Arvoisa herra puhemies! Esitän valtioneuvoston asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kansallisten cap-tukimäärärahojen osalta yleinen sääntö on, että tuki myönnetään sille, joka maata viljelee. Kyseessä olevan tukimuodon jakoperusteissa näyttää olevan EU-maiden välillä erilaisia tulkintoja. Englannissa, jossa peltojen vuokra-ajat ovat poikkeuksellisen pitkät, on tiettävästi tulkittu asia niin, että tuki pysyy vuokralaisella vuokra-ajan jälkeenkin. Tanskassa taas maanomistaja ja -vuokraaja tekevät keskinäisen yksityisoikeudellisen sopimuksen tuen siirtymisestä takaisin vuokra-ajan päätyttyä. Suomessa tilanne on epäselvä, ja on ollut havaittavissa viitteitä Englannin-mallin omaksumisesta maahamme. Tämä on mielestäni vastoin eduskunnan omaksumaa ja jopa MTK:nkin ajamaa linjaa. Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:

Aikooko hallitus määritellä kansallisen tuen ehdot niin, että tuki palaa maanomistajalle vuokra-ajan päättyessä, vai pysyvän siirron periaatteella niin, että tuki jää vuokramiehelle? Ja mikä on komission kanta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole kansallisen päätöksenteon tai säädösvallan asia. Tämä tulee suoraan EU:n asetuksesta ja on voimassa kaikissa 25 jäsenmaassa. Tämä asetus kuitenkin antaa jonkun verran liikkumavaraa, ja sovellutukset eri maissa ovat hieman toisistaan poikkeavia. Mutta se malli, mitä Suomessa on kaavailtu, josta ovat työryhmät tuottajajärjestöjen ja ministeriön välillä tekemässä työtään, todennäköisesti meillä tulee olemaan Tanskan vaihtoehdon mukainen.

Arvoisa puhemies! Kun on erilaisia mahdollisuuksia tulkita, niin kuin ministeri sanoi, kysyisin: Onko perustuslain mukaista, voimassa olevan Suomen perustuslain mukaista, että tukea maksetaan sellaiselle henkilölle, joka ei maata omistajana viljele enää, ja toisaalta, ettei tukea makseta taas maan omistajalle, vaikka hän viljelee omistamaansa peltoa vuokrakauden jälkeen?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä asia on ollut lausunnolla tai keskustelussa oikeusministeriön perustuslain asiantuntijoitten kanssa. Näissä keskusteluissa on kannaksi muodostunut se, että tässä ei ole tämän kaltaista oikeudellista ongelmaa. Kysymys on enemmänkin siitä, mikä on tämä niin sanottu legitimiteetti, miten asia koetaan oikeudenmukaiseksi. Lähtökohtana on siis meillä se, että kun tämä asetus säätää sen, että tukioikeus muodostetaan otettaessa järjestelmä käyttöön sille tilalle, joka viljelee näitä peltoja, siinä tapauksessa, että kyseessä on vuokralainen, ja kun vuokraoikeus päättyy, niin pyrittäisiin vapaaehtoisilla sopimuksilla siihen järjestelyyn, että tukioikeus palaa, ei varsinaisesti omistajalle, vaan kulkee pellon mukana sen henkilön käytettäväksi, joka kulloinkin sitä käyttää, joko omistajana taikka vuokraajana.

Arvoisa herra puhemies! Se asetus, mihin ministeri Korkeaoja viittasi, on aivan järjetön. Se ei sovi ollenkaan talonpoikaisjärkeen eikä normaaliin viljelykäytäntöön. Kun sen ovat aikanaan EU:n maatalousministerit hyväksyneet kokouksessaan, eikö olisi kaikkein selvintä, että samat ministerit nyt muuttaisivat sitä asetusta sillä tavalla, että jokainen suomalainenkin ja jokainen viljelijäkin ymmärtäisi, millä tavalla tämä järjestelmä toimii tulevaisuudessa? Helppo homma. Eikö olisi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ed. Koskinen oli ministeri Koskinen silloin, kun tätä asiaa valmisteltiin. Suomen kanta keväällä 2003 työryhmissä oli toisenlainen kuin mihin tämä asetus lopulta päätyi. Tämä on kuitenkin osa tätä yhteisen maatalouspolitiikan reformiasetusta, ja on pidettävä epärealistisena sitä, että tämä reformiasetus kokonaisuutenaan avattaisiin varsinkaan nyt, kun reilun kuukauden päästä ensimmäiset maat, lähes puolet jäsenmaista, rupeavat soveltamaan tätä säädöstöä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Korkeaoja ensimmäisessä vastauksessaan antoi ymmärtää, että EU:n asetus antaa jonkinlaisia soveltamisen mahdollisuuksia tähän asiaan. Miksi suomalaiset eivät vaadi ja sovella sitä niin, että suomalainen voisi saada sen hyödyn ja tapahtuisi tämmöinen suomalainen talonpoikainen ajattelutapa, mihin ed. Koskinenkin tässä viittasi? Kysynkin: Eikö tämä ole yksi aste sosialisointia, ja eikö tässä puututa yksityisen omistusoikeuteen tällä järjestelmällä, mitä hallitus nyt on ollut esittämässä ja mitä tässä yritetään läpi ajaa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin asetukset eivät ole mitään sosialisointia edistäviä. Se on aivan selvää. Ei tässä kysymys ole mistään omistusoikeuden muuttamisesta. Kysymys on yhden tukimuodon, siis EU:n kassasta maksettavan tukimuodon, pelisäännöistä. Tässähän lähtökohtana on se, että tuet irrotetaan tuotannosta, ja niin muodoin peruslähtökohta on se, että tuki annetaan, ei tuotantoon sidottuna, vaan ohjataan nimenomaan viljelijälle. Tämä on ollut tämän peruslähtökohta. Myös Suomi, kun on ottanut muun muassa suuren valiokunnan toimesta kantaa tähän, on lähtenyt siitä, että tämä perusperiaate, että tuki pitää suunnata aktiiviviljelijälle, on oikea.