Täysistunnon pöytäkirja 119/2004 vp

PTK 119/2004 vp

119. TORSTAINA 11. MARRASKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot

Marjaana  Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on opetusministeri Tuula Haataiselle.

Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Salossa iltapäiväkerhoon osallistuvien lasten vanhemmat ovat anoneet iltapäivätoiminnalle jatkoaikaa yhden tunnin. Tällä hetkellä lapset ovat saaneet keskimäärin 490 tuntia tätä iltapäiväkerhotoimintaa. Monille vanhemmille tämä aika on hankala, koska iltapäiväkerhotoiminta loppuu kello 16 ja töistä päästään kello 17:n paikkeilla, ja nyt monet pienet lapset joutuvat kävelemään ruuhkaisen kadun yli sen takia, että kävelevät yksin kotiin.

Kuntaliiton yleiskirjeen mukaisesti esitetään, että kyse on toimintaanosallistumismahdollisuudesta, eikä siitä, kuinka paljon yksittäinen lapsi voi toimintaan osallistua. Tällä perusteella Salon sosiaalilautakunta on tehnyt päätöksen, ettei se suostu vanhempien vaatimuksiin yhdestä lisätunnista. Opetusministeriön tulkinnan mukaan jokaiselle lapselle tulee taata kolmen tunnin kerhotoiminta iltapäivällä. (Puhemies koputtaa) Koska iltapäiväkerhotoiminnasta tehdään selonteko vasta vuonna 2006, niin kysyisinkin nyt ministeriltä:

Miten hän aikoo toimia, että näille lapsille taataan tämä kolme tuntia iltapäivässä iltapäiväkerhotoimintaa, ja aiotaanko entistä enemmän käyttää esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöjä apuna, että kunnat voisivat toteuttaa tämän järjestelmän?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kunnat saavat resurssit lapsiluvun mukaan tähän, ja nämä kriteerit ovat juuri, että sen toiminnan pitää olla vähintään kolme tuntia. Tästä kolmen tunnin mittaisesta toiminnasta voi periä maksimissaan 60 euron maksun. Jos toiminta on laajempaa, niin maksu voi olla silloin myös suurempi. Mutta nyt kunnat käytännössä järjestävät nämä asiat ja tekevät sopimukset siitä, järjestääkö kunta sen itse omana toimintanaan vai hankitaanko palveluja järjestöiltä ostosopimuksina tai muilla palvelusopimuksilla, ja nyt siitä, missä laajuudessa kunnat järjestävät tätä palvelua, tullaan tekemään tarkka selvitys, ja jatkoresursointi kunnille riippuu tästä.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lähinnä tämä selvitys on nyt tiedossa, mutta kun tämä tilanne on aika saman tyyppinen joillakin muillakin paikkakunnilla, niin miten nyt aiotaan toimia, mikä on tämä sanktiointi, että kunnat noudattaisivat tätä kolmen tunnin iltapäiväkerhotoiminnan aikarajaa, koska nyt on esimerkiksi Salon kohdalla tiputettu se kahteen tuntiin?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Se seurantakeino, mikä meillä on, on tietysti nyt toimintavuoden jälkeen katsoa, kuinka suuret tuntimäärät ovat toteutuneet ja paljonko kunnat sitten tulevat saamaan resursseja. Se on se ainoa keino, jolla me pystymme tätä sitten perästä valvomaan. Mutta kyllä minä nyt kehottaisin kuntapäättäjiä valvomaan, että asiat hoidetaan niin kuin on laissa ajateltu, koska kun kunta itse asiassa saa resurssit tämän laajuiseen toimintaan, kolmen tunnin toimintaan, niin kyllä siinä pitää silloin siinä laajuudessa myös palveluja järjestää. Se on kuntapäättäjien vastuulla. Me luotamme siihen, että kunnat peruspalvelut järjestävät, ja siellä nämä asiat on myös hoidettava.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.