Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ihmiset ovat hyvin huolissaan terveydenhuollon toimivuudesta.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mukaan terveydenhuollon
menojen kasvu aiheuttaa kunnille 3 miljardin euron lisäkustannukset
vuoteen 2008 mennessä, mikäli terveysmenojen vuotuinen
kasvu saadaan pudotettua 5 prosenttiin. Suunnitelmat valtionosuuksien
lisäämisestä kattavat kuitenkin tästä vain viidenneksen
eli noin 20 prosenttia, ja äskenhän kuulimme,
että rahaa ei kehyksissä tule olemaan lisää.
Samaan aikaan kuitenkin kuntien verotulot ovat pienenemässä ja
viime vuonna esimerkiksi putosivat peräti 4,1 prosenttia
edellisvuodesta. Kysynkin:
Miten nyt Kansallisen terveyshankkeen käy, jos kunnat
eivät pysty omaa osuuttaan laittamaan ja tämä valtionkin
lupaama puolet on tiukassa? Miten on, ministeri Hyssälä,
voidaanko Kansallinen terveysohjelma toteuttaa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kansallinen terveyshanke on menossa suunnitellusti
eteenpäin, ja siihen tulee tällä vaalikaudella,
kuten kaikki tiedätte, lisää rahaa. Tämähän
tarkoittaa myös sitä, ettei pelkästään
rahan laittamisella vaan myöskin toimintakäytäntöjen
muutoksilla saadaan aikaan hyötyjä ja uusia tapoja
tuottaa palveluja, jotka ovat entistä tehokkaampia, edullisempia
ja asiakaslähtöisempiä. Me olemme vielä esimerkiksi
terveydenhuollon teknologian käytössä aika
lailla alkumetreillä, ja kun me saamme kaikki nämä terveyshankkeen
osahankkeet lävitse tällä vaalikaudella,
kuten esimerkiksi juuri teknologiahankkeen, niin me olemme aivan
toisissa sfääreissä siinä, miten
terveydenhuolto toimii.
Nyt kun meillä on perusterveydenhuollon kenttäkierros
menossa, jossa on 24 tilaisuutta ympäri Suomea, niin siellä on
selvästi aistittavissa optimismi ja muutoshalukkuus ja
yhteistyön henki. Totta kai on kuntien välillä eroja
ja suuria haasteita näihin asioihin liittyy, mutta semmoinen
tekemisen meininki suomalaisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä menossa
ja minä olen aivan vakuuttunut siitä, että me
selviydymme näistä haasteista. Milloin Suomessa
on parempi aika toteuttaa se, että potilaat pääsevät
sujuvasti hoitoon, jos ei nyt? Nyt meillä on muuhun Eurooppaan
nähden paljon henkilökuntaa ja myöskin
taloudellisia resursseja. Kyllä me selviämme,
mutta meillä on ollut sellaista sanotaanko nyt, että pitkän
aikaa on totuttu toimimaan tietyllä lailla, ja nyt, kun
tulevat uudistukset, voi olla uudistuksiin muutosvastarintaa. Mutta
nyt ollaan ihan aikataulussa ja putkessa ja terveyshanke menee suunnitellusti
eteenpäin.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnitelmissa on todellakin tehdä uudistuksia,
ja kyllä niitä kunnissakin tehdään
ihan aidosti, on tehty jo vuosikymmen. Teillä on tarkoitus
toteuttaa hoitotakuu ensi vuoden alusta, ja se tarkoittaisi terveydenhuollon
asiakkaille tietoa siitä, milloin pääsee
hoitoon, ja jonotilanteessa myöskin nopeampaa hoitoonpääsyä.
Jos sairaala ei pysty järjestämään
esimerkiksi jonon takia hoitoa itse, niin sehän tarkoittaisi
sitä, että sairaala joutuu sen palvelun ostamaan
yksityiseltä sektorilta, ja nyt on epäilyksiä,
että yksityisen sektorin hinnat nousevat pilviin tämän
kautta, kun sinne tulee enemmän kysyntää.
Miten aiotte nyt tämän hoitaa? Tämähän
tarkoittaisi sitä, että kunnilla on yhä vähemmän
liikkumavaraa, jos nämä hinnat nousevat kovin
korkeiksi yksityissektorilla, ja sitä kautta myöskin
kuntien lääkäreitä voi siirtyä yhä enemmän
yksityissektorille. Eikö tässä ole omat
vaaransa myös?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Sairaanhoitopiirit voivat myöskin
ostaa palveluja toiselta sairaanhoitopiiriltä. Ei tarvitse
ostaa yksityissektorilta, vaan piirit voivat myöskin keskenään
tehdä yhteistyötä. (Ed. Huotari: Jonoja
on joka paikassa!) Meillä tähän saakka — viittaan
professori Brommelsin työryhmän mietintöön — osa
toimenpiteitä, joita meillä tehdään
väestön terveystarpeeseen nähden paljon,
on tehty liian löysin kriteerein ja osa liian tiukoin kriteerein.
Meillä tehdään väestön terveystarpeisiin
nähden esimerkiksi pallolaajennuksia liian vähän,
mutta liian paljon vaikkapa suonikohjuleikkauksia, kohdunpoistoleikkauksia,
liian löyhin perustein kaihileikkauksia. Kun me nämä kriteerit
yhtenäistämme, tätä työtähän nyt
sairaanhoitopiireissä tehdään, ja koko
maassa potilaat pääsevät samoin perustein
hoitoon ja leikkaukseen ja voivat seurata toivon mukaan reaaliajassa
netissä, miten nämä etenevät,
niin tämä on suuri edistysaskel. (Puhemies: Aika!)
Ulla Anttila /vihr:
Arvoisa puhemies! Kansallista terveysohjelmaa viime hallituskaudella rakennettiin
suurella hartaudella, ja totta kai toivon, että se saa
riittävät resurssit. Nyt on nähtävissä kuitenkin
erittäin suuria puutteita esimerkiksi siinä, miten
ennalta ehkäisevä terveydenhuolto järjestetään.
Välttämättä kunnat eivät
ymmärrä satsata tähän puoleen
riittävästi. Myös viime syksynä kiistelimme
siitä, miten psykoterapia ja mielenterveystyö tulisi
järjestää. Kysyisin:
Miten näillä kahdella merkittävällä osa-alueella
hallitus aikoo edetä? Riittävätkö vain
nämä kehittämisprojektit, vai onko joitakin
konkreettisia suunnitelmia? Nyt on kansalaisilla esimerkiksi suuri
huoli juuri siitä, millä lailla lapset, nuoret ja
myös aikuiset saavat asianmukaiset psykoterapiapalvelut.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Minä vastaan tähän
ehkäisevän terveydenhuollon kysymykseen. Minä olen
aivan samaa mieltä kuin ed. Anttila tästä.
Meillä on jäänyt ehkäisevä terveydenhuolto
jollakin tavalla tässä vähän
nyt taustalle, ja sen asemaa on syytä nyt nostaa koko ajan.
Tätä teemme tällä kenttäkierroksellakin.
Meillä on kuntia, joissa ei ole lainkaan lääkärijohtoista
ehkäisevää terveydenhuoltoa suunnitelmallisesti
teon alla. Esimerkiksi suun terveydenhuollosta olemme todella huolestuneita,
kun karkkiautomaatit ja limsa-automaatit ovat tulleet kouluihin
samalla kun ehkäisevä terveydenhuolto on tältäkin
alalta miltei lakannut, kouluissa tehtävä työ ainakin.
Jos tämä kehitys jatkuu, niin ei mikään
mainen mahti jaksa terveydenhuoltoa rahoittaa, jos ehkäisevä puoli
ei ole kunnossa. Kuten ed. Anttila totesi, kyllä se on
sitä tärkeintä puolta, ja se tuottaa
säästöt tulevaisuudessa. Tähän
yritämme kyllä koko ajan panostaa.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on erikoissairaanhoidon
jonoissa 150 000 ihmistä, ja heistä 60 000
on jonottanut yli puoli vuotta. Vaikka me kuinka järjestelemme
sen Brommelsin esityksen mukaisesti niitä potilaita, niin
kentältä kuuluu, että ainoastaan noin
10 prosenttia voidaan poistaa jonosta, eli meille jää 54 000
ihmistä ensi vuoden alkuun, jotka meidän yhtäkkiä pitäisi
hoitaa. Kysyn sen takia ministeri Hyssälältä:
Emmekö saisi jo tänä vuonna alkaa
purkaa sitä proppua, joka nyt näiden hoitamattomien
potilaiden suhteen on muodostunut? Emmekö saisi tehdä lisätyötä sairaaloissa?
Ainakaan Husissa se ei ole millään mahdollista,
sillä meillä on vähemmän rahaa
kuin viime vuonna.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Hus-piirillä on varmasti suurempia
ongelmia kuin monella muulla sairaanhoitopiirillä. Olin
eilen juuri Lapin sairaanhoitopiiriin tutustumassa, ja hoitoonpääsyn
turvaaminen onnistuu siellä. Näin minulle vakuutettiin. Iso
mylly siellä erikoissairaanhoidossa pyörii, ja siellä se
lähtee kyllä liikkeelle, mutta Hus-piirillä on
varmasti omia isoja ongelmia. Kyllä näitä asioita
sairaanhoitopiirien sisälläkin täytyy
tarkastella vähän uudestakin näkökulmasta.
Yhteistyön myöskin Hus-piirin sisällä toivoisi
kyllä paremmin kuin tähän saakka sujuvan,
mutta ministeriö on valmis tässä Hus-piirin
kanssa käymään myös neuvotteluja.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten psykoterapiasta ed. Anttila
oli huolissaan. Tälle vuodellehan on nyt käytettävissä näitä korvamerkittyjä Kelan
rahoja enemmän kuin viime vuodelle, ja niiden hallinnointi
on järjestetty niin, että sairaanhoitopiirit yhdessä Kelan
vakuutusalueen kanssa nyt kontrolloivat ja seuraavat tiukasti sen rahan
käyttöä. Me teemme neljännesvuosittain itsellemme
selvitystä siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät
erilaisiin terapiamuotoihin ja miten raha riittää — tavoitteena
se, että rahat eivät lopu kesken vuoden. Tämä on
minusta nyt hyvin tärkeä uudistus. Missään
tapauksessa minkään muotoisen terapian osalta
ei ole asetettu prioriteetteja, vaan hoitava henkilökunta
arvioi, mitä terapiaa milloinkin tarvitaan, ja rahoitus
varmasti sairaanhoitopiirin ja vakuutusalueen yhteistyönä järjestyy
nyt paremmin kuin aikaisemmin.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Hyssälältä:
Kun poikkihallinnollisesti varmasti teette hallituksessa työtä myös
näiden terveydenhuollon palvelujen osalta mahdollisimman
hyvän julkisen terveydenhuollon perustan turvaamiseksi, niin
mitä olette tehneet kilpailulainsäädännön
kehittämiseksi siten, että kunnalliset palvelujentuottajat
ovat mukana kilpailussa yhdenvertaisesti, ja miten sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestöjen osuus kilpailulainsäädännössä on
huomioitu, jotta tästä ei tule vain kapeasti yksityisten
palveluja tuottavien firmojen temmellyskenttä?
Lisäksi haluan tiedustella: Mitä kuuluu palvelumaksuasetukselle?
Kerroitte viime syksynä pääministerin
vahvistamana julkisuudessa, että omaishoitajien sijaisuudet
hoidetaan säädetyllä palvelumaksulla,
joka on huomattavasti nykyistä alempi? Nyt ei ole kuulunut
syksyn jälkeen mitään.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kilpailulainsäädäntö kuuluu ministeri
Pekkarisen toimialueeseen, mutta vastaan tähän
sairaanhoitopiirien osalta, että yksittäiset kunnathan
eivät siinä kilpailuta vaan sairaanhoitopiirit — jos
ymmärsin oikein tämän kysymyksen. Mutta
ministeri Pekkarinen vastaa kilpailulainsäädännöstä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sikäli kuin oikein ymmärrän,
niin kilpailulainsäädännössä ei
ole sellaisia esteitä, etteikö kilpailuttamisessa
voitaisi ottaa uusia, pitemmälle meneviä askeleita. Kiinnitän
huomiota siihen, että tämän vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien
Suomen Kuntaliiton toimitiloissa on avattu neuvontapalvelu, jonka
idea on nimenomaan auttaa kuntia hankintatoimen järjestämisessä niin,
että hankintapäässä osataan
toimia tavalla, joka toteuttaa kilpailulainsäädännön
ideaa ja toteuttaa samalla näitten palvelujen tuottamisen
mahdollisimman tehokkaalla tavalla.