Arvoisa puhemies! Minulla on tänään huoli ja hätä lapsesta. Tänään on lapsen oikeuksien päivä. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Aivan tuoreiden THL:n tietojen mukaan vuonna 2013 kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta peräti 6,6 prosenttia. Se tarkoittaa 260:tä lasta. Kaiken kaikkiaan kiireellisesti on sijoitettu 4 200 lasta ja kotoa pois ylipäätänsä yli 18 000 lasta. Nämä luvut ovat todella suuria. Näiden lukujen takana on monta persoonallista tulevaisuutta. Ongelmia ei voi syyttää, että ne olisivat tiukan talouden syy, koska nämä luvut ovat saaneet alkunsa vuonna 2005. Tilanne on hälyttävä. Mitä kiireistä hallitus tekee pitääkseen huolta lasten turvallisesta tulevaisuudesta kodissa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä kysymyksestä ja toivottaa meille kaikille oikein hyvää lapsen oikeuksien päivää. Kysymys on hyvin tärkeä, ja niin kuin edustaja kertoi, niin huolimatta siitä tosiasiasta, että yhä suurempi osa suomalaista lapsista ja nuorista voi yhä paremmin, meillä silti on erittäin suuria haasteita myös joidenkin ryhmien kohdalla, ja nämä ongelmat näkyvät sitten valitettavasti lastensuojelutyön kuorman kasvuna.

Mitä kiireellistä olemme tekemässä: ehkä keskeisin uudistus hallituksen suunnalta tässä asiassa on uusi sosiaalihuoltolaki, joka parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä, ja tässä lainsäädännössä nimenomaan tavoitteena on se, että ennalta ehkäisevien palveluiden asemaa pyritään vahvistamaan, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi lapsiperhe saa apua ajoissa eikä joudu sellaisiin ongelmiin, joissa sitten ollaan lastensuojelun kanssa tekemisissä.

Arvoisa puhemies! Sosiaalihuoltolain uudistus tuo mukanaan — ja toivottavasti me pystymme tarjoamaan jatkossa myös resursseja sen uudistuksen läpi vientiin — hyviä, ennakoivia asioita.

Jokaiselle lapselle vapaa-aika asettaa haasteen tehdä valintoja: viettää aikaa ystävien kanssa tai jäädä yksin, tehdä jotain positiivista kivaa tai keksiä jotakin muuta ajanvietettä. On erittäin tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi myös harrastaa. Täällä talossa aika ajoin on ollut erittäin hyviä aloitteita siitä, että kehitettäisiin jonkinlainen harrasteseteli tai tarjottaisiin muuten mahdollisuus harrastaa niin, että jokainen lapsi ja nuori voi osallistua johonkin harrastustoimintaan. Myös koulun kerhotoiminta on tätä.

Miten hallitus takaa, että ihan jokainen suomalainen lapsi perheen varallisuudesta riippumatta voi harrastaa ainakin yhtä kivaa harrastusta koulupäivän ulkopuolella ja koulun ulkopuolella?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tänään on todella lasten oikeuksien päivä, ja se on erinomaisen hieno päivä. Esimerkiksi kulttuurin näkökulmasta tämä asia on tänään vahvasti korostunut siinä, että olemme luovuttaneet lastenpäivän-palkintoja niille kulttuurityöntekijöille, kulttuuri-ihmisille, jotka ovat tehneet paljon työtä lastenkulttuurin eteen. Me olemme ministeriössä nimenomaisesti esimerkiksi painottaneet vahvasti tätä kaikkien lasten oikeutta kulttuuriin.

Me haluamme edistää kulttuurin saavutettavuutta, harrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta, liikuntamahdollisuuksien saavutettavuutta, ja meillä on erilaisia kehittämishankkeita, joissa painotamme nimenomaisesti tätä jokaisen lapsen oikeutta näihin. Meillähän on aivan ihastuttavia kokeiluja viime ajoilta, joissa esimerkiksi päiväkotiin tulee taidetta ja tämän kaltaisia, kouluihin tulee lähelle taiteilijoita, kulttuurintekijöitä. Minä uskon vahvasti siihen, että kulttuuri lasten parissa vahvistaa myös lasten henkistä hyvinvointia, luovuutta ja kaikkea sitä, ja tulemme erityisesti kiinnittämään huomiota näihin seikkoihin niin nyt kuin lähitulevaisuudessakin.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä vain täydennyksenä tuohon ministeri Viitasen hyvään puheenvuoroon se, että uskon kyllä, että meidän palvelujärjestelmällämme on myös keskeinen rooli siinä, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi itselleen sopivan harrastuksen eikä jäisi yksin. Tässä meillä tietenkin kattava neuvolajärjestelmä on aivan oivallinen työväline siihen, että voidaan myöskin neuvolasta käsin neuvoa sellaisten harrastusmahdollisuuksien pariin.

Mutta jaan kyllä sen huolen, jonka edustaja tässä nosti esille, että taloudellinen mahdollisuus osallistua on monilla perheillä ja lapsilla hyvin rajallinen. Tässä varmasti tarvitsemme kaikkien, puolueidenkin yhteistä työtä sen mahdollistamiseksi, että harrastusten hinnat eivät kohoa liian korkealle, jolloin menetämme myöskin nuoria lahjakkuuksia niin kulttuurin kuin liikunnan saralta.

Arvoisa puhemies! Lapsuudesta ei tule uusintaa, vaan se on suora lähetys, ja me tiedämme, että lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Harrastaminen on yksi esimerkki siitä, miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Mutta jos katsomme, mitä yhteiskunnassamme on tapahtunut, niin tässä 10—15 vuoden aikana erilaiset ennalta ehkäisevät toimet ovat vähentyneet ja korjaavat toimet lisääntyneet. Jos ajatellaan vaikkapa yhden nuoren syrjäytymisen hintaa, niin tuolla hinnalla saisi 10 vuoden ajan 10 tuntia viikossa kotipalvelua. Miten näette, että esimerkiksi uusi sosiaali- ja terveysuudistus vahvistaisi ennaltaehkäisyn roolia yhteiskunnassamme?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin muistutan siitä, että juuri sosiaalihuoltolaissa, joka eduskunnassa parhaillaan on käsittelyssä, on tavoitteena se, että kotipalvelu, jota niin monet perheet ovat kaivanneet tässä vuosien varrella, tulee nyt mahdolliseksi tällä lainsäädännöllä myös niille perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tässä on hyvin tärkeästä uudistuksesta kysymys, koska moni perhe on varmasti jättänyt pyytämättä sitä apua, eikä ole aina saanutkaan, vaikka olisi siihen ollut tarvetta. Nyt tällä lainsäädännöllä toivottavasti voimme tämän epäkohdan korjata.

Mitä sitten tulee tähän kysymykseen siitä, miten muutoin voimme ehkäistä syrjäytymistä ja millä tavoin ehkä tällä uudella sote-rakenteella tuoda siihen parannuksia, niin uskon kyllä siihen, että myös sote-uudistuksella, kun saamme vahvempia, leveämpiä harteita, pystymme niitä palvelujärjestelmiä rakentamaan niin, että ne tavoittavat oikea-aikaisemmin ja saumattomammin kaikki ne, jotka apua tarvitsevat. Meidän nykyinen järjestelmämme on aivan (Puhemies koputtaa) liian pirstaleinen: apua joutuu liian usein hakemaan luukulta jos toiseltakin.

Arvoisa herra puhemies! Näin lasten oikeuksien päivänä, ja kun teemana on vielä leikki, täytyy kyllä tuoda yksi äärimmäisen hälyttävä fakta esiin. Nimittäin suomalainen alle 15-vuotias nuori liikkuu vähiten koko läntisessä maailmassa, siis vähiten koko läntisessä maailmassa. Syitä on varmasti monia, kuten täällä jo mainittu harrastamisen kalleus tai ruutuajan lisääntyminen, mutta kuitenkin lainsäädännöllisellä työlläkin voimme tehdä paljon esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, ja siitä laista tällä hetkellä puuttuu liikunnan osuus aika lailla.

Mutta oikeastaan kysyisin nyt valtiovarainministeri Rinteeltä, kun meillä tulee olemaan sukupolvi, joka on huonommassa kunnossa kuin mikään aikaisempi, tulee tekemään pidempää työuraa kuin mikään aikaisempi, kuinka tämä yhtälö on ratkaistavissa. Muun muassa 10 vuoden päästä meillä tulee olemaan yli miljoona diabeetikkoa, ja sekin lisää jo tätä aivan mieletöntä kerrointa tähän. Mutta kuinka te luulette, että tämä ongelma yleensä ratkaistaan?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys. Väestön ikääntyminen ja työurien pituus, tämä kokonaisuus, on tärkeä siinä mielessä, kun arvioidaan sitä, miten yhteiskunnan kestävyysvajetta kyetään umpeen kuromaan. Talouskasvu, uusien työpaikkojen syntyminen, on keskiössä tässä suhteessa.

Haluaisin todeta tässä, että minä olen käynnistänyt pari viikkoa sitten valtiovarainministeriössä työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten meidän budjettimme sisällä eri erät, siellähän on lähes 54 miljardia euroa, vaikuttavat eri kohteisiin. Yksi kohde tässä selvitystyössä on lapsiperheet ja lapset. Halutaan nähdä se, miten tästä noin 5—10 vuotta taaksepäin budjetin eri erät ovat vaikuttaneet lasten hyvinvointiin ja lasten elämän kehittämiseen. Sama koskee yksin asuvien ihmisten elämänkaarta. Siis budjettivaikutukset selvitetään sitä kautta ja pyritään parempaan vaikuttavuuteen tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Jokainen lapsi tarvitsee pysyvät ihmissuhteet ja perheen silloinkin, kun lapsen omat vanhemmat eivät pysty lapsesta huolehtimaan. Tulossa oleva perhehoitolakiesitys ei valitettavasti edistä sijaisperheiden määrän lisäämistä Suomessa. Sosiaaliturva-asioita, jotka siinä piti olla mukana, siellä ei näy, eikä myöskään tuo tuiki tärkeä tuki sijaisperheille heidän vaativassa tehtävässään. Tukimuotoja ei ole sinne erityisesti lisätty. Nyt minua huolestuttaa erityisen paljon se, että jos näihin mitoitusasioihin puututaan niin radikaalilla tavalla kuin tuossa lakiesityksessä koetetaan tehdä, meillä vähenevät sijaisperheiden ja perhehoidon määrä tässä maassa entisestään.

Ministeri Huovinen, viettekö te todellakin tällä lakiesityksellä nyt taaksepäin tätä hyvin vauhtiin lähtenyttä perhehoidon kehittämistä vai katsotteko nyt sitä lapsen etua? Jokainen lapsi tarvitsee perheen. Nämä sijaisperheet tarvitsevat sen tuen ja he tarvitsevat myös riittävän määrän lapsia, jotta he voivat jäädä pois työelämästä ja keskittyä lapsen hoitoon, koska he ovat traumaattisempia, paljon traumaattisempia nykyisin kuin ennen.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! En ole viemässä taaksepäin perhehoidon kehittämistä vaan eteenpäin, ja voin todeta edustaja Paloniemelle, että tässä lakiesityksessä lähdetään samasta mitoituksesta kuin nykyisessä lainsäädännössä. Olemme korjanneet lausuntojen perusteella sitä pohjaa, joka lausuntokierroksella tästä asiasta oli, eli olemme kuulleet muun muassa järjestöjen huolta tästä asiasta. Minusta on erittäin tärkeää, että myös perhehoidolle tulee lainsäädäntö, johon kootaan nämä tätä asiaa koskevat tärkeät asiat.

Olen samaa mieltä siitä, että varmasti vielä jää paljon tehtävää, koska kaikkeen ei tässä pystytä, esimerkiksi näihin sosiaaliturvakysymyksiin, varmaankaan ratkaisuja löytämään. Mutta muistutan siitä, että sosiaalihuoltolain tavoitteet ovat ihan yhteneväiset, ja uskon, että näillä kahdella lainsäädännöllä pystymme myös auttamaan sen henkilön, joka perhehoitoa tekee, eli perhehoitajan omaa jaksamista ja tukea, mikä on äärimmäisen tärkeää, jotta tuo hoitomuoto voi sitten parhaalla tavalla tukea koko yhteiskunnan kehitystä.