Täysistunnon pöytäkirja 120/2014 vp

PTK 120/2014 vp

120. TORSTAINA 27. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Omaishoitolaki

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Omaishoitotilanne voi tulla perheeseen äkkipysähdyksellä. Perheenjäsen voi saada sairauskohtauksen, jonka jälkeen kaikki muuttuu lopullisesti: Paljon avoimia kysymyksiä, paljon outoja apuvälineitä, paljon vaihtuvia viranomaisia ja vieraita ihmisiä. Pitäisi osata kysyä oikeita kysymyksiä, ymmärtää vastaukset ja ennen kaikkea jaksaa viedä arkea eteenpäin. Omaishoitotyö on usein 24/7-työtä ilman työehtosopimusta, usein myös ilman omaishoitokorvausta. Työelämässä työntekijä saa lomarahaa vietettyään lakisääteistä lomaa. Omaishoitaja sen sijaan usein maksaa sijaishoidosta kunnalle voidakseen pitää lakisääteisiä vapaapäiviään.

Vietämme tällä viikolla kansallista omaishoitoviikkoa, ja viesti omaishoitajilta on selkeä. Poliittisten liirumlaarum-juhlapuheiden aika on ohi. Nyt on aika tehdä konkreettisia toimenpiteitä. Arvoisa ministeri, selkeä "kyllä" vai "ei" -kysymys: aloitatteko vielä tämän hallituskauden aikana omaishoitolain valmistelun?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä huomata, että tällä viikolla vietetään omaishoitoviikkoa, ja ainakin itse olen äärimmäisen iloinen siitä, että juuri edeltävällä viikolla hallitus on budjetin täydennysesityksessään tuonut myöskin lisäresursseja nimenomaan omaishoitajien jaksamisen kannalta keskeiseen kysymykseen eli noihin terveystarkastuksiin, jotka on muun muassa mainittu tuossa Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa, joka tällä kaudella on valmistunut.

On aivan totta se, mitä edustaja täällä totesi, että monesti nämä tilanteet tulevat eteen yllät-täen ja siksi tarvitaan nimenomaan myös monenlaisia palveluja ja apua, jotta omaishoitaja voi tuosta tilanteesta sitten selvitä eteenpäin. Kannattaa muistaa, että tuo omaishoidon kansallinen ohjelma on äärimmäisen hyvin laadittu. Siinä on monia toimenpide-ehdotuksia. Aion vielä tämän jäljellä olevan loppuvuoden aikana harkita, millä tavalla laitamme liikkeelle sitä isompaa lainsäädäntöremonttia, joka kiistämättä on tarpeen, mutta nyt on tärkeää tehdä nämä pienemmät toimenpiteet, jotka sisältyvät omaishoidon kehittämisohjelmaan, eli esimerkiksi tuo terveystarkastusten parantaminen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Anne  Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on, kuten ministeri totesi, tukenut omaishoitoon liittyviä tukipalveluita, mutta hävyttömän vähän. Lisätalousarvioon ehdotitte vajaat 5 miljoonaa euroa. Kiitos siitä, mutta se on kuitenkin täysin riittämätön summa. Käytäntö on nimittäin opettanut, että omaishoitajat eivät voi luottaa siihen, että sosiaalihuollon palveluiden järjestämiseen kunnissa olisi riittävästi talou- dellisia tai henkilöstöresursseja. Omaishoitajien oma jaksaminen on peruspilari onnistuneelle omaishoitosuhteelle. Omaishoitajat toivovatkin hartaasti näitä lakisääteisiä terveystarkastuksia. Omaishoitajat eivät välttämättä edes huomaa omaa uupumustaan ennen kuin on liian myöhäistä, ja silloin sekä hoidettava että hoitaja tarvitsevat yhteiskunnan palveluita.

Arvoisa ministeri, noihin terveystarkastuksiin ei riitä mielestäni pelkkä ohjeistuskirje kuntiin. Se ei riitä ohjaamaan rahoja omaishoitajien tukipalveluihin, kaivattuihin terveys- tai hyvinvointipalveluihin. Miten varmistatte, että kunnissa on todella tälle lisääntyvälle omaishoidon tarpeelle riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin tässä kysymyksessä viitattiin, on toki kysymys kokonaisuudesta myöskin omaishoitajien jaksamisen kannalta. Terveystarkastukset, säännönmukaiset sellaiset, ovat yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta ihan yhtä tärkeää on se, että silloin kun on kysymys sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista, niin omaishoitajakin saa sellaisen yksilöllisen arvioinnin siitä, minkälaisia tukitoimenpiteitä hän voisi oman arkensa tueksi tarvita ja saada.

Nyt kannattaa muistaa, varsinkin kunnissa, joissa näitä päätöksiä esimerkiksi tehdään, se, että omaishoito on kuitenkin monessa suhteessa taloudellisesti järkevämpi tapa hoitaa iäkkäitä ja muita avun tarpeessa olevia ja inhimillisesti tietenkin se paras vaihtoehto — omassa kodissa hyvin usein tapahtuu tämä hoitotyö.

Aion kyllä olla hyvin tarkkana siitä, että nämä rahat, jotka nyt esimerkiksi tässä täydennyksessä tulevat, myös menevät siihen kohteeseen. Mutta tiedämme kaikki sen, että kun se on valtionosuudessa mukana oleva raha, niin aivan täyttä varmuutta emme voi saada, mutta jokainen täällä paikalla oleva kuntapäättäjä voi tehdä oman osuutensa omassa kunnassaan.

Hanna  Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat voivat toimia hoitajina niin lapsilleen, vanhemmilleen, puolisoilleen kuin sisaruksilleenkin. Yhtä kaikki he ovat sitoutuneet huolehtimaan rakkaistaan. Voimavarat ovat kuitenkin kaikilla meillä rajalliset. Omaishoitajan elämä voi olla hyvin yksinäistä. Vertaistuki tai edes joku, jonka kanssa jakaa ajatuksiaan, voi uupua. Elämä voi pyöriä vuorokaudesta, viikosta ja vuodesta toiseen kodin seinien sisäpuolella vailla juurikaan kontakteja muihin ihmisiin. Pahim-millaan tämä sairastuttaa myös omaishoitajan. Omaishoitoyhdistykset ympäri Suomen tekevät erittäin arvokasta työtä omaishoitajien jaksamisen puolesta, mutta toimintaa ei voida kehittää kestävälle pohjalle, koska kuntien tuki yhdistyksille vaihtelee rajusti eri puolilla Suomea.

Arvoisa puhemies! Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: mitä konkreettisia toimenpiteitä näette nyt tarpeellisina, jotta omaishoitajien jaksamista ja omaishoitoyhdistysten tilannetta voidaan parantaa kaikkialla Suomessa ja tuen jatkuvuus turvataan myös silloin, kun omaishoitajuus päättyy?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kyllä jaan tämän huolen, joka näissä edustajien kysymyksissä on noussut esille siitä, miten hyvin meidän omaishoitajamme jaksavat. Jos ajattelee niitä kohtaamisia ja keskusteluja, joita itsekin eri puolilla Suomea olen saanut käydä omaishoitajien kanssa, niin kyllä on hyvin usein tullut mieleen, onko riittävästi tukea, onko riittävästi apua, jotta se arki menisi parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin. Juuri siitä syystä on hyvin tärkeää, että saimme nyt tähän terveystarkastusten vauhtiin panemiseen vähän lisää rahaa tuossa täydennyksessä. En väitä, että sillä voidaan kaikkia niitä ongelmia ja haasteita korjata, mutta se on kyllä tärkeä lisäys. Ennen kaikkea haluan sanoa, että se on myös arvostus sille valtavalle työlle, jota meidän omaishoitajat tekevät ympäri Suomea, jotta inhimillinen hoito ja hoiva on mahdollista.

Mitä sitten tulee tähän järjestöjen rooliin, se on todella tärkeä, ja uskonkin, että sillä vertaistuella on sellainen mahdollisuus, jota emme ehkä vielä ole riittävästi nähneet. Itse ainakin toivoisin, että voisimme järjestöjen roolia korostaa ja myös saada sitä tukea näille järjestöille tähän työhön. (Puhemies koputtaa) Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista esimerkiksi jo parhaillaan tuetaan omaishoitotyötä tukevia järjestöjä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä asia, että hallitus täydentävässään antaa tämän 10 miljoonaa euroa näihin omaishoitajien terveystarkastuksiin. Siitä kiitos.

Mutta samalla haluan todeta sen, että minulla on tässä käsissäni hallituksen esitys, jossa pitkäaikaisesta laitoshoidosta vähennetään jopa sillä tavalla, että tulee 270 miljoonan euron säästöt. Jokainen tietää sen, että jos on tavoitteena vähentää ikääntyneiden laitoshoitoa, niin se täytyy jollakin muulla tavalla tehdä. Tarvitsemme paljon enemmän tehostettua palveluasumista, tarvitsemme perhehoitoa ja tarvitsemme nimenomaan myös omaishoitoa.

Kysyisin nytten, kun tämän vaalikauden ajan on ollut Elli Aaltosen johtama omaishoidon kehittämisen työryhmä: miksi tämä hallitus ei vieläkään ole tuonut eduskunnalle hallituksen esitystä, jossa omaishoidon tuelle olisi laadittu yhtenäiset kriteerit ja omaishoidon tuen maksatus ja vastaaminen olisi siirretty Kelan vastattavaksi?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä kysymys laitoshoidon purkamisesta on iso kysymys, ja siinä hallituskin lähtee nimenomaan siitä, että tar-vitaan esimerkiksi kotiin vietäviä palveluja, omaishoitoa, perhehoitoa, aivan niin kuin sanoitte.

Mutta kysymys ei ole säästöstä, niin kuin täällä totesitte. Kysymys on kustannusten hillinnästä, niiden tulevien kustannusten hillinnästä, joita meillä aivan varmasti on. En usko, että me pystymme millään tavalla ikään kuin vähentämään sitä rahoitusta, jota me olemme laittamassa näihin tärkeisiin palveluihin, koska meidän väestömme ikääntyy, me tarvitsemme näitä palveluja. Mutta se tapa, jolla tehdään tätä työtä, on myös tärkeä. Kaiken keskiössä pitää olla vanhuspalvelulain keskeinen tavoite toimintakyvyn mahdollisimman hyvänä pitämisestä mahdollisimman pitkään.

Tässä omaishoidon kehittämisohjelmassa, joka on todellakin laadittu, on tuo työryhmä itsekin lähtenyt jaottelemaan toimenpiteitä siten, että on toimia, jotka voidaan laittaa liikkeelle tällä kaudella, ja toimia, jotka jäävät sitten seuraavan kauden ratkaistavaksi. Tässä esimerkiksi tämä terveystarkastusten osuus, jonka nyt hallitus teki, tämä viisas lisäys, on yksi työryhmän omista ehdotuksista, joita voidaan viedä jo tällä kaudella eteenpäin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tällä omaishoitajien teemaviikolla omaishoitajajärjestöt järjestävät yli 150 tapahtumaa teemalla "Pidämme huolta". Pidämme huolta nimenomaan omaishoitajista, ja tämä viesti on meille kansanedustajille tännekin viestitetty, että me tutustumme siihen työhön, mitä he tekevät.

Kiitos hallitukselle ja ministerille jo näistä, mitä tässä tuli esille, että on rahaa jaettu ja tätä omaishoidon työtä kehitetään. Mutta kysymykseni tässä on nyt se — jos tässä omaishoitajien kehittämisohjelmassa tavoitteena on muun muassa 2 000 hoidettavan sijaishoito eli me tarvitsemme sijaishoitajia siihen, että omaishoitajat voivat pitää vapaapäiviä ja jättää omaishoidettavansa hyvään hoitoon joko kotiin tai johonkin toiseen palvelupaikkaan — onko suunnitelmia, miten tästä rahasta sitä toteutetaan, ja yleensäkin se, tarvitaanko mahdollisesti lisää koulutusta, erillistä koulutusta. (Puhemies koputtaa) Mistä nämä sijaishoitajat saadaan?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Todellakin nämä tuossa budjetin täydennyksessä olevat lisäresurssit on tarkoitus kohdentaa paitsi tähän terveystarkastusten lisäämiseen myöskin omaishoitajan vapaan aikaisen toimeksiantosuhteisen sijaishoidon kehittämiseen, koska jaan tuon huolen — hyvin moni omaishoitaja laittaa viestiä minulle tai tulee puhumaan tuolla eri puolilla Suomea juuri tästä ongelmasta — että ei oikein uskalleta pitää edes niitä lomapäiviä ja ei tiedetä, miten se oma omainen sitten selviää. Joskus jopa käy niin, että se hoidettava voi sitten tuon muun jakson aikana saada erilaisia muita ongelmia, joita sitten omaishoitaja ikään kuin joutuu siellä kotona hoitamaan vielä lisäksi. Eli kyllä tässä meidän pitää saada parannusta aikaiseksi.

Mutta aivan niin kuin edustaja toteaa, kysymys on myös koulutuksesta ja osaamistasosta, jotta omaishoitaja voisi luottaa siihen, että hoidettavan oman omaisensa voi jättää turvallisin mielin. Ja sitten totta kai tarvitaan vaihtoehtoja myös siihen, että tuo hoitaja voi tulla sinne kotiin hoitamaan sitä omaista.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitukselta on tullut tosiaan lakiesitys, jossa se esittää, että laitoshoitoa olisi vähennettävä. Kuitenkin koko ajan ikäihmisten tarve laitoshoitoon kasvaa ja jonot pitenevät siellä. Eikö ensin pitäisi vahvistaa nyt sitten tätä kotihoitoa ja omaishoitoa, mikäli tällaisia suunnitelmia laitoshoidon osalta aiotaan panna täytäntöön? Mielestäni tämä esitys, minkä hallitus on nyt tuonut eduskuntaan, ei kyllä ole realismia, mikäli tilanne on tämä, niin kuin nyt on, että vain lähinnä joitakin miljoonia euroja omaishoitoon on tulossa lisää.

Kysyisin oikeastaan sitä, onko hallituksella valmius vielä miettiä tätä laitoshoidon tulevaisuutta uudelta pohjalta ja onko hallitus nyt todella tuomassa sitten laitoshoitoon henkilöstömitoitukset lakiin, koska nyt on tullut tieto, että THL:n mukaan joka kymmenennessä laitoksessa on liian vähän hoitajia.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Itse asiassa nyt juuri tuo eilen julkaistu THL:n selvitys siitä, miten vanhuspalvelulaki on lähtenyt kunnissa liikkeelle, kertoo kyllä ihan hyvääkin tulosta siitä, että me olemme saaneet sitä painopistettä jo muutettua siihen suuntaan, että on erilaisia tapoja hoitaa ikäihmisiä. Sehän on vanhuspalvelulain keskeinen sisältö, että se toimintakyky pysyisi mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä, ja monen ikäihmisen oma toive on se, että siellä kotona voisi olla tuettujen palveluiden kanssa sitten mahdollisimman pitkään.

Täytyy sanoa, että sillä tavalla en allekirjoita edustajan näkemystä siitä, että tämä nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva laitoshoidon purkamiseen liittyvä tavoite, jossa nimenomaan on tarkoitus vahvistaa niitä kotiin vietäviä palveluja, olisi jotenkin ristiriidassa esimerkiksi vanhuspalvelulain kanssa. Se on ihan samansuuntainen meidän tärkeän vanhuspalvelulakimme kanssa. (Puhemies koputtaa)

Mitä sitten tulee hoitajamitoitukseen, niin itse olen sitoutunut siihen, että eduskunnan tahtoa tässä asiassa noudatetaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensin kiittää ministeri Huovista siitä, että hallitus lisää rahoitusta omaishoitajien terveystarkastuksiin ja sitä kautta omaishoitajien hyvinvointiin. Eri selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet sen, että omaishoitajien terveydentila on keskimääräistä heikompi, ja tästä syystä nämä terveystarkastukset ovat erittäin tärkeitä. Tähän yhtenä selkeänä syynä on se, että hoidon kuormittavuus sekä hoidon sitovuus aiheuttavat sen, että omaishoitajien terveydentila on heikko.

Terveystarkastukset eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan on ehdottoman tärkeää myös se, että näitten terveystarkastusten jälkeen omaishoitajat saavat tarvittavaa hoitoa, kuntoutusta ja tukipalveluja. Nyt kysyisin ministeriltä: mitenkä hallitus turvaa sen, että kun terveystarkastukset on tehty, niin omaishoitajat saavat tarvittavan hoidon ja tuen sekä ne riittävät palvelut, jotta tilanne ei säily ennallaan? Elikkä terveystarkastusten jälkeen ei voi käydä niin, että tilanne jatkuu ennallaan ja terveystarkastuksia toteutetaan vain itsellisenä asiana.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tietenkään terveystarkastusten tavoite ei ole se, että tarkastetaan vain tarkastamisen vuoksi, vaan nimenomaan se, että niihin asioihin, joita sitten huomataan ja havainnoidaan, voidaan myös puuttua ja auttaa ihmistä sen oman jaksamisen kanssa. Nyt parhaillaan eduskunnassa jo oleva sosiaalihuoltolaki tuo näitä välineitä, mutta ei tietenkään voi kiistää sitä, että myös tässä asiassa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen uudistaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta meillä on riittävästi sitä osaavaa työvoimaa esimerkiksi terveyskeskuksissa arvioimassa sitä, miten omaishoitajan jaksaminen toteutuu, ja tuomassa niitä tärkeitä tukipalveluja sinne omaishoitajan kotiin tai muualle. Eli kyllä tässäkin asiassa, vaikka saatan kuulostaa rikkinäiseltä levysoittimelta, sote-uudistus on aika tärkeä asia.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta ja hyvin vaativaakin työtä, ja siksi on tärkeää, että hallitus ja eduskunta tekevät työtä sen eteen, että omaishoitajat jaksavat työssään ja heillä on mahdollisuus perheensä, läheistensä kanssa hyvään arkeen.

Oli erinomaista, että tuli täydentävässä tämä lisäraha omaishoitajien terveystarkastuksiin ja sijaishoitoon. Mutta järjestökenttä, tämän asian kanssa töitä tekevät, odottaa sitä, että tätä omaishoidon kehittämisohjelmaa toimeenpantaisiin, ja nyt kun sote-uudistusta saatiin eteenpäin, varmasti sosiaali- ja terveysministeriössä olisi resursseja aloittaa tämä lainsäädännön valmistelu, ja kysyn ministeriltä: mitä arvioitte, mihin aikaan seuraava eduskunta saisi tuon lainsäädännön, jos nyt te sen käyntiin laittaisitte, ja olisiko mahdollista, että tuo lainvalmistelu aloitettaisiin vielä tällä eduskuntakaudella? Se olisi erinomaisen tärkeää.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Olen itse hyvin sitoutunut siihen, että tuota kehittämisohjelmaa viedään eteenpäin, ja niin kuin hyvin tiedätte kaikki täällä, siinä ei ole kysymys pelkästään tuosta tärkeästä palkkioiden yhtenäistämisestä vaan nimenomaan tästä laajemmasta kokonaisuudesta, josta nyt pääsemme viemään tätä terveystarkastusosiota eteenpäin.

On totta, että sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksella, tällä rakenneuudistuksella, on merkitystä siihen, miten me parhaimmalla tavalla pystymme myös tässä omaishoidon lainsäädännössä huomioimaan sitten, miten tuo omaishoidon kehittämisohjelma parhaalla tavalla saadaan eteenpäin. Itse olen kyllä sitoutunut siihen, että laittaisimme liikkeelle tämän lainsäädäntötyön valmistelun jo nyt, ja sitten tuleva hallitus voisi tehdä tässä linjaratkaisuja, joita eittämättä vaaditaan, koska kehittämisohjelmassa arvioidut kustannukset ovat kuitenkin hyvin merkittäviä ja niitä ei ole mahdollista tällä kaudella enää viedä eteenpäin. Mutta lainsäädäntötyö voidaan laittaa liikkeelle valmistelun merkeissä. (Sari Sarkomaa: Tämä oli hyvä uutinen!)

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Me emme tarvitse uutta sijaishoitajajärjestelmää, me tarvitsemme sen sijaan jo toimivan järjestelmän parantamista, me tarvitsemme lisää perhehoitajia myös omaishoitajien lomitustarpeen täyttämiseen. Valmennettu perhehoitajahan voi jo tällä hetkellä ottaa lyhytaikaiseen perhehoitoon omaishoidossa olevia, jotta omaishoitajat voivat pitää ne kaivatut vapaapäivänsä, ja näin on tehty kymmenissä kunnissa, ja tämä ajatus on ottanut kovasti tulta.

Nyt teillä, ministeri Huovinen, olisi hyvä tilaisuus ollut parantaa perhehoitajien asemaa, kun te toitte nyt eduskuntaan tämän perhehoitolakiesityksen, ja se on ollut lähetekeskustelussa. Mutta sieltä puuttuvat nyt sitten kaikki sosiaaliturvaan liittyvät elementit, siellä näitä erittäin tarpeellisia tukimuotoja ei ole vahvistettu, eikä myöskään työterveyshuoltoa näille perhehoitajille, jotka tekevät yötä päivää arvokasta työtä, ole sinne millään tavalla kirjattu. Onko tämä järkevää, kun tämä resurssi, jota kannattaisi lisätä ja vahvistaa, olisi nyt käytettävissä nimenomaan tähän vanhushuoltoon ja myöskin tähän omaishoita-jien lomittamiseen? Tämähän nyt olisi ollut erittäin loogista.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Perhehoito on erittäin tärkeä mahdollisuus nimenomaan myös omaishoidon sijaishoidon järjestelyissä, ja en ole missään vaiheessa sitä täällä kiistänyt, ja pidän kyllä tärkeänä, että toimme hallituksena tämän perhehoidon lainsäädännön uudistamisen tänne eduskuntaan vielä tällä kaudella, koska kyseessä on erittäin merkittävä kokonaisuus, jossa pystytään kokoamaan yhteen nyt niitä tärkeitä asioita, jotka perhehoitoon liittyvät.

Siitä olen edustajan kanssa ihan samaa mieltä, että voisi olla tarpeen jatkaa tätä työtä sitten perhehoidon kehittämisen osalta nimenomaan näissä kysymyksissä, joissa on sosiaaliturvaan tai vaikkapa työterveyshuoltoon liittyviä kysymyksiä, mutta tämä nykyinen tilanne ei mahdollistanut näiden asioiden sisällyttämistä tähän esitykseen. Sen sijaan otimme paljon huomioon lausuntokierroksella esimerkiksi järjestöiltä saamaamme palautetta siitä, miten perhehoitoa tässä uudessa lainsäädännössä esimerkiksi noiden hoidettavien määrän osalta tulee kohdella. Mutta perhehoito on äärimmäisen tärkeä lisä tässä kokonaisuudessa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.