Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Tässä esityksessä siis tehdään siihen täydennyksiä. Täydennysten paino on kasvua tukevissa toimenpiteissä ja arjen kipupisteisiin vastaamisessa. Täydennysesitys sisältää lisämäärärahoja 107 miljoonaa euroa, ja tuloarviota esitetään pienennettäväksi 97 miljoonalla eurolla.

Kasvua ja työllisyyttä vauhditetaan useilla toimenpiteillä.

Ict-alan rakennemuutosten vaikutusten pehmentämiseen ehdotetaan 2,45 miljoonaa euroa. Määräraha käytettäisiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettäviin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin. Näin luodaan työnsä menettäneille uusia polkuja päivittää ja laajentaa osaamistaan.

Perusväylänpitoon ehdotetaan 10 miljoonaa euroa lisää. Tämä määräraha kohdistetaan seutu- ja kantateiden päällysteiden ja kriittisten väylärakenteiden parantamiseen.

Yksityisten investointien vauhdittamiseksi tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan vuosille 2015 ja 2016. Korotetut poistot koskisivat uusia tehdas- ja työpajarakennuksia sekä niissä käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Tällä halutaan auttaa yrityksiä tekemään uusia tuotannollisia investointeja.

Myös asuntopolitiikkaan panostetaan lisää. Hissien lisärakentamiseen ja vanhusten ja vammaisten ihmisten asuntojen korjauksiin maksettavia avustuksia lisätään 5 miljoonaa euroa. Asuinalueiden kehittämisohjelmaan suunnataan 4 miljoonaa euroa lisää.

Finpron vaikeaa rahoitustilannetta helpotetaan 2 miljoonan lisämäärärahalla. Varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää tukea yritysten kansainvälistymistä ja kasvua.

Kokonaan uutena keinona aloitamme romutuspalkkiokokeilun. Sillä vauhditetaan autokannan uusiutumista ja edistetään liikenneturvallisuutta. Kokeiluun osoitetaan 3 miljoonaa euroa määrärahaa.

Ympäristölupien käsittelyruuhkaa puretaan 700 000 euron määrärahalla aluehallintovirastoille.

Arvoisa puhemies! Tässä täydentävässä budjettiesityksessä on mukana myös monia määrärahalisäyksiä, joilla parannetaan ihmisten arjessa näkyviä palveluita. Omaishoitoon panostetaan 4,8 miljoonaa. Omaishoitajien terveystarkastuksia lisätään ja omaishoitajien vapaan aikaisen sijaishoidon saatavuutta parannetaan.

Lisäksi kuntien valtionosuutta lisätään 48,5 miljoonalla eurolla verotulotasauksen oikaisun ja muiden tarkistusten vuoksi.

Varhaiskasvatuksen uudistaminen on tämän hallituksen tärkeä hanke. Tässä täydentävässä budjettiesityksessä otetaan ensimmäiset askeleet uuden varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen käynnistämiseen.

Poliisin toimintamenoihin esitetään 3 miljoonaa lisää operatiivisen toiminnan turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina meidän on tärkeä muistaa, että emme elä pelkästään leivästä. Kulttuurin merkitys on aivan keskeinen ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Hallituksen esityksessä on kaksi tärkeää ja merkittävää kulttuuripoliittista avausta. Ne edistävät myös luovien alojen työllisyyttä. Yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen ehdotetaan 11 miljoonaa euroa rahaa. Tämä yksityisen kopioinnin hyvitys siis siirtyy budjettirahoitteiseksi ja laitemaksu poistuu kokonaan. Tekijöille maksettavat korvaukset nousevat tämän kautta. Lisäksi tekijöille kirjastolainoista maksettavia lainauskorvauksia ehdotetaan nostettavaksi 4 miljoonan euron edestä. Lainauskorvausten alhaista tasoa vihdoinkin korjataan merkittävästi, kuten eduskunta on jo pitkään vaatinut.

Tämä täydentävä talousarvioesitys sisältää myös hallituksen aiemmin syksyllä päättämät toimet kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Turpeen veroa alennetaan ja metsähakkeella tuotetun uusiutuvan energian tukea korotetaan.

Verotulojen arviota alentaa myös makeisveron korotuksesta luopuminen, josta päätettiin jo aiemmin syksyllä. Korotuksesta luovuttiin, koska se olisi vaikuttanut haitallisesti alan työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Nyt esitettyjen täydennysten jälkeen ensi vuoden budjetin jakamaton va-raus on 52 miljoonaa euroa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän esittelyyn sisältyi pari hyvääkin uudistusta, ei pelkkiä lupauksia, niin kuin viime aikoina on totuttu kuulemaan, tai selityksiä, miksei ole tapahtunut. Eli tapahtunut on seuraavaa: Turpeen veron alentaminen. Tämä on erittäin hyvä ja tuo maaseudulle työllisyyttä, samoin metsähakeasia on hyvä. Romuttamomaksu autoille, se on hyvä, koska meillä on Suomessa Euroopan vanhimpia autokantoja.

Ensi vaalikaudella meidän on huolehdittava autoveron poistosta ja siirtymäajan jälkeen tehtävä esimerkiksi polttoaineverolla vastaavat korvaavat rahoituskeinot, koska me emme saa millään meidän autokantaa uusittua ja turvallisia autoja tällä verokannalla. Meidän uusien autojen ostot ovat vähentyneet. Nykyisin myydään enää 100 000, muutama vuosi sitten 140 000, ja työllisyys kärsii.

Eli tässä oli hyviä paikkaavia toimenpiteitä tältä kohdin, mutta itse iso kuva valitettavasti ei ole muuttunut. Se on edelleen surkea, ja se on hallituksen vika.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsekin olen sitä mieltä, että tähän sisältyy positiivisia ja hyviä asioita, mutta joku sysäys meidän pitäisi saada aikaan kotimarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi, palauttaa kuluttajien luottamus talouteen.

Ministeri Rinne, te esititte omassa puoluevaltuuskunnassanne veroasteikkojen muutosta niin, että pienempi- ja keskituloisten verotusta alennettaisiin. Me äänestimme täällä perjantaina tästä asiasta, ja me, jotka äänestimme teidän esityksenne puolesta, uskoimme, että tällä saataisiin nimenomaan aikaan positiivisia liikkeitä kotimarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Miksi teidän joukkonne eivät tukeneet meitä, jotta olisimme saaneet aikaan positiivisia sykäyksiä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta kaiken muun hyvän, mitä täällä on jo mainittu, lisäksi on erinomaista, että tähän on lisätty nyt 5 miljoonan lisäys valtio-osuuksiin. Tämä nyt syntynee sote-ratkaisun toimeenpanon edistämiseksi, mutta henkilökohtaiselta tasolta tuli mieleeni, voisiko valtiovarainvaliokunta harkita nyt, kun prosessin yhteydessä on syntynyt sekä sote-orpoja että ehkä sote-invalidejakin, että sote-veteraanien kuntoutukseen lohkaistaisiin tästä pieni pala. (Naurua)

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäysehdotuksessa on joukko hyviä ajatuksia, niin kuin lisämääräraha poliisille ja kirjastojen tuki ja lai-nauskorvaukset. Ne tukevat työllisyyttä ja tärkeitä palveluja. Mutta on tässä toki huonojakin asioita: Fennovoiman tiehankkeen rahoitus on turhan vahvaa ennakointia, kun asia on vasta eduskunnan käsittelyssä.

Liikenneinvestoinneista toki Länsimetron jatke on aivan erinomaisen tärkeä hanke koko pääkaupunkiseudun hyvinvoinnille ja elinkeinoille.

Mutta kysyisin, arvoisa ministeri, vammais-etuuslainsäädännöstä, kun täällä ehdotetaan vähennettäväksi 6,5 miljoonaa euroa kansaneläkelaista ja vammaisetuuksista. Mitä tässä on takana, ollaanko tosiaan vähentämässä ja heikentämässä vammaisten asemaa? YK:n vammaisten oikeuksien sopimus (Puhemies koputtaa) pitää vielä saada ratifioitua tällä kaudella.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne käytti lauantaina erittäin hyvän puheenvuoron, jossa hän kehotti — lupasi — tuloverotuksen keventämiseen. Kun nyt asteikosta on juuri perjantaina päätetty, niin se oli sopiva puheenvuoro lauantaina linjaukseksi.

Nyt seuraava lisäbudjetti on tarkoitus antaa helmikuussa. Aiotteko ehdottaa tuohon lisäbudjettiin, että palattaisiin vielä ensi vuoden tuloveroasteikkoihin ja niitä alennettaisiin, hieman takautuvasti kyllä, mutta jos siinä yhteydessä tehtäisiin päätöksiä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kotitaloudet ovat kolme kertaa enemmän velkaantuneita kuin julkinen sektori, ja tässä mielessä paastodieetin seu-raukset tulevat olemaan vakavia. Minusta tässä ovat oikeat painotukset valtiovarainministerillä, itse asiassa hyvin samoja kuin valtiovarainvaliokunta on nyt käsittelemässä budjettipainotuksia eduskunnan mietintöön.

Tämä arjen turvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeätä, omaishoito ynnä muut vastaavat toimenpiteet, mutta hyvin keskeistä on kuitenkin kasvun vauhdittaminen. Tässä mielessä työkalupakin pitää olla kunnossa, VTT:n, Finpron, Tekesin ynnä muiden panostukset pitää myös saada kuntoon. Ja kun Eurooppa myös tajuaa, että nyt on pakko tehdä jotain, että verenkierto saadaan liikkeelle, suunnitellaan 300 miljardin elvytys- ynnä muita paketteja, niin erityinen huomio on kiinnitettävä ennakoivaan edunvalvontaan, ja itsellä pitää olla joku näkemys, miten arktinen strategia ja Suomen asema myöskin tulevissa isoissa muutoksissa, muun muassa arktisella alueella, hoidetaan. Eli esitykset ja aktiivisuus EU:n suuntaan ovat nyt hyvin tärkeitä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut viimeisten vuosien aikana runsain määrin kuntien valtionosuuksia, mikä on tarkoittanut lukuisissa kunnissa sitä, että on jouduttu korottamaan kunnallisveroprosentteja jopa useita prosenttiyksikköjä. Samaten kiinteistöveroja on jouduttu korottamaan, ja se on kaikkein hankalinta, koska kiinteistöverot rokottavat kaikkia henkilöitä, jotka joutuvat asumaan joko omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Se on tasavero ja erittäin epäoikeudenmukainen erityisesti pienituloisille, eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille.

Nyt, kun hallitus näitä lisäroposia jakelee oikealle ja vasemmalle, olen hyvin huolissani näistä kuntien valtionosuuksien leikkauksista ja lapsiperheiden kotipalveluista, jotka on ajettu alas ja joista on luvattu vuosia, että jotakin asialle tehdään. Mutta tuntuu vain siltä, että pelkkää puhetta riittää, mutta tekoja ei.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ollenkaan ole yhtä positiivisella mielellä kotimaisen energian suhteen hallituksen nyt esittämien ratkaisujen osalta. Palaan myöhemmin siihen.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä mielestäni se iso asia tässä nyt on: Kun te annoitte varsinaisen talousarvion, te arvioitte tilanteen aika lailla toisenlaiseksi kuin mitä se nyt on ajatellen vuotta 2015. Se, miten te reagoitte siihen muutokseen, jonka te itse olette muun muassa puolueenne valtuuston kokouksessa tunnistanut — se, miten te nyt reagoitte — ei vastaa ollenkaan sen entisestään heikentyneen näkymän vaatimia toimenpiteitä. Olette varmaan huomannut: Vuoden aikaan työttömien määrä kasvoi jälleen 10 prosentilla. Kuukaudesta toiseen työttömien määrä kasvaa. Ja nuorisotyöttömyys, joka on SDP:n lempilapsi, sinänsä hyvää pyrkimystä siinä on ollut kaiken aikaa: yli 10 prosenttia lisää jälleen nuoria työttömiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä ylittää kohta 100 000. Sekin on historiaa.

Arvoisa puhemies! Ryhdyttekö te — yritättekö edes — (Puhemies koputtaa) vielä korjaamaan tätä Suomen talouden ja siihen liittyen työllisyyden ja työttömyyden suuntaa? (Puhemies: Aika!) Teillä on vielä muutama kuukausi siihen aikaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen luetteli hyvin työllisyysluvut, ja ne ovat kieltämättä haasteelliset, mutta nyt kyse on siitä, mitä tehdään, että se työllisyys saadaan kehittymään. Tässä budjetin täydennyksessä ja muissa hallituksen tulevissa esityksissä, joista on jo päätetty, on nyt jo sisällä hyviä asioita, hyviä konkreettisia asioita, pienille yrityksille. Siellä on investointien tuplapoisto, joka rohkaisee niitä yrityksiä investoimaan, joilla on siihen mahdollisuuksia. Siellä on tulossa maksuperusteinen alvi, joka on todella tärkeä pienille yrityksille. Se on ollut Suomen Yrittäjien pitkään vaatima ja haluama uudistus. Sen lisäksi sieltä on tulossa myös se, että maksuaika rajoitetaan 30 päivään, koska nyt isot yritykset, jopa valtionyritykset, ovat käyttäneet pankkeina pieniä yrityksiä. Näihin on tulossa muutoksia. Pitää myös arvostaa sitä, mitä täällä on jo saatu aikaan.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä edustaja Pekkariselle sanoa, että tämä esittämänne huoli on aivan oikeutettu, mutta se, mikä teiltä jäi huomaamatta, on se, että tähän on jo reagoitu. Ja millä tavalla tähän on reagoitu? Juuri sillä tavalla kuin edustaja Kalli äsken toivoi. Hän sanoi, että keski- ja pienituloisille täytyy kohdistaa ostovoiman parannus. Nyt edustaja Pekkariselta on varmaan jäänyt huomaamatta, että ensi vuoden talousarviossa eli juuri niissä, jotka täällä hyväksyttiin, inflaatiotarkistukset kohdistetaan vain keski- ja pienituloisiin eli tänne valtion tuloveroasteikon kolmeen alimpaan taulukkoon.

Ja jos katsotaan, mitä keskusta on tehnyt: Porvarihallituksen aikana keskusta ja edustaja Pekkarinen vaativat kiristystä hyvätuloisille ja kevennystä pienituloisille. Nyt, kun keskusta on oppositiossa, 5 kuukautta ennen vaaleja, he tulevat jälleen sosialidemokraattien linjalle ja tätä vaativat. Ja mitä keskusta on tehnyt? Porvarihallituksessa antoi suurimmat euromääräiset veronkevennykset kaikista suurituloisimmille.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin taisi, edustaja Lindtman, olla, että kaikista vauraimmassa asemassa olevien veronkevennykset me teimme yhdessä, kun me aikanaan tämän varallisuusveron poistimme. (Timo Soini: Niin!) Se oli hyvä ratkaisu, ja siinä ratkaisussa olivat merkittävästi SDP:n poliittiset vaikuttajat mukana. Näin me sen teimme silloin aikanaan. (Jukka Gustafsson: Hyökkäys on paras puolustus!)

Mitä tulee nyt pieni- ja keskituloisten verotuksen kohteluun, ministeri puhui puoluevaltuuskuntansa kokouksessa, kun hän vaati, että pitää keventää, mikä oli ihan oikea vaatimus. Ei hän kai tarkoittanut sitä, että hän vaati, että se, mikä jo tehtiin, toteutetaan. Edustaja Lindtman, minun ymmärtääkseni hän vaati uusia kevennyksiä pieni- ja keskituloisten verotukseen, ja sitähän edustaja Kallikin täällä peräänkuulutti. Hyvä on, jos ne tulevat nyt sitten siinä viimeisessä lisäta-lousarviossa.

Arvoisa puhemies! Vielä mitä tulee edellisten hallitusten tekemiin, me laskimme alvia, niitten ihmisten alvia, joittenka raha menee ruokaan. Te olette kiristäneet sitä alvia uudestaan tämän hallituksen aikana.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinä asiassa Pekkarinen osui kyllä naulan kantaan, että jatkossa pitää jatkaa sillä tiellä, minkä hallitus nyt aloitti ensi vuoden budjetissa. Tämä tavoite, jonka ministeri Rinne esitti, ei nyt viittaa siihen jo aloitettuun oikeudenmukaisempaan verotukseen, joka täällä on jo äänestetty läpi, vaan se liittyy siihen, että nyt tällä tiellä pitää jatkaa.

Kun edustaja Pekkarisen muisti näyttää pätkivän, niin käydäänpä hieman läpi. Keskusta on porvaripuolue, joka oli edellisessä porvarihallituksessa tekemässä kumulatiivisesti yhteensä yli 8 miljardin veronkevennyksiä, joista suurin osa meni kaikkein hyvätuloisimpien taskuihin. Ei ihme, että sillä ei elvytysvaikutusta juuri ollut, koska se raha ei lähtenyt kiertoon. Nyt se veropolitiikka, jota tämän hallituksen aikana on tehty, lähtee siitä, että eurot annetaan sinne, missä kaikkein eniten tarvetta on, eikä suurituloisille, niin kuin edustaja Pekkarinen teki ollessaan porvarihallituksessa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee vielä niihin taakse jääneisiin veronkevennyksiin, niitä tehtiin myös siinä hallituksessa, missä keskustan kaverina olivat sosialidemokraatit, likimain, ei kovin suuri ero ollut verrattuna siihen, mitä tehtiin keskustan ja kokoomuksen hallituskauden aikaan. Ja se muuten, mitä me teimme, myös vaikutti, kun Suomi Lehman Brothersin jälkeen romahti. Miten sen jälkeen kävi? Kansantuote kasvoi kahtena vuonna peräkkäin, kunnes te tulitte rattiin ja käänsitte sitä väärään suuntaan. Nyt alkaa neljäs vuosi perä perää, Suomen nykyaikaisen taloushistorian aikana ensimmäisen kerran jo neljättä vuotta perä perää Suomen kansantuote laskee, työttömyys sitä myötä kasvaa ja valtionvelka lisääntyy.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siteeratakseni edustaja Pekkarista: "Kun te tulitte rattiin." Edustaja Pekkarinen, unohditte mainita sen, että kun te olitte ratissa, siis edellisellä hallituskaudella, valtionvelka kasvoi muutamassa vuodessa 30 miljardilla, siis silloin kun te olitte ratissa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä suosittelisin tietyllä tavalla ihan rauhassa analysoimaan, mitkä tekijät vaikuttavat kasvuun ja mitkä tekijät eivät. Aika usein sellainen tilanne, että annetaan ihmisille vapauksia, annetaan mahdollisuutta myöskin itse sijoittaa eikä kerätä kaikkia verorahoja valtiolle ja sitten yritetä väkisin saada sitä kasvua aikaiseksi, on useimmissa maissa tehonnut, niin ettei kannata myöskään liioitella tätä kurjistavaa vaikutusta.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Jaskarille täytyy todeta, että IMF:ltä tuli viime toukokuussa raportti, jossa he totesivat, että niissä maissa, joissa tuloja jaetaan uudelleen, talouskasvu on korkeampaa ja se talouskasvun kesto on pidempää, eli tervetuloa tälle vuosituhannelle.

Mutta vielä, edustaja Pekkarinen, jos kerran se porvarihallituksen hyvätuloisia suosiva veropolitiikka oli kerran niin ihanaa kuin te täällä nyt todistelette ja sitä puolustatte, niin miksi te ministerinä ollessanne sitten kritisoitte sitä ja vaaditte kiristyksiä hyvätuloisille ja helpotuksia pieni- ja keskituloisille mutta toimitte juuri toisinpäin ja annoitte euromääräisesti kaikista suurimmat veronkevennykset Suomen kaikkein hyvätuloisimmille?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Lindtman ei ollut eduskunnassa, näköjään hän kyllä sinänsä seurasi aika hyvin viime vaalikauden aikaan. Minä vaadin, ja kyllä me kävimme viime vaalikauden aikaan vähän, ennen kaikkea silloisen valtiovarainministeri Kataisen kanssa, kädenvääntöä. Ja kyllä me muun muassa perusvähennystä lisäsimme, kahtena vai kolmena vuonna peräkkäin, joka kohdistuu kaikista pienituloisimpien verotusta keventävänä tekijänä verotukseen. Kyllä me tällaisia ratkaisuja teimme.

Sen lisäksi me saimme monien muiden puolueitten sitä vastustaessa aikaan arvonlisäveron alennuksen reippaalla 5 prosentilla nimenomaan ruoka- ja elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan. Se on suoraan ihmisten nimenomaan elinehtojen parantamista koskeva toimenpide.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistan oikein hyvin, kun silloinen edustaja Pekkarinen ja ministeri Pekkarinen vaati pienituloisille ja keskituloisille veronkevennyksiä ja kritisoi hallituksen enemmistön linjaa siitä, että suurituloiset saavat niin paljon, (Katri Komi: Pitäisi puhua tämän hallituksen toimista!) mutta silloinkin oli vaalit tulossa. Se oli sama Pekkarinen, joka valmistautui vaaleihin, niin kuin tämä Pekkarinen valmistautuu nyt vaaleihin, ja jälleen hän löytää Suomen kansan enemmistön, jonka asioita hän ilmoittaa ajavansa, jotta hän saisi vaaleissa ääniä.

Ministerin puheenvuorossa tulivat esille ne tärkeät asiat, ja näihin asioihin yritetään valtion lähes 55 miljardin budjetilla puuttua. Mutta se ei yksin riitä. Kyllä porvarillisessa yhteiskunnassa, markkinataloudessa myös yksityisen sektorin pitää lähteä mukaan, ja sehän on se meidän ongelma puolueisiin katsomatta, että me emme pysty ettekä te myöskään porvaripuolella pysty saamaan elinkeinoelämää mukaan niin, että se lähtisi liikkeelle ja vetäisi myös pieniä yrityksiä mukaan.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meidän ongelmahan Suomessa on se, että noin 27 prosenttia ihmisistä tienaa enemmän tähän systeemiin kuin kuluttaa, ja näitä ihmisiä on kerta kaikkiaan liian vähän. Tällä hetkellä, jos me näin jatkamme, me velkaannumme entistä pahemmin. Meidän on suosittava pienyrityksiä, työllistämistä, ruokittava kasvua esimerkiksi energiaratkaisuilla.

Siksi ihmettelenkin, että sosialidemokraattisen puolueen ministeriryhmän enemmistö vastustaa ydinvoimaa, vaikka kaikki luulisivat, että te duunaripuolueena puolustaisitte Outokummun, Rautaruukin ja kaikkien näitten työntekijöitä. Kahdella verkolla kalastetaan, että tulee mahdollisimman paljon. (Jouko Skinnari: Entäs perussuomalaiset?) — Edustaja Skinnari, tekin kannatatte ydinvoimaa. Miten voi olla mahdollista, että te ette saa ministereitänne kuriin tämän hyvän työllisyyden takia?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini siirtyy nyt takaisin leipälajiinsa, populismiin. Anteeksi, että sanon tämän ääneen.

Olen itse ollut eduskunnassa jäsenenä 90-luvulla ja äänestänyt ydinvoimaa vastaan. Silloin oli mahdollisuus saada Ruotsin ja Pohjoismaiden kautta maakaasua Suomeen. Se meni ohitse. 2000-luvulla olen äänestänyt ydinvoiman puolesta. Me sosialidemokraatit kyllä mietimme tätä asiaa yhteiskunnan kannalta, mutta se nyt vain on niin, että ydinvoima on monille myöskin arvokas omantunnon kysymys. Luulisi edustaja Soininkin tämän ymmärtävän eikä tekevän tällaista populistista politiikkaa tässä yhteydessä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositio täällä väittää, että nykyhallitus ei pysty muuhun kuin lu-pauksiin ja selityksiin. Jopa Helsingin Sanomien pääkirjoittaja on ostanut tämän väitteen. Täällä sanottiin noin viikko sitten, että edessä on puolisen vuotta joutokäyntiä. No, kun katsoo vaikkapa tämän päivän listaa, joka ei meinaa kahdelle sivulle mahtua, niin ei ole mitään joutokäyntiä, vaan tehdään kovasti töitä hallituksen esitysten parissa.

Mutta kun katsotaan nyt, mitä tämä hallitus on tehnyt, esimerkiksi valtiontalouden säästöjä, niin niitä nyt vuositasolla, siis ei kumulatiivista vaan vuositasolla, on tehty noin 2 miljardia. Mitä teki edellinen hallitus, missä edustaja Pekkarinen oli ministerinä? Ei se säästänyt miljoonaakaan. Päinvastoin, vuonna 2010 otettiin 10 miljardia — 10 miljardia — lisää velkaa. Ensi vuonna otetaan siitä noin puolet. (Mauri Pekkarinen: Eikö olisi pitänyt?) Mitä rakenneuudistuksiin tulee, mitä edellinen hallitus teki eläkeuudistukselle? No, teki aloitteen, mutta sen jälkeen se uudistus kaatui. Mitä se teki kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiselle? Ei mitään. Mitä se teki sote-uudistukselle? Ei mitään. Tämä hallitus kuitenkin saa näitäkin eteenpäin.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitukselle ei ole viime vuosina paljon kiitoksia herunut, mutta ei ole kyllä aihettakaan ollut. Mutta nyt pitää antaa yhdestä asiasta kiitos, ja se on lainauskorvauksista. Olen hyvin mielissäni, että ministeri Viitanen nosti asian esille ja tuli perussuomalaisten linjoille. Perussuomalaisethan jo edellisessä varjo- budjetissaan halusivat nostaa lainauskorvausten määrää. Elikkä siitä tulee kiitos nyt.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä mainitaan myös Valviran tilanne ja sinne annetaan aavistuksen verran lisää rahoitusta palkkausten tarkistamiseen. Olisin kysynyt teiltä, hyvä valtiovarainministeri: minkälaisena te näette Valviran tilanteen nyt ja tulevaisuudessa? Sehän on yksi valvova viranomainen, joka muun muassa seuraa sitä, mitä terveydenhuollon kentällä tapahtuu, johtuen juuri siitä, että kuntien valtionavustuksia on leikattu niin rankalla kädellä.

Kysyisin myös: onko korviinne kantautunut vielä minkäänlaista tietoa selvityksistä, joita tänä vuonna on luvattu tehdä liittyen hoitajamitoitukseen ja siihen, onko kaikissa vanhustenhoivapaikoissa riittävä, suositusten velvoittama määrä hoitohenkilöstöä elikkä se 0,5? Mikäli ei ole, niin sittenhän hallitus on luvannut asetuksen kautta vahvistaa hoitajamitoituksen määrää.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy kiittää hallitusta siitä, että on pienesti lähdetty kuitenkin eteenpäin ja perusväylänpitoon, hissien rakentamis- ja asuntojen korjausavustuksiin on tullut määrärahoja, samoin kuntien peruspalveluihin ja omaishoidon tukeen — siitä kiitos. Varmaan arvaatte, että meidän mielestämme se ei ole riittävä vaan olisi vielä enemmän pitänyt niihin panostaa. Ja nimenomaan sen vuoksi, että meillä näihin hyviin asioihin riittää rahaa, me tarvitsisimme lisää työllisyyttä. Nämä eivät siihen vielä riitä.

Toinen asia on se, että edelleenkin varmasti myös kulutuskysyntää, kauppojen toimintaa vaikeuttaa se, että hallitus jääräpäisesti pitää kiinni niistä pienimpien eläkkeiden ja lapsilisien ja työttömyyskorvausten indeksikorotuspäätöksistä. Siellä indeksikorotusten antaminen täysimääräisenä auttaisi ihmisiä edes niiden välttämättömien tarvikkeiden ostamisessa ja myös auttaisi kaupan toimintaa ja sitä kautta työllisyyttä.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin pidän hyvänä monia yksityiskohtia tässä lisätalousarviossa. Olen todella iloinen siitä, että tähän kirjastokorvausasiaan saadaan korjausta, koska se on todella ollut, jos verrataan vaikka Pohjoismaita keskenään, erittäin pieni. Kuitenkin kirjastolaitos on nimenomaan kansankulttuurin ja kansansivistyksen näkökulmasta yksi keskeinen laitos, jota pitää kaikin tavoin tukea suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös omaishoito on tässä nostettu hyvin esille.

Itse pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että valmistautuisimme ja tekisimme työtä nyt koko ajan sen eteen, että kun Euroopan unionissa on nostettu tämä 300 miljardin kasvupaketti esille, etsisimme siihen toimivia tapoja, joilla kykenisimme sitä mahdollisimman hyvin omalta osaltamme hyödyntämään, niin että yhdessä koko Euroopassa saisimme kasvua aikaan, koska viime kädessä Suomi siitä hyötyy.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä lisätalousarviossa, sen täydentämisessä, on todellakin hyviä elementtejä, mutta yksi kohta on hieman kysymyksiä herättävä. Täällä todetaan, että "varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen käynnistämiseen varaudutaan". Siitä herää kysymys, onko hallitus jo päässyt sitten omissa keskusteluissaan linjaukseen siitä, kun opetusministeri ei ole tällä kaudella saanut valmisteltua varhaiskasvatuslain uudistamista, että se todella tehdään kahdessa vaiheessa eli on tämä ensimmäinen vaihe, jossa selkeästi ei rahoituksellisia elementtejä ole vaan enemmänkin pedagogisia ja on selkeytyksiä pätevyyksiin ja muihin. Olisi hyvä kuulla, mitä tämä tarkoittaa.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli todella hyvä esitys tuo, että metsähakkeen tukia korotetaan. Mutta siinä on yksi ongelma, semmoinen, että tämä korotus kohdistuu myös Venäjältä tulevaan hakkeeseen ja samaan aikaan me olemme Euroopan kanssa tekemässä pakotteita Venäjälle ja tuemme sillä tavalla venäläistä haketta. Ja siinä on yksi puoli vielä: Ministeri Rinne sanoi, että perussuomalaisilla ei ole esityksiä liittyen tehottomiin tukiin. Tässä on yksi. Sitten tämä metsähakkeen tukien korottaminen vääristää kilpailua: esimerkiksi sahoilta tulee haketta, purua, sivutuotteita, ja ne eivät saa mitään tukea, elikkä se vääristää kilpailua siellä, laskee näitä tuotteita, mitä sahoilta tulee.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että hallitus lisää rahoitusta omaishoitajien jaksamiseen ja ennen kaikkea terveystarkastuksiin ja sijaishoidon lisäämiseen. Tämä on erityisen tärkeää senkin takia, että me tiedämme, että omaishoitajien terveydentila on keskimääräisesti heikompi, kun heitä verrataan muuhun väestöön, ja tästä syystä terveystarkastusten merkitys heidän kohdallaan on tärkeä. On ehdottoman tärkeää myös se, että tämä ei jää pelkästään terveystarkastuksiin vaan terveystarkastusten jälkeen omaishoitajille annetaan tarvittavaa hoitoa ja kuntoutusta.

Toinen asia, joka vahvistaa omaishoitajien jaksamista, on sijaishoitojärjestelmä. Tällä hetkellä ainoastaan 47 prosenttia omaishoidon piirissä olevista omaishoitajista käyttää vapaapäiviä. Syynä tähän on se, että sijaisjärjestelmät eivät toimi, elikkä hoidettavat eivät halua kodin ulkopuolisiin hoitopaikkoihin. Nyt tämä uusi sijaishoitojärjestelmä, johonka hallitus laittaa rahoitusta lisää, mahdollistaa myös kotona olevan hoidon, mikä tukee omaishoitajien ja koko perheen jaksamista ja hyvinvointia.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Erityisesti ict-alan rakennemuutos on ollut kovaa Suomessa, ja arvostan tätä koulutussatsausta, 2,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi turveveron, voisi sanoa, hyvä kehitys varsinkin Pohjois-Suomea ajatellen ensi vuonna 3,4:ään ja sitten 1,9 miljoonaan euroon seuraavana vuonna 2016 on todella hyvä ja vastaava metsäenergian tukeminen myös. Sitten omaishoidon tuen lisääminen, Finpron avustus ja poliisille annettu määräraha yhteensä 10 miljoonaa euroa ovat myös erittäin positiivisia. Tästä romutuspalkkiosta, joka on positiivinen kokeilu, olisin kysynyt vain, että miksi vasta 1.7. lähtien, koska se saattaa aiheuttaa autojen myynnin vähenemistä kevään ajaksi.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo äskeinen keskustelu kuvasti sitä, että kun on puun kaataja, niin oksan ottajia kyllä riittää. Arvoisa oppositio, se menneitten muistelu on siinä hyvä, että se osoittaa, että muistaa kuitenkin asioita.

Muutama sana kasvua ja työllisyyttä lisäävistä toimista. Otan esimerkkinä lupien purkuruuhkan, johon nyt on tulossa 0,7 miljoonaa. Avi-keskuksille se on erinomainen asia. Ympäristövaliokunnassa on näitä luparuuhkia käsitelty valitettavan usein. Tänään on lisäksi ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muutos, joka tähtää ihan samaan asiaan eli lupakäytänteiden yksinkertaista-miseen. Yhtenä esimerkkinä siellä on eläinsuojat, joitten rakentamista halutaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Onhan se aikamoinen paradoksi, että eläinsuojan rakentamiseen ympäristöluvan saaminen kestää jopa 18 kuukautta. Kysyn arvoisalta ministeriltä: onko luvassa vielä lisää näitä lupakäytänteiden parantamisia ja nopeuttamisia?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että lisätalousarviossa on huomioitu vanhukset, vammaiset ja omaishoitajat. Hallituksen esityksessä esitetään lisämäärärahaa vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen ja myönnettäviä avustuksia ehdotetaan lisättäväksi kertaluonteisesti 5 miljoonalla eurolla. Tämä on erittäin hyvä asia ja tukee myös sitä tavoitetta, mikä hallituksella on, että ikäihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduttavia asioita tässä esityksessä tosiaan ovat esimerkiksi omaishoitajien määrärahat samoin kuin Sanaston lainakorvaukset.

Mutta täytyy kysyä hallitukselta kuitenkin: oletteko unohtaneet lapset ja nuoret? Varhaiskasvatuslain päivitystä on odotettu tässä valtakunnassa hyvin pitkään, ja olen hyvin murheissani, jos tämän varhaiskasvatuslain suhteen ei edelleenkään päästä eteenpäin.

Toinen kysymys koskee nuorten työttömyyttä. Tänään tulivat TEMin tuoreet luvut: nuorisotyöttömyys on kasvanut viime vuodesta melkein 5 000 nuorella, ja prosenttilukukin on aika ikävän näköinen. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorisotakuu on kuitenkin ollut tämän hallituksen ykköshankkeita, mutta nyt näyttää kyllä siltä, että siinä on pahasti epäonnistuttu. Miten hallitus pyrkii vähentämään nuorten työttömyyttä, (Puhemies koputtaa) nuorten syrjäytymistä ja lasten pahoinvointia?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää perusväylänpitoon syntyneen korjausvelan vähentämiseksi 10 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Kuitenkin tulee muistaa, että varsinaisessa budjettiesityksessään hallitus leikkaa noin 70 miljoonaa tästä vuodesta ensi vuoteen niitä määrärahoja. Perusväylänpidon määrärahoihin tulisi saada selkeä tasokorotus nopeasti. Arvoisa ministeri Rinne, mikä on teidän mielestänne oikea taso perusväylänpidon määrärahojen korjaukseksi?

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aina kun investointeja tehdään ja rahaa laitetaan budjetin kohteisiin, täytyy tietysti miettiä, että saadaan sitten tulevaisuudessa enemmän rahaa. Siksi minusta on surullista, että — Kauppalehdenkin mukaan — edellinen satsaus, mistä hallitus on päättänyt, tämä Pisara-radan louhiminen 2 miljardilla helsinkiläiseen kallioon, on vaikuttavuudeltaan erittäin heikko. Itse asiassa se vähentää 15 sekuntia junien kulkuaikaa. Mutta nyt ollaan tässä budjettiesityksessä laittamassa rahaa Länsimetron jatkorakentamiseen, ja olen kuullut, että siellä on muun muassa liito-oravaongelma, joka estää kaavoittamisen näille alueille. On aika absurdia, että teemme metron muutamaa viljelijää varten. Onhan se tietysti mukava, että pääsevät tänne Helsingin keskustaan sitten liikkumaan, mutta jos tänne alueelle ei koskaan voida rakentaa, niin miksi rakentaa tällaista Länsimetroa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on joissakin puheenvuoroissa hiukan jopa kehuttu tätä tehtyä energiaveropäätöstä, mutta minä väitän, että tämä esitys on koko lailla torso. Jos me todella olisimme halunneet liikkeelle sitä, että turvetta ja metsähaketta lähtee virtaamaan ja kotimaista energiaa ruvetaan käyttämään ja sitä kautta kunnat ja valtio saavat verotuloja, niin hallitus olisi välittömästi mennyt vuoden 2012 tuki- ja verotasolle.

Minä kysyn valtiovarainministeriltä: Minkä ihmeen vuoksi te teitte tällaisen vajaan ratkaisun? Minkä vuoksi te menitte metsäteollisuuden selän taakse?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä puuttui tär-keään asiaan eli luvituksen saannin viivästymiseen. Kun nyt näyttää siltä, että Suomeen on syntynyt uusi ammattiryhmä eli ammattivalittajat, jotka valittavat aivan turhanpäiväisistä asioista viranomaisille, niin voisiko ministeri nyt ajatella, että saataisiin jonkun verran tuloja siitäkin, että nämä turhat valitukset pantaisiin maksullisiksi? Sillä tavalla saataisiin tätä lupakäytäntöä nopeutettua, koska nyt joutuu vain pelkistä luvista maksamaan, ja tämähän innoittaa sitten näitä turhista luvista valittajia.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä kuultiin, että tämä täydennysesitys on torso, mutta päinvastoin, kyllähän tässä nyt enemmän positiivista on kuin torsolaisuutta.

Menisin vielä kiinteistöveroihin. Vuosien 2009 ja 2013 tilastojen mukaan noin 11 miljoonaa jää kiinteistöveroja saamatta eli vuositasolla noin 2 miljoonan luokkaa. 7 prosenttia näistä on ulkomailta olevia saatavia, ja eikö näillekin rästeille olisi tarve? Kysyisin, tulisiko kiinnittää huomiota esimerkiksi ulosottomahdollisuuden kehittymiseen erityisesti ulkomaalaisten osalta, sillä kotimaisten osaltahan tässä järjestelmässä ei ole ongelmia.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Ehkä tähän alkuun nyt on kuitenkin uudelleen syytä todeta se, että ihan kaikki tämän taloustilanteen ongelmat eivät ole tämän hallituksen eikä edeltävien hallitusten syytä, vaan kysymys on siitä, että globaali talous on ollut kovassa murroksessa. Kiina avasi oman kansantaloutensa koko maailman toimille, ja se johti käytännössä siihen, että talouden kasvun painopiste siirtyi Aasiaan, ja sen jälkeen Eurooppa on ollut hitaan talouskasvun aluetta. Minä olen aika useaan kertaan todennut tämän täällä, että kannattaa suhteuttaa meidän tilanteemme siihen, mitä maailmalla ylipäätään tapahtuu, ja siltä pohjalta arvioida sitä, mitä täällä kyetään tekemään ja mitä on tehty.

Haluaisin todeta myöskin sen, että tämän täydentävän budjetin lisäksi täytyy ottaa huomioon se, mitä on päätetty talousarvioesityksessä. Siellä on 460 miljoonaa euroa, jos minä muistan tarkkaan niitä lukuja, laitettu infrarakentamiseen, jolla on tarkoitus edesauttaa myöskin elinkeinoelämän tulevaisuutta parempaan. Sen koko vaikutus on neljän, viiden, kuuden vuoden aikana noin 2 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin 60 000 henkilötyövuotta lisää työpaikkoja. Minusta on järkevää ottaa kokonaisuus huomioon, kun kritiikkiä esittää. Niin kuin todettu, omassa puheenvuorossani alun perin totesin, että tässä täydentävässä budjetissa on kysymys siitä, että halutaan kasvua tukevia toimia vielä vahvistaa ja toisaalta arjen kipupisteitä pieneltä osaltaan poistaa.

Tuosta 300 miljardista eurosta on tulossa komission puheenjohtajan esitys ensi keskiviikkona, miten sitä käytetään. Hän tulee ulos sillä komission näkökulmalla. Minulla ja muutamilla muilla hallituksen toimijoilla on tapaaminen tiistaina Euroopan investointipankin pääjohtajan kanssa, ja tarkoitus on siellä esitellä suomalaisten näkökulmia tämän rahan käyttöön. (Mauri Pekkarinen: Mitä rahaa se on?) — Se selviää komission puheenjohtajan esityksessä. Minun on vielä vähän vaikea vastata siihen, kun en ole päättämässä komission puolesta siitä asiasta, mutta se on kuitenkin hanke, joka on lähtenyt liikkeelle Euroopassa komission puheenjohtajan toimesta. Toivon, että siitä löytyy eväitä myöskin tänne talouskasvun ja sellaisten investointien tekemiseen, jotka vahvistavat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisuutta.

Muutamia yksityiskohtia.

Täällä kysyttiin näistä vammaisetuuksista. Totean, että vammaisetuuksien lainsäädäntö muuttuu 1.6.2015, ja tässä on tavoitteena se, että etuuksien myöntämisen perusteita arvioitaisiin nykyistä tarkemmin ja enemmän ikään kuin yksilökohtaisuuksiin mennen, ja sitä kautta tämä säästö, 6,5 miljoonaa, muodostuu. Tarkoitus ei ole muuttaa etuuksien luonnetta vaan tarkentaa sitä, millä tavalla niitä etuuksia myönnetään.

Varhaiskasvatuslain osalta totean sen, että tarkoitus on se kahdessa vaiheessa pistää liikkeelle, ja nyt on ensimmäinen vaihe käynnissä. Meillä on edelleen hallituksen piirissä mietintää siitä, onko tarpeen lisätä jo tässä vaiheessa paukkuja.

Perustienpidon osalta totean sen, että koko summa, mitä käytetään ensi vuonna, 917 miljoonaa, siis lähes miljardi euroa perustienpitoon (Mauri Pekkarinen: Perusväylänpitoon!) — perusväylänpitoon — on se, mitä tällä hetkellä kyetään laittamaan siihen kiinni rahaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin tänään Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien tilaisuudessa, jossa käsiteltiin erilaisia väylähankkeita. Kovasti minua hämmästyttää se, että suunnitellaan julkisilla varoilla tunnelia Helsingistä Tallinnaan — sen kustannusarvio on liki 10 miljardia euroa, alustavasti tietenkin — ja sitten on tämä Länsimetro, joka aivan satoja miljoonia euroja maksaa. Muutenkin vaikutti siltä, että on muutamia mammuttihankkeita, joita pidetään kehityksen kannalta välttämättöminä, mutta samanaikaisesti moottoritie Helsinki—Porvoo-välillä rapautuu — se on varmaan huonoimmassa kunnossa oleva moottoritieväylä koko Suomessa — ja lukuisat muut tavalliset maantiet ovat täynnä reikiä ja repeämiä.

Minä lähinnä kaipaan sellaista aitoa, fiksua priorisointia, että tämä perusinfra pysyisi jonkinlaisessa kunnossa ja luovuttaisiin (Puhemies koputtaa) tällaisista suuruudenhulluista investointihankkeista, joihin julkisia varoja syydetään.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai, ministeri, olette oikeassa siinä, että toimintaympäristö Suomenkin taloudelle on haastava, maailmantalous ei ole parhaassa mahdollisessa iskussa. Mutta sitten, arvoisa ministeri, teidän täytyy huomata se, että Suomen talouden kehityssuunta on eriytynyt muun EU:n, muun euroalueen ja aivan erityisesti meidän naapureidemme talouden kehityksen suunnasta. Ruotsi porskuttaa sinä aikana, kun Suomella on koko ajan ollut miinusmerkkinen talouskehitys. Arvoisa ministeri, minä olen ihan varma, että tähän saakka näiden teidän hallitusvuosienne aikaan Ruotsin talous on kasvanut joka ikinen vuosi, joka ikinen vuosi, ja kun IMF elokuussa ja Euroopan komissio muutama viikko sitten arvioivat eri maiden talouden kehityksen suuntia, kyllähän me olimme punaisella sekä Kataisen paperissa että IMF:n papereissa. Me olemme juuttuneet tämmöisten leikkausten ja veronkiristysten tielle samalla, kun kasvusta ei ole huolehdittu — tämmöiseen näivettymiskierteeseen, josta näillä toimin ei kyllä valitettavasti nousta.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille liikenneverkkoon kohdistuvista panostuksista. On tässä yhteydessä tietysti todettava, että korjausvelka kaiken kaikkiaan meidän liikenneverkolla on 2,3 miljardia. Korjausvelkatyöryhmä on nyt tehnyt työtään viime maaliskuusta saakka, ja saattaa olla, että jopa saamme jonkunlaisen esityksenkin aikaiseksi, toivon ainakin näin, ja uusia avauksia myös siihen, millä tavalla tätä korjausvelkaa kurottaisiin kiinni.

Mutta tähän energiatukeen, mikä nyt on noussut esille tässä turpeen veronalennuksena. Pidän tätä erittäin positiivisena. Se lasketaan nyt 4,9 eurosta megawattituntia kohti tuohon 3,4:ään ja sitten vuoden 2016 alusta 1,9:ään.

Tuon haketuksen kohdalta täytyy todeta, että siinä on tarkkaan arvioitava, ettei iso puu lähde menemään haketukseen ja tämä iso tukkipuu käytetään rakentamiseen ja muuhun tarveaineeksi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Energiaratkaisu vaatii kyllä vielä, ministeri Rinne, vähän lisäselvitystä teiltä, miksi se vuoden 2012 malli ei kelvannut. Se oli valmis malli, se oli koeteltu malli, toimiva malli, se ei aiheuttanut markkinahäiriöitä. Siellä oli myöskin markkinahäiriöiden varalle omat klausuulinsa — eli siltä varalta, jos sen aikainen malli olisi markkinahäiriöitä aiheuttanut, mitä se ei tehnyt. En ymmärrä kyllä lainkaan, miksi se ei kelvannut. Se olisi vaikuttanut juuri siihen, mitä itsekin ihan oikein sanoitte, että maailma ympärillämme on muuttunut ja Suomen pitää kansallisilla päätöksillä vastata siihen. Ja kun me nyt tuomme sen 8—8,5 miljardia nettoarvoltaan energiaa tähän maahan, niin tällaiset ratkaisut, mitä se vuoden 2012 taso olisi ollut, olisivat nyt olleet, ministeri Rinne, paikallaan. Miksi se ei käynyt?

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin edellisestä, ministeri ei vastannut, kun Rinne arvosteli perussuomalaisia juuri näistä tehottomista tuista, että ne kohdistuvat vääriin paikkoihin, ja esitin näin, että Venäjältä tuotavaan hakkeeseen veronmaksajien rahoja laitetaan. Ihmettelen sitä kyllä suuresti.

Samaan aikaan tietysti kiitän, että tähän energiapuuhun kohdistetaan tukia, mutta nyt teollisuus, sahat ja muut, jotka käyttävät puuta, eivät saa veronmaksajilta tulevia rahoja. Ne tulevat suoraan vientiteollisuudelta ja siitä kakusta, mitä me jaamme — tai mistä me sen kakun teemme. Elikkä miksi esimerkiksi toissa viikolla, kun yksi saha meni nurin, se ei saanut minkäänlaisia tukia hakkeeseen ja sivutuotteisiin mutta Venäjä saa? Oletteko huolissanne suomalaisista työpaikoista vai Venäjästä?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Romutuskokeilu on hyvä ja nyt paremmin toteutettu kuin edellisellä kerralla. Kriittisesti tulisi kuitenkin tarkastella koko auto- ja ajoneuvojärjestelmäämme. Se suosii verotuksessa suurituloisten hankkimia kalliimpia autoja. Kaukana taajamista perheet tarvitsevat usein kaksi autoa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ajaa vanhoilla ja suuripäästöisillä mutta hankintahinnoiltaan halvoilla autoilla.

Nyt kannustetaan verottamaan jo 2004 käyttöön otettuja autoja. Olisiko tämä tullut kohdistaa vanhempiin autoihin? Nythän nuo 10 vuotta vanhat autot ovat suhteellisen tuoreita ja monille kaukana asuville hankintahinnaltaan ainoita mahdollisuuksia. Kysynkin: onko suunnitelmia koko tähän problematiikkaan liittyvän kokonaisuudistuksen ratkaisemiseksi?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan kotimaisen ener-gian käytön lisääntyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, uskottavuutta ja luotettavuutta, jotta meille tehdään investointeja. Nämä päätökset, joita viime vuosina on tehty — väliin edetään tuonne, väliin tuonne — lisäävät epävarmuutta, ja sen tähden tällaisessa epävarmuuden tilanteessa ei voi syntyä toivottua tulosta. Esimerkiksi nyt tähän päätökseen jää sisälle se, että 2016 me emme tiedä, minkälaisia jakeita hyväksytään käytettäväksi esimerkiksi bioenergiaan. Sen tähden pitäisi aina pystyä päättämään, mitä tahdotaan, mitä tietä kuljetaan, ja niin että se, joka tekee investointeja, voi luottaa. Kysynkin: miksi te jätitte sen vuoden 2016 puujakeiden käytön auki? Se luo lisää epävarmuutta?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari edellisessä vastauspuheenvuorossaan moitiskeli, kun nosti esille Länsimetron jatkon, Pisara-radan ym. Minun mielestäni kritiikki on sillä tavalla aiheetonta, että nämähän ovat niitä hankkeita, jotka juuri tähän matalasuhdannetilanteeseen luovat sitä kasvua ja työllisyyttä, ja kun pääkaupunkiseutu nyt yksinkertaisesti on se seutu, joka kasvaa, niin totta kai tänne pitää myöskin satsata.

Totta kai olisin erittäin mielelläni lukenut budjettikirjasta myöskin sen, että kaksoisraide Imatra—Taavetti-välille olisi tullut ja tulisi mahdollisimman nopeasti, koska sehän ei ole mikään alueellinen hanke, vaan se on valtakunnallinen hanke.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä näin maaseudulla asuneena, paljonko tähän kirjaan tuli alempiasteisten teiden kunnostukseen. En ole niin tarkasti lukenut.

Kyllähän täällä pieniä parannuksia on, en mene niitä toistamaan, mutta kyllä tämä ensi vuosi näyttää synkältä. Työttömyysluvut nousevat, ja ei ole ainakaan minkäänlaista näkyvyyttä, mille paikalle niitä töitä syntyisi. Ja kun on paljon hehkutettu myös tästä biotaloudesta, niin onko hallitus todella ymmärtänyt, että tähän satsattaisiin eri muodoin, ettei vain ajatella, että metsä on sitä, että viedään kaikki raaka-aineet ulkomaille? Metsä voi olla kauneustuotteita tai monta muuta asiaa. Onko hallituksen piirissä käyty keskustelua, mistä uutta työtä saadaan? Se on ainakin luontainen Suomelle.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä olisi monta asiaa, joita huomioida, mutta annan nyt muutamalle asialle erityiskiitoksen.

Omaishoidon tuen kehittämiseen 4,8 miljoonaa euroa on mielettömän tärkeä asia. Me tiedämme kaikki, miten raskasta työtä nämä omaishoitajat tekevät, ja yleensä he ovat myös hyvin iäkkäitä ihmisiä. Tämä on ensiarvoisen tärkeä asia, ja on todella kummallista, jos me emme tässä maassa saa tätä asiaa vihdoin ja viimein kuntoon.

Toinen, jota täältä kyseltiinkin, on varhaiskasvatuslaki, ja on hienoa, että me saamme sen nyt vihdoin valmiiksi. Ensimmäiseen vaiheeseen varautuminen täällä talousarviossa on myös näkyvissä, ja on hyvin tärkeää, että me teemme sen valmiiksi siltä osin.

Hyvää on myös yksityisen kopioimisen hyvityksen järjestämiseen laitetut 11 miljoonaa euroa. Sitä on toivottu myös tosi kauan, ja on hyvä, että tämä asia edistyy.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun äsken kysyin taustoja tälle hallituksen energiaveroratkaisulle ja energiatukiratkaisulle, niin huomasin, että ministerit naureskelivat keskenään. Mutta kuten edustajat Leppä ja Kalli, minäkin toistan vielä, että minkä vuoksi, varsinkin kun oleellista on verotuksen ja tukipolitiikan pitkäjänteisyys, te ette menneet turpeen verotasossa ja muuttuvahintaisen puuhakkeen tukitasossa välittömästi vuoden 2012 tasolle. Kysyn tätä senkin takia, kun tiedetään, että esimerkiksi miljoona mottia puuta bioenergiakäytössä tuo jo kunta- ja valtiokenttään verotuloja yli 10 miljoonan euron verran, joten näillä päätöksillä saataisiin myös verotuloja nostettua merkittävästi. Minkä ihmeen takia te päädyitte tähän ratkaisuun?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saattaa olla, että työnnän käteni mehiläispesään, kun otan esiin Pisara-radan rakentamisen. Mutta se on äärettömän tärkeä hanke. Täällä Helsingin seudulla asuu kumminkin 1,4 miljoonaa ihmistä, ja väki lisääntyy tänne koko ajan. Se mahdollistaa sitten myös nykyisen raideliikenteen toimivuuden: saadaan lisää junia raiteille ja pystytään sitten nykyistä paremmin palvelemaan asiakkaita. Ja meillä on kumminkin tarkoitus ympäristöpolitiikankin osalla vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä, miinus 16 prosenttia, ja se onnistuu kaikista parhaiten siten, että lisätään raideliikennettä, mikä on ympäristöystävällistä, ja sen myötä pystytään vähentämään henkilöautoliikennettä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hetken jo luulin, että löysin sellaisen hankkeen, joka kohdistuu Uudellemaalle, jota keskusta ei vastusta, kun varjobudjetissahan he eivät vastustaneet Länsimetroa, mutta erehdyin, koska täällä takapenkistä jo sitä hanketta kritisoidaan. (Timo Korhonen: Mutta takapenkkihän on tyhjä!) Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä, kolmannes Suomen väestöstä. Kyllä näyttää siltä, että Uudellamaalla asuvalla ei näyttäisi olevan yhtään syytä äänestää keskustaa. Ei yhtään syytä.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä mitä tulee tähän kasvuun: Nyt täytyy saada investointeja. Sen takia on hyvä, että lupabyrokratiaa puretaan nyt tällä aveille annettavalla lisämäärärahalla.

Mutta toinen on kyllä se, että saadaan ostovoimaa, ja sinne, missä sitä erityisesti on. Kun edustaja Pekkarinen sanoi, että edellisen hallituksen aikana pari kertaa perusvähennystä justeerattiin, niin käydäänpäs läpi, mitä tämä hallitus on tehnyt: 2012 perusvähennystä nostettiin, 2013 nostettiin, 2014 nostettiin ja 2015, sen lisäksi nostettiin työtulovähennystä, sen lisäksi nyt tulee tämä Rinteen eläketulovähennys.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, jos keskusta on nyt 5 kuukautta ennen vaaleja tullut tässä synnintuntoon, mutta aiotteko te tällä kertaa pitää näistä puheista kiinni myös vaalien jälkeen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Keskusta täällä on muun muassa aika pitkään vaatinut sitä, että turpeen veroa pitäisi alentaa ja metsähakkeen syöttötariffia siihen liittyen nostaa. Nyt kun näin tehdään, niin on se vain hämmentävää, ettei meinaa millään kelvata. Tämä muutos on merkittävä. Sen valtiontaloudellinen vaikutus on muistaakseni 25 miljoonaa. Se on iso muutos, joka meidän tulkintamme mukaan turvaa tämän jälkeen kotimaisten polttoaineiden käytön chp-tuotannossa, joka on alun perin ollut koko tämän järjestelmän perustamisen syy, ja lisäksi myös parantaa kilpailukykyä lauhdetuotannossa. Koska kivihiilen maailmanmarkkinahinta on niin alhaalla kuin se on, niin hallituskin on mieltänyt, että tämä ei pitkällä aikavälillä vielä tätä kokonaisuutta turvaa, ja sen takia on päätetty myös siitä, että sitten vuoden 2016 alusta siirrytään sille tasolle, mitä täällä on monessa yhteydessä puhuttu.

Viittaus siihen, että tämä olisi jotenkin epäennustettavaa tai muuta, ei tietenkään pidä mitenkään paikkaansa. On hyvä muistuttaa siitä, että edellisen, keskustavetoisen hallituksen toimesta jo aikanaan päätettiin siitä, että turpeen vero asteittain nousee ja metsähakkeen syöttötariffi laskee. Nyt me olemme ottaneet toisen suunnan. Nyt me emme ole kasvattamassa sitä, vaan laskemassa sitä. (Mauri Pekkarinen: Kerro nyt totuus tästä asiasta!)

Sitten puujakeisiin ja siihen liittyvään kysymyksenasetteluun. Pitää muistaa se, että viime vuonna Suomessa hakattiin puuta enemmän kuin koskaan ennen: 65 miljoonaa kiintokuutiota. On myös tiedossa, että esimerkiksi Äänekoskelle ollaan investoimassa merkittävästi. Se ja muut metsäteollisuuden tiedossa olevat investoinnit lisäävät tarvetta noin 6,5. Meillä on yhteinen käsitys siitä, että energiapuolella voitaisiin käyttää puuta jopa 13 miljoonaa enemmän jatkossa. Me ajaudumme pikkuhiljaa tilanteeseen, että meidän pitää ainakin miettiä sitä, ettei synny tilannetta, että korkeamman jalostusasteen käyttö vaarantuu sen takia, että on liian houkuttelevaa polttaa puuta. Tämän takia tässä yhteydessä on äärimmäisen luontevaa arvioida tämä järjestelmä.

Edustaja Kalli täällä kysyi, koska tähän saadaan valaistusta. Varsin pian, viimeistään joulukuun aikana lähetämme lausunnolle tähän liittyvän lakimuutoksen, ja saadaan se tammikuussa eduskuntaan. Uskallan nyt jo väittää ja lohduttaa, että ei tässä nyt mitään mörköjä kannata seinälle piirtää, ei tähän mitään dramaattista muutosta ole tulossa, mutta sen verran tehdään ja justeerataan, että turvataan kuitenkin se korkeamman jalostusasteen käyttö ja se puunsaanti teollisuudelle myös tulevaisuudessa, joka varmaankin on kaikkien etu, eikä siitä sinänsä olla eri mieltä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä tuota ministeri Vapaavuoren puheenvuoroa siinä mielessä, että tähän veroratkaisuun ja syöttötariffiratkaisuun liittyy myöskin notifikaatioedellytys. Sen takia täytyy ottaa tämmöinen määräaika tähän väliin, jolla tämä asia hoidetaan kuntoon niin, ettei se vahingoita tätä korkeamman jalostusarvon tuotantoa tulevaisuudessa.

Haluaisin todeta myöskin sen, että eduskuntaan on lähetetty 13. marraskuuta valtioneuvoston toimesta luonnonvaraselonteko, jossa linjataan tavoitteeksi, että Suomi on kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä vuoteen 2050 mennessä. Tämä on pitkäjänteistä politiikkaa.

TEMin energiatuki suunnataan biotalouteen. Siellä on biojalostamoiden investoinneille ja selvittelyille määritetty ensi vuodelle 35 miljoonan euron panostus, tälle vuodelle tukimääräraha on 82,5 miljoonaa. Team Finlandille on osoitettu biotalouden edistämiseen tälle vuodelle 29 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle 15 miljoonaa euroa. Tekesille kasvupaketissa on 20 miljoonaa euroa lisävaltuutta biotalouden ja cleantechin hankkeille. Tällä hetkellä on saatu Teollisuussijoitukseen 50 miljoonan euron pääomitus, ja ensi vuoden talousarviossa lisää 50 miljoonaa.

Totean, että tämä on pitkäjänteistä puuhaa, johonka täytyy panoksia lisätä jatkuvasti, ja sitä kautta me pääsemme myös biotaloudessa oikeille urille eteenpäin.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän keskustelu ensi vuoden budjettia täydentävästä esityksestä osuu herkulliseen paikkaan. Menneenä viikonloppuna useat puolueet esittelivät tulevien vaalien talousteesejään, ja samaan aikaan meillä on tässä esityksessä tuorein VM:n analyysi Suomen talouden tilasta. Nopeallakin vertailulla voi allekirjoittaa usean talousviisaan viiltävät analyysit esitettyjen lupausten kyseenalaisesta sopivuudesta ratkaisuksi Suomen todellisiin haasteisiin. Ristiriita tarjottujen keinojen ja vallitsevan todellisuuden välillä on liian suuri.

Erityisen vaarallisia Suomen tulevaisuuden kannalta ovat vaatimukset lisäelvytyksestä, ikään kuin Suomen talouden ongelmat johtuisivat edelleen tavallisesta suhdannetaantumasta. VM:n talousanalyysistä tämä väite ei saa tukea. Vaikka merkkejä viennin ja ulkomaisten investointien viriämisestä on näkyvissä, tulevien vuosien kasvu laahaa ja me menetämme edelleen vaivalla saavuttamiamme markkinoita. Tämä jos mikä kielii siitä, että kyse on kaikesta muusta kuin pelkästä elvyttämällä poistuvasta suhdannetaantumasta.

Arvoisa puhemies! Muutamat puolueet ovat puolestaan lähdössä vaalikentille alleviivaamalla ongelmaa, jonka olemassaoloa eivät asiantuntijat tunnista. Tällä viittaan nyt näihin paljon mainostettuihin avauksiin miljardien kasvu- ja kansanrahastoista, joita markkinoidaan ratkaisuna yritysten rahoitusongelmiin. Näillä rahastoilla ja niiden tekemillä sijoituksilla yrityksiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet markkina- tai julkisen rahoituksen ulkopuolelle, uskotaan luotavan meille 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Itse en tähän analyysiin usko. Suomen talouden isoimmat ongelmat eivät ole kilpailukykyisten yritysten rahansaannissa vaan syvemmällä talouden rakenteissa. Sen sijaan, että tuleva hallitus tärväisi joka vuosi muhkeita osinkoja valtion kassaan palauttavien yritysten omistuksia tai eläkerahoja riskibisneksiin, meidän tulee löytää keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi, uuden talouden alojen, kuten cleantech-, digi- ja biotalouden, hyödyntämiseksi. Vaikeuskerrointa lisää se, että kaikki tämä tulisi mieluiten toteuttaa tiukan menokurin vallitessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitoutumista näitä tavoitteita tukeviin verotuksen rakenteiden ja normisääntelyn muutoksiin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee itse tähän ensi vuoden budjettia täydentävään esitykseen, nostaisin siitä esiin muutamia talouskasvua tukevia asioita. Niitä ovat erityisesti päätökset makeisveron alentamisesta sekä kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyvyn parantumisesta. Menneinä vuosina moni keskisuomalainenkin makeisyrittäjä on vakavasti harkinnut tuotantonsa siirtämistä Viroon korkean ja vaikeasti ennustettavan verotuksen takia. Nyt tämä 45 miljoonan euron alennus toivottavasti turvaa näiden yritysten ja niiden työpaikkojen säilymisen täällä Suomessa. Vastaavasti vero- ja tukimuutosten myötä kasvava turpeen ja hakkeen suurempi kysyntä parantaa monen pienen paikkakunnan työllisyystilannetta. Ratkaisu vähentää myös meidän riippuvuuttamme tuontienergiasta. Tämän lisäksi lisämäärärahat poliiseille ovat äärimmäisen tärkeät, tuplapoistot yksityisten investointien vauhdittamiseksi ja niin edelleen, joten paljon myös on tehty.

Arvoisa puhemies! Kolmas huomion kohde on ehdottomasti perusväylänpitoon myönnetyt 10 miljoonaa seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Keskisuomalaisena kansanedustajana toivon sitä, että tästä rahasta riittää jaettavaa erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan tarvitsemiin pieniin paikallisiin logistisiin hankkeisiin. Kuten varmasti molemmat paikalla olevat ministerit tietävät, nämä pienetkin pullonkaulat on korjattava ennen päätöstä. Metsä Fibren lopullinen päätös miljardi-investoinnin toteuttamisesta tehdään maaliskuussa. Sitä ennen valtion täytyy uskottavasti osoittaa oma sitoutumisensa tähän koko Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaan hankkeeseen. Laitoksen luvitusprosessien vauhdittaminen, johon siihenkin tässä esityksessä on ohjattu rahaa, on sujunut tähän mennessä erinomaisesti.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Näinhän se tahtoo olla, että ministeri, kun aikansa meidän kanssamme täällä käy keskustelua, sitten häipyy pois. Tässä tapauksessa ministeri työ- ja elinkeinoministeriöstä, kuten aina, on paikan päällä.

Arvoisa puhemies! Aivan välttämättä on jälleen kerran puututtava ministerin muutamaan kommenttiin. Ministeri täällä kertoo, kuinka suomalaisen innovaatiopolitiikan rahoitusta on lisätty ja lisätään tällä ja tällä tavalla näillä 20—30 miljoonalla eurolla. Jos on kuulija täällä jossakin lauteilla tai vaikka netin kautta seuraa tätä keskustelua, hänelle voi tulla sellainen käsitys, että tämä hallitus todella nyt aikoo satsata innovaatiopolitiikkaan jotain uutta sellaista, mitä aiemmin ei ole tehty. Kuitenkin tämä joukko täällä, totta kai, me tiedämme, hallitus tulee leikanneeksi 127 miljoonaa euroa Tekesin määrärahoista. Eikö niin, Tekesin hallituksen jäsen? Se lisää toki lainamuotoista tukea 64 miljoonaa euroa, mutta sehän on ihan eri tarina ensinnäkin, jos lainaa lisätään 64 miljoonaa, kun sitten samaan aikaan avustusmuotoisen tuen määrää leikataan 127 miljoonaa euroa.

Kun täällä edustaja Wallinheimo edellä puhui muun muassa, että cleantechiin ja biotalouteen ja muihin vastaaviin tällaisiin hyviin pitää sijoittaa, niin johonkin pitää sijoittaa, muttei näistä rahoista sinne raha liiku. Edellisten hallitusten aikaan lisättiin vajaa viisinkertaisesti — kuulitte, edustaja Wallinheimo, ihan oikein — yli neljäkertaisesti nimenomaan t&k-rahaa Tekesin kautta nimenomaan näihin asioihin, cleantechin alaisiin erilaisiin innovaatiohankkeisiin. Yli yhden hallituksen aikaan, runsaan viiden vuoden aikaan lisättiin tämä määrä rahaa näihin tarpeisiin. Nyt on suunta vähän toinen, ja olisi kyllä hyvä, että silloin, kun näistä puhutaan, pidettäisiin suurin piirtein kohdallaan ne luvut, mistä puhutaan.

Minä oikeastaan toivon, kun ministeri Vapaavuori on täällä, että hän arvioisi, kun hänen alaistaan on Tekesin toiminta ja VTT:n toiminta, ovatko edustaja Pekkarisen lukemat suurin piirtein kohdallaan. Minä voisin vielä lisätä, että te myöskin viette ja leikkaatte VTT:n voimavaroja niin, että siellä satoja henkilöitä sanotaan irti, ainakin 200, kenties 300 henkilöä sanotaan irti. Eivät nämä ole toimia, joilla Suomen talouden kasvua vauhditetaan, jos sen kasvun tekijänä innovaatiopolitiikalla nähdään olevan keskeinen rooli, niin kuin nähdään.

Toinen asia, liikennehankkeet. Täällä sanotaan, että liikennehankkeisiin tulee näin ja näin paljon rahaa. Hyvä niin, että nyt edes tulee. Mutta siinä, jos pohjalla on 100 miljoonan euron leikkaus, se netto, minkä verran se sitten lopulta on, ei ole plusmerkkinen, vaan se on miinusmerkkinen. No, tämä ei ole ministeri Vapaavuoren vastuualueeseen kuuluva asia, mistä syystä sitä todistusta en häneltä toivo.

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä ihan yleisesti — no, ehkä energiasta vielä muutama sana.

Niin kuin täällä on käynyt ilmi, hyvä on, että hallitus tunnustaa, että se oli väärä ratkaisu, mikä aikanaan tehtiin. Edellisen hallituksen, Vanhasen hallituksen, aikaan, kun tämä järjestely tehtiin, sehän oli kova kädenvääntö. Ministeri Vapaavuori muistaa sen ihan hyvin. Silloin päätettiin siitä 1,9 eurosta per megawattitunti ja niin poispäin. Päätettiin, että mikäli tämä nousee — niin kuin silloin, kun meillä oli yhteinen käsitys siitä, että päästökaupan hinta nousee aina 200 euroon asti, siis ihan eri lukemiin, siis ihan eri lukemissa kuin missä tällä hetkellä ollaan — niin päästökaupan hintahan olisi pitänyt huolen siitä, että turvetta olisi voinut verottaa vielä enemmän kenties ja kotimaista energiaa olisi tarvinnut tukea vielä vähemmän.

Mutta siinä on käynyt täsmälleen toisinpäin ja teidän toimenne ovat todella olleet vääriä toimia. Ja nyt se pieni parannus, minkä tässä esitätte: jos te samalla ihan oikein aiotte tehdä niin, että te sen tukikelpoisen hakkeen, kelvollisen puun määrittelyä muutatte sillä tavalla kuin minä olen ymmärtänyt teidän tavoittelevan, se käytännössä tarkoittaa sitä, että vaikka turpeen veroa nyt vähän kevennätte ja sitä kautta puun muuttuvahintaista tuotantotukea vähän, se automaattisesti paranee, niin se, minkä verran te kavennatte siis tukikelpoisen puun määrää, saattaa viedä jopa enemmän kuin nämä positiiviset puolet tullessaan tuovat. Olen tänä aamuna viimeksi istunut Bioenergia ry:n tilaisuudessa Finlandia-talossa, ja kyllä siellä laajalti käsitys on tämä sama kuin minulla. Toivottavasti tämä on väärä. Nyt minä kovasti vetoaisin, että ministeri panisi nyt jäihin sen hankkeensa, jolla tukikelpoisen puun määrittelyä nyt sitten kavennettaisiin. Se on minun vakaa toiveeni.

Arvoisa puhemies! Kello käy näköjään. Pekkarinen ei ennättänyt sanoa kaikkea, mitä halusi, mutta jääpä toiseen kertaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen totesi, että olen vastuussa Tekesistä, ja kysyi kommenttiani siihen, pitävätkö edustaja Pekkarisen luvut suurin piirtein paikkansa. Pyynnöstä voin todistaa, että edustaja Pekkarisen luvut pitävät suurin piirtein paikkansa. (Mauri Pekkarinen: Kiitos!) Näin se on. On tietenkin rehellistä myöntää, että kun katsotaan koko vaalikautta, niin Tekesin määrärahat ovat pienentyneet, lainamuotoinen on lisääntynyt, mutta kokonaissumma on jonkun verran pienentynyt. Mutta toki on älyllisesti rehellistä ja paikallaan muistuttaa, että tämä pitää tietenkin suhteuttaa siihen, että samaan aikaan valtiontaloutta on sopeutettu erittäin vahvasti, ja on selvää, että kaikki alat ovat olleet tässä mukana.

Sen sijaan haluaisin korjata edustaja Pekkarisen käsityksen siitä, mistä VTT:n yt:t ja irtisanomiset johtuvat. Kyllä ne johtuvat pääsäätöisesti kaupallisen rahoituksen puutteesta ja siitä aiheutuvista ongelmista.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana — ovat nämä kyllä tulleet jo muutamaan kertaan esille, mutta kyllä kannattaa hyvää nostaa uudestaankin.

Eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tässä lisäyksessä on 2,45 miljoonaa ict-alan rakennemuutokseen ja sen parantamiseen. Perusväylänpitoon on 10 miljoonaa. Välityömarkkinoilla tarjotun palkkatuetun työn vaikuttavuuden parantamiseksi käynnistetään pilottihankkeita, joissa voidaan siis maksaa yksityisille palveluntuottajille, jotka hankkivat välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä oleville työpaikan joko avoimilta työmarkkinoilta tai palkkatuetun työpaikan yrityksestä. Sitten hissien lisärakentaminen sekä avustukset vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen ovat plussaa kurkulle kaiken kaikkiaan, kuten myös tuo romutuspalkkiokokeilu.

Sitten haluan nostaa vielä esille sinällään pienen summan täältä, eli Koillisväylän tietoliikennekaapelin esiselvityksiin ehdotetaan 0,3:a miljoonaa. Minun mielestäni se on tärkeä asia. Kaiken kaikkiaan tämä arktinen tulevaisuus ja arktisella alueella oleva liiketoiminta on Suomelle tosi iso mahdollisuus, siellä vain pitää olla matkassa mukana. Toivottavasti me emme ole siinä asiassa tällä hetkellä vielä myöhässä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Historia ja se, mitä edelliset hallitukset ovat tehneet, on hyvä tunnistaa ja tietää. Mutta syytä on muistaa, että kaikki talouspoliittiset päätökset tehdään aina siinä suhdanteessa ja sen näkemyksen perusteella, miltä tulevaisuus näyttää. Sen tähden on ollut perusteltua, että esimerkiksi veroratkaisut edellisten hallitusten aikana ovat olleet senkaltaisia, että ne ovat mahdollistaneet, että kotitaloudet ovat saaneet ostovoimaa, ovat pystyneet vähentämään omia velkojaan ja päässeet sillä tavalla paremman elämän syrjästä kiinni. Jos taas olisi käynyt niin, että niitä veronkevennyksiä ei olisi tehty, se olisi aiheuttanut sen, että julkinen talous olisi paisunut ja olisimme joutuneet entistä suurempien leikkauksien kohteeksi. Politiikkaa pitää kuitenkin tehdä ajassa, ja nyt on toinen aika. Meidän pitää pystyä murtautumaan ja luoda senkaltaisia edellytyksiä, joita tässä suhdannetilanteessa on pakko saada aikaan: lisätä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Jotta kotitalouksien ostovoimaa voitaisiin rohkaista, se edellyttää, että kun pidemmässäkään juoksussa meillä ei ole varaa lisätä työvoimakustannuksia, niin pakko on tehdä tilaa silloin alempi- ja keskituloisten verotukseen, tilaa niin, että ostovoimaa tulevaisuudessa on.

Kotimainen energia: Jos tämä hallitus olisi valinnut sen tien, että olisi pitänyt voimassa ne 2012 päätökset, tai olisi muuttanut myöhemmin päätöksiä niin, että ne päätökset olisivat voimassa, meidän ei tarvitsisi luoda lisää byrokratiaa siihen, mitenkä puun jakeita voidaan käyttää poltossa tai kemiallisessa metsäteollisuudessa. Ei meidän myöskään tarvitsisi viedä sitä ratkaisua notifioitavaksi, ja se olisi mahdollistanut sen, että ei tällä hetkellä teiden varsilla olisi niin isoja varastoja nimenomaan poltettavaksi tarkoitettua puuta. Markkinapuu on tehnyt hyvin kauppansa, ja markkinat ovat saaneet riittävästi puuta, mutta nimenomaan poltettavan puun tarjonnassa on ollut sillä tavalla vaikeuksia, että on hakattu enemmän kuin käyttöpaikat ovat pystyneet ottamaan vastaan. Sen tähden niillä muutoksilla, joita nyt ollaan tekemässä, missään nimessä ei saa vaarantaa luottamusta ja pitkäjänteisyyttä niitten toimijoiden osalta, jotka miettivät ja pohtivat, tekeekö investointeja joko laitoksiin, koneketjuihin tai sinne metsäpäähän. Sen tähden tarvitaan luottamusta.

Haluan lopettaa siihen, että eduskunta ei pysty perustamaan työpaikkoja, ainoastaan yksityinen sektori sen pystyy tekemään ja se perustaa nämä päätökset nimenomaan tulevaisuuden ennakointiin. Kaikki me puhumme uusista työpaikoista: pitää saada uusia työpaikkoja. Niin keskustan vaihtoehtokin lähtee siitä, mutta yhtä tärkeä asia on se, että kykenemme säilyttämään olemassa olevat työpaikat. Sen tähden nimenomaan kotimarkkinoiden toimivuus, kotimainen ostopäätös ja nimenomaan kotimaisen toiminnan tukeminen tulevat olemaan seuraavankin vaalikauden yksi keskeinen ja tärkein asia. — Kiitoksia.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meidän sosialidemokraattien mielestä tärkeintä on edesauttaa työllisyyttä. Valtion velkaantuminen on paha asia, mutta massatyöttömyys on pahempi. Ihmisten irtisanominen ja leikkauslistat eivät ole ikinä luoneet yhtään uutta työpaikkaa eivätkä siten lisänneet hyvinvointia.

Edustaja Kalli on siinä oikeassa, että yksityiset voivat tuottaa ja tehdä työpaikkoja, mutta yhtä lailla julkisella puolella tehtävä työ on arvokasta ja julkinen tarjoaa työpaikkoja.

SDP kantaa työpaikkojen vuoksi vastuuta taloudesta. Siksi kannatamme budjettia, joka vähentää velkaantumista 523 miljoonaa euroa verrattuna aiemmin päätettyyn. Valtionvelka pysyy edelleen alle 50 prosentin bruttokansantuotteesta, ja velkaantuminen supistuu edelleen. Valitettavasti työttömyyden odotetaan edelleen kasvavan, joten on panostettava kasvuun ja investointeihin. Siksi infrahankkeita ja pienten ja keskisuurten yritysten kasvuedellytyksiä on edesautettava, jotta saadaan käsipareja töihin. Tässä täydennystalousarviossa onkin hyviä esityksiä esi-merkiksi liikenteeseen osoitettujen lisäpanostusten osalta. Tällä tavoitellaan erityisesti noiden työpaikkojen luomista.

Arvoisa herra puhemies! Työtä on monenlaista, ja sitä kaikkea on arvostettava. Siksi lopetan muutamaan kiitokseen.

Esityksessä näkee arvostusta omaishoitajia kohtaan. 4,8 miljoonaa euroa on tärkeä panostus tärkeään asiaan. Ihminen, joka hoitaa lähimmäistään, tarvitsee kuntoutusta ja korvausta raskaasta työstään, sillä vaikka rakkaus lähimmäiseen kantaa ja auttaa jaksamaan, ihminen ei ole kone; jokainen tarvitsee hetkensä vain itselleen ja kor- vauksen tekemästään työstä.

Lapsissa on tulevaisuus. Siksi on hienoa, et-tä täydennystalousarviossa varaudutaan varhaiskasvatuslain ensimmäiseen toteutukseen. Varhaiskasvatuslain uudistamisella on suuri tilaus, onhan tuo edellinen laki ennen allekirjoittaneen syntymää olevalta ajalta. Tässä on huomioitava, että itsellänikin on jo täysi-ikäinen tytär. Aikanaan hänen lapsensa soisi jo elävän uudistetun ja aikaansa päivitetyn varhaiskasvatuslain aikaa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lähden edelleen liikkeelle tästä hallituksen energiaveropäätöksestä. Olen edelleenkin sitä mieltä, että turpeen lievä veronalennus ja metsähakkeen muuttuvahintaisen tuen pienoinen nousu sitä myötä on kaiken kaikkiaan torso. Päätös tietysti on oikea, mutta minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, minkä vuoksi heti ei menty vuoden 2012 tasolle. Jos tässä vielä käy sillä tavalla, että hallitus kaiken kaikkiaan lähtee tekemään puuhakkeen määrittelyyn joitain merkittäviä muutoksia, niin tässä on erittäin suuri vaara, että koko energiaverokokonaisuudesta tulee täysi susi.

Mutta myönteistäkin tässä esityksessä nyt on, muun muassa tuo, että aluehallintovirastoille lisätään määrärahoja luparuuhkan purkamiseen. Todella järkevä lisäys, mutta tässäkin sopii miettiä, onko tuo määrärahalisäys sitten riittävä. Jos minä oikein ymmärrän, niin tällä hetkellä lupaprosesseissa on muun muassa erityyppisiä elinkeinohankkeita reilusti yli 3 miljardin euron edestä, ja kyllä tämä luku jo kertoo sitä, että jotakin tälle luparuuhkalle pitää tehdä ja erittäin nopeasti.

Toinen myönteinen asia on Metsähallituksen tuloutuslinjauksen muutos. Tosin siinä näytetään puhuvan vain 15 miljoonasta eurosta, mutta jos todella tuossa nyt tarkoitetaan sitä, että myyntivoiton tuloutuksen sijaan hyödynnetään kertyvät myyntitulot pääoman palautuksen kautta, niin tämä esitys kaiken kaikkiaan on kyllä erittäin hyvä. Tähän suuntaan Metsähallituksen osalta on syytä mennä ja samalla myös harkita, kuinka paljon kaiken kaikkiaan Metsähallitukselta nyt sitten tuloutetaan jatkossa budjettien täytteeksi.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat ovat korvaamattoman suuri hoivaresurssi Suomelle niin hoivapanoksen kuin myös sen taloudellisen merkityksen takia. Siksi on hyvä, että tässä esityksessä on panostettu omaishoitajiin. Lisämääräraha on tarkoitettu terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin, ja sijaishoitoa myöskin helpotetaan tällä. Pelkään kuitenkin pahoin, että nämä rahat eivät riitä, varsinkin kun hallitushan on nyt tuomassa, tai tuonut jo, meidän käsiteltäväksemme vanhuspalvelulain uudistamisen, jolla pitäisi saada kuntien tehtävistä säästettyä se 300 miljoonaa euroa.

Vanhuspalvelulain uudistaminen tarkoittaa laitospaikkojen purkamista, ja se tietysti lisää painetta siihen, että omaishoitajien määrä ja osuus lisääntyisi. Se tulee lisäämään myös omaishoidon tarvetta, ja tässä talousarviossa siihen ei taas ole panostettu ollenkaan. Tietysti 4,8 miljoonaa suhteutettuna tuohon 300 miljoonan euron säästötavoitteeseen ei myöskään kulje ollenkaan samaan suuntaan.

Kunnille on esityksen mukaan peruspalveluiden valtionosuusmomentille tulossa lisäystä noin 50 miljoonaa euroa. Se on tietysti hyvä apu sekin, mutta nyt vuosina 2012—2017 kunnat ovat menettäneet valtionosuuksia melkein 7 miljardia euroa. Valtiontalouden sopeuttamista on tehtävä, mutta tietysti näitä tehtäviä pitäisi samassa suhteessa vähentää, ja kaikista tärkeintä olisikin rahoituksen ja tehtävien tasapaino.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen nosti vielä tämän energiatuen esille, ja kyllä minulla nyt semmoinen ymmärrys on, että tässä ollaan kumminkin palaamassa sille turpeen verotuksen tasolle, millä ollaan 2012 oltu, mutta tässä mennään pienin askelin, ja ihan hyvä näin, koska silloin jää sille arvioinnille aikaa, minkälaista puuta sitten haketukseen menee. (Eduskunnasta: Sehän tässä riski onkin!) Ja kun on kuulunut kuiskeita, että siellä jopa tukkipuuta menee, niin ei se tukkipuu ole tarkoitettu sinne hakkeeksi, ja varmaan Korhonen ymmärtää tämän ihan täysin samalla tavalla, että ei ole tarkoitettukaan näin. Mutta jos haketustuki nousee tietylle tasolle ja tukista ei saa sitä suoraan rakennuspuuna, niin niinhän siinä silloin käy, se lähtee menemään haketukseen, ja tämmöisiä ilmiöitä on. Voi tietysti olla kysymys myös siitä, että ne ovat olleet siellä metsässä jo sen verran pitkään, että ne ovat sinistyneet, ja silloinhan sille ei ole muuta arvoa kuin haketuksen arvo.

Tämän hallituksen hyväksi täytyy kyllä lukea tämä, että on pystytty alentamaan tätä turpeen veroa nyt tuolta 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4:ään, ja sitten vuoden 2016 alusta se on 1,9 euroa megawattitunti. Ja on tietysti tarpeellista tarkastella sitä, että se iso puu ei sitten lähde menemään hakkeeksi — Korhosen kanssa olen tästä ihan samaa mieltä. Nyt vain Korhonen yrittää tässä saattaa hallituksen toimenpiteet näyttämään siltä, että mitään ei olisi tehty.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puutun tähän energiakeskusteluun. Keskustalla on selkeä linja: me haluamme kotimaista polttoainetta entistä enemmän käytettäväksi energiantuotannossa. Miksi haluamme? Sen takia, että se on jokaisen suomalaisen etu, meidän kansantalouden etu. Nyt tämä hallituksen korjausliike liittyen niihin erittäin huonoihin päätöksiin, joissa turpeen veroa rajusti nostettiin ja metsähakkeen tukea alennettiin, on osin oikeansuuntainen mutta osin vääränsuuntainen. Elikkä tämän metsähakkeen tuen osalta, niitten määräytymisperusteitten osalta, se tuo lisää byrokratiaa, se toisaalta tuo niitä pelkoja esille aivan tarpeettomasti. Meillä metsät kasvavat 104 miljoonaa kuutiometriä, ja käyttö on vain reilu puolet. Tässä myöhemmässä asiakohdassa käsitellään tätä biotaloutta ja luonnonvarataloutta, ja siellä varmasti ministeri Vapaavuorikin maalaa suurella pensselillä sen potentiaalin, mikä meillä on täällä luonnonvarojen hyödyntämisessä, joista metsät ovat tärkeimmät. Eli sieltä tulee todistusaineistoa siihen, että keskusta on tässä energialinjauksessa oikealla asialla. — näin oletan ja kuuntelen tarkasti ministerin puheenvuoron.

Mutta liikennehankkeista haluan sanoa sen verran, että kyllä Pohjois-Suomi on pahassa paitsiossa ollut tämän hallituskauden aikana, ja olisin toivonut, että tässä täydennyksessä olisi korjattu yksi virhe, se virhe, jossa Oulu—Kajaani-tiehankkeelta otettiin 30 miljoonaa euroa pois sitä rahaa, mikä oli aikaisemmin sinne linjattu. Eli se 45 miljoonan euron raha tarvittaisiin, jotta koko tieyhteys pystyttäisiin parantamaan aiemmin päätetyllä tavalla. Mutta ei, vaikka kuinka tarkasti tätä täydennystä lukee, moneen kertaan, sitä esitystä siellä näytä olevan. Se oikeastaan on pohjoisen näkökulmasta tietynlainen symboli tälle politiikalle. Se on Suomesta vain osan kehittämistä, kun keskusta haluaa kehittää koko Suomea, jotta pystytään ottamaan talteen sitten ne luonnonvarojen ja biotaloudenkin voimavarat, mitä meillä on valtavan suuressa määrin ja mitkä ovat koko kansantalouden kasvun kannalta aivan ratkaiseva tekijä.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä pidän erittäin tärkeänä myös, että vt 22:ta kehitetään Oulusta Kajaanin suuntaan, mutta nythän on sen verran rahaa pistetty siihen, että voidaan Oulun päästä lähteä tietä kehittämään, ja sitten vuoden 2016 budjetissa laitetaan tämä 30 miljoonaa. Mutta tärkeämpänä pidän sitä, että Kontiomäki—Iisalmi—Ylivieska-väli sähköistetään ja laitetaan rautatie kuntoon, koska siinä on kumminkin erittäin suuret kuljetusmäärät ja ratapihoja pitää pystyä jatkamaan. Tällä tavalla saadaan volyymiä pois tuolta Oulu—Kontiomäki-väliltä.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se vain niin on, että tämä 15 miljoonaa on varattu tälle Oulu—Kajaani-hankkeelle ja 2,7 miljoonaa ensi vuodelle, niin että kyllä siitä jää puuttumaan se 30 miljoonaa, ja se on tietysti uuden hallituksen hoidettava sitten, jotta tämä tärkeä väyläyhteys saadaan totaalisesti kuntoon ja myöskin palvelemaan tätä maakuntien välistä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja liikennettä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetin täydennysesityksen tarkoituksenahan on päivittää budjettiesitys niin, että se vastaa senhetkistä taloudellista kehitystä ja että selkeät budjetissa havaitut puutteet voidaan hallituksen näkökulmasta korjata. No, nyt talousennuste on päivitetty. Se tarkoittaa sitä, että tänä vuonna ei ennusteta kasvua olevan ja ensi vuonna ennusteprosentti on 1,2 prosenttia kasvua, jota sitäkin pidän ehkä jonkin verran optimistisena mutta toki mahdollisena.

Mitä työttömyyteen tulee, tältä osin työttömyys heikkenee ensi vuonna jonkin verran ja arviona on, että kuluvana vuonna tuo työttömyysprosentti nousee 8,6 prosenttiin. Tietysti se sitten merkitsee sitä, että on syytä ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin tuon työttömyyden torjumiseksi.

Mitä tulee budjetin tasapainoon, mikä on tietysti erittäin tärkeä asia seurata Suomessa, niin nyt kaikkien muutosten jälkeen, kun verotuloarvioita joudutaan jonkin verran laskemaan ja menoja lisätään, tuo alijäämä on 4,7 miljardia euroa, joka on kuitenkin melkein 3 miljardia alhaisempi kuin tämän vuoden talousarviossa, joten tältä osin voidaan sanoa, että vaikka budjetti on edelleen voimakkaasti elvyttävä, siinä on myöskin kiristäviä elementtejä, enemmän kiristäviä kuin missään muussa talousarvioesityksessä Kataisen—Stubbin-hallitusten kausilla. Tosin täytyy sanoa, että tämä poikkeaa kyllä selkeästi siitä tavoitteesta, joka hallitusohjelmassa asetettiin ja joka oli 2 miljardin alijäämä vuonna 2015.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, täydentävän esityksen tarkoituksena on päivittää budjetti. Tältä osin täytyy sanoa, että tämä ei ole ehkä enää sen tyyppinen esitys kuin yleensä täydentävät esitykset ovat. Voi sanoa, että jos katsotaan, mihinkä täällä käytetään rahaa, niin oikeastaan ne ovat tiettyjä korjausliikkeitä eduskunnalle jätettyyn budjettiin. Otan esimerkkinä, että perusväylänpitoon laitetaan 10 miljoonaa euroa lisää rahaa. Perusväylänpidossa on lisätty, vähennetty, lisätty, vähennetty, lisätty — ja nyt lisätään. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että tietty johdonmukaisuus puuttuu.

Hissien lisärakentamiseen annetaan lisää rahaa. Toteutetaan aivan uusi järjestelmä, autojen romutuspalkkiokokeilu, täydentävässä esityksessä, mikä on mielestäni varsin poikkeuksellista, ja muun muassa Finpro saa 2 miljoonaa euroa lisää määrärahaa. Täytyy sanoa, että sinänsä lisärahan käyttö on jossain määrin perusteltua näihin kaikkiin tarkoituksiin, mutta kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tämä ei osoita kyllä kovin suurta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä hallituksen taholta. Kun budjettiesitys laaditaan, pitäisi tarkkaan miettiä, mitkä tarpeet ovat, ja sen mukaan mennä. Ja jos puutteita esiintyy, eduskunta ja eduskunnan valtiovarainvaliokunta sitten täsmentävät sitä budjettiesitystä mahdollisuuksiensa puitteissa. Jotenkin tuntuu siltä, että hallituksen tavoitteena oli katsoa, paljonko kehyksissä on liikkumavaraa, ja koko liikkumavara käytetään erilaisiin pieniin, mukaviin hankkeisiin.

Sitten haluan myöskin todeta sen, että täällähän on myöskin sitten valtuus metrohankkeen rakentamiseen Espoossa. Sinänsä hankehan on ihan hyvä, mutta täytyy sanoa, että kun se tulee täydentävässä esityksessä, jonka käsittelyyn valtiovarainvaliokunnalla on aikaa ehkä kolmesta päivästä yhteen viikkoon, niin näin suuri, mas-siivinen hanke, sanotaan, tässä yhteydessä on myöskin jossain määrin poikkeuksellinen, koska on täysin selvää, että eduskunnalle pitäisi antaa riittävä aika asioitten valmisteluun, käsittelyyn, asiantuntijakuulemiseen ja asiasta päättämiseen.

Muutenkin täytyy sanoa, että olen varsin huolissani siitä, että vieläkin puuttuu hallituksen esityksiä, jotka ovat ensi vuoden budjetin perustana. Niitä ei ole annettu eduskunnalle. Tänään budjettipäällikkö sanoi, että niitä on noin 200—300 miljoonan euron määrä. Täytyy sanoa, että hallituksen pitäisi kyllä nyt tässä suhteessa ryhdistäytyä ja antaa budjetin peruste-esitykset mahdollisimman nopeasti, jotta valtiovarainvaliokunta voi valmistella mietintönsä ensi vuoden budjetista aikataulun mukaisesti.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt tämä talousarvioehdotuksen täydennys. Niin kuin täällä on jo moneen kertaan sanottu, niin sitä otetaan ja annetaan. Myönteistä on tämä pieni omaishoitajien lisäys ja ajoneuvojen romutuspalkkio.

Mutta jos ajatellaan ensi vuotta ja tulevaisuutta, niin ei kovin aurinkoiselta näytä. Velkaa on äärettömän paljon, ja työttömyys kasvaa yli 8,6 prosenttiin, eli talouden pyörät eivät pyöri niin kuin niiden pitäisi pyöriä tällä hetkellä. Jos ajattelisin ensi vuotta, niin suuri askel pitäisi ottaa kaikkeen ennalta ehkäisevään työhön ja ennen kaikkea, jos ajatellaan, niin lastensuojeluun. Mutta tämä on semmoinen suuri askel, että ennaltaehkäisy saattaa viedä enempi rahaa mutta muutaman vuoden kuluttua tämä raha tulee moninkertaisena takaisin. Samoin sitten ajatellaan, että työstä se kaikki lähtee, mutta kukaan ei ole antanut sitä viisasten kiveä.

Kun täällä myös puhuttiin, että laitospaikkoja karsitaan, niin silloin pitää myös antaa vaihtoehto. Yksi todellinen vaihtoehto on omaishoidon kehittäminen, mutta se on tietysti sitten taas asia kokonaisuudessaan, että ei käy, että omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä eivätkä saa mitään siitä, että noin 40 000 omaishoitajaa saa jonkinlaista palkkiota 24-tuntisesta työpäivästä.

Mistä sitä työtä löytyy, varmaan kukaan ei ole saanut, mille alalle. Mutta toivon, että ainakin yksi ala on semmoinen, josta tänäkin päivänä puhutaan, näistä luonnonvaroista, eli siitä. Kaikki puhuvat myös pkt:stä hyvin mukavasti, mutta pkt-alallakaan, niin kuin sanotaan, ei synny työpaikkoja kuin sieniä sateella. Jokaisessa yrityksessä, joka haluaa kehittää toimintaa tai aloittaa, on oltava visio: mitä tuotteita tai palveluita tuotetaan, mitkä ovat mahdollisuudet vientiin. Se on hyvin tärkeätä myös pkt-alalla, mutta tiedämme, että monet vaikeudet ovat hankaloittaneet juuri tämän pk-yrityksen vientiä.

Yksi suurin asia ei ole se, aika lähellä yrityselämää seuranneena, että puhutaan aina, että nämä työpalkat ovat hirmuisen suuria. Tänä päivänä, jos haluttaisiin pkt-yritystenkin ja muiden yritysten toimintaedellytyksiä parantaa, ne ovat välilliset työvoimakustannukset. Jos työihminen, työnainen tai -mies, saa vaikkapa kympin tunnilta, niin siihen tulee kaikkia niitä välillisiä työvoimakustannuksia noin 70 prosenttia lisää, siinä on otettu kaikki. Niin ei kukaan järkevä ihminen varmaan perusta yritystä, jollei ole pakko.

Mitä sitten vielä? Meidän pitäisi ajatella, että ei tarvitse kaikkien olla niin suuria yrityksiä. Pitäisi ajatella Suomeakin, mikä on millekin alueelle luontaista. Jos ajattelen omaa Pirkanmaata, niin siellä on tämä metsätalous esimerkiksi ja sen kehittäminen voisi olla yksi, mikä voisi tuottaa niitä työpaikkoja.

Kun täällä on puhuttu näistä metsähakkeen sun muitten tuotantotuista, niin luen tällaisen uutisoinnin. Vuonna 2013 toukokuussa uutisoitiin: "Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tammi—helmikuun tuonnista 37 prosenttia koostui koivukuitupuusta, jonka tuonti kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Hakkeen osuus tuonnista ylsi 30 prosenttiin, ja sen määrä lisääntyi 10 prosentilla."

Tiedämme, että suurimmat puutavaramäärät on tuotu Venäjältä, osin myös Latviasta ja Virosta. Suomeen siis tuodaan myös jatkossa haketta tai tuontipuuta haketetaan täällä. Täällä on vähän kysyttykin, että mikä on käytäntö, saavatko lämpölaitokset saman tuotantotuen myös tuontihakkeelle. Ellei, niin kuka tätä valvoo? Jos on tarkoitus tukea kotimaista metsätaloutta, olisi tuontihake ehdottomasti poistettava tuotantotuen piiristä. Tämä on yksi askel suomalaisen metsätalouden parantamisedellytyksiä ajatellen.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on perinteiseen tapaan sanottuna ihan hyvä mutta riittämätön.

Ensinnäkin on asioita, joille tässä tilanteessa ei edes hallitus voi mitään muuta kuin maksaa ja mukisematta, ja puhun nyt EU-lainsäädännön tuomista lisäkustannuksista, esimerkiksi lisääntyneestä hallintobyrokratiasta, josta tässä lisätalousarviossa todetaan ensinnäkin, että viljelijätuen hallinnointijärjestelmän uudistamiseen menee tietty summa ja rahastokauden muutoksista aiheutuviin kuluihin. Nämä ovat niitä hallintokustannuksia, jotka aiheutuvat lähinnä nyt EU:n yhteisen maatalouspolitiikan aikaansaamasta kansallisesta lainsäädännöstä, mutta tämä byrokratian lisääntyminen ja hallinnoinnin lisääntyminen on ihan todella järkyttävää. Minä toivoisin, että jatkossa EU:n neuvottelupöydässä kiinnitetään tähän entistä enemmän huomiota. Jotenkin on mennyt usko kohta tähän REFIT-hankkeeseen, kun tämä kansallisella tasolla näyttäytyy aivan toisenlaisena. Voisi melkein kysyä, onko kannattavampaa alkaa maataloustarkastajaksi kuin maatalousyrittäjäksi. Toivottavasti siellä vielä jaksetaan.

Sitten Metsähallituksen tuloutustavoitteesta on todettava, että kyllähän se raju on, ja mitä tuolla valiokunnassa olemme asiasta kuulleet, niin jos nyt hakkaamme liikaa sitä kansallisomaisuutta ja vielä menemme metsämaan myyntiin, niin sitä on kyllä hyvin vaikea niellä.

Mutta kiitos hallitukselle omaishoidon määrärahojen lisäyksestä. Tällä hetkellä vietetään omaishoitajien viikkoa, ja kansanedustajia on haastettu käymään tutustumassa omaishoitajien arkeen. Otin itse tämän haasteen vastaan ja vierailin eilen perheen arjessa. Hyvä vierailu. Toivon, että tämä keskustelu ei jää tähän lisätalousarvioon vaan jatkuu nyt omaishoitajien viikolla. Kyllä tähän omaishoidon tukipolitiikkaan tarvitaan varmasti myös hyvin perusteellista remonttia lähiaikoina.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esille myös sisäisen turvallisuuden näkökulman. Tässä täydentävässä esityksessähän on tämän uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotto, ja se on hyvä asia. Valtakunnallinen tietojärjestelmä on todellakin järkevä satsaus, varsinkin kun se yhdistää kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset: poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja myöskin Rajavartiolaitoksen.

On kuitenkin pakko todeta, että viime vuosina sisäinen turvallisuus ja kansalaisten tunne sisäisen turvallisuuden toteutumisesta on heikentynyt. Juuri viime viikolla poliisit osoittivat näyttävästi mieltään. Heitä on liian vähän, olen siitä täydellisen samaa mieltä. Myös Hätäkeskuslaitoksen osalta on todellisuutta, että se palvelee yhä kauempana avun tarvitsijoita ja paikallistuntemuksen puute voi pahimmillaan hankaloittaa avun perillepääsyä. On olemassa alueita, joilla vasteaika on kasvanut aivan sietämättömiin mittoihin, ja siihen tämäkään uusi tietojärjestelmä ei mitä todennäköisimmin pysty kuitenkaan muutosta tuomaan. Myös henkilöstön jaksaminen on hätäkeskuksissa viety vähennysten myötä aika lailla äärimmilleen. Nämä hätäkeskuspäivystäjät kuitenkin työskentelevät virkavastuulla, ja heillä pitäisi omankin oikeusturvan nimissä olla riittävästi aikaa perehtyä alueeseen ja tilanteisiin.

Kun tämä kuitenkin jää nyt korjattunakin hallituksen viimeiseksi talousarvioesitykseksi, voidaan todeta, että sisäisen turvallisuuden eteen on vielä jatkossa paljon tekemistä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, tämä budjetti on ennen kaikkea budjettia täydentävä esitys, jolla parannetaan työllisyyttä. Siellä panostetaan muun muassa perusväylänpitoon, lisätään täydennys- ja erikoistumiskoulutusta sekä tutkintoon johtavaa muuntokoulutusta ja sitä kautta vahvistetaan meidän kansalaisten osaamista ja vahvistetaan työllisyyttä. Tämän täydentävän esityksen yhteydessä myös parannetaan ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, ja tästä voisi esimerkkinä todeta esimerkiksi hissien rakentamisen, joka lisää esteettömyyttä varsinkin ikääntyvien ihmisten ja vammaisten ihmisten osalta, sekä sitten sen asian, jota täällä on käyty useissa puheenvuoroissa läpi: omaishoidon, joka on minulle henkilökohtaisestikin erittäin tärkeä. Tästä syystä nostan erityiseen pohdintaan vielä tämän omaishoidon.

Arvoisa herra puhemies! Vietämme tällä viikolla kansallista omaishoitoviikkoa, joten tämä sattuukin sinänsä erittäin hyvin tähän ajankohtaan. Omaishoidon kehittäminen on tärkeää, jotta selviämme tulevaisuuden hoivan haasteista. Keväällä valmistui Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, jossa on luotu linjaukset kehittämistyölle. Nyt tältä pohjalta on käynnistettävä valmistelu uudeksi omaishoitolainsäädännöksi, jotta omaishoitajat saavat vahvemman oikeusturvan ja tarvittavan tuen. Välillä tuntuu siltä, että tämä on yhtä jankkaamista täällä eduskunnassa, kun otan tämän asian puheeksi kerta toisensa jälkeen, mutta on sellainen olo ja tunne vahvasti, että tämä on asia, joka meidän on yksinkertaisesti saatava kuntoon. Me tiedämme, että me emme selviä ilman omaishoitajia, ja tästä syystä olen ollut erittäin iloinen, että tästä asiasta on puhuttu useissa puheenvuoroissa, myös tänään.

Viimeksi eilen puhuin yhden työssä käyvän omaishoitajan kanssa. Hän totesi, ettei uskalla tehdä omaishoitoon liittyvää sopimusta eikä sitoutua vanhempiensa hoitamiseen, koska hänellä ei ole riittävää lain turvaa. Nykyinen laki ei anna omaishoitajalle oikeusturvaa — tämä on valitettava tosiasia. Hän haluaisi hoitaa vanhempiansa, mutta riskinä on, että tämän seurauksena hänet sidotaan hoitotehtävään niin vahvasti, ettei hän pysty huolehtimaan samanaikaisesti työstään ja omaisistaan eikä tarvittaessa voi myöskään irtisanoutua tästä hoitosuhteesta. Luottamus omaishoitojärjestelmään ei ole paras mahdollinen. Muistutan edelleen, että meillä on tälläkin hetkellä noin 700 000 ihmistä, jotka hoitavat läheistään työnsä ohella.

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, omais-hoito on inhimillinen tapa tukea kotona asumista ja elämistä. Mutta kuten äskenkin totesin, tuessa on paljon puutteita. Etenkin palveluiden saatavuus vaihtelee huomattavasti kunnasta riippuen. Joissakin kunnissa ei lainkaan ymmärretä omaishoidon tukeen satsaamista vaan sopimuksia on irtisanottu jopa kesken vuoden. Tiedämme kuitenkin, että omaishoidon tukeminen tuo yhteiskunnalle merkittäviä kustannussäästöjä, joten omaishoidon vahvistaminen vahvistaa myös kunnan kestävää taloudenpitoa.

Nyt hallitus on tehnyt tärkeän linjauksen lisätä 4,8 miljoonaa euroa peruspalveluiden valtionosuuksiin omaishoidon kehittämiseksi. Raha on tarkoitettu omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä sijaishoidon lisäämiseen. Käytännössä tällä summalla voidaan järjestää noin 30 000 terveydenhoitajan tekemää tarkastusta vuodessa ja noin 2 000 hoidettavan sijaishoitoa vuodessa. Tärkeää on, että näiden tarkastusten jälkeen omaishoitajat saavat myös tarvittavaa hoitoa, kuntoutusta ja tarvittavia tukipalveluja joko kotiin tai omaan elämäänsä. Terveystarkastusten avulla me pystymme tukemaan omaishoitajia nykyistä paremmin, kun tiedämme heidän kuntonsa ja terveydentilansa. Nykyisin arviolta puolet vapaaseen oikeutetuista omaishoitajista jättää vapaansa käyttämättä. Syynä on usein se, että omaishoitaja tai hoidettava ei halua kodin ulkopuolella järjestettävää sijaishoitoa. Meidän sijaishoitojärjestelmää ei ole kehitetty riittävästi hoidettavien ja omaishoitajaperheiden näkökulmasta. Toivottavaa on, että tämän tuen kautta ja tämän panostuksen kautta omaishoitajien erilaisia sijaishoitojärjestelmiä kehitetään nykyistä paremmin.

On hienoa, että hallitus on löytänyt rahaa tähän tärkeään kohteeseen. Haluan kuitenkin muistuttaa, että omaishoidon tukea pitää kehittää kokonaisuutena. Eli mikään poppakonsti, jossa vain siirretään tuen maksatus teknisesti Kelaan, kuten keskusta on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan, ei paranna omaishoitajien asemaa aidosti. Pelkällä pienellä tukipalkkiolla ei omaishoitaja pärjää, vaan olennaista on nimenomaan rahallisen tuen rinnalla saatavat riittävät palvelut. Jatkossa myös tuen rahallista määrää on parannettava. (Puhemies koputtaa) Tämän lisäksi valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit on saatava käyttöön kaikkialla Suomessa. Näin voidaan turvata omaishoita-jien yhdenvertaisuus — se on varmasti meille kaikille yhteinen tärkein tavoite.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin nuorten työttömyyden voimakkaaseen kasvuun. Olisiko eräs syy siinä, että aika suuri osa niistä toimialoista, jotka tyypillisesti palkkaavat ensimmäiseen työsuhteeseen nuoria, kärsii lomautus- ja irtisanomismenettelystä, josta seuraa se, että uutta työvoimaa sinä aikana ei voida palkata? Kannattaisiko lakia muuttaa siten, että ensimmäinen vakituinen työpaikka alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle olisi tästä laista poikkeama, jolloin saataisiin nämä nuoret ihmiset takaisin töihin?

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että valtion tilinpäätöksessä investoinnit ovat pienemmät kuin poistot. Se yleensä viittaa siihen, että yritys on lopettelemassa toimintaansa. Tuskin Suomen valtio sitä tekee, mutta se on erittäin huolestuttavaa, ja kun samaan aikaan kaikista suurin pääoma, työeläkerahastoista 100 miljardia, on ulkomailla, se viittaa siihen, että jotain tässä maassa on mätää, koska työeläkerahastojen investointipolitiikka on, sanoisinko, kuitenkin paljon demokraattisempi päätös kuin mikään muu investointi- tai rahoituspäätös Suomessa. Joku tässä nyt on pahasti pielessä. Tätä pääomaa pitäisi paremminkin saada Suomeen, sitä kautta enemmän investointeja ja sitä kautta parempaa työllisyyttä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun talousarvio nyt on vielä auki ja kun tämä Euroopan komission tuki suomalaisille, ennen kaikkea maitotaloudelle, on vielä ratkaisematta ja on vaara, että se vielä jonkun verran viipyy — minä luotan, että se hoituu, mutta että se viipyy — niin tietysti olisi nyt vielä hyvä, että hallitus arvioisi, voisiko se tulla kansallisella rahalla nyt vastaan siksi aikaa, kunnes komissio päätyy tuohon maksatukseen. Jos vielä tämän vuoden puolella komissio ratkaisun saa, senhän pystyy vetämään täältä pois ja se voidaan sillä tavalla säätää. Mutta vaara on, että se vie vielä kuukausia. Siitä syystä tämä voitaisiin ihan hyvin kansallisella tuella paikata siihen saakka, kunnes EU-tuki tulee. Toivon, että hallitus vielä tämän vaihtoehdon käy vakavasti läpi.