Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitys yhdestä valtakunnallisesta Suomen metsäkeskuksesta, joka sitten jaettaisiin alueellisiin alueyksikköihin, on monella tavalla hyvä, ja uskoisin näin, että myös metsätalouden eri toimijat pitävät sitä hyvänä ja näkevät sen monella tavalla edesauttavan Suomen metsätaloutta. Eli on syytä yhtyä lakiesityksen näkemykseen, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevan metsäpolitiikan johto ja valvonta tehostuisi ja korostuisi yhden perustettavan metsäkeskuksen avulla.

On toki selvää, että vasta asetuksesta selviävät yksityiskohtaiset toimeenpanoa koskevat menettelyt, muun muassa alueyksiköitten lukumäärä ja keskusyksikön sijainti. Toki valmistelussa on puhuttu ja olen ymmärtänyt myös niin, että ministeri Anttila useaan otteeseen on itse vahvistanut, että nykyiset 13 metsäkeskusta ovat uudet alueyksiköt. Tämä on maakuntien ja alueitten kannalta keskeistä, sillä aluejaotuksessa ainakin minun ymmärtääkseni kannattaa edetä elyjä ja maakunnan liittoja myötäilevällä jaolla.

Myös henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset ovat tässä muutosvaiheessa tuon lakiesityksen mukaisesti hyvin perusteltuja, ja tietystikin on myös hyvin vahvasti keskusteltu siitä, että keskusyksikkö sijoitettaisiin yhteen näistä alueellisista alueyksiköistä. Henkilökohtainen toive on, että tämä keskusyksikkö voisi sijaita tuolla pohjoisella, metsäisellä Suomen alueella.

Tavoitteena tulee olla ehdottomasti, että nykyisestä metsäkeskuksesta ja Tapiosta muodostetaan vain yksi valtionapurahoitteinen metsätalouden kehittämis- ja edistämisorganisaatio riippumatta siitä, mikä on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota myöhemmin koskeva ratkaisu. Tämä muutos mahdollistaa erilaisten kehittämistehtävien nopeamman toteuttamisen.

Keskusyksikölle tulee tämän esityksen mukaan laaja toimivalta muun muassa tulostavoitteitten sisäisessä määrittelyssä, resurssien suuntaamisessa ja taloudenhoidossa. Nykyisten metsäkeskusten kiistaton vahvuus on ollut toiminta maakunnissa, joka pitää pystyä turvaamaan myös uudessa organisaatiossa. Tässä mielessä alueyksikköjen alueneuvottelukuntien työstä tulee erinomaisen merkittävää.

On myös selvää, että maa- ja metsätalousministeriöllä tulee olla erittäin vahva ote määrärahojen tasapuolisessa, ja nimenomaan tasapuolisessa, suuntaamisessa maan eri osien kesken. Tämä lakiesitys jakaa metsäkeskuksen kahtia ja säätelee liiketoimintayksikön eriyttämisen muodot ja periaatteet. Kyseessä on nykyiseen tilanteeseen nähden erittäin merkittävä muutos, jolloin arvioni mukaan myös vähintäänkin tuo esitetty siirtymäaika on tarpeen. Metsäkeskuksen liiketoiminnan eriyttämistä perustellaan tasaveroisten kilpailuasetelmien luomisella. Lienee riittävää, ettei tässä yhteydessä metsäkeskusten liiketoiminnalle tulisi enää sitten muita rajoitteita kuin tässä lakiesityksen 2 §:n 2 momentissa säädetään.

Ymmärtääkseni metsäkeskuksella on käynnissä organisaatiomuutoksen rinnalla myös laaja tuotteitten ja palvelujen uudistamisprosessi laskevien budjettikehysten vallitessa. Esityksen henkilöstövaikutuksista todetaan, että valtion tuottavuusohjelman mukainen vähentämistarve on peräti 160 henkilötyövuotta vuoteen 2014 mennessä, ja varmasti on harkittava myös metsäkeskusten tietojärjestelmäkysymyksiä. No, uutta organisaatiota rakennettaessa tarvitaan tietysti monia uusia hallinnon ja tietohallinnon ohjelmia, henkilöstön koulutusta ja uusia investointeja, ja erityisesti näitten eri investointien vuoksi tuottavuusohjelman henkilöstön supistamistavoitteen siirtämistä myöhemmäksi kuin nyt voimassa olevaan vuoteen 2014 olisi harkittava.

Mutta kaiken kaikkiaan ministeri Anttila on johtanut erittäin hyvin valmisteltua lakiprosessia. Tuloksena on hyvä lakiesitys. Myönteistä tässä on myös se, että vielä tuon lausuntovaiheen jälkeen on näköjään paneuduttu metsäkeskuksen julkisen vallan käyttökokonaisuuteen. Ovatko ne tehdyt muutosesitykset nyt sitten riittäviä, sitä on syytä käsitellä ja arvioida tämän lain käsittelyn yhteydessä täällä eduskunnassa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva metsäkeskusuudistus on tavallaan samanlainen kuin Suomen riistakeskuksen perustamisuudistus. Me kaikki tiedämme sen, että toimintaympäristö on muuttunut vuosien mittaan varsin paljon metsäsektorilla ja tulee myös muuttumaan. Meillähän on se tilanne, että metsänomistajien keski-ikä nousee ja kaupunkilais- ja naismetsänomistajien määrä kasvaa ja viljelijöitten määrä vähenee. Tavoitteet monipuolistuvat ja varallisuustaso nousee koko ajan. On suuri riski, että metsätilojen keskimääräinen koko myös pienenee ja monelle metsätalouden tulojen merkitys omistajan taloudessa vähenee, ja saattaa olla riski, että myös metsien käyttö vähenee. On tärkeätä, että toimimme niin, että annetaan sitä tukea ja turvaa, mitä yhteiskunta voi antaa. Jokainen metsänomistaja pystyy arvioimaan metsän ja siitä saatavan hyödyn oikealla tavalla.

Uudistuksen lähtökohta on selkeästi se, että perustetaan julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö ja nämä selkeästi eriytetään toisistaan. Tämä on äärettömän tärkeä asia. Keskeisenä tavoitteena onkin nostettu esille se, että hyvä hallinto on tärkeä, sen me kaikki alleviivaamme. Toiseksi esitykseen on pyritty varmistamaan puolueettomuus julkisten hallintotehtävien hoitamisessa. Tästä aina silloin tällöin tulee erilaisia näkemyksiä ja arvioita. Tässä esityksessä selkeästi metsäkeskuksen julkiset hallintotehtävät eriytetään metsäkeskuksen harjoittamasta liiketoiminnasta, ja tämä on varmasti se keskeinen uudistus.

Sitä, missä määrin metsäkeskusten toiminta sidotaan aluehallintovirastoon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, on arvioitava hieman laajemmin. On kuitenkin niin, että metsäkeskus on aika suuri ja erillinen kokonaisuus, ja en hirvittävän paljon näe hyvää siinä, jos se sulautetaan aluehallintoyksikköön, jossa on monia muita keskuksia jo olemassa. Sen merkitys saattaa siellä vähentyä. Mutta toki tätä keskustelua voidaan tulevaisuudessa oikeasti käydä. Nythän julkisuudessa on ollut myös keskustelua siitä, että muun muassa Maanmittauslaitos aviin sijoitettaisiin, ja sitä en missään tapauksessa pidä hyvänä.

Uskon, että tämän päivän keskustelussa lähes jokainen puheenvuoron käyttäjä ottaa kuitenkin esille sen, mikä olisi tämän Suomen metsäkeskuksen sijoituspaikkakunta, ja niin teen minäkin. Me kaikki tiedämme sen, että Suomen metsäosaamiskeskus on Joensuussa Pohjois-Karjalassa Euroopan Metsäinstituutti. Siellä on yliopistotasoista metsäalan koulutusta hyvinkin laajasti. Näen tärkeänä sen, että kun näitä alueellistamistoimenpiteitä tehdään, niin myöskin Joen-suu pääsisi osalliseksi niistä. Mehän olemme jääneet hieman jalkoihin tässä, kun muut vahvat maakunnat ovat rynnistäneet. Kyllä on kaikki perustelut sille, että Joensuu olisi se oikea keskuspaikka, jo senkin takia, että se vahvistaisi kokonaisuudessaan sitä vahvaa osaamispohjaa, mikä siellä on. Kuten totesin, tämä on hyvin tärkeä asia, ja uskon, että tässä salissa enemmistö on samaa mieltä kanssani.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä on parasta, että tartun heti härkää sarvista ja sanon, ihan niin kuin täällä ed. Reijonen totesi, että varmasti jokainen haluaa Suomen metsäkeskuksen omalle paikkakunnalleen. Joku asiantuntija on sanonut menneinä vuosina allekirjoittaneelle, että Lahden seudulla eli Päijät-Hämeessä on Suomen parhaimmat metsät. Siitä varmasti kaikki olemme samaa mieltä. Siellä on hyvin hoidetut kunnon metsät ja siellä on myös toimiva metsäkeskus. Lahti tunnetaan myös ympäristöosaamispaikkakuntana, jonka vuoksi nyt olisi mahdollista yhdistää ympäristö ja metsäosaaminen yhdelle paikkakunnalle, joka olisi vielä lähellä pääkaupunkia.

Lahdessa on myös korkea työttömyys, ja Lahti ei ole myöskään päässyt mitenkään suuremmin nauttimaan hallituksen alueellistamistoimenpiteistä. Eli kyllä uskon, että Suomen metsäkeskusyksikkö otetaan mielellään Lahteen. (Ed. Ahde: Siihen Aran naapuriin!) Ministeri Anttilan tuntien uskon, että hän paneutuu asiaan perin pohjin ja tekee varmasti tässä vaikeassa asiassa sitten parhaan mahdollisen ratkaisun.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva metsäkeskuslaki on äärimmäisen tärkeä ja sopii tähän hetkeen erittäin hyvin. Metsätalouden merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan, kotimaisen puun kysyntä kasvaa ja myös energiapuuta tarvitaan lisää. Näin ollen lainsäädännönkin pitää vastata ajan henkeä ja nykyisiä kilpailulakeja.

Nykyiset 13 metsäkeskusta sulautetaan yhdeksi ainoaksi, jolle ministeriö valtioneuvoston asetuksella tulee sitten aikanaan määräämään keskuspaikan. Tästähän on peistä taitettu, missä sen tulisi olla. Mielestäni Joensuu tässä asiassa on aivan ylivertainen Suomen metsäpääkaupunki, ja olisi tämän asian kannalta erittäin hyvä, että metsäkeskuksen pääpaikka sijaitsisi Joensuussa. Sitä ajatusta lämpimästi kannatan.

Joka tapauksessa metsäkeskuksen tehtävät pääosin säilyvät ennallaan, eivät vain pääosin vaan kokonaan. Edistämistoiminta säilyy edelleen tärkeänä: koulutustehtävät, neuvonta ja metsälain valvonta. Se, että nyt voimassa olevat Euroopan unionin kilpailulainsäädännön vaatimukset tullaan tässä laissa huomioimaan, tarkoittaa sitä, että metsäkeskukseen muodostetaan erillinen liiketoimintayksikkö, joka tekee sen perinteisen liiketoiminnan alalla tapahtuvan toiminnan, ja sitten julkista tehtävää varten perustetaan oma yksikkö. Tämä eriyttäminen toteutetaan nyt sitten tällä lailla. Laki on tämän takia säädettävä, ja on hyvä, että esityksestä on tullut näin selkä ja hyvin perusteltu.

Tärkeää on, että metsätaloustoiminta Suomessa jatkuu tehokkaana, ja nimenomaan tämä laki tukee sitä toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. On huomattava, että tämän lain yksi merkittävä tekijä on se, että alueellinen toiminta maakunnissa säilyy ennallaan. Ne toimistot, jotka maakunnissa ovat, ovat edelleen siellä olemassa tämänkin lain voimassa ollessa, ja niitä ei missään nimessä vähennetä vaan niiden toimintaa pyritään tukemaan ja vahvistamaan. Suomen metsät sijaitsevat joka puolella valtakunnassa. Metsäkeskus on hyvin vahvasti alueellinen yksikkö, ja sellaisena sen tulee säilyäkin.

Sitten, kun uusi metsäkeskuslaki astuu aikanaan voimaan vuoden 2012 alussa, tärkeintä on, että tässä asiassa saavutetaan sellainen hallinnollinen tilanne, että metsäkeskusta ei alistettaisi aluehallintovirastoon, jonnekin sinne suuren viraston käytäville, vaan se saisi jatkaa itsenäisenä toimijana kuten tähänkin asti maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Tämän menettelytavan soisi jatkuvan, koska jos tässä tapahtuisi tällainen aluehallintoviraston malliin meneminen, niin se olisi metsätalouden kannalta, joka on Suomelle äärimmäisen tärkeä, erittäin vahingollinen ja haitallinen tapahtuma.

Organisaatiota viilataan, kuten sanottu. Valtiohan rahoittaa metsäkeskuksen toiminnan. Ensi vuodelle on rahaa varattu muistamani mukaan 49 miljoonaa euroa. Näillä sitten tätä yksityismetsätaloutta edistetään. On muistettava, että metsäkeskukset ovat alueellisesti merkittäviä toimijoita. Ne tekevät yhteistyötä niin metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden, metsänomistajien kuin eri sidosryhmien kanssa niin kunnittain kuin maakunnittainkin. Näin ollen tämän uuden lain laatimisessa on tämä vaativa seikka tullut ottaa erittäin hyvin huomioon, ja mielestäni siinä on hyvin onnistuttu.

Kun katsotaan sitten tulevaisuuteen, peilataan sitä aikaa tulevaisuudessa, minä aikana tämä uusi laki metsäkeskuksista on voimassa, on syytä nostaa esille se, että tulevaisuudessa esimerkiksi metsävaratietojen keruu — ja siitähän meillä on tänä päivänä lähetekeskustelussa asiaa koskeva laki — tulee olemaan metsäkeskuksille hyvin tärkeä tehtävä. On syytä muistaa se, että näihin asioihin monesti liittyy juridisia kysymyksiä, ja metsäkeskus on erittäin hyvin hoitanut tätä tehtävää metsätaloussuunnitelmien tietoja säilyttävänä organisaationa ja päivittävänä ja ennen kaikkea myös metsäsuunnitelmia tekevänä organisaationa. Nyt, kun tämä metsävaratietojen keruu on mennyt uudelle vuosituhannelle uusine menetelmineen, on tärkeää, että metsäkeskusten asema säilyy vahvana ja tämä metsävaratietojen keruu jatkuu ja se pystytään viemään uudelle vuosituhannelle nykyaikaisilla välineillä ja ennen kaikkea ihmisten oikeuksia kunnioittaen.

Toivon, että laki saa hyvän käsittelyn tässä. Sitten, kun se tulee voimaan, on yhtä toivottavaa myös se, arvoisa puhemies, että Suomen valtio, Suomen eduskunta pystyy vuosittaisissa budjeteissaan takaamaan metsäkeskuksille ne toimintavarat, joilla metsäkeskusten toiminta tässä maassa pystytään pitämään hyvällä tasolla ja ennen kaikkea kehittämään metsäkeskusta edelleen aikaansa vastaavaksi nykyaikaiseksi organisaatioksi.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi Suomen metsäkeskuksesta on noin vuoden ajan hartaasti odotettu esitys. Perustettavalle Suomen metsäkeskukselle luodaan vahva strateginen asema metsiin liittyvän elinkeinotoiminnan edistämisessä. Samalla yksinkertaistetaan ja tehostetaan metsähallintoa. Nykyisistä alueellisista metsäkeskuksista muodostetaan yksi, koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Perustettavaan metsäkeskukseen siirretään osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nykyisistä tehtävistä.

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Toiminnassa pyritään noudattamaan julkisuusperiaatetta, julkisesta hallintotehtävästä kun on kysymys. Toisaalta tässä myös puolueettomuus pyritään parhaalla mahdollisella tavalla takaamaan.

Päättävä elin tässä metsäkeskuksessa on johtokunta. Johtokunnassa tulee olla toiminnan kannalta keskeinen asiantuntemus. Siinä tulee olla edustettuina valtion, metsänomistajien, yritystoiminnan, kehittämistoiminnan ja henkilöstön edustajat. Johtaja olisi aluejohtajien esimies.

Kun tässä on mietitty sitä, mikä olisi sopiva paikka tälle metsäkeskukselle — Lahti ja Joensuu ovat saaneet jo kannatusta — niin yhtenä vaihtoehtona Oulu voisi myöskin tulla kysymykseen. Meillä on vahva luonnontieteisiin suuntautunut yliopisto, ja myöskin metsäntutkimusasema on nyt siirtynyt sinne yliopiston piiriin. Toki nämä muutkin ovat varteenotettavia ehdokkaita.

Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö hoitaa edelleen metsätaloutta koskevia tehtäviä, ja tämän lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alussa.

Arvoisa puhemies! Me salissa varmaankin kaikki toivomme tälle hyvin jouhevaa ja yksityiskohtia ja toimivuutta vielä parantavaan suuntaan tapahtuvaa hiomista.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani ed. Reijonen aloitti puheenvuorossaan metsäkeskuksen keskusyksikön sijoittamispaikan pohdiskelun ja esitysten tekemisen. En malta olla lyhyesti toteamatta kuitenkin sitä, että valtion toimintojen alueellistamistoimenpiteet ovat kohdistuneet ensinnäkin aivan liikaa Etelä-Suomeen ja muualla maassa tällaisia suurempia ratkaisuja on tehty vain eräisiin yliopistokaupunkeihin, kuten, toisin kuin ed. Reijonen totesi, Joensuuhun ja Kuopioon. Sanottakoon nyt kuitenkin, että Kainuuseen kohdistuvat alueellistamisratkaisut ovat jääneet toteutumatta. Mutta ministeri Anttila varmasti tunnetulla taidollaan löytää myös tälle keskusyksikölle hyvän ja toimivan paikan.