Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edellisellä lakialoitteella oli 123
allekirjoittajaa, tällä on 141. Tässä Monika-Naisten
valtionapu-asiassa on siis kyse siitä, että Monika-Naiset
on maahanmuuttajanaisten katto-organisaatio ja se tekee erittäin
mittavaa työtä erityisesti lähisuhdeväkivaltaa,
perheväkivaltaa ja kunniaväkivaltaa vastaan ja
auttaa kotoutumisessa maahanmuuttajanaisia ja -lapsia.
Järjestö ei ole tähän asti ollut
pysyvän valtionavun piirissä. Se on kyllä saanut
rahaa Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta koska Raha-automaattiyhdistys on
luopumassa tällaisista pysyväisluonteisista avustuksista,
tämän työn, joka tavoittaa vuosittain
20 000 maahanmuuttajaa ja kattaa alueellisesti, myöskin
valtakunnallisesti, perusrahoitus on uhattuna.
Sen takia työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi
poikkeukselliseen ratkaisuun ja teimme lakialoitteen, jonka kaikki
valiokunnan jäsenet allekirjoittivat. Sen jälkeen
kaikki valiokunnan jäsenet myöskin omissa eduskuntaryhmissään kierrättivät
tätä lakialoitetta, ja sen takia näitä nimiä kertyi
helpostikin näin paljon, toki tietenkin myös sen
takia, että tämä asia on mittavaa toimintaa.
Tässä ihan olennaisin kysymys on se, että Monika-Naiset
on lähtenyt liikkeelle vapaaehtoispohjalta. Siitä on
muodostunut sellaisen matalan kynnyksen paikka, johon esimerkiksi
nämä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet
naiset uskaltavat mennä kertomaan oman asiansa. No, nyt
täytyy muistaa, että monet heistä tulevat
sellaisista kulttuureista, että ihan ensimmäisenä ei
mennä viranomaisille kertomaan niistä ongelmista,
joita perhepiirissä ilmenee.
Monika-Naiset pystyy tarjoamaan apuja noin 20 eri kielellä.
Monika-Naisilla on hyvin mittava organisaatio, ja tietenkin tämä pysyvä rahoitus kattaa
vain pienen osan toiminnasta, eli järjestöllä on
paljon erilaista hankerahoitusta, EU-rahoitusta, monenlaista. Monika-Naisilla
on myöskin oma turvakoti salaisessa paikassa niille naisille, jotka
ovat sen tarpeessa.
Eli tämä on yksi konkreettinen tapa edistää maahanmuuttajien
kotoutumista aivan oikeasti ja myöskin vapaaehtoistyön
avulla vastata sellaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, joihin on
hyvin vaikea viranomaistyöllä päästä.
Kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
hyväksyi tämän mietinnön, että tämä lisättäisiin
eräiden naisjärjestöjen valtionavun piiriin,
jossa tällä hetkellä ovat siis Naisjärjestöjen
Keskusliitto ja Nytkis, niin samassa yhteydessä on välttämätöntä,
että valtiovarainvaliokunta lisää 100 000 euroa,
mikä on tämä vuotuinen perusavustus, sinne
valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja sitä kautta
tulevan vuoden 2011 budjettiin. Muuten tämän lain
hyväksymisen jälkeen käy niin, että tämän
yhden, joka tulee sinne avunsaajien joukkoon lisää,
saama rahoitus syö näiden kahden muun rahoitusta,
ja se ei tässä ole tarkoituksena. Eli sen takia
tämä viesti täytyy myös tässä tuoda esille,
että rahoitus on sieltä syytä saada.
Mutta olen aivan varma, että tämä 100 000
euroa ei mene kyllä hukkaan vaan se poikii monella tavalla,
auttaa hyvää asiaa tässä yhteiskunnassa.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Satonen perusteli tätä lakiesitystä ennen
kaikkea kotouttamisen näkökulmasta. Hän
toi kyllä esiin sen, että tällä on
merkitystä myös lähisuhdeväkivallan
uhreille. Minäkin painotan erityisesti tuota rikoksen uhrin
näkökulmaa. Me olemme sitoutuneet erilaisin kansainvälisin
sopimuksin ja järjestöjen mukana siihen, että valtiovalta
huolehtii rikoksen uhrin asemasta ja erityisesti lähisuhdeväkivallan
rikosten uhrin asemasta. Tällä lailla pystytään
omalta osaltaan vastaamaan tuohon kysymykseen.
Toinen tilanne, missä tämä ongelma
tulee käsiteltäväksi, on rikosuhripäivystyksen
asema, joka sekin on valtiovarainvaliokunnassa pohdittavana, kun
ensi vuoden budjettia parhaillaan käsitellään.
Toivon, että aivan samalla tavalla kuin tähänkin
lakiesitykseen liittyvä rahoitus löytyy, niin
vastaava rahoitus löytyisi meillä muutoinkin rikoksen
uhrien tarvitsemalle avulle.
Yleiskeskustelu päättyi.