10) Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kipinän aloitteen tekemiselle
sain, kun lehdestä luin ja mediasta kuulin, että ministeri
Wideroos pitää perintöverolakia aikansa
eläneenä lakina ja että perintöverolaki
tulisi kumota ja perintöverosta ja lahjaverosta luopua.
Oletan, että ministeri Wideroos oli tämän ajatuksen,
niin kuin hän myöskin perusteli, saanut osittain
siitä, että Ruotsissa sikäläinen
sosialidemokraattinen hallitus on päättänyt
luopua perintöverosta ensi vuoden alusta. Toinen syy, minkä ministeri
mainitsi, oli se, että hän oli ihan konkreettisesti
joutunut toteamaan ja saanut kuulla, miten kohtuuton perintövero
eräissä tilanteissa saattaa olla. Olen tyytyväinen
siihen, että ministeri Wideroos on mukana debatoimassa
ja toivon mukaan debatoi ja kommentoi tätä lakialoitetta.
Itse pidän kyllä paljon tärkeämpänä varallisuusveron
poistamista kuin perintöveron poistamista, ja niin myöskin
ruotsalaiset yrittäjät pitivät. Olen
ruotsalaisista lehdistä lukenut, miten yrittäjät
olivat neuvotelleet hallituksen kanssa ja esittäneet hyvin
selkeästi, että mieluummin luovuttaisiin varallisuusverosta
kuin perintöverosta. Kun siellä sitten hallitus
päätti perintöverosta luopumisesta, maksumiehiksi
joutuivat yrittäjät. Yrittäjien varausjärjestelmään
tulee muutoksia, jotka nostavat pienyrittäjien verotusta,
ja työnantajien sivukuluja nostetaan, eli perintöverosta luopumisen
rahoittavat yrittäjät naapurimaassa.
Nyt ei ole tarkoitus puhua naapurimaan perintöverosta
vaan Suomen perintöverosta. Vuosien varrella olen omasta
mielestäni joutunut toteamaan, että perintöverolaissa
on kolme suurta epäkohtaa. Ensimmäinen ja kaikkein
suurin niistä on se tilanne, joka syntyy, kun eloon jääneen lesken
ja kuolinpesän omaisuuteen kuuluu pääasiallisesti
vain asunto, vähäiset varat, rahavarat, menevät
hautajaiskuluihin, ja ainoa omaisuus on asunto. Monesti sellaisessa
tilanteessa leski joutuu ottamaan pankkilainan, jotta voisi maksaa perintöveron
ja asua siinä asunnossa, missä hän on
ehkä kymmeniä vuosia asunut. Tämä on
kohtuuton tilanne. Ymmärrätte hyvin, että silloin, kun
leski perii, ei ole lapsia, jotka leskeä auttaisivat siinä perintöveron
maksamisessa, vaan leski joutuu todella turvautumaan lainaan. Se
ei ole iäkkäälle ihmiselle mitenkään
helppo varsinkaan silloin, kun eläke on pieni. Tämä puolisovähennys
perintöverolaissa on vaatimaton 6 800 euroa. Nostamalla
se 50 000 euroon useimmissa tapauksissa poistettaisiin
tämä epäkohta, minkä mainitsin,
eikä sillä olisi valtiontaloudelle kovin suurta
merkitystä, mutta se merkitsisi valtavan paljon helpotusta
niissä tilanteissa, mitkä äsken mainitsin.
Toinen epäkohta on mielestäni se tilanne,
milloin testamentin saaja kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Pitää muistaa,
että jos jonkun hyväksi tekee testamentin, kyllä se
testamentin saaja on testamentin tekijälle erittäin
läheinen henkilö. Mielestäni testamentin
saaja on täysin verrattavissa rintaperilliseen, joka kuuluu
ensimmäiseen veroluokkaan. Rintaperillisen korkein marginaalivero
on 16 prosenttia, testamentin saajan marginaalivero on useimmissa
tapauksissa kolminkertainen eli 48 prosenttia. Muuttamalla lainsäädäntöä niin,
että testamentin saaja rinnastetaan rintaperillisiin ja
siirretään ensimmäiseen veroluokkaan,
poistettaisiin tämä ongelma.
Kolmas epäkohta on korkea vero. Niin kuin mainitsin,
se on korkeimmillaan 48 prosenttia silloin, kun perinnönsaaja,
lahjansaaja on ei nyt kaukainen mutta hieman kaukaisempi sukulainen,
ei ole veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen
vaan vielä sitä kaukaisempi sukulainen. Silloin
vero on pahimmillaan 48 prosenttia. Mikäli en aivan väärin
muista, Norjan perintöverolaissa on vain yksi veroprosentti
riippumatta siitä, onko sukulaisuusaste läheinen
vai kaukainen, veroaste on aina sama.
Nämä kolme muutosta sisältyvät
tähän lakialoitteeseen, jolle toivon suurta tukea
valtiovarainministeri Wideroosilta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Bjarne Kallista, että hän
on tehnyt aivan oikeaan aihepiiriin liittyvän, hyvän
ja oikean suuntaisen ja kannatettavan lakialoitteen 120/2004
vp. Toivon tälle menestystä jatkokäsittelyssä.
Mutta aivan erityisesti kiitän valtiovarainministeri Wideroosia
siitä, että hän on nostanut esille erittäin
tärkeän kysymyksen luopua perintöverosta.
Toivonkin, että tämä hallitus pikaisesti
ministeri Wideroosin johdolla ja hallituksen järkevimpien
ja kantavimpien voimien myötävaikuttamana nopeasti
antaa hallituksen esityksen, jolla perintöverosta voitaisiin
luopua ainakin asteittain siten, että jos perinnönsaaja
on perinnönjättäjän aviopuoliso,
lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti,
niin edelleen, mitä tähän ensimmäiseen
perintöveroluokkaan kuuluu, niin tällöin
voitaisiin luopua perintöverosta tykkänään
ainakin, jos perittävä varallisuus on esimerkiksi
puoli miljoonaa euroa. Näkisin, että tällainen
asteittainen perintöverosta luopuminen saattaisi olla se
menettely, jolla voitaisiin asiassa edetä. Kun on kysymys
näin lähiomaisista kuin ensimmäiseen
perintöveroluokkaan kuuluvat on laissa määritelty,
silloinhan tämä omaisuus on jo kuin perheyhteydessä omaksi
elettyä, omaksi koettua ja omaksi tunnettua ja kaikesta
tästä on jo kertaalleen erilaiset verot maksettu,
että perittävät ovat aikoinaan tämän
omaisuuden pystyneet saamaan.
Viime perjantai-iltana tapasin erään perheen, jossa
juuri oli tehty perunkirjoitus, karjalaisen asutustilallisen perheen,
jossa vanha raivaaja ja rakentaja oli siirtynyt tästä ajasta
ja sitten oli tehty perunkirjoitus ja todettiin, että kovin
paljon se valtio tästä perinnöstä ottaa.
Tämä tuntuu todella säälittävältä,
kun perittävä oli elänyt kunnollista elämää,
voisi sanoa rehellisessä vaatimattomuudessa ilman mitään
ylellisyyksiä ja häneltä oli jäänyt
sitten tuommoinen normaali perittävä kohtuullinen
omaisuus, jota hän ei ollut hävittänyt,
vaan hän oli säästäen sitä elämäntyöllään raivaajana
ja rakentajana, maanviljelijänä ja koneurakoitsijana
hankkinut. Tuntuu jotenkin pahalta, että sitten perintövero
tulee ja vie merkittävän osan tästä.
Toivoisinkin, että arvoisa ministeri, jonka läsnäoloa
aivan erityisesti arvostan, näin iltamyöhän
keskustelussa vielä sitäkin enemmän,
vaikuttaisi niin, että päästäisiin
siihen, että ensimmäiseen veroluokkaan kuuluva
perintövero poistettaisiin tykkänään,
ja jos tähän ei heti päästäisi, voisi
olla rajana vaikka puoli miljoonaa euroa perittävältä omaisuudelta.
Se saattaa tuntua ehkä aika paljolta, mutta helposti käy
niin, että jos on maatila, jossa on metsää,
rakennuksia, rantoja, tuosta muodostuu omaisuutta, vaikka veroarvojenkin
mukaan lasketaan. On niin, että viljelijä elää köyhänä mutta
kuolee rikkaana, toisin sanoen se tuotantopääoma,
joka tilalla on — pellot, metsät, rakennukset — sitten
kun perintöveroja määritellään,
saattaa muodostua yllättävänkin suureksi
omaisuudeksi, vaikka omaisuuden omistanut on todella elänyt
paikka paikan päällä kulkeneissa housuissa
ja vaatimattomissa vaatteissa ilman ulkomaanmatkoja jne., ja sitten
tuota omaisuutta perinnössä perilliset joutuvat
maksamaan. Näkisin, että tällä tavalla
asteittain voitaisiin poistaa perintövero ja nimenomaan
silloin, kun on aivan lähiomainen, ensimmäiseen veroluokkaan
kuuluva, siitä tämä voitaisiin alkaa.
Ymmärtää paremmin, että jos
kaukainen henkilö perii omaisuuden, siitä paremmin
voi ajatella, että sitten veroa menee, mutta näkisin, että siellä voitaisiin
tulla sitten myöskin alhaisempiin prosentteihin.
Arvoisa puhemies! Toivon, että ministeri Wideroos ja
maan hallitus antavat pikaisesti esityksen, jolla päästäisiin
niitten suuntaviivojen mukaiseen hallituksen esitykseen, joita toin
esille, ja toivon, että tämä ed. Kalliksen
aloite herättää keskustelun, jolla päästään
saman suuntaisiin tuloksiin.
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
Arvoisa puhemies! Ettei synny väärinkäsityksiä,
haluan tietysti heti sanoa, että itse tämän
asian valmistelu ei kuulu meidän työnjaossamme
minulle mutta silti on varmasti sallittua, että minullakin
on mielipiteitä asiasta.
On totta, niin kuin ed. Kallis sanoi, että tämä idea
syntyi siitä, kun Ruotsi hyvin rohkeasti tuli ulos tämän
oman päätöksensä kanssa. Vastasin erään
toimittajan kysymykseen ja olen aidosti myöskin sitä mieltä,
että tämä vero pitäisi poistaa,
mutta ehkä olen ed. Kalliksen kanssa vähän eri
mieltä siitä, kannattaako lähteä asteittain
etenemään. Kaikki tämmöiset
rajanvedot ovat ongelmallisia. Aina on joku, joka on rajan väärällä puolella.
Sen takia olen itse henkilökohtaisesti ainakin lähtenyt
siitä, että kokonaisuudessaan voitaisiin poistaa.
Se on tavallaan epäoikeudenmukainen vero. Jos esimerkiksi
sen maksamiseen joudutaan ottamaan pankkilainaa, luulen, että alkuperäinen
päätös tästä verosta
ei ole ollut tämä.
Tiedän, että tätä ehdotusta
on kritisoitu ennen kaikkea sen takia, että se maksaisi
valtiolle liikaa, mutta olen sitä mieltä, että myöskin
pitäisi ottaa huomioon se, miten tämän
veron lakkauttaminen vaikuttaisi esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdoksiin.
Luulen, että kun tällaisia vaikutuksia otetaan
mukaan laskelmiin, tullaan toisenlaiseen lopputulokseen. Mutta todella
olen hiukan eri mieltä siitä, kannattaako tällä tavalla
edetä vai pitäisikö ihan rohkeasti lähteä siitä,
että poistetaan kokonaisuudessaan.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Totean sukupolvenvaihdoksesta, että sehän
on hoidettu. Eduskunta on jo lain muuttanut niin, että sukupolvenvaihdoksissa,
jos perillinen jatkaa, perintövero on, onko se nyt 40 prosenttia
verotusarvosta. Käytännössä voi
sanoa, että perillinen maksaa pahimmassa tapauksessa 13
prosenttia 40:stä, joka on 5,2, maksaa noin 5 prosenttia koko
perinnöstä, 5,2 prosenttia, ja minä en
pidä sitä kohtuuttomana, vaan sen kanssa voi aivan hyvin
elää. Se, että esitykseni lähtee
siitä, että tehdään vain pieniä korjauksia,
johtuu juuri siitä, mitä ministeri mainitsi, kun
hän sanoi, että häntä on kritisoitu
siitä, että kokonaan luovuttaisiin, ja nimenomaan
sen takia, että se maksaisi noin 500 miljoonaa euroa. Se
ensimmäinen kohta, minkä mainitsin, on kohta,
jota kaikki pitävät — ja jonka myöskin
ministeri Wideroos äsken mainitsi — suurimpana
epäkohtana: että joutuu ottamaan lainan, jotta
pystyisi verot maksamaan. Minusta se ei ole niinkään
paha, jos perintö on suuri. Kyllä silloin on myöskin
paljon saanut, ja jos maksaa siitä 13 prosenttia ja joutuu
ottamaan lainan suuren perinnön maksamisen takia, se ei
ole niinkään suuri epäkohta kuin silloin,
kun perintö muodostuu vain asunnosta ja perillinen on leski ja
pesässä ei ole mitään muuta.
Silloin jo 2 000—3 000 euron lainan ottaminen
on kohtuuton vaatimus, mutta pienestäkin asunnosta menee
tuon verran veroa, ja leski on suurissa vaikeuksissa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Wideroos toi erittäin
hyvin esille sen, että perintöverosta tulisi luopua
kokonaan. Sehän kaikkein selkein menettely olisi, ja toki
aivan täysin haluan tähän yhtyä.
Mutta jos on niin, että hallituksessa ei voisi syntyä sopua
siitä, että kokonaan luovuttaisiin, niin rohkenen
kysyä arvoisalta ministeriltä, mitä hän
ajattelee siitä, jos tästä ensimmäisestä perintöveroluokasta,
jossa ovat rintaperilliset, poistuisi perintövero tykkänään
tai sitten olisi vaikkapa tuommoinen puolen miljoonan euron raja,
jonka jälkeen alkaisi jonkun prosentin mukaan mennä.
Olisiko tämä kenties realistinen vaihtoehto saada
hallituksessa läpi, jos on niin, että perintöverosta
kokonaan luopuminen ei tällä hetkellä vielä toteutuisi?
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
Arvoisa puhemies! Ajattelen, että kun minun perusajatukseni
on se, että tämä vero kokonaisuudessaan
poistetaan, ja kun ei tietenkään vielä tällaista
valmistelutyötä ole tehty ministeriössä,
niin en lähtisi yksityiskohtaisiin esityksiin ottamaan
kantaa, vaan tämä on ollut tämmöinen
periaatteellinen linja minulla ja siitä pidän
kiinni ja siitä tietysti aion lähteä tulevaisuudessakin,
että lopputulos voisi olla tällainen. Sen takia
en halua juuri tähän asiaan ottaa kantaa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että ministeri
ei halua ottaa kantaa, koska jos hän tässä jotakin
lausuisi, niin se sitoisi häntä aivan niin kuin
ne ministeri Hyssälän vaalilupaukset sitovat edelleen
ministeri Hyssälää. Mutta kyllä ministeri
Wideroosin pitäisi tietää, että 500
miljoonan loven tekeminen valtion kassaan tänä päivänä on
utopistista. Se ei kerta kaikkiaan tule kysymykseen. Jos halutaan parannusta
ja jos halutaan parannusta nimenomaan siihen kohtaan, jota ministeri
Wideroos pitää kaikkein suurimpana epäkohtana,
silloin minusta hänen tulisi kyllä ajaa sitä asiaa,
ja se asia on juuri se, minkä minä monta kertaa
olen maininnut, eli puolisovähennyksen nostaminen huomattavasti.
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, minkä takia en halua
lähteä tämmöiseen yksityiskohtaiseen
keskusteluun mukaan, on se, että on vaikea arvioida, millä tavalla
tämmöinen veron poistaminen vaikuttaa. Silloin
kun käytettyjen autojen verotusta laskettiin, arvioitiin,
että valtion verotulot vähenevät. Meni
juuri päinvastoin, elikkä valtio sai lisää verotuloja.
Sen takia toivoisin, että hyvin perusteellisesti voidaan
selvittää, mitä tapahtuu, kun ihmisellä on
enemmän rahaa käytössä, mitä tapahtuu,
kun henkilö, joka on perinyt jotain, saa käyttää omat
rahansa sen sijaan, että hän joutuu ottamaan pankkilainaa
ja maksamaan veroja. Luulen, että kun ne vaikutukset lasketaan
mukaan, sitten tullaan vähän eri tulokseen kuin
500 miljoonaa euroa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Ei voi kyllä verrata autoveroasteen
alentamista toisen veron kokonaan poistamiseen. Jos autoveroprosentti
alenee muutamalla prosenttiyksiköllä taikka huomattavasti,
niin se saattaa tietenkin tuottaa enemmän kuin se on aikaisemmin
korkeammalla veroprosentilla tuottanut. Mutta tässä tapauksessahan
se johtui siitä, että autokauppa oli pysähtynyt
ja kaikki odottivat, että muutos tulisi, koska EY-tuomioistuin
oli jo päätöksen antanut. Mutta jos vero
kokonaan poistetaan, on täysin mahdotonta sanoa, kasvavatko
sitten verotulot jonkun muun veron kautta. Ei tällaista
rinnastusta voi tehdä, ja jos tehtäisiin, niin
silloinhan me kaikki verot voisimme poistaa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vielä toistan sen, että on
hyvä, että tämä asia on tullut
tänään täysistuntokäsittelyyn
tämän aloitteen myötä ja että arvoisa
ministeri Wideroos on paikalla. Todellakin on huomionarvoinen näkökohta,
että tämä perintöveron poistaminen
saattaisi vaikuttaa positiivisestikin valtiontalouteen ja muiden
verojen tuottoon, mutta sitten näen tämän
asian myöskin vahvana oikeudenmukaisuuskysymyksenä,
arvovalintana, että omaisuus on jo perheissä koettu
yhteiseksi, yhdessä omistetuksi, hallituksi ja perinnönjättäjät
ovat ajatelleet siitä myöskin tuleville polville
jäävän. Näin ollen näkisin,
että silloin kun on rintaperillisistä tai puolisosta
kyse, olisi aivan luonnollista, että tavallisista omaisuuksista
kohtuullisen suureen omaisuuteen asti ei menisi perintöveroa.
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos
Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Kallis nyt tahallaan ymmärsi
minut väärin tai en pystynyt sanomaan, mitä tarkoitin.
Tarkoitin siis sitä, että ei aina voi etukäteen
sanoa, että miinuspuoli on täsmälleen
se ainoa vaikutus, vaan pitää myöskin
voida ainakin miettiä ja harkita, mitä tapahtuu,
kun ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissä,
mitä tapahtuu, jos kotimainen kulutus kasvaa, jos työllisyys
paranee sen takia, että on tehty veropoliittisia linjauksia.
Tätä minä tarkoitin, että ei
pidä kiinnittää huomiota pelkästään menopuoleen
tai tulopuoleen, väheneekö 500 miljoonalla vai
ei. Se on totta, että se maksaa sen verran, mutta sitä toista
puolta pitää myöskin ajatella.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis ei koskaan tahallisesti ymmärrä ketään väärin.
Minä ymmärsin juuri niin kuin ministeri Wideroos
sanoi, että hän oletti, että valtion
tulot eivät laske niin paljon kuin perintöveron
poistamisen kautta menetettäisiin. Mutta rinnastus tai vertailu
autoveroon oli kyllä virheellinen.
Ed. Oinoselle sanoisin, että kyllä varallisuusvero
on vähintään yhtä paha kuin
perintövero, ja myöskin ministeri Wideroosille
sanon, että varallisuusveron poistaminenhan lisää kulutusta välittömästi
samana vuonna: henkilö elää, mutta ei
tarvitse varallisuusveroa maksaa ja voi käyttää nämä markat
ja eurot kulutukseen. Totean vielä, että — otetaan
nyt esimerkiksi kiinteistö — 50 vuodessa maksetaan
kiinteistö toiseen kertaan, joka vuosi 0,8 prosenttia varallisuusveroa,
ja sitten kun se perintönä 50 vuoden kuluttua
siirtyy, perintövero on 48 prosenttia. 50 vuodessa se tulee
kahdesti maksetuksi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että syntyy debatin
luonteinen keskustelu.
Ed. Kallis viittaa varallisuusveroon. Se todellakin maksetaan
omaisuudesta, ei aivan pienestä omaisuudesta, sitä pitää kohtuullisesti
olla, (Ed. Kallis: Paljon pienemmästä kuin se
puoli miljoonaa euroa!) mutta se maksetaan vuosittain ja erissä.
Mutta perintövero tulee kertapaukkuna surutapahtuman jälkeen
ja tuntuu siinä erityisen raskaalta, ja siihen tarvitsee
ottaa pankkilainoja tai luopua omaisuudesta, mikä on monessa
tilanteessa aivan kohtuutonta. Varallisuusvero, kun se maksetaan
muun veron mukana vuosittain, ei sillä tavalla tunnu, (Ed.
Kallis: Se tuntuu!) vaikka siinä todellisuudessa menee
omaisuuden hinta tiettynä aikana, kuten ed. Kallis totesi.
En rinnastaisi näitä keskenään.
Perintövero on kertaluonteinen tapahtuma, ja siinä suhteessa
perintövero tulisi voida kyllä poistaa. Kannatan
kaikkia niitä pyrkimyksiä.
Keskustelu päättyy.