mutta tämä on periaatteellinen kysymys, kuten tekin sanoitte ja täällä on sanottu. Suomalaiset tuottajat eivät voi olla maksumiehinä, ja meidän pitää saada se meille kuuluva osuus, ja me tulemme tekemään kaikkemme, että se myöskin toteutuu.

Olen ollut myöskin yhteydessä pääministeriin, joka on Koreassa. Hän totesi sieltä, että tämä asia on hallituksen yhteinen asia ja me tulemme tässä tekemään kaikkemme. Olen saanut häneltä vahvan tuen tämän prosessin aikana, ja myöskin se, että Suomi on näin vahvasti näissä pöydissä, johtuu siitä, että tälle on saatu valtiomiestasolta (Puhemies koputtaa) myöskin tuki muista maista. Mutta me tarvitsemme vielä yhteisen ymmärryksen komission ja komissaarin kanssa näistä kriteereistä.

Arvoisa herra puhemies! Onko Euroopan unionissa joku muu maa, mikä tahansa muu maatalousmaa tai muu maa, joka on hakenut tukea eikä ole saanut? Löytyykö muita kuin Suomi? Espanja on saanut persikoistaan, Puola omenoistaan ja Baltia maidostaan. Miten me voimme olla aina siinä mopen osassa, että silloin kun meidät löydetään, niin johonkin Kreikkaan tai Espanjaan tai Portugaliin täytyy suomalaisen veronmaksajan rahaa lähettää. (Martti Korhonen: Te tulitte pois sieltä!) Pitääkö viljelijöiden konkurssiin mennä, eli mennä vielä huonommin, ennen kuin autetaan? Tässähän te olette Talvivaaran suhteen tehneet näin, että kun konkurssi uhkasi, niin 60 miljoonaa tuli. Miksi semmoista rahaa ei nyt valtio voi järjestää ylimenokaudelle, koska jos minä luotan hallitukseen ja teihin, ministeri Orpo, niin rahaahan on tulossa? Onko näin?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Uudelleen toistan, että Suomen valtiolta löytyy nopeasti 20 miljoonaa kriisiapua. Samassa yhteydessä on päätetty, että sikäli kun — ja pahalta näyttää — tämä Ukrainan kriisi, jonka ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja varmasti hyvin tuntee, (Timo Soini: Kyllä!) näyttää pitkään jatkuvan, niin hallitus seuraa tilannetta ja on valmis lisätoimenpiteisiin.

Nyt meidän painopisteemme on tietenkin neuvotteluissa Brysselin kanssa. Tämä koostuu monista eri elementeistä, miten me autamme suomalaista tuottajaa. Yksi niistä on muun muassa vientiponnistelut uusien markkinoiden löytämiseksi, eli kyllä hallitus tässä toimii laajalla rintamalla.

Mitä tulee näihin Euroopan maihin, niin voin kertoa, että ei ole Euroopan maata, joka ei haluaisi tällä hetkellä maataloustuotannolleen tukia. Tällä hetkellä se tuki, mikä on pöydällä, jota pohditaan seuraavaksi, on Suomen maidon tuki. Esimerkiksi Puolan valtava maatalous-, elintarviketuotanto ei paljon niistä omenoista ole vielä kostunut. (Timo Soini: Mutta onko joku, joka ei ole saanut?)

Arvoisa puhemies! Olemme yhdessä tuominneet Venäjän toimet ja yhdessä asettaneet pakotteet, ja kyllä silloin on reilua, että yhdessä myöskin kompensoimme niille, joita tämä koskee kaikkein eniten, 8 000 maidontuottajaa. Heidän lisäkseen myöskin elintarviketeollisuus on joutunut irtisanomaan ihmisiä näitten pakotteiden vuoksi.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa. Tämä 6 senttiä on muuten 13 prosentin palkanalennus viljelijälle, että emme me ihan pienestä asiasta puhu myöskään täällä Suomessa. Jos tuo tilanne jatkuu vielä esimerkiksi kokonaisen vuoden, me puhumme yli 100 miljoonan gäpistä. Arvoisa ministeri Orpo, kuinka suurta summaa te aiotte tavoitella nyt näissä neuvotteluissa kompensaatioksi suomalaisille viljelijöille? Kysymyshän on noin 10 miljoonasta kuukaudessa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Taitaa olla parempi, ettei nyt puhuta vielä mistään summista, että saamme ensin tämän päätöksen pohjan kuntoon. Muutenkin nyt tässä tarvitaan päätöksiä enemmän kuin lupauksia. Luulen, että sitä tuottajakin arvostaa.

Mitä tulee tähän hinnanlaskuun vielä, niin siitä 6 sentin hinnanlaskusta, jonka suurin osuuskunta teki, alueosuuskunnat ottivat pääsääntöisesti 2 senttiä omaan piikkiinsä. Tuottajille on tähän mennessä tullut keskimäärin noin 4 sentin hinnanlasku. Mutta valitettavasti minä pelkään sitä, että näitä hinnanlaskuja nähdään lisää, kun tämä kriisi valitettavasti näyttää jatkuvan. Sitä kautta, vaikka se joudutaankin käymään tämän huonon tien kautta, nämä Euroopan unionin ja komission asettamat kriteerit tulevat täyttymään. Sen jälkeen ei ole kahta kysymystä, mutta siihen menee nyt sitten hetki aikaa, jossa mennään tätä polkua. Sitä ennen täytyy nopeuttaa neuvotteluja ja vääntää rautalangasta meidän osuuskuntajärjestelmämme ja kertoa, että ne tappiot ovat sen osuuskuntajärjestelmän sisällä, ja sitä kautta hakea oikeutus nopealle tuelle.

Arvoisa herra puhemies! Pakotteitten vaikutus ja tämä, että maitotilalliset ovat tuossa tilanteessa, on erittäin huolestuttavaa, mutta täytyy nähdä, että tämä on vähän laajempi kysymys kuin vain pelkästään maitosektori. Minä kysyisinkin, kuinka huolissamme me olemme elintarvikeketjun työntekijöistä ja yrittäjistä. Kuinka paljon nyt elinkeinoministeri ja maa- ja metsätalousministeri keskustelevat siitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä investointien osalta? Ovatko elintarvikeketjussa investoinnit hyytymässä, koska näkee, että tuotantoalan näkymät eivät ole hyvät.

Hallitus teki selvityksensä pakotteiden vaikutuksesta, mutta voisin sanoa näin peruskoulupohjalta, että se oli erittäin varovasti arvioitu. Kyllä aivan varmasti tästä Venäjän elintarviketuontikiellosta tulee huomattavasti isompia vaikutuksia niin, että teknologiateollisuuden työpaikkoihin tämä tulee vaikuttamaan aivan varmasti lähiaikoina. Mikä on se, millä me saamme myös työntekijöille sen kompensaation, jonka tämä pakotepolitiikka on aiheuttanut?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Me olemme olleet tietenkin jatkuvassa keskustelussa hallituksen eri ministereiden kesken. Jokainen katsoo tätä vakavaa tilannetta omalta osa-alueeltaan ja näitä tietoja ja toimenpiteitä mietitään yhdessä.

Mitä tulee elintarviketeollisuuteen, niin eilen aamulla viimeksi olen tavannut elintarviketeollisuuden yritysten edustajia, samoin Elintarviketeollisuusliiton edustajia, ja tietenkin näissä tapaamisissa on huoli siitä, miten suomalainen elintarviketeollisuus tämän vaikean haasteen yli pää-see. Siellä taustalla on tietenkin huoli suomalaisista työpaikoista, tavallisista elintarvike-teollisuuden työntekijöistä. Sen tähden me tarvitsemme joka tapauksessa laajalla rintamalla näitä toimenpiteitä, ja se yksi keskeinen suunta, mistä olemme yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa samaa mieltä, on se, että meidän pitää tehdä entistä kovempia ponnisteluita viennin edistämiseksi. Muun muassa tällä viikolla Kiinan varapääministerin ja maatalousministerin vierailu Suomeen antoi taas uskoa siihen, että näissä asioissa päästään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden kannattavuuskriisi on erittäin vakava paikka. Vienti Venäjälle on ollut tärkeää, ja viennin pysähtyminen aiheuttaa monilla tiloilla suuren hädän. Mutta tässä keskustelussa on kyllä oppositionkin syytä muistaa, että ei näitä pakotteita asettanut Suomi tai edes EU. EU asetti pakotteita Venäjän eliitille, ja mitä Venäjä teki? Venäjä asetti vastapakotteita ennen kaikkea omille kansalaisilleen, jotka jäävät ilman eurooppalaisia maataloustuotteita, ja pakotteita suomalaisille ja eurooppalaisille viljelijöille. Tämä ongelma täytyy tietysti saada ratkaistua, että vienti saadaan uudelleen käyntiin. Kysyisinkin ulkoministeri Tuomiojalta: onko Venäjän politiikassa nyt olemassa lientymisen merkkejä, että tämä omaa kansaansa ja tavallisia eurooppalaisia kurittava politiikka saataisiin sellaiseen malliin, että myös maataloustuotteitten vienti saataisiin uudelleen käyntiin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Pakotteet eivät ole mikään itsetarkoitus, vaan niiden tarkoituksena on tukea poliittisen ratkaisun etsimistä ja saavuttamista Ukrainan konfliktin lopettamiseksi tavalla, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä. Me olemme viimeksi maanantaina keskustelleet tilanteesta EU:n ulkoministereiden kesken ja todenneet, että ei ole tällä hetkellä edellytyksiä pakotteiden purkamiseen, koska ei ole nähty sellaista vastaantuloa Venäjän puolelta ja Minskin sopimusten täytäntöön panemiseksi. Mutta luonnollisesti olemme valmiita heti, kun tähän mahdollisuudet on, koska näiden pakotteiden kustannukset kaikille mutta ennen kaikkea Venäjälle kasvavat, vaikka mitään uusia päätöksiä ei tehdä. Nämä vaikutukset ovat kasaantuvia, ja senkin vuoksi on toivottavaa luonnollisesti, että tähän löytyisi se ratkaisu, mutta avaimet ovat pääosin Moskovassa. Niitä on toki muuallakin, ja meidän täytyy myöskin katsoa, että Ukraina tekee osuutensa samaten kuin itse EU, mutta tällä hetkellä ei ole näköpiirissä (Puhemies koputtaa) vielä sellaista kehitystä, joka tämän purkamisen mahdollistaisi.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kyse mistään marginaaliasiasta, tämä on Suomen maatalouden ja maaseudun rakenteen keskeistä ydintä, kun puhutaan maidontuotannosta ja työvaltaisesta kotieläintuotannosta. Erityisesti nuorten tuottajien asema on ollut varsin vaikea. Me maksamme EU:ssa kansallisista vero- ja velkarahoista maatalouden tuista 60 prosenttia, eniten, mitä mikään EU-maa. (Timo Soini: Sekin vielä!) Samaan aikaan EU:n taakanjakokäsitys on se, että sitrukset hoidetaan ensin mutta me olemme sitten jossain marginaalissa. Nyt täytyy kyllä ottaa toinen ote.

Kysyisin ministeriltä: Kun hallitusohjelmassa kiinnitimme huomiota EU:n sisäisen tukijakauman epäoikeudenmukaisuuteen, se perustui yli 20 vuoden tuotantohistoriaan, 27 erilaisen maan tuotantorakenteisiin. Miten Suomi on alueiden erityispiirteiden, meidän tuotanto-olosuhteiden huomioonottoon nyt paneutunut, ja miten EU-tukijärjestelmän oikeudenmukaisuuden edistämiseen erityisesti nyt tässä yhteydessä panostamme? Nyt ei kannata lypsyämpärit kolisten olla kolkkapoikana vaan hoitaa omat asiat.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Olemme erittäin voimakkaasti tuoneet esille EU:n piirissä sen, että ei ole mahdollista, että joidenkin maiden tuottajia on autettu, kuten tässä tapauksessa hedelmä- ja vihannestuottajia Etelä-Euroopan maissa, ja sitten pohjoinen ja maidontuottaja ei saa tukea. Se ei ole hyväksyttävää.

Mutta mitä tulee yhteisen maatalouspolitiikan alueelliseen oikeudenmukaisuuteen, niin siinä täytyy nostaa hattua sille joukkueelle, joka neuvotteli uuden CAP-ratkaisun. Suomi tilanteessa, jossa keskimäärin EU-maiden maataloustuet laskivat noin 10:kin prosentin luokkaa, pääsi lähelle plus miinus nolla -tilannetta, eli me paransimme huomattavasti meidän suhteellista asemaamme. Se oli erittäin hyvä ratkaisu, ja se oli sen tavoitteen mukainen, jota tässä salissa on yhdessä linjattu.

Arvoisa puhemies! Kokemuksesta tiedän, että Euroopan unionin koheesiomaat ovat kyllä pitämässä puolensa ja tukevat toinen toisiaan. Niinhän tässä nyt sitten kävi, että ne hedelmät ja vihannekset saivat ensimmäisenä sen tuen ja myöskin Italian erityisjuustot, joita ei tietojeni mukaan edes viedä Venäjälle, (Timo Soini: No niin!) niin että tällaistakin sitä tapahtuu. Tämän jälkeen minusta pitäisi tästä nyt ottaa opiksi. Jos tehdään päätöksiä eteläisen Euroopan maiden eduista, siinä samassa pöydässä pitää tehdä poliittinen päätös, jolla varmistetaan se, että myöskin pohjoinen Eurooppa, tässä tapauksessa maidontuottajat saavat tarvitsemansa tuen.

Arvoisa ministeri, ensi vuonna budjetissa leikataan kansallista tukea 55 miljoonaa euroa. Tämä tulee olemaan erittäin kova isku sen päälle, mitä tämän maidon kautta nyt valitettavasti on tulossa. Sen takia todella kysyn, miten te aiotte varmistaa jatkossa, että suomalainen maataloustuotanto, sianlihan tuotanto, maidontuotanto, viljantuotanto, pysyy kannattavana. Ne ovat kriisissä, sianlihaahan ei ole viety vuoteen Venäjälle, eli sielläkin on kriisi. Etelään ette ole antanut senttiäkään, pohjoista tukea nyt (Puhemies koputtaa) on annettu 1,5 senttiä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! On ilo kertoa sitten se, että sianlihan tuotannolle ollaan ohjaamassa tukea tästä 20 miljoonan kriisirahasta. Neuvotteluja käydään tällä hetkellä tuottajajärjestöjen kanssa. Lähtöajatus on ollut se, että 3 miljoonaa euroa suunnataan sianlihan tuotantoon. Myöskin se on varmasti sitten mukava kuulla, että tästä 20 miljoonasta nyt 5 miljoonaa euroa ollaan suuntaamassa eteläisen Suomen maidontuotannon hyväksi. Juuri näitä toimenpiteitä olemme tekemässä.

Tämä on todella hyvä huomio, että sianlihan vienti on ollut Venäjälle vientikiellossa jo vuoden alusta lähtien. Suuri huomio on kiinnittynyt maitoon, joka on tietysti suomalaisen maatalouden iso kivijalka, mutta aivan samanlaisia tiloja ovat sikatilat tai broileritilat. Meidän täytyy kiinnittää erittäin vakavaa huomiota siihen, että myöskin muut tuotantosuunnat pärjäävät tämän vaikean ajan yli.

Arvoisa herra puhemies! Viime vuonna maitotilojen määrä väheni yli 5 prosenttia. Jos — ja nyt sanon, että jos — maidontuottajat eivät saa ministerin vakuutteluista huolimatta kompensaatiota Venäjän viennin takia, on vaara, että moni tilallinen joutuu lopettamaan toimintansa. Rahat loppuvat kesken.

Kun lypsävät lehmät vähenevät, vähenee todennäköisesti myöskin maidontuotanto, vaikka tällä hetkellä tilakokoja kasvatetaankin.

Kysyn ministeri Orpolta: Kuinka Suomi selviää mahdollisessa kriisitilanteessa? Miten turvaamme kansalaisille riittävästi liha- ja maitotaloustuotteita? Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä kysymys: kuinka monta kuukautta on maamme huoltovarmuus maitotaloustuotteiden osalta?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Monta isoa kysymystä, ei taida minuutti riittää, mutta aloitetaan.

Ensinnäkin, tilamäärä on todellakin Suomessa pienentynyt, mutta se on johtunut siitä, että samaan aikaan tilojen koko ja eläinmäärät muun muassa maitotiloilla ovat kasvaneet. Mennään nykyaikaisten tilojen suuntaan, on tehty investointeja lypsyrobotteihin ja tekniikkaan, mikä on myöskin aiheuttanut sitten sen, että nämä meidän niin sanotusti parhaat tulevaisuuden tilat ovat velkaantuneita. Monesti vielä nuorten tuottajien hoidossa olevat tilat ovat tässä nyt kaikkein suurimman haasteen edessä.

Mutta se pitää ymmärtää nyt, että vaikka me saisimme lottopotin kompensaatiokeskustelussa Euroopan unionista, se ei riitä paikkaamaan sitä vahinkoa, mikä Ukrainan kriisin aiheuttamista seurauksista tulee suomalaiselle maataloudelle. Sen tähden me tarvitsemme runsaasti muitakin toimenpiteitä, ja on sinänsä väärin antaa se kuva, että tämä nyt pelkästään tällä asialla pelastetaan. Meidän täytyy yhdessä ymmärtää se, että tämä on erittäin vakava paikka koko suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, ja siinä meidän pitää tehdä kansallisia toimia laajalla rintamalla, jotta me voimme päästä tästä asiasta yli.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo juuri toi esille sen, että kysymys on laajemmasta elintarviketeollisuuden ja myös maidontuotantoalan kehittämisen kysymyksestä. Venäjä on meille merkittävä vientimarkkina, ja koska tämä kansainvälisen oikeuden vastainen tilanne Ukrainassa jatkuu, voi olla, että pakotteet ovat pitkään päällä, ja Venäjän kehitys on muutenkin epävarmaa.

Voitteko vähän tarkemmin kuvailla — tämä on iso kansallinen haaste, jossa on innovaatiopolitiikkaa, ruoantuotannon kehittämistä ja elintarvikeketjun kehittämistä mukana — että pyritäänkö nyt kehittämään uudenlaisia kuluttajatuotteita uusille markkinoille? Miten varmistetaan, että suomalainen maito käy maailmalla enemmän kaupaksi, myös muilla markkinoilla, ja saadaan pysyviä tuloja Suomeen?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Vaikeankin ajan keskellä pitää katsoa tulevaisuuteen, eteenpäin, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että kun tämä kriisi jonain päivänä loppuu, niin suomalaisella ruoantuotannolla huipputuotteineen on kysyntää maailmalla.

Väkimäärä kasvaa, ja pula puhtaasta viljelysmaasta, tuotantotilasta, on ilmeinen. Suomella on aivan upeita tuotteita. Jos me kiinnitämme huomiota siihen, että me teemme ne jatkossakin puhtaasti, kestävällä tavalla, terveellisesti, niin silloin on taatusti kysyntää. Esimerkiksi Kiinan johdon vierailu täällä tällä viikolla antoi todella uskoa siihen, että he haluavat meiltä näitä turvallisia ja puhtaita tuotteita. Ja kun me yhdistämme siihen hyvän teknologian, hyvän osaamisen ja tuotekehityksen, jotka ovat Suomessa ihan huippuluokkaa, niin minä olen vakuuttunut, että me pärjäämme, mutta meidän pitää nyt päästä tämän vaikean ajan yli.