Arvoisa herra puhemies! Ukraina on vain käsivarren päässä Suomesta. Tiedämme, että väkivaltaisuudet kauhistuttavat kaikkea sivistynyttä maailmaa, ja tiedämme, että Janukovytšin viivytystaktiikka johtaa sanoinkuvaamattoman rujoihin seurausvaikutuksiin. Tiedämme, että väkivaltaisuudet on lopetettava, niistä on sovittava, mutta se edellyttää nopeaa ratkaisua.

Arvoisa hallitus, onkohan niin, että tarve aktiivisen diplomatian toteuttamiselle on toteutettavissa vain EU:n kautta? Jotenkin tuntuisi siltä, että myös muita raiteita pitäisi nopean ja tehokkaan ratkaisun aikaansaamiseksi käyttää, ja pyydänkin hallitusta kertomaan niistä näkymistä, jotka EU:n ulkopuolinen aktiivinen diplomatia tässä tilanteessa sallisi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallinen tilanne Ukrainassa on todella kärjistynyt viime päivinä, ja ne uutiset, joita itse asiassa oikeastaan koko ajan Ukrainasta meille välittyy, kertovat sen, että tilanne yhteiskunnassa Ukrainassa tällä hetkellä on erittäin vakava. Ehkä se ongelma on juuri se, että se elää koko ajan ja kukaan meistä ei pysty täysin sanomaan, kuinka pitkälle tuo kriisi tulee tosiasiassa eskaloitumaan. Jotkut poliittiset päätöksentekijät ovat tänään käyttäneet puheenvuoroja, että sisällissotaakaan yhteiskunnassa ei voida täysin poissulkea.

Tänään Ukrainassa ovat vierailleet kolmen EU-maan ulkoministerit, Saksan, Ranskan ja Puolan ulkoministerit, ja itse asiassa parhaillaan, kello 16 Suomen aikaa, on alkanut EU-ulkoministerikokous, jossa Suomea edustaa ulkoministeri Erkki Tuomioja. Sen ohella, että EU on jo tähän asti toiminut suhteessa Ukrainaan, me tiedämme, että myöskin Etyj ja Euroopan neuvosto ovat omalta osaltaan olleet asiassa aktiivisia. Ja uskon, että tänään — ja toivon, että tänään — EU-ministerineuvosto pystyy ulkoministereiden toimesta myöskin luomaan yhteisen toimintalinjan, jolla EU toimii tässä asiassa aktiivisesti.

Arvoisa puhemies! Kaiken nyt nähtävän lisäksi on aihetta sanoa, että on ilmiselvä tarve puolueettomalle fasilitoijalle Ukrainan tilanteen hoitamiseksi. Sellainen voi olla Suomen multilateraalisen ulkopolitiikan merkittävin saavutus historiassa eli Etyj-järjestö. Pitäisin tärkeänä, että Suomen hallitus voisi evästää Suomen diplomatiaa toimimaan tavalla, joka mahdollistaisi muidenkin toimijoiden aktiivisen toimintaedellytyksen ja joka kattaisi myös Bryssel—Moskova-akselin, jossa toivoisin, että Suomella olisi myöskin aktiivinen rooli hoidettavanaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uskon, että Suomi varmasti voi eri yhteyksissä korostaa myöskin Etyjin roolia.

Me olemme myöskin hallituksen sisällä pohtineet sitä, olisiko viisasta esittää jonkinlaisen ulkopuolisen sovittelijan lähettämistä Ukrainaan. Mutta se ongelma tällä hetkellä Ukrainan kohdalla on se, että mikäli yhteiskunnalla ei itsellään ole valmiutta vastaanottaa sovittelijaa, niin me kaikki ymmärrämme, että silloin myöskin sen sovittelijan edellytykset menestyä tässä tehtävässä ovat varsin heikot.

Mutta uskon, että myöskin tämä kysymys ja ylipäänsä kansainvälisen yhteisön yhteistyö, niin Etyjin, Euroopan neuvoston kuin Euroopan unioninkin yhteistyö, kuten myös vuoropuhelu Venäjän kanssa, on varmasti parhaillaan ministerineuvoston pöydällä keskustelunaiheena.

Arvoisa herra puhemies! Tilanne Ukrainassa on äärimmäisen vakava, ja tässä jos jossain on Suomessa kansallisen yhteisymmärryksen aika. On aivan selvä, että myös oppositio tukee hallitusta siinä, että ihmishenkiä pelastetaan, että tilanne rauhoittuu, että väkivalta tuomitaan. Se on aivan itsestään selvää.

Puhuin puhelimessa Grzegorz Schetynan kanssa, joka on Puolan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja tuntee nämä asiat erittäin hyvin, ja hän sanoi, että tilanne ei ole enää kenenkään hallinnassa. Se ei ole Janukovytšin hallinnassa eikä opposition hallinnassa.

On aivan erinomaisen tärkeätä, että Suomen hallitus antaa tuen Venäjän, Yhdysvaltain, EU:n, kaikkien tahojen neuvotteluratkaisulle. Toivon, että tässä asiassa myös opposition tuki verenvuodatuksen lopettamiseksi ja ratkaisun saamiseksi kelpaa hallitukselle — eli kelpaako?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Varmasti kelpaa. Kelpaa monessa muussakin asiassa, mutta myös tässä asiassa, ja minusta meillä on Suomessa hieno, historiallinen, pitkä perinne siitä, että me olemme pystyneet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myöskin hakemaan yhteistä linjaa yli oppositio- ja hallitusrajojen.

Mutta kun viittasitte tilanteeseen Ukrainassa ja ennen kaikkea siihen kysymykseen, onko se enää kenenkään hallinnassa, tämä varmasti on juuri se suuri kysymys, joka meitä kaikkia huolettaa. Me tiedämme, että konfliktissa on ikään kuin kolme osapuolta: on hallitus, on oppositio ja on kansalaisjärjestöt. Ja tällä hetkellä se kysymys kuuluu, pystytäänkö myös tätä kansalaisliikehdintää kaduilla enää kenenkään toimesta ohjaamaan, vai onko tilanne jo päässyt niin pitkälle, että itse asiassa se ei ole enää kenenkään hallinnassa.

Tavoitteena varmasti kaikilla meillä on se, että maassa pystyttäisiin saavuttamaan senkaltainen poliittinen prosessi, jonka tuloksena myöskin yhteiskunnallinen vakaus palautuisi. Mutta niin kuin sanoin, entistä enemmän tämänkin päivän aikana on kuultu puheenvuoroja, joissa epäillään tämän poliittisen prosessin saavuttamisen mahdollisuutta.

Arvoisa puhemies! Olisi tosi tärkeää saada Ukrainan kaduille ihmisille turva, sillä uutiset ovat olleet mieltä järkyttäviä, miten siellä mielipiteiden ilmaisijoilla ja poliiseilla on mennyt överiksi. Oli suuri pettymys, kun hallinnon ja opposition väliset neuvottelut katkesivat, koska välillä näytti jo paremmalta. Suomen viesti, että vain neuvotellen voidaan päästä eteenpäin, on ollut aivan oikea. Ei tällaiseen löydy kestävää ratkaisua muuten kuin että löydetään yhteisen pöydän ympärillä yhteinen ääni, ja sen voi tehdä Ukraina itse.

Minusta on ollut hienoa, että meidän presidenttimme toivoi myös neuvotteluja, Moskovan, Venäjän mukaan ottamista neuvotteluihin Brysselin kanssa. Tässähän EU:n on ollut vähän vaikea ottaa kantaa siihen, miten lähdetään neuvottelemaan, koska ei ole myöskään mistään suurvaltojen etupiirijaosta missään nimessä kyse. Mutta kun tässä on myös erilaisista arvoista kyse, niin Eurooppa on pitänyt esillä niitä arvoja ja myös mahdollista yhteistyötä Ukrainan kanssa. Minun täytyy antaa arvo sille, että Janukovytš ei ole koskaan sanonut, että se lopettaisi neuvottelut EU:n kanssa, (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on täynnä!) vain, että ottaisi sen tauon väliin.

Mutta mainitsen vain vielä yhtenä organisaationa YK:n. Myös meidän Tuomioja (Puhemies: Jaaha, nyt...) tätä sanoi, kun kysyin, että oliko tämä vahinko, että jäi mainitsematta, vai onko joku tarkoitus siinä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Kumpula-Natri mainitsi tuossa tavalliset kansalaiset ja sen, että meidän tulee toiminnassamme huolehtia, ettemme vahingoita heidän asemaansa. Tämä on ollut yksi niistä näkökulmista, joita Suomi on halunnut edustaa keskustelussa pakotteista. Me tiedämme, että tänään EU-ministerineuvostossa käydään myöskin jäsenvaltioiden välillä keskustelua siitä, pitäisikö Ukrainaa kohtaan asettaa jonkinlaisia rajoitteita, jonkinlaisia pakotteita. On hyvin tärkeää, että mikäli — ja todennäköisesti kun — näitä tullaan asettamaan, niin ne asetetaan niin, että ne eivät vaikeuta tavallisten kansalaisten asemaa. Mielestäni tämän tulisi olla myöskin ohjenuorana, kun EU yhdessä keskustelee pakotteista ja varmaan myöskin jonkinlaista linjausta lähitunteina tulee tekemään.

Arvoisa puhemies! Jos tilannetta Ukrainassa ei saada nopeasti hallintaan, on oletettavaa, että se johtaa väkivaltaisuuksiin ulkopuolisia, lapsia, naisia ja vanhuksia kohtaan. On myös oletettavaa, että isot joukot pakenevat maan rajojen ulkopuolelle. Onko EU jo ryhtynyt valmistaviin toimenpiteisiin auttaakseen väkivaltaisuuksien uhreja ja näitä väkivaltaisuuksia pelkääviä sekä maan rajojen sisällä että ulkopuolella Ukrainan rajojen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Haapanen on täysin oikeassa siinä, että mikäli väkivaltaisuudet lisääntyvät ja konflikti tätä kautta kärjistyy, niin on tietenkin olemassa se riski, että Ukrainasta lähtee myös ennen kaikkea sen naapurivaltioihin pakolaisia ja sitä kautta myöskin turvapaikanhakijoita ja heitä näille lähialueille myöskin kasvavassa määrin tulee. Tällä hetkellä ehkä eniten on käyty keskustelua ja puhuttu siitä, voitaisiinko näitä henkilöitä, jotka ovat nyt loukkaantuneita, ottaa viisumivapaasti myöskin EU-maihin, ennen kaikkea näihin naapurimaihin. Tämä on se keskustelu, jota tällä hetkellä EU-maiden sisällä on käyty, että voitaisiinko ajatella, että sitä kautta naapurimaat tukisivat niitä kansalaisia, jotka ovat tällä hetkellä kaikista heikoimmassa asemassa eli loukkaantuneita. Mutta en pysty sanomaan, onko asiasta vielä tehty tarkempia päätöksiä. En tiedä, tietääkö asiasta ministeri Räsänen.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Keskustelua asiasta on toki käyty, mutta tiedossani ei ole, että mitään linjauksia olisi tehty. Toki myös Suomi omalta osaltaan on valmiudessa tarvittaessa varautumaan siihen, että turvapaikanhakijoita eri syistä, myös tämän konfliktin vuoksi, voi tulla. Meillä esimerkiksi vastaanottojärjestelmä on joustava, eli me pystymme lisäämään tarvittaessa vastaanottokapasiteettia.

Arvoisa puhemies! Tilanne Ukrainassa lähenee sisällissotaa. Presidentti ja oppositio ovat hyvin kaukana toisistaan, ja muun maailman vetoomukset rauhanomaisesta ratkaisusta eivät ole tehonneet. Hyvin vaikea tilanne on myös johtanut siihen, että Ukrainan talous on lähellä romahtamispistettä, ja sen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida.

Jag frågar därför regeringen hur ni ser på den här ekonomiska biten av hela den här krisen. Vilka möjligheter finns det för Ukraina i det här läget att återskapa en fungerande ekonomi? Jag frågar också vilken möjlighet det finns för Finland, som har en stor erfarenhet när det gäller medling, att vara aktiv i den här situationen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Gestrin on oikeassa siinä, että varsinkin konfliktin pitkittyessä on tietenkin selvä asia, että sillä tulee olemaan myöskin taloudellisia vaikutuksia Ukrainan yhteiskuntaan. Itse asiassa kuulin tänään, että Euroopan investointipankki olisi jäädyttänyt luotonantonsa ja rahoituksensa Ukrainalle, ja vastaavantyyppisiä toimenpiteitä varmaan kuullaan vielä muitakin, jotka sitten omalta osaltaan vielä vaikeuttavat Ukrainan taloudellista tilannetta.

Mutta tiedän myös, että on käyty keskustelua siitä, pitäisikö EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston laatia jonkinlainen yhteinen apupaketti tukemaan Ukrainan taloutta. Mutta niin kuin tiedämme, eurokriisin puitteissa Kansainvälinen valuuttarahasto asettaa myöskin apupaketilleen aina ohjelmallisia ehtoja, ja ainakaan toistaiseksi Ukrainan hallinto — hallitustahan siellä ei tällä hetkellä ole — ja maan johto eivät ole olleet kovin halukkaita niihin rakenteellisiin uudistuksiin, joita myöskin tähän apupakettiin mahdollisesti sisältyisi.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Oikeastaan vain humanitaarisen avun osalta. Tänään olemme kuulleet, että siellä olisi 50—60 ammuttua, suuri määrä loukkaantuneita, kymmeniä, ehkä satoja, ja tietysti humanitaarisen avun osalta ulkoministeriössä tarkastelemme koko ajan tilannetta, mitä voidaan tehdä näiden loukkaantuneiden auttamiseksi.

On tietysti tavattoman valitettavaa, että sekä oppositio että hallitus ovat turvautuneet väkivaltaan. Tänään on suoraan tulta avattu näitä mielenosoittajia kohti, ja tämä tietenkin on tuomittava. Kaikki ne vetoomukset, joita tässä tilanteessa voidaan tehdä, on saada osapuolet neuvottelupöytään, että ne pysäyttäisivät myös tämän humanitaarisen kriisin siellä mahdollisimman nopeasti. Ehkä sen lisäksi, mitä olemme nähneet nyt tv:n ja lehtien välityksellä Kiovasta, tietenkin huoli kantaa myöskin muualle Ukrainaan. Länsi-Ukrainassa on myöskin tapahtumia, joita tänä päivänä tiedusteluvälineet eivät raportoi, ja voi olla, että tämän kriisin laajuus lähipäivinä näyttäytyy paljon suurempana kuin se on nyt tänään näyttäytynyt.

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini sen sanoi ja ministeri Urpilainen vielä yhtyi siihen, että tilanne näyttää olevan niin vakava, että se ei ole kenenkään hallussa. Vai onko se niin, että se on Venäjän hallussa? Tähän asti Venäjän johto on antanut täyden tuen Ukrainan johdolle ja presidentti Janukovytšille. Venäjä on kuitenkin se taho, joka pystyy todella vaikuttamaan tilanteen kehitykseen ja lopputulokseen. Kuten kuulimme eilen, presidentti Niinistö esitti myös sellaista ratkaisua, että lähdettäisiin neuvottelemaan myös Venäjän kanssa. Kysyn: miten Suomen muu ulkopoliittinen johto aikoo käsitellä Ukrainan tilannetta Venäjän kanssa, ja pyrimmekö me käyttämään tätä vaikutusväylää?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin aikaisemmin, vuoropuhelua Venäjän kanssa on syytä jatkaa ja ehkä vielä tässä tapauksessa tiivistää. Mikään ei tietenkään estä sitä, etteikö Suomen ulkopoliittinen johto voisi suoraan olla yhteydessä Venäjään ja käydä keskustelua myöskin Ukrainasta. Mutta näen, että tämä on ehkä tyypillisesti senkaltainen tilanne, jossa vuoropuhelu Venäjän suuntaan tulisi käydä EU:n kautta, eli EU—Venäjä-vuoropuhelua pitäisi ehkä tässä yhteydessä tiivistää ja pyrkiä saamaan myöskin yhteinen näkemys ja rintama, jota kautta Ukrainan hallintoon, niin hallitukseen kuin myöskin oppositioon, pystyttäisiin vaikuttamaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin arvioon siitä, että EU—Venäjä-vuoropuhelun rooli on tässä tilanteessa tärkeä, voi tietysti yhtyä. Mutta tiedossa tietenkin on, että Euroopan unionin toimintakykyä nyt tällä hetkellä ehkä rajoittaa se, että me olemme ajaneet itsemme nyt aika pahaan hakaukseen nimenomaan Venäjän suhteen tämän Ukrainan erittäin huolestuttavan ja vakavan tilanteen osalta. Siksi vielä kysynkin, vähän noudattelen edustaja Östmanin kysymyksen latuja: onko hallitus pohtinut, että Suomi Suomena — ei pelkästään Euroopan unionin kautta ja sen jäsenmaana vaan myöskin Suomi Suomena — käyttäisi kahdenvälisiä kanaviaan tilanteen ratkaisun edesauttamiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, en pidä sitä poissuljettuna, etteikö Suomi voisi olla myöskin suoraan Venäjään yhteydessä. Suomen ja Venäjän yhteistyö, niin kuin tiedämme, on erittäin hyvä, ja yhteistyö myöskin on luottamuksellinen, ja sitä kautta varmasti näitä vuoropuheluja myöskin Suomen ja Venäjän välillä suoraan voidaan käydä. Mutta näen, että tässä pitää ennen kaikkea hakea myöskin EU:n yhteistä toimintalinjaa. Vain sitä kautta pystytään myöskin käyttämään sitä voimaa, joka EU:lla tässä tilanteessa on.