Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä on ollut ja on merkittävä rooli maamme jätehuollon kehittämisessä. Yksityiset yritykset ovat huolehtineet jätteitten keräyksestä ja kehittäneet hyvin tehokkaita tapoja kierrättää jätettä. Kunnat ovat perustaneet vastuullaan olevia jätteitä varten kunnallisia jäteyhtiöitä. Ne ovat vastaavasti huolehtineet kaatopaikoista, minne yksityiset yritykset ovat jätehuollon etusijajärjestyksen viimeisimpänä keinona vieneet jätteet, ne, joita ei ole muuten voitu käsitellä tai hyödyntää. Nyt kun jätteitten sijoittamista kaatopaikoille on rajoitettu, kunnalliset jäteyhtiöt ovat ottaneet vastuulleen niiden polttamisen niin sanotuissa massapolttolaitoksissa. Kuntien tehtävänä on ollut valvoa, että yksityiset jätehuoltoyritykset ja kuntien perustamat jäteyhtiöt ovat noudattaneet annettuja lakeja ja määräyksiä.

Nyt on tärkeää, että jatkossa nähdään myös tämä yksityisten jätehuoltoyhtiöitten merkitys nimenomaan siinä, että ne ovat lajitelleet jätettä, ottaneet erilleen mahdollisimman tarkoin sen, mitä voidaan hyödyntää erilaisissa käyttötarkoituksissa, ja osaltaan on vaarana, että tulevalla jätelailla tässä saattaisi tulla ongelmia, että tämä jätteitten tehokas hyötykäyttö vaarantuisi. Mahdollisimman vähän pitäisi jätteestä tulla sitä, mikä jää kuormittamaan jätteenä tulevaisuutta, ja niitä ratkaisuja, millä jätettä voitaisiin hyödyntää raaka-aineena tai sitten energiaksi, tulisi edistää. Tässä yksityiset jäteyrittäjät ovat tehneet hienoa työtä, ja lakialoitteellani olen halunnut turvata, että tämä hieno työ voisi jatkua ja myöskin kehittyä, jotta sitä todellista jätettä, mille ei käyttöä löydy, tulisi aina mahdollisimman vähän.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinosen aloitteen perustelut tähtäävät siihen, että jätehuollossa hyödynnetään yksityisten yritysten tarjoamia palveluja. Ymmärrän sen suuren huolen, jota monilla kansanedustajilla on koskien jätehuollon ja ympäristöyritysten tulevaisuutta. Kertaan tässä vielä sen, mitä sanoin jätelakiesityksen lähetekeskustelussa, tosin lähes samalle edustajaväelle.

Lähitulevaisuudessa jätehuolto on yhä enemmän yritysten ja teollisuuden materiaalitaloutta. Jätteen taloudellinen arvo kasvaa, ympäristökestävässä materiaalitaloudessa tehostetaan raaka-aineiden käyttöä, vähennetään jätteiden muodostumista sekä hyödynnetään tehokkaasti jätemateriaaleja. Jätteiden hyödyntäminen kierrättämällä tarjoaa suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristöliiketoiminnan arvo koko maailmassa on noin 500—600 miljardia euroa. Markkinat kasvavat noin 10 prosentin vuosivauhdilla. Kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen ovat toimialoja, joilla odotetaan valtavaa kasvua. Suomessa alalle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Suomessa on ympäristöalan yrityksiä lähes 800 ja ne työllistävät noin 5 000 ihmistä. Alan liikevaihto on noin 4 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Näkemys, jonka mukaan kunnat hoitavat jätehuollon, on vanhentunut. Kuntien kaatopaikkojen ongelmana on se, että jätteet jäävät valtaosin hyödyntämättä. Tästä seuraa lisääntyviä päästöjä. Maailman kaatopaikat päästävät ilmaan 640 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Päästöjen vähentämisen kannalta on tärkeätä, että jätettä ei tuoda kaatopaikoille vaan se pyritään hyödyntämään ja kierrättämään. Jopa 90 prosenttia kotitalousjätteestä on hyödynnettävissä.

Yksityiset ympäristöyritykset kehittävät jatkuvasti uusia, tehokkaita jätteitten lajittelumenetelmiä, joissa alle 10 prosenttia vastaanotetusta jätteestä joudutaan toimittamaan kaatopaikalle tai sekajätteen polttolaitokseen. Nyt, kun entistä laajempi vastuu jätteistä ollaan antamassa kunnille, siis käytännössä kuntien jäteosakeyhtiöille, suuri osa jätteestä päätyy kaatopaikoille tai sekajätteen polttolaitokseen. Näin suositaan tehotonta jätteen hyödyntämistä. Ympäristöyritykset yhteistyössä teollisuuden, kaupan ja eri toimialojen yritysten kanssa pyrkivät siihen, että jätteissä olevat raaka-aineet saadaan yhä paremmin talteen.

Arvoisa puhemies! Tästä ei ole pitkä matka materiaali- ja jätevirtojen hallintaan kauppojen, teollisuuden, yhdyskuntien ja yritysten osalta. Jätevirtoja hallittaisiin samalla logiikalla kuin tuotteita toimitetaan varastoista kaupan hyllyille. Kysymys on teollisesta ekologiasta, teollisuuden, kaupan, yritysten, yhdyskuntien yhdessä muodostamasta järjestelmästä, jossa pyritään minimoimaan ulkopuolelta saatavan raaka-aineen ja energian kulutus sekä päästöjen ja jätteitten muodostuminen. Kun tuotteet ja jätteet kiertävät kehää, ei kaatopaikkoja enää tarvita.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Sekä ed. Lauri Oinonen että ed. Laxell ovat molemmat nähneet melkoisesti vaivaa tukiryhmineen näissä asioissa. Mielestäni sille kuuluu oma arvonsa. Mutta sitten itse tähän asiaan, substanssiin.

Mielestäni suurin ongelma on jätteenpoltto. Se, että luodaan sellainen filosofia ja strategia, että poltetaan jätteet arinapoltossa ja sekajätteenä, ed. Laxell, on ongelma. Sitten siihen liittyy myös jätteenpolton verottomuus, asia, joka on nyt valtiovarainvaliokunnassa jäteveron yhteydessä.

Tässä on kotimainen ongelma vielä se, että on hyvin paljon jätteenpolttolaitoksia suunnitteilla ja päätetty rakentaa. Se merkitsee tietyn jätemäärän takaamispakkoa 40 vuodeksi tulevaisuuteen, että voidaan kuolettaa nämä polttolaitokset. Tässä mielessä kierrätysyhdistysten ja kierrätysteollisuuden edustajat ovat olleet aktiivisia ja ovat aivan aiheesta viitanneet tämän verottomuuden huonoihin puoliin. Jos siinä olisi jätteenpolttovero, se ei merkitsisi sitä, että jäte ajetaan kaatopaikan penkkaan, vaan se olisi enemmänkin insentiivi siihen, että kierrätetään, uusiokäytetään, ja tällä tavalla oltaisiin paremmalla tiellä. Kaiken jätteen synnyn vähentäminenhän on se suuri pääperiaate, ja tämä jätteenpoltto ei sitä myöskään edusta. Itse en niinkään suhtautuisi kielteisesti kunnalliseen jätehuoltoon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä tulee hyvin ristiriitaiset tuntemukset. En tiedä, mitä tässä pitäisi ottaa vakavasti ja mitä ei. Hallituspuolueitten piiristä käytetään erittäin perusteltuja ja hyviä puheenvuoroja, jotka vastaavat täydellisesti sitä kuvaa, mikä itselleni on muodostunut siitä, millä tavalla nämä jäteasiat pitäisi hoitaa. Edustajat Laxell ja Lauri Oinonen muun muassa ovat käyttäneet näitä puheenvuoroja. Sitten toisaalta tehdään aivan hienoja laki-aloitteita, todella mainioita, kokoomuksesta näitä on tullut enemmältikin, ihan ennätysmäärä kohta 24 vuoden aikana, eipä tämmöistä innostusta ole ollut kuin näitten vaalien alla. Mutta sitten tänne tulee hallituksen esitys 159 näiltä valtiopäiviltä, jonka mietintöä käsiteltiin eilisiltana pitkään ja hartaasti, joka romuttaa kaiken. Siis toisin sanoen eivät kuitenkaan samaiset tahot toimi sillä tavalla hallituksen sisällä, että se johtaisi siihen, että nämä oivat ja ihanat ja upeat periaatteet voisivat toteutua. Mukavaa näistä on keskustella ja hienoja puheita on upeaa kuunnella, mutta sitten toisaalta toivoisi, että näin perustavaa laatua olevissa asioissa myöskin edistyttäisiin ja edistettäisiin oikeita tavoitteita. Nyt joudutaan äänestämään omia hienoja puheita vastaan, kun se aika koittaa, eikä tässä ole mitään järkeä tämmöisessä hommassa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä aikaisempaan, että mielestäni jätteenpoltto on vielä melko lapsenkengissä. Siinä on paljon paljon petraamisen varaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Asiassa on tietysti tämä näkökulma, mitä ed. Pulliainen toi esille, aivan totta. Mutta lakialoitteella haluan kiinnittää puheenvuorona huomion, että valiokunta voisi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa nämä näkökohdat huomioon. Uskon, että valiokuntatyökään ei ole merkityksetöntä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Joo, arvoisa ystäväni Lauri Oinonen, Suomen Keskusta. Se juna meni justiinsa. Vaikka me kolme täällä paikalla olevaa hallituspuolueen kansanedustajaa äänestäisimme mitä tahansa, niin maailma ei muutu siitä yhtään mihinkään toivomaanne suuntaan.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Asia on myös niin kuin ed. Pulliainen sanoi. Se on varteenotettava näkökulma, aivan totta, aivan totta. Mutta jos yksi juna meni, niin minä uskon, että tässä on semmoisesta asiasta kyse, että niitä vielä uusiakin tulee. Elikkä asioita pohditaan jatkossakin, ja minä uskon, että viimeistä sinettiä ei vielä jätelakiasioissa ja jätehuoltoasioissa ole sanottu.

Tämä on semmoinen asiakenttä, jossa tulee muutoksia olemaan aivan varmasti jatkossa hyvinkin paljon, ja toivon, että juuri niitä varten tämä tekemäni lakialoite olisi puheenvuoro ja kertoisi siitä, mitä olen halunnut näillä valtiopäivillä asiasta ajatella.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Siinä mielessä ed. Lauri Oinonen on edelleen oikeilla jäljillä, että jäteverolaki on kesken. Sen käsittely on edelleen ympäristövaliokunnassa kesken. Me käsittelimme täällä jäteverolain, mutta tämän jätelain kokonaisuudistus on siis vielä käsittelyssä.

Tämä kiista siitä, kuuluuko jätteenkuljetus yksityisille vaiko kunnille ja kuka ylläpitää kaatopaikkaa: Tässä ei ehkä pitäisi sitä kiistaa sillä tavalla hehkuttaa, että siitä tulisi jätehuollon kannalta ongelma. Tässä kunnallisessa jätehuollossa on kyllä se polttoperiaate ollut nyt kantavana, ja niin kuin täällä ed. Pulliainen oikein totesi, sekä hallituksen esityksessä jäteverolaiksi että jätelaiksi, molemmissa, tämä jätteenpoltto on keskeisenä asiana.

Mitä ed. Laxell sanoi, että se on lapsenkengissä, niin täytyisi tietysti katsoa, että kengät olisivat sopivat, ympäristön kannalta hyvät ja myöskin sellaiset, joista ei tule mitään turhia rakkuloita varpaisiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, ed. Lauri Oinonen, että tämä teidän lakialoitteenne on rinnakkaislakiesitys hallituksen esitykselle 199 näiltä valtiopäiviltä, ja se on siellä ympäristövaliokunnassa ymmärtääkseni edelleen käsittelyssä. Sehän on varsin tuore tänne tuotu esitys, mutta ohjauslaki, se jolla ohjataan tähän käyttäytymiseen, se on nyt jo mennyt, omalla tavallaan mennyt.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, mitä ed. Pulliainen sanoi. Se on realiteetti tänä päivänä, mutta siitä huolimatta näen, että nämä näkemykset pitää saada elämään ja tulevia aikoja varten.

Kuten ed. Tiusanen toi esille, myöskin minä näen, että tässä jätehuollossa tarvitaan moninaisuutta, ei sitä, että pakotetaan menemään kuntien kautta kaikki, vaan nähdään se arvokas yksityisten jäteyritysten työ, jota ne tekevät, erittäin hyvänä vaihtoehtona. Kun nämä järjestelmät ovat nyt toimivia ja yrittäjät ovat investoineet ja panostaneet, hankkineet osaamista, niin sitä kannattaa hyödyntää. Heillä nimenomaan — näin minulle ovat muun muassa paikalliset erinomaiset jätehuoltoyrittäjät kertoneet — on hyvät valmiudet eritellä mahdollisimman pitkälle hyödynnettävä jäte erilaisiin käyttötarkoituksiin sen sijaan, että se vain menisi joko poltettavaksi tai sitten ajautuisi kaatopaikoille täyttämään niitä. Näkisin, että näitä hyviä, toimivia yksityisyrittäjien mahdollisuuksia tulee voida käyttää. Mutta jos on alue, missä ei ole yksityisyrittäjiä, niin silloin minä näkisin, että on hyvä, jos olisi kunnallinen vaihtoehto olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Lauri Oinosen puheenvuoroon on hyvä vielä vähän täsmentää. Itse pidän kyllä tärkeänä tätä näkökulmaa, ettei mennä niihin yksiselitteisesti, vain tällaiseen kunnalliseen jätehuoltoon, jonka päässä olisi jätteenpolttolaitos. Silloin nimenomaan se kierrätys jää vähäisemmälle.

Eräs huomio Vantaalta: Vantaallehan on nyt tällainen polttolaitos tulossa, kunnallinen hanke, joka hakee nyt yvaa nimenomaan myös pcb- ja muiden ongelmajätteiden polttamiseen, jotta se tuhka, joka sieltä tulee, sisältäisi sitten esimerkiksi näitä klooriyhdisteiden jäämiä ja muita ongelmahiukkasia, molekyylejä, jolloinka siitä tulee ongelmajätettä, joka on sitten taas verotonta, kun se viedään kaatopaikalle ja jatkoon. Tästä asiasta me keskustelimme ed. Pulliaisen kanssa jo aikaisemmin tämän veron yhteydessä.

Mutta joka tapauksessa kyllä tähän liittyy ongelmia tässä mielessä. Mitä ed. Lauri Oinonen lopuksi sanoi, että pitää kierrättää, on ihan oikein.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä asiasta sen verran, että ed. Lauri Oinonen on siinä suhteessa ihan oikeassa, siis asiassa sisässään, että nämä lait menevät väärässä järjestyksessä, siis ihan todellakin. Ehdottomasti olisi pitänyt olla sillä tavalla, että ensiksi ratkaistaan, mikä on se jätelaki, ja sitten sen jälkeen, kun se on lopullisesti käsitelty eduskunnassa, sen jälkeen ohjauslaki. Mutta nyt nämä menevät väärässä järjestyksessä, niin että ei ed. Lauri Oinonen noin operatiivisesti väärässä ole.