Kulttuuri- ja asuntoministeri  Pia  Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli eilen täydentävä lisätalousarvio keskustelussa. Olin silloin itse Brysselissä, en päässyt osallistumaan, mutta siinä yhteydessä, jos olisin ollut täällä, olisin käyttänyt puheenvuoron siitä, että kyseisessä esityksessä oli mukana kulttuurin saralta iloisia uutisia. Siellä oli erittäin merkittävä määrärahakorotus lainauskorvauksiin, odotettu, toivottu, ansaittu korotus 4 miljoonasta 8 miljoonaan eli tuplaus. Samoin siinä vahvistettiin päätös, että ohjelmakauden kirjastorakentaminen saa rahansa sovitusti, ja sitten oli tekijänoikeusasiana myös tämä hyvitysmaksu. Eli nyt on sillä tavalla hyvä tilanne mielestäni yleisesti ottaen, että tekijänoikeusasioita olemme saaneet viime aikoina merkittävästi eteenpäin. Eduskunta käsittelee parhaillaan tekijänoikeuslain tiettyjen pykälien uudistamista. Sitten on tämä lainauskorvausasia, joka on erittäin ilahduttavaa, ja nyt myös tämä hyvitysmaksuasia on tullut sovituksi. Tietenkin on etsitty jo vuosia ja pitkään tätä ratkaisua. Myös tällä hallituskaudella tätä on kovin paljon etsitty.

Eli nyt kyseessä on hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta, jossa siis ehdotetaan, että yksityisen kopioinnin hyvitys maksettaisiin vain valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta eikä tätä hyvitystä enää kerättäisi tallennusalustojen ja laitteiden myyntihinnoissa. Hallitusohjelmassa on tämän uudistuksen perusteet. Siinä sanotaan: "Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa." Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen sisältyy myös terveen kilpailun edistämisohjelman digitaalisia markkinoita koskeviin toimenpidekirjauksiin.

Hyvitystä Teoston kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön on maksettu Suomessa tekijöille vuodesta 1984 lähtien niin sanottuna kasettimaksuna, ja vuodesta 2006 lähtien tätä on kutsuttu hyvitysmaksuksi. Tietoyhteiskuntadirektiivi, joka tulee Euroopan unionista, edellyttää sopivaa, kohtuullista hyvitystä tekijöille, kun jäsenvaltion lainsäädännössä on säädetty yksityisen kopioinnin rajoitus. Tässä direktiivissä käytetään ilmaisua "sopiva hyvitys". Direktiivi ei määrittele sitä, mistä hyvityksen rahoitus tulee. Useimmissa maissa tämä perustuu laitemaksuihin ja erilaisiin tallennusalustamaksuihin, ja joissakin maissa, kuten Espanjassa ja Norjassa, tämä on samalla tavoin budjettirahoitteisena, mihin tässä nyt ollaan siirtymässä.

Meillä hyvitystä oikeudenhaltijoille kerätään tallennusalustoista ja laitteista, joihin teos voidaan tallentaa ja joita merkittävissä määrin käytetään yksityiseen käyttöön. Maksun piirissä tällä hetkellä ovat analogiset ja digitaaliset tallennusalustat, kuten cd- ja dvd-levyt sekä digitaaliset tallennuslaitteet, kuten mp3-soittimet, tallentavat digisoittimet ja ulkoiset kiintolevyt. Maksuvelvollisia ovat laitteiden valmistajat ja maa-hantuojat.

Yksityiseen kopiointiin käytettävien laitteiden kirjo on viime vuosina monipuolistunut, ja teosten kopiointi on siirtynyt lähes yksinomaan tallentamiseen ja kopiointiin soveltuvista laitteista yleiskäyttöisiin laitteisiin, joita voidaan siis käyttää myös muihin tarkoituksiin. Tästä on ollut seurauksena se, että hyvitysmaksua ei kerry läheskään kaikista sellaisista laitteista, joihin teoksia tänä päivänä kopioidaan laissa tarkoitetulla tavalla yksityiseen käyttöön. Myös aineistojen suora lisensiointi kehittyy jatkuvasti ja vaikuttaa myös yksityiseen kopiointiin. Tämä kehitys on otettava huomioon, kun yksityistä kopiointia jatkossa tutkitaan ja hyvityksen tasoa määritetään. Sitä edellyttää myös EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi.

Koko hallituskauden mittaisessa uudistushankkeessa tehtyjen selvitysten ja eri ratkaisuvaihtoehtojen punnintojen tuloksena olemme päätyneet esittämään yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämistä valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Näitä ratkaisuvaihtoehtoja tai niiden yhdistelmiä, mitä on pohdittu, ovat olleet myös tämä laitemaksu ja sen laajentamiseen perustuvat ratkaisut sekä sitten tämä kyseinen malli.

Määrärahan tasoksi alkuvaiheessa esitetään 11 miljoonaa euroa. Tämä edustaa sitä tasoa, jolla hyvitysmaksun kertymä oli pitkään tuossa 2000-luvulla ennen kuin tämä yksityinen kopiointi enenevissä määrin siirtyi juuri näihin yleiskäyttöisiin laitteisiin.

Jatkossa yksityistä kopiointia ja sen yleisyyttä tullaan tutkimaan puolueettomilla tutkimuksilla. Tämän tutkimustoiminnan metodologiaa tullaan kehittämään ja tutkimusta ohjaamaan, ja tätä ohjaustyötä varten valtioneuvosto nimeää neuvottelukunnan.

Uudistuksen myötä hyvityksen hallinto kevenee merkittävällä tavalla. Nykyistä hyvitysmaksun keräävää järjestöä ei samalla tavalla tarvita maksun hallinnointiin, vaan valtion budjettirahoista hyvitys voidaan maksaa suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöstä tekijöitä edustavien järjestöjen välityksellä. Yksityisen kopioinnin hyvitys jaettaisiin edelleen opetus- ja kulttuuriministe-riön hyväksymän hyvitysvarojen käyttösuunnitelman mukaisesti suorana hyvityksenä teosten tekijöille ja välillisenä hyvityksenä tekijöille heidän yhteisiin tarkoituksiinsa.

Kun valmistajan ja maahantuojan sekä jälleenmyyjien maksuvelvollisuus lakkaa, uudistuksen pitää näkyä myös tallennusalustojen ja laitteiden kuluttajahinnoissa niin pian kuin lain voimaantulon jälkeen näitä uusia laitteita tuodaan maahan ja saadaan kuluttajamyyntiin. Tällä hetkellä esimerkiksi mp3-soittimen ja tallentavan digisoittimen hinnassa on tallennuskapasiteetista riippuen hyvitysmaksua 4—36 euroa ja ulkoisen kiintolevyn hinnassa 9—18 euroa.

Uudistuksen myötä yrityksillä ei olisi enää myöskään maksuvelvollisuuden täyttämiseen liittyviä hallinnollisia tehtäviä eikä kustannuksia. Yksityisen kopioinnin hyvityksen edunsaa-jien kannalta uudistus merkitsee vakauden lisääntymistä.

Hyvityksen kokonaismäärää selvitetään yksityisen kopioinnin tutkimuksilla. Siinä olennaista on, että yksityisen kopioinnin laajuudesta ja kopiointilähteestä saadaan mahdollisimman neutraali ja värittymätön kuva hyvityksen oikean tason ja hyvityksen jakamisen perustaksi. Sen vuoksi tutkimuksen suunnittelu ja niiden tulosten arviointi ja tulkinta organisoidaan mahdollisimman puolueettomalla tavalla.

Lopuksi muistutan tästä perusteesta, miksi yksityisen kopioinnin hyvitys esitetään nyt järjestettäväksi valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Hallituksen esityksen perusteella todetaan seuraavasti: "Kun valtio lainsäädännössään sallii yksityisen kappaleen valmistamisen tekijänoikeuden rajoituksena ja tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää tällaisessa tapauksessa hyvityksen järjestämistä tekijöille, eikä hyvitystä pystytä riittävästi keräämään osana tallennusalustojen myyntihintaa, on perusteltua, että valtio suorittaa yksityisen kopioinnin hyvityksen verovaroista." — Kiitos.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tekijänoikeuksiin liittyen tuntuu usein ainakin julkisuudessa kilpistyvän ja saavan melkoisia mittasuhteita siinä, että mietitään juuri näitä hyvitysmaksuja ja sitä, miten tekijöiden oikeudet huomioidaan, ja sitten taas toisaalta sitä, miten kovasti rangaistaan esimerkiksi internet-jakamiseen ja -kopiointiin syyllistyneitä ihmisiä.

Tästä esityksestä en ihan vielä tällä lukemisella osaa sanoa hirvittävän hyviä asioita mutta en myöskään huonoja asioita, joten tyydyn käyttämään tämän tilaisuuden siihen, että pyydän ministeri Viitasta huomioimaan tosiaan jatkossakin sen — kun tämä tekijänoikeuslainsäädäntö on ehkä ollut aika paljonkin aikaansa jäljessä ja se varmasti jatkossa tulee vaatimaan paljon toimenpiteitä — että se pysyy ajan tasalla ja että kyetään luomaan niitä tapoja, joilla ihmiset voivat käyttää musiikkia, elokuvia, kirjoja ja muuta laillisesti ja että ihmiset valitsevat niitä laillisia keinoja.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka nyt on käsittelyssä, on paitsi kannatettava myös erittäin hyvä. Se, että laitteiden hintoihin ei enää lisätä tekijänoikeuskorvauksia, on erittäin hyvä asia kuluttajan kannalta, ja se myös edistää kulttuurin leviämistä ja kulttuurin saatavuutta tässä maassa.

Uudistus merkitsee myös sitä, että tekijät — musiikin tekijät ja muut tekijät, jotka siinä ovat mukana — saavat palkkansa. Enää 2000-luvulla ei ole mitään mieltä siinä, että taiteilijan pitäisi elää kurjuudessa, jotta syntyisi sellaista taidetta, mitä halutaan kuunnella tai jälkipolville jakaa.

Toivoisin kuitenkin, arvon ministeri, että tämä vastaava asia leviäisi myöskin television ja radion puolelle niissä tallenteissa, mitä siellä on. Siellä pääsi käymään sellainen vahinko tekijöiden kannalta, että kun siirryimme niin sanottuun digitaaliseen aikaan eli digiaikaan, Areena-aikaan, ja kun uusinnat nimenomaisesti freelance-toimittajien ja independent-yhtiöiden tuotannosta tulivat sinne Areenaan — jolloinka niitä toistoja on valtavasti — niin tavallaan tekijät joutuvat myymään tekijänoikeutensa yhtiölle eivätkä saa korvausta siitä, että tätä heidän tuotettaan käytetään yhä uudestaan ja uudestaan hyödyksi. Ensimmäisenä sen menettivät Yleisradion vakityöntekijät ja sitten myöhemmin kaikki freelance-työntekijät, tekevätpä kenelle tahansa. Se on täysin ymmärrettävää sen takia, että tekijänoi-keusmaksut ovat kovia ja korkeita, mutta olisi hyvä, jos myös sille puolelle voitaisiin jossakin vaiheessa ajatella valtion kompensaatiota tekijänoikeuksissa.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todellakin hyvin tervetullut ja tarpeellinen, mutta eräs yksityiskohta siellä kiinnittää huomiota. EU:n direktiivissä, jossa puhutaan hyvitysmaksusta, todetaan, että hyvitys olisi maksettava tekijälle ja lähioikeuden haltijalle, ja näissä hallituksen lakiesityksen pykälissä 26 a ja 26 b puhutaan vain hyvityksen maksamisesta tekijälle. Tässä kohtaa herää kysymys, että onko tämä lähioikeuden haltijoiden jättäminen tästä tekstistä pois ihan tarkoituksella synnytetty tilanne vai onko tässä kyseessä jonkinlainen lipsahdus?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Puhemies! Tämä pykälä, mihin edustaja Ahvenjärvi viittasi, selvitetään.

Mutta tässä kun katsoo tätä lakiesityksen perustelua, niin tässähän nimenomaan todetaan, että tämä nykytila ikään kuin siirretään siitä laitekohtaisesta maksusta tähän hyvitysmaksuun, joka tulee valtion budjettivaroista, ja tämä on se keskeinen muutos tähän järjestelmän toimintalogiikkaan. Tätä tasoahan tullaan sitten arvioimaan todellakin vuoteen 2017 asti puolueettomin tutkimuksin ja neuvottelukunnan toimesta. Eli sillä tavalla tämä uusi järjestelmä lähtee muodostumaan, ja tässähän vielä sitten tapahtuu niin, että tämän lain säätämisen jälkeen kaikkia näitä yksityiskohtia siitä, millainen tästä puolueettoman tutkimuksen organisaatiosta, metodologiasta ja muusta tulee, parhaillaan selvitetään, ja ensi vuoden alkupuoliskolla saamme näistä asioista sitten konkreettisesti lisää tietoa.

Mutta, puhemies, sanon oikeastaan tässä sen saman, minkä totesin tuossa alussakin: sinänsä tämä esitys on hyvin iloinen asia, ja täällä todellakin eduskunnasta myös sellaisia terveisiä tässä äsken kuulimme, että hyvä uudistus ja eteenpäin menee, ja se on tietenkin hyvin tärkeää, koska viime kädessä kysymys aina näissä asioissa on, aivan kuten edustaja Tolppanen sanoi, tekijän palkasta, ja kyllä se taiteilija ja tekijä sen palkkansa ansaitsee.

Tässähän tapahtuu nyt niin, mikä on hyvä huomata, puhemies, että tällä hetkellähän tämä korvauksen taso, mikä on nyt kerätty laitemaksuna, on vuosia tullut alaspäin, ja esimerkiksi tämän vuoden tasoksi arvioidaan noin viittä miljoonaa euroa — suurin piirtein siinä luokassa — ja se on kyllä aliedustettu siihen tasoon verrattuna, mikä sen pitäisi olla. Nyt on sitten arvioitu tässä vaiheessa, kun tämä tulee, tämä taso, mikä on määritelty itse asiassa eilen annettavalla ensi vuoden täydentävällä talousarviolla. Se olisi sen 11 miljoonaa tämän ja ensi vuoden, ja 2017 alusta sitten tämän puolueettoman tutkimuksen perusteella määriteltäisiin sitä jatkotasoa, jotta meillä on mahdollisimman selkeä kuva, mikä se taso tulee olemaan.

Mutta erittäin tärkeä avaus on mielestäni myös, ja todella korostan sitä, että tätä on vuosia yritetty ratkaista, ja nyt tässä on ratkaisu tältä pohjalta.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tästä hyvästä selvityksestä ja siitä, että nyt ollaan tosiaan siirrytty tähän, että verovaroista annetaan tämä hyvitysmaksu.

Tilannehan on ollut hyvin surullinen tekijöiden kannalta ja sisällöntuottajien kannalta. Varsinkin musiikkipuolella, kun on siirrytty digiaikaan, ovat tulot vähentyneet, tekijänoikeustulot, ja siinä mielessä on hyvä asia, että tämä hyvitysmaksu tulee nyt täältä puolelta. Meillehän aikoinaan, kun hyvitysmaksua haluttiin korottaa, tuli valituksia muun muassa, kun tietokoneitten kovalevyjen osalta oli näitä maksuja, perittiin, niin että he eivät tarvitse musiikkia, vaan he tarvitsevat kuviin tai joihinkin muihin tätä käyttöön, ja tämä on tietysti parempi asia näin, ettei mennä sille linjalle.

Ylipäänsä täytyy sanoa, että tällä hetkellä monet taiteilijat, jotka eivät esimerkiksi saa keikkatuloja, ovat erittäin tiukoilla, ja sen takia tämä hyvitysmaksu tulee kyllä hyvään tarpeeseen. Täytyy sanoa, että jos ei sitä tekijänoikeusmaksua saa, niin ei löydy uuden musiikin ja sisältöjen tekijöitä, ja tämä on se iso ongelma.

Tietysti yhtenä tärkeänä rooliltaan on Yleisradio, jolla on tärkeä tehtävä soittaa ja esittää kaikkea sitä, mitä muut jättävät soittamatta. Yleisradio on tietysti siinä mielessä avainasemassa, että he mahdollisimman laajasti edistävät suomalaista kulttuuria ja soittavat myös musiikkia, jotta monenlaiset tekijät, myös marginaalimusiikin tekijät, pääsevät tekijänoikeuksien piiriin ja saavat sieltä rahaa.

On myös puhuttu siitä, että tekijänoikeudet jossain vaiheessa ohjattaisiin taiteilijan yritykselle. Tämäkin on yksi mahdollisuus. Silloin rahaa jäisi enemmän uuden tekemiseen ja promotointiin. Mutta se on varmasti seuraavan hallituskauden asioita.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin edustaja Alatalo sanoi, tuo on tärkeä muutos. Toivottavasti mahdollisimman pian se saadaan aikaiseksi, että tekijänoi-keusmaksut tai tulo voidaan tulouttaa yritykselle.

Vielä palaan lähioikeuden haltijoiden kohtaloon tässä yhteydessä. Ajattelen, että tuo on kuitenkin aika selkeä yksityiskohta tässä, ja toivoisin, että ihan valiokuntakäsittelyn yhteydessä jo paneuduttaisiin tähän asiaan. Niin kuin tässä aiemmin todettiin, niin tällä hetkellä on paljon luovalla alalla esittävissä taiteilijoissa tekijöitä, jotka ovat todella tiukoilla. Siinä mielessä, mitä nopeammin tämä asia saadaan, niin kuin sanotaan, sillä tavalla järjestykseen, kuin sen tulee direktiivin mukaan olla, niin sitä parempi.