Herra puhemies! Viime päivinä on alkanut valtava irtisanomisaalto Suomessa. Erityisesti suuret firmat ja organisaatiot parantavat tuloksiaan irtisanomisilla: UPM:n mekaaninen teollisuus, Aker Yardsin telakat Helsingissä, Turussa ja Raumalla, mitä vielä onkaan tulossa. Tuhansia työpaikkoja siis katoaa. Ilmeisesti globalisaatio vaatii lisää työttömiä. Hallituksen olisi syytä tarttua tilanteeseen, pelkillä verohelpotuksilla työpaikkoja ei synny.

Aikooko hallitus nyt tulopoliittisten neuvottelujen kuluessa, yhteydessä, vaikuttaa jollain erityisellä tavalla irtisanomissuojan vahvistamiseen, työttömyysturvan parantamiseen, työpaikkojen säilyvyyteen ja niiden lisääntymiseen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Hallituksen peruslähtökohta on se, että pyrimme vaikuttamaan sillä tavalla tuohon neuvottelupöytään, että sieltä syntyisi hyvä lopputulos, siis keskitetty, pitkävaikutteinen, kattava ja maltillinen sopimus. Se on kaikista tärkein asia. Nuo edustajan esittämät kysymykset liittyvät suoraan sitten näiden työmarkkinaosapuolten väliseen valmisteluun eivätkä siihen osioon, jossa hallituksen rooli sitten tulee mukaan.

Herra puhemies! Oliko VR:n tarjouskilpailun myöhästyminen jokin oire, joka ennakoi hallituksen asennetta työttömyyden hoitoon erityisesti Pohjois-Suomessa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ei todellakaan ollut.

Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyen tuossa tilastoja kun katsoo, niin pääomat karkaavat Suomesta, ja sehän tarkoittaa sitä, että nämä yritykset eivät usko Suomen tulevaisuuteen ilmeisesti. Eläkerahastot ovat sijoittaneet yli 50 miljardia ulos, teollisuus on vienyt rahansa ulos.

Mitä aiotaan sille tehdä? Tämä on merkittävä seikka, jotta saataisiin Suomeen sijoitustoimintaa lisää, jotta tulisi myös työpaikkoja, investointeja lisää. Miksei eläkerahoja voisi investoida myös teihin ja infraan?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Mitä tulee eläkerahoihin, eläkeyhtiöitten varoihin, se on iso, tärkeä kysymys. Siinä on kyse myöskin riittävän turvallisesta sijoittamisesta, niin kuin tiedämme. Tämä on pitkään ollut keskustelussa. Hallituksen puolella on kyllä valmius arvioida tilannetta sillä tavalla, että ne voisivat mahdollisesti hiukan enemmän riskiä ottaen sijoituskenttäänsä laajentaa taikka arvioida, mutta tämä arviointityö on kyllä vielä kesken.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri täällä totesi, että tupo on keskeinen asia elvytettäessä Suomea ja luotaessa uusia työpaikkoja. Äsken puhutussa globalisaatioryhmän esityksessä kerrottiin, että palkkoja pitäisi laskea ja työaikajoustoja lisätä Suomessa. Nyt SAK ja ammattiyhdistysliike on tulkinnut, että tässä annettiin nyt vetoapua työnantajapuolelle tuponeuvotteluihin ja vaikeutettiin näitä.

Aikooko hallitus nyt korjata näitä virheitä, mitä työryhmä teki, etteivät nämä olisi esteenä tupon syntymiselle Suomeen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän hankkeen loppuraportissa esitetään toimia, joista tietysti valtaosa on kohdistettu valtiovallalle, mutta siinä on myös toimia, jotka on kohdistettu muille. Muun muassa palkat ja työajat ovat työmarkkinaosapuolten asioita.

Puhemies! Jokainen meistä tietää, että irtisanomissuojan kiristäminen ei niitä ongelmia poista, mitä yritystoiminnalla tällä hetkellä on, mutta sitä vastoin tiedustelen:

Onko hallituksella käytettävissään instrumenttia niillä paikkakunnilla, missä on toteutunut suuria työpaikkojen menetyksiä, uusien työpaikkojen luomiseksi, yritystoiminnan investointien parantamiseksi? Se on kuitenkin se väylä, mitä kautta pystytään myös uusia työpaikkoja luomaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niillä paikkakunnilla, missä on tapahtunut poikkeuksellisen suuria irtisanomisia ja työttömyys nopeasti ja voimakkaasti lisääntynyt, pyritään lähinnä yritystoiminnan erilaisten tukimuotojen, investointi-, kehittämis-, toimintaympäristö- ja kansainvälistämistukia vastaavien tukimuotojen kautta ja myöskin Finnveran tietyillä toimilla edesauttamaan uusien työpaikkojen syntymistä tai paikkakunnalla olevia yrityksiä nopeuttamaan sellaisia uusinvestointeja, jotka voisivat tarjota työtä niille ihmisille, jotka valitettavasti joissakin tapauksissa ovat joutuneet irtisanotuiksi. Esimerkkinä siitä, millä tavalla kesken vuoden toimintavolyymiä on lisätty, olkoon Finveran luotto- ja takausvaltuuksien lisääminen kesken vuoden tänä vuonna. Se on yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Silloin, kun ihmiset joutuvat isommassa määrin tietyillä paikkakunnilla irtisanotuiksi, meillä on käytössä työvoimapolitiikan välineitä, joilla pyritään lisäämään sitä osaamista, jolle työmarkkinoilla sillä alueella on kysyntää. Esimerkiksi ensi vuoden budjetissa on varattu tietty osa työvoimapoliittisia rahoja siten, että ne ovat ministeriössä. Niitä ei jaeta alueille alkuvuodesta, vaan katsotaan, että jos tulee yllättäviä tarpeita, niitä jaetaan näiden tarpeiden mukaan, ja loppuvuodesta sitten muutoin eri alueille, jotta pystyttäisiin reagoimaan nopeammin kuin nykyisen te-keskusjärjestelmän kautta, mutta toki sieltäkin resursseja on sisäisesti ohjattu aina niille alueille, joilla työttömyys on kääntynyt nousuun, ja toisaalta rahoja on säästetty siellä, missä työttömyys on alentunut.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten yritysten palveluksessa ulkomailla on tällä hetkellä 313 000 työntekijää. Viimeisen vuoden aikana suomalaiset yritykset investoivat ulkomaille 12 miljardia euroa. Joka viides työpaikka investoitiin teollisuudessa ulkomaille.

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että nämä investoinnit saataisiin käännettyä Suomeen takaisin ja Suomesta tehtäisiin houkutteleva investointimaa? Sillä tavalla saataisiin uusia työpaikkoja voimakkaasti teollisuuteen ja sitä kautta palveluihin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Juuri äsken edellisessä kysymyksessä kokoomuksen puheenjohtaja ja muut kokoomuksessa arvostelivat voimakkaasti yritysverotusuudistusta, joka astuu voimaan vuodenvaihteessa. (Ed. Zyskowicz: Ei voimakkaasti, vaan pyrimme epäkohtien korjaamiseen!) Tässä yritysverouudistuksessa keskeisin lähtökohta on juuri se kysymys, johon ed. Kuosmanen äsken viittasi. Me pudotamme yhteisöveroa 29:stä 26 prosenttiin. Se luo lisää kilpailukykyä; se on suoraa kassarahaa yli 500 miljoonaa euroa yrityksille. Tämä raha on sellaista, jota yritysten on syytä nimenomaan investointien suuntaan laittaa.

Jos ajattelee, että näin ei tapahtuisi, niin sitten siinä on jotain yllättävää. Tämä verotaso, 26 prosenttia, on Euroopan unionin jäsenmaista tällä hetkellä kevyimmästä päästä, reilusti kevyimmästä päästä. Kaikki keskeiset kilpailijamaat ovat korkeammassa verokannassa.