Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys n:o 152 laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista pohjautuu aika tavalla Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman sisältöön ja myöskin tämän eduskunnan esittämiin ponsiin. Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman taustatarkastelussa on todettu asuin- ja palvelurakennusten kasvihuonekaasupäästöjen olleen vuonna 1990 yhteensä 17,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Näin ollen Suomen kokonaispäästömäärästä, joka on 76,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 1990, siis Kioton vertailuluku, tämä on varsin merkittävä osuus. Näin ollen näiden päästöjen pienentäminen on jo tuosta lähtökohdasta tärkeää. Tietysti, arvoisa puhemies, valiokunnan mielestä on myös tärkeätä, että päästöjä taloudellisista syistä ja muutenkin pienennetään.

Valiokunta käsitteli yksimielisesti tämän hallituksen esityksen ja paneutui nimenomaan lyhyessä mietinnössään mutta myöskin keskustelun yhteydessä siihen, että energia-avustusta pitää nimenomaan pystyä suuntaamaan myöskin uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton edistämiseen. Tämä näkökulma tulee myöskin kirjoitetussa mietinnössä vahvasti esille, ja haluan sen myös muuten välittää vielä tähän keskusteluun. On hyvin tärkeätä, että tulevaisuudessa voidaan enenevässä määrin siirtyä esimerkiksi öljylämmityksestä puulämmitykseen, pelletteihin, maalämpöön, ja tällä tavalla edistää kansallisen ilmasto-ohjelman tavoitteita.

Toisaalta valiokunta kiinnitti huomiota myöskin sosiaalisin perustein annettavaan asuntojen korjausavustukseen ja nimenomaan siihen, että korjausavustuksen tulorajat ovat varsin alhaiset. Ne ovat jääneet varsin vanhalla tavalla sellaiselle tasolle, joka ei enää tällä hetkellä vastaa nykyhetken tarvetta. Tämän asian oikaisemiseen myöskin valiokunta kiinnitti huomiota.

Molempiin asioihin valiokunta on myöskin kiinnittänyt huomiota erikseen ensi vuoden, vuoden 2003, talousarvion lausunnon yhteydessä ja välittää nämä ajatukset myös valtiovarainvaliokunnalle.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä asia, hallituksen esitys 152, mutta nimenomaan tarvitsemme tarpeellisen määrän taloudellisia resursseja budjetissa, jotta asuntojen korjausenergia-avustus voidaan tehokkaalla tavalla toteuttaa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että energia-avustus syö osan niistä rahoista, jotka on ajateltu asuntojen korjaukseen muin syin, terveydellisistä syistä, sosiaalisista syistä jne., ja tämän vuoksi on varsin tärkeätä, että lainsäädännön kehittyessä myöskin taloudelliset resurssit seuraavat tätä kehitystä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Nykyisillä asuntojen korjausavustuksilla tuetaan muun muassa sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevien vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista. Nämä asuntojen korjaus- ja energia-avustukset ovat erittäin tärkeä asia. Hallituksen esitys osuu oikeaan kohtaan ja on kannatettava.

Hallituksen esitys on hyvin perusteellinen selvitys korjaus- ja energia-avustuksista ja tarttuu tärkeään asiaan. Energia-avustuksilla on tarkoitus edistää asuntojen lämpötaloutta ja säästää energiaa. Korjausavustukset on tarkoitettu erityisten väestöryhmien asuntojen korjaamiseen sosiaalisin perustein. Näitä ryhmiä ovat vanhukset, vammaiset ja muut liikuntaesteiset ihmiset. Projektialueita oli vuonna 2001 69 kappaletta ja avustuksia myönnettiin 53 miljoonaa markkaa. Summa ei ole valtion mitassa suuri, mutta käyttötarkoitus on tärkeä.

Valiokunnan mietinnön osalta on sanottava, että se on erittäin hyvin laadittu mietintö. Painotukset ovat paikallaan. Kylmän ilmaston takia on erittäin tärkeää, että tuetaan asuntojen energiatalouden parantamista ja energiankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä ja otetaan käyttöön yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Nimenomaan hyvää hallituksen esityksessä on se, että siinä korostetaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Oman maakunnan osalta ja laajemminkin koko maata ajatellen haluan korostaa homeongelman hallintaa. Monin paikoin maata on vaikeita homeongelmia kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa paikoissa, joissa ihmiset päivittäin asioivat. Edellisen energiakriisin yhteydessä taloista tehtiin liian umpinaisia ja tiiviitä, mikä aiheutti sen, että talot eivät hengitä, ja sen seurauksena on nyt pahoja homeongelmia.

Kunnat pyytelevät tänä päivänä avustuksia valtiolta homeongelmiin ja aivan oikein. Mutta kunnilta unohtui 90-luvulla laman aikaan ja laman jälkeenkin, että kiinteistöjen katot vuotavat, eivätkä ne seuranneet tällaista ongelmaa. Home tarvitsee yleensä kosteutta ennen kuin se tulee. Myös tasakatot olivat siinä syynä. Suomen arkkitehtikunta taisi joka kaupungissa vaatia tasakattoja, ja kun ihmiset valittivat siitä, että he haluavat harjakattoja, ei annettu rakentaa niitä. Mutta onneksi ajat ovat siitä muuttuneet.

Tulevaisuudessa pitää panostaa energiarakentamiseen. Kansainvälinen kehitys tuntuu valitettavasti menevän siihen suuntaan, että jos muun muassa Lähi-idässäkin tulee sotia, energian hinta saattaa nousta lähiaikoina paljonkin. Maamme kylmässä ilmastossa ei pärjätä ilman lämmitystä ja ennakoivaa rakentamista, jossa lämmityksestä pidetään huolta. Tästäkin näkökulmasta korjaus- ja energia-avustukset tulevat tarpeeseen.

Myös tällä hetkellä on jonkun sortin lama olemassa, ja rakentamisella on siinä keskeinen merkitys kotimaisen kysynnän ja työllisyyden ylläpitämisessä, joten rakentamiseen kannattaa tästäkin näkökulmasta satsata.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakiehdotus ja siihen liittyvä ympäristövaliokunnan mietintö ovat hyvät. Tämä on nyt oikeata energiapolitiikkaa. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, tämä liittyy ilmastostrategiaan, mutta yhtä lailla tämä liittyy myöskin siihen energiapakettiin, mikä täällä hyväksyttiin.

Minusta valiokunta on kiinnittänyt huomiota aivan oikeisiin asioihin siltä osin, että tarvitaan varmasti edelleen toimenpiteitä energiatuen laajentamiseen omakotitaloihin. Valitettavan monta omakotitaloa edelleenkin lämmitetään öljyllä. Kyllä uusiutuvat energiamuodot ja kaukolämpö ovat sellaisia asioita, joitten käytön laajentamista pitää edelleen edistää.

Myöskin on erinomainen asia se, kun täällä puhutaan siitä, että tätä avustusta myönnetään sosiaalisin perustein, ja siinä yhteydessä valiokunta on kiinnittänyt huomiota tulorajojen alhaisuuteen. Näin se tänä päivänä on. Tulorajoja on syytä korottaa ja sillä tavalla saada laajemmin energia-avustukset käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa tietenkin sitä, että meidän pitää tulevaisuudessa varata riittävästi määrärahoja, jotta noita avustuksia voidaan myöntää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laitisen hyvään puheenvuoroon haluaisin vain täsmentää sen, että energia-avustusta voidaan myöntää ja myönnetään ilman sosiaalista harkintaa, ilman tulorajaa. Valiokunta kiinnitti tulorajakysymyksissä huomiota nimenomaan korjausavustuksiin, joita myönnetään sosiaalisin perustein.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun separaatti on keksitty, sitä ei tarvitse keksiä uudelleen. Tässä on tavallaan otettu vanha separaatti käyttöön, mikä on hyvä asia. Energia-avustukset olivat aikanaan käytössä öljykriisin aikaan. Silloin tehtiin paljon hyvää työtä maaseudulla. Ainakin tunnen monta tapausta, missä seiniä vähän paksunnettiin. Kun tehtiin oikein, ei edes homeongelmia tullut. Siellä vaihdettiin keskuslämmityskattiloita, öljykattiloita puuhun ja laitettiin kolmansia laseja ikkunoihin ja tehtiin tämmöistä hyvää työtä. Sillä oli työllistävä vaikutus. Tässä nyt hallitus on tehnyt hyvän oivalluksen tehdessään ja ottaessaan käyttöön vanhan, hyvän järjestelmän. Sen lisäksi, mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Tiusanen puhui siitä, että tässä on energiataloudellista vaikutusta, tässä on monta vaikutetta ja näkökulmaa, mitkä tulevat olemaan elvyttäviä ja siinä mielessä ihan hyviä asioita, että ei tuhlata energiaa ja saadaan myös toteutumaan se ajattelu, mistä keväällä ydinvoimakeskustelun aikaan puhuttiin, jotta kotimaisia polttoaineita tullaan käyttämään lisää.

Sitten tulorajakysymykseen: Valiokunta on kiinnittänyt ihan oikeaan asiaan huomiota, koska tästä on hyviä esimerkkejä olemassa omassa maakunnassani monta. Siellä oli yksi tämmöinen pienellä työeläkkeellä oleva pariskunta, jonka tulot eivät todellakaan olleet mitenkään isot, asuivat pienessä mökissä, ja vaimo oli liikuntakyvytön, niin että oli pyörätuolissa. Siihen taloon olisi pitänyt tehdä korjausta. Valitettavasti tuloraja on niin matala, että nämä ihmiset eivät saaneet. Mutta vieressä oli ökyisäntä, jolla oli metsää ja maata ja omaisuutta paljon. Kun sitä omaisuutta ei laskettu ollenkaan mukaan näihin, vaikka kuinka paljon on maallista mammonaa, hän sai sosiaalisin perustein tämän tuen ja tekivät vessaa ja tämmöistä. Sen takia minusta tähänkin seikkaan pitäisi kiinnittää huomiota, jotta katsottaisiin se varallisuuspuoli, ei pelkästään sitä, jotta kun sattuupi olemaan vanhaa rahaa kuusi tonnia eläke, niin se vie koko tämän mahdollisuuden. Tulisi olla semmoinen ajattelu, että katsottaisiin vähän kokonaisvaltaisemmin, miten ihminen pärjää taikka se perhe pärjää ja mitkä ovat avut.

Niin kuin äskeisessä keskustelussa on tullut esille, tämä on hyvä pointti, että tässä hallitus lähti siitä, että energia-avustushommassa otettiin vanha käytäntö, ei mitään tämmöisiä tuloja, vaan kaikki saavat sen avustuksen sillä perusteella, kun raha riittää — tietysti. Se voi olla ongelma, koska energiakysymys on ihan toinen juttu kuin sosiaalinen aspekti, koska tässähän lähdetään siitä, jotta kaiken kaikkiaan suomalainen yhteiskunta voisi muuttua siihen suuntaan, että oltaisiin mahdollisimman paljon omavaraisia, ei oltaisi riippuvaisia näistä öljysheikeistä ja siellä tapahtuvista asioista vaan suomalainen puu, joka kasvaa pusikoissa, otettaisiin hyötykäyttöön, mikä olisi ihan hyödyllistä jo metsänhoidon kannalta.

Kannatan oikein ilolla tätä hanketta. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä. Toivon mukaan toteutuvat toiveet myös siitä, jotta rahoitus hoidetaan sillä tavalla myös budjetin käsittelyn yhteydessä, että sinne lisätään onko se vanhaa rahaa joku 90 miljoonaa, joka on varattu. Mutta uskon, että se menee aika nopeasti tässä, koska tarvetta tulee olemaan, että kunhan ei tapahtuisi sillä tavalla, jotta huomataan jo hyvissä ajoin keväällä, jotta kaikki rahat ovat menneet ja hankkeita olisi vaikka kuinka paljon edessä mutta ei pystytäkään toteuttamaan niitä. Ennen kaikkea siltä näkökannalta vielä, koska nyt kuitenkin matalasuhdannetta eletään ja työttömyys on kasvamaan päin, näitä hankkeita ei missään tapauksessa rahan puutteen takia pidä jarruttaa, koska se tulee vaikuttamaan ihmisten työllistymiseen.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. Itse asiassa tätä asiaa on voinut selvittää tämän keskustelun kuluessa ihan myönteiseen suuntaan.

Niin kuin hallituksen esityksestä voi päätellä, meillähän on energiataloudellisia korjausavustuksia myönnetty vuosina 78—86 ja vuodesta 87 on Valtion asuntorahaston varoista myönnetty asuntojen korjausavustuksia. Siinä on ollut taustalla laki asuntojen korjausavustuksista vuodelta 98 nyt viimeksi.

Nyt ympäristövaliokunnan mietintö ei aivan tarkkaan kertonut avustusten myöntämisen perusteita, mutta puheenjohtaja ed. Tiusanen täsmenteli. Nyt tämä asia on minusta saanut aivan myönteisen näkökulman, sillä nämä korjausavustukset, niin kuin todettiin, ovat olleet hyvin paljolti sosiaalisin perustein myönnettäviä, ja tuon vanhan lain mukaan näin on tapahtunut. Nyt tavallaan energia-avustuspuoli on lisätty 2 §:n 7 kohdaksi, jonka mukaan voidaan tukea asuntojen energiatalouden parantamista ja energian käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Siis puitteet minusta ovat todella hyvät, ja raharaami, joka vuosittain on ollut käytössä, on ollut noin 40 miljoonaa euroa.

Jos ajatellaan tästä eteenpäin, jotta tällä olisi todella vaikuttavuutta ja merkitystä, niin kuin on todettukin, nyt öljylämmitystalot pitäisi voida muuttaa kotimaiselle energialle, olkoonpa se hake tai pelletti, ja toisaalta sähkölämmitystalot yhtä lailla. Mutta ennen kaikkea minusta meillä pitäisi vähän Ruotsin tapaan ryhtyä tukemaan lämpöpumppujen laajempaa käyttöä, olkoonpa kysymys maalämmöstä, vesilämmöstä tai myöskin ilman hyödyntämisestä lämmitykseen tiettyinä aikoina. Tällöin minä uskoisin, että me saisimme merkittävän muutoksen fossiilisten polttoaineiden käytön osalta aikaan kotimaiseen suuntaan. Todella nyt tämän määrärahavarauksen pitäisi olla sen kaltainen, että tavallaan, olkoon se sitten puolet näistä kustannuksista tai joku muu määrä, voitaisiin suoraan myöntää avustuksena, mikäli lämmitysjärjestelyä muutetaan.

Itse henkilökohtaisesti lasketutin vuosi sitten kesällä öljylämmitystalon muuttamisen pellettilämmitteiseksi, mutta siinä käytännössä olisi selvästi nähtävissä näin, että kustannusero käyttökustannuksina oli niin pieni, että tämä investointi olisi vaatinut erittäin pitkän takaisinmaksuajan, ja tällöin luovuin hankkeesta, koska se ei näyttänyt taloudellisesti kannattavalta. Mikäli tässä investoinnissa nyt sitten osittain tultaisiin valtiovallan taholta vastaan, se motivoisi erittäin paljon näitä muutoksia, ja sanoisin, että silloin päästäisiin tässä hyvin eteenpäin. Siinä mielessä tämä lakiesitys nyt sitten on hyvä, kun vaan määrärahat ovat riittävät.

Marja-Leena  Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä hallituksen lakiehdotus ja ympäristövaliokunnan siitä antama mietintö ovat erittäin hyvän suuntaisia nimenomaan energiapoliittisesti ja energiataloudellisesti. Tässä mietinnössä on kiinnitetty erittäin tärkeisiin asioihin huomiota, ja itse näkisin, että nimenomaan omakotitalojen roolin tulevaisuudessa tulisi olla myös selkeä tämän lain piirissä sen takia, että meillähän on, niin kuin tässä keskustelussa on tullut jo esille, hyvin paljon öljylämmitteisiä taloja, mutta meillä on ikävän paljon myös ihan puhtaasti sähkölämmitteisiä omakotitaloja.

Näiden muuttaminen järkevämpiä lämmitysratkaisuja käyttäviksi on hyvä asia. Jos esimerkiksi sähkölämmitteiseen taloon otetaan lämpöpumppu mukaan, niin sillä saadaan jo huomattavia parannuksia aikaan. Kuitenkin nämä kustannukset ovat monelle ylivoimaisia yksin suorittaa. Sen takia tässä on erittäin hyvä myös se, että näitä tulorajoja tullaan ennen kaikkea näiden korjausavustusten kohdalla tarkistamaan. Näkisin, että meillä pitäisi enemmänkin energiatalouteen korjaavia lakimuutoksia saada aikaan, mutta hyvä on aloittaa tästä, ja hyvään suuntaan ollaan menossa.

Säde  Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin energia-avustusten tuomista tämän lain piiriin ja erityisesti näiden maalämpöpumppujen ja vastaavien uusien teknisten ratkaisujen käyttöä ja kannustamista uudisrakentamisen osalta erityisesti. Luulenpa, että näillä määrärahoilla ei aivan kaikkea Suomessa olevaa tarvetta tulla tyydyttämään, joka tietenkin tämän energiansäästön kokonaisuudessa on, mutta tämä on hyvä aloitus, kun lähdetään tukemaan niitä toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä tulevaisuudessakin energiansäästön osalta.

Ruotsissahan näitä maalämpöpumppuja on tietojeni mukaan noin parisataatuhatta. Jos me vertaamme Suomeen, jossa puhutaan jostain 1 000—2 000 tapauksesta, niin meillä hyvin paljon tehtävää juuri tällä saralla olisi.

Toivoisin, että ympäristöministeriö nimenomaan tulee kohdentamaan ensisijaisesti uudisrakentamisessa uuden tekniikan käyttöönottoon tämmöistä kannustusrahaa, mutta myöskin tietenkin näiden ongelmaisten vanhojen kattiloiden ja muiden uudistamiseen. Eli toivon, että nämä aloitteet, joita takavuosina täällä eduskunnassakin on tehty — itsekin olen tehnyt maalämpöpumppuasiasta aloitteen — todellakin realisoituisivat ja kansalaisia kannustettaisiin sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat energiaa säästäviä toimia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on aivan oikein korostettu siirtymistä kotimaiseen bioenergiaan, luonnonmukaiseen energiaan, asuntojen korjausratkaisuissa. Minusta tätä tulisi hyvin voimakkaasti avustuksilla vauhdittaa, jopa ilman tulorajoja, koska näkisin, että meidän on tarpeen edistää muun muassa Kioton sopimuksen takia tätä luontoystävällisen energian lisäkäyttöä. Osaltaan näin lunastamme myös viime keväänä ydinvoimapäätöksen yhteydessä tehtyä vakavaa kannanottoa siitä, että edistämme bioenergian käyttöä. Elikkä kun ihmiset voivat saada avustusta lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi bioenergialle — hake, pelletti — tai sitten maalämmölle, jolloin tuki on houkutin, joka on edesauttamassa tätä. Siinä usein joudutaan uusimaan rakenteita ja tekemään mittavia investointeja. Toivon, että tässä asiassa nyt otettaisiin kunnon askeleita reippaasti eteenpäin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Varsin monessa puheenvuorossa — edustajat Laitinen, Esa Lahtela, Nousiainen, Tahvanainen, ed. Oinonen viimeksi, kaikki jotka ovat yleensä puhuneet — on kiinnitetty huomiota siihen, että pitäisi myös omakotitaloissa päästä tässä asiassa eteenpäin. Tähän kiinnitti huomiota myöskin valiokunta omassa mietinnössään ja keskustelussa. Nyt ensi vaiheessa ollaan viemässä tätä asiaa eteenpäin asunto-osakeyhtiöissä, rivitaloyhtiöissä ja sen tyyppisissä, mutta todellakin täytyisi päästä varsin nopeasti myöskin omakotitalopuolelle. Valiokunta totesikin omassa lausunnossaan vuoden 2003 budjetista, että pitäisi nimenomaan lisätä kaiken kaikkiaan tätä rahoitusta tarpeen mukaisesti ja niin, että se pysyisi ajan tasalla, ja valiokunta esitti myös konkreettisen esityksen asuntojen korjausavustuspuolelle.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Täällä on puhuttu tästä uusiutuvien energialähteiden käytöstä, ja jokainenhan meistä voi tämän niin sanotun vihreän energian käyttöä edistää muun muassa sillä tavalla, että tehdään henkilökohtaisesti sähköä tuottavan energiayhtiön kanssa niin sanottu sähkösopimus, joka pohjautuu tämän vihreän energian käyttöön. Se maksaa hivenen enemmän, mutta sillä me edistämme niitä hienoja, tavoiteltavia arvoja, mistä yhteisesti on päätöksiä tehty. Elikkä omalla käyttäytymisellämme pystymme jälleen myöskin näihin asioihin vaikuttamaan.