Sosiaali- ja terveysministeri   Laura  Räty

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle vammaisetuuslain muutosta. Tämä muutos koskee alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea. Esityksen mukaan laissa säädettäisiin nykyistä tarkemmin niistä sairauksista, vioista tai vammoista aiheutuneista erityiskustannuksista, jotka otettaisiin huomioon vammaisetuuksia myönnettäessä. Samalla ehdotetaan säädettäväksi, että erityiskustannuksilla olisi myönnettävän perusvammaistuen tai eläkettä saavan perushoitotuen tasoa korottava vaikutus.

Vammaisetuuslaissa vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu tuen tarpeen perusteella kolmeen tasoon. Tuen kohdentumisessa tuensaajille on kuitenkin havaittu ongelmia, joiden voidaan katsoa johtuvan erityisesti erityiskustannusten merkityksen kasvusta. Vähävaraiset tuen tarpeessa olevat henkilöt eivät ole välttämättä voineet hankkia erityiskustannuksiin oi-keuttavia palveluja ilman tukea, joten käytännössä hakijan oma varallisuus nyt vaikuttaa tuen kohdentumiseen. Muutoksen myötä tarve osoittaa tukea haettaessa jo syntyneitä kustannuksia vähenee. Alle 16-vuotiaan vammaistuen osalta kyse on vakiintuneen käytännön kirjaamisesta lakiin, ja muutoksilla ei olisi vaikutuksia saajamääriin tai etuusmenoihin. Kustannusten huomioiminen laajennettaisiin vastaavalla tavalla 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja eläkettä saavan hoitotukeen. Näin vammaisetuuksissa olisi jatkossa vain yksi kaikille tuille yhteinen kustannustenarviointitapa eikä esimerkiksi ikä vaikuttaisi siihen.

Muutoksen myötä laista poistettaisiin 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuessa nykyisin oleva haitan ja kustannusten välinen kytkentä. Samalla poistuisi siis myös ristiriitaisuus perustuen ja korotetun tuen myöntöperusteiden välillä. Tähän epäjohdonmukaisuuteen ovat aiemmin kiinnittäneet huomiota muun muassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies sekä useat vammaisjärjestöt. Muutoksen johdosta uusia 16 vuotta täyttäneitä perustuen saajia tulisi noin 10 000 vuoden 2020 loppuun mennessä. Kustannusvaatimuksen poistaminen perustuesta kohdentaisi tukea muun muassa työkyvyttömyyden uhassa oleville, esimerkiksi pitkäaikaisista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsiville, ms-tau- tia tai reumaa sairastaville tai cp-oireyhtymän omaaville henkilöille.

Eläkettä saavan hoitotuen saajien määrä sekä etuusmenot kasvavat tulevina vuosina, esitetyn muutoksen toteutumisesta riippumatta. Ilman muutosta kustannukset kasvaisivat kuitenkin voimakkaammin, ja tuen saanti painottuisi erityisesti korkeampiin tukiin.

Muutoksen myötä tuet kohdentuisivat nykyistä oikeudenmukaisemmin, koska henkilön omalla varallisuudella ja tätä kautta mahdollisuuksilla hankkia palveluita ei olisi enää yhtä korostunutta vaikutusta tukien saamiseen.

Muutoksen jälkeen sairauden tai vamman vaikeus olisi selkeämmin ja voimakkaammin myönnettävän tuen tasoon vaikuttava tekijä, mikä edistää yhdenvertaisuutta myös esimerkiksi saman sairaus- tai vammaryhmän sisällä.

Erityiskustannuksina huomioitavien kustannuslajien kirjaaminen lakiin tekisi puolestaan tukienmyöntöharkinnasta avoimempaa ja ennakoitavampaa. Muutoksen voimaan tullessa maksussa olevat tuet suojattaisiin muutokselta seuraavaan tarkistukseen tai tuen lakkautukseen saakka.

Uudistukseen liittyy myös erillisen esityksen myötä toteutettava vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen vammaisetuuskytkennän poistaminen vuoden 2016 alussa. Vammais-etuuskytkennän poistaminen edistää kuntoutuksen oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja jatkuvuutta.

Laki vammaisetuuslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2015. Esityksessä ehdotetaan myös lakiteknistä muutosta Suomessa asumisen määritelmään, joka tulisi voimaan 1. päivänä tammikuuta 2015.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys mahdollistaa sen, että jatkossa 16 vuotta täyttäneen vammaistuen myöntäminen ei enää edellyttäisi erityiskustannuksia, vaan edellytyksenä olisi ainoastaan vamman tai sairauden ai-heuttama haitta, avun tarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve. Erityiskustannukset vaikuttaisivat jatkossa kaikkien vammaisetuuksien määrään korottavasti. Alle 16-vuotiaan vammaistuki määräytyy näin jo nyt.

Tämä on äärettömän hyvä lakiesitys, kaiken kaikkiaan laaja. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sitten perehdymme tähän perusteellisemmin. Kiitos lakiesityksestä ministeri Rädylle.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys vammaistuki-etuuksista annetun lain muuttamisesta on valtavan tärkeä. Nopeasti ajatellen voi käydä niin, ettei ymmärrä, kuinka laajasta ja merkittävästä ja kuinka monia ihmisiä koskettavasta paketista on kysymys. Normaalille elämiselle rajoitteita ai-heuttavien vammojen, vikojen tai sairauksien tarkempaan määrittelyyn on tarvetta, sillä nämä kaikki eittämättä tuovat yksilöille ja perheille ylimääräisiä tarpeita ja kustannuksia. On tärkeää, että näillä erityiskustannuksilla, joita vammasta tai sairaudesta aiheutuu, olisi perusvammaistuen tai eläkettä saavan perustuen tasoa korottava vaikutus.

Arvoisa herra puhemies! Moni unohtaa, ettei aina ole kysymys vammaisuudesta, vaikka kyseessä on vammaisetuus. Otan esimerkin. Perheelle, jossa pieni lapsi on korvakierteinen, astmaattinen ja vaikeasti allerginen, erityisruokavaliota tarvitseva, on merkittävää, että valvotuista öistä, jatkuvasta valvomisesta ja hintavista erityisruuista aiheutuviin normaalista arjesta poikkeaviin tarpeisiin ja kustannuksiin saadaan tukea. Monesti toinen vanhempi jää sairaan lapsen kanssa kotiin varmistuakseen lapsen varmasti hyvästä hoidosta ja terveestä kasvuympäristöstä.

Tämä esitys on kaikkinensa erittäin hyvä. Haluaisin, että valiokunnassa valmistelutyössä kiinnitetään erityisesti huomiota tuen jatkuvuuteen. Nythän tuen perusteena usein on ulkopuolisen avun, esimerkiksi sairaalavuorokausien, määrä tai tarve. Voi olla niin, että juuri edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa, jossa lapsen kanssa vietetään paljon aikaa sairaalassa, tukea saadaan, mutta seuraavana vuonna vanhemman oppiessa hoitamaan lastaan korotetusta tuesta luovutaan esimerkiksi perustuen sairaalavuorokausien vähenemiseen. Todellisuudessahan on todennäköisesti niin, että vanhemmat ovat oppineet kotihoitamaan lastaan itse, tekevät siis itse aiemmin ja tehokkaammin hoitotoimenpiteitä, jottei lasta tarvitse enää viedä niin usein sairaalaan.

Toivoisin siis, että valiokunta pohtisi, kuinka tuki määräytyy. Monta kertaa kotihoito on yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa kuin tilanteet, joissa turvaudutaan laitokseen. Tiedän ta-pauksia, joissa vanhemmat ovat pohtineet, miksi valvoa öitä ja pyrkiä pitämään lastansa suurin piirtein hengissä, kun siitä ei saa korvausta, kun jos sen sijaan menee sairaalaan esimerkiksi astmakohtauksesta kärsivän lapsensa kanssa ja heittää vastuun muille, saa suuremmat korvaukset. Toivon, että tätä omituisuutta pohditaan valmistelutyössä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kun esitystä olen lukenut, niin täytyy kyllä antaa siitä kiitosta, että tässä on erittäin hyviä elementtejä, erittäin hyviä esityksiä. Juuri kuten edustaja Kymäläinen toi esiin näitä toiveita tänne valiokuntakäsittelyyn, niin katson, että kyllä ne ovat juuri sellaisia, joihin meidän täytyy kiinnittää valiokunnassa huomiota, myöskin tämä, kuinka tässä on huomioitu nimenomaan eri-ikäiset vammaiset lapset ja heidän perheidensä tilanne ja eri vammaisuuden asteet. Täytyy antaa kiitosta, että ainakin näin äkkiseltään katsottuna esitys on erittäin hyvä ja kannatettava.