Arvoisa puhemies! Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on linjannut, että 80 prosenttia fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä maahan, jotta maailma ei lämpene yli 2 asteen. Siispä vaikeasti hyödynnettävällä, herkällä Arktiksella olevat fossiilivarat on jätettävä maahan.

Ministeri Paatero, olette kuitenkin linjannut, että Arctian jäänmurtajia (Hälinää — Puhemies koputtaa) voi käyttää arktisen öljynporauksen tukena. Tämä on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Murtajilla on Suomessa tärkeä tehtävä pitää meriväylät auki muun muassa vientiteollisuudelle, mutta ei ole järkeä viedä Suomen valtiota ja sen kokonaan omistamaa yritystä ympäristön kannalta riskialttiisiin tehtäviin herkille arktisille alueille. Entäs jos sattuu vahinko ja vahingon kärsijät lähtisivät etsimään korvauksia öljyvahingoista? Onko tähän varauduttu?

Kehitysministeri Sirpa Paatero

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin täytyy sanoa, että tärkeintä on huolehtia, että Suomenlahdella Itämerellä meillä on jäänmurrosta huolehdittu, ja sitä tilannetta tämä eilinen ratkaisu parantaa. Meillä on mahdollisuus hankkia uusia murtajia, semmoisia, jotka toimivat juuri tällä alueella.

Meillä on nyt yksi kokemus arktisilla alueilla olemisesta, ja siihen on tehty omat sopimukset. Ja kyllä, siellä on riskejä, mutta kyllä niihin myöskin varaudutaan. Täytyy ehkä muistaa, että jos me olemme tässä salissa moneen kertaan olleet ylpeitä meidän jäänmurto-osaamisesta, meidän offshore-osaamisesta, niin kyllä minun mielestäni on hyvä myöskin käyttää sitä kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Suomi voi olla aloitteellinen Arktiksen suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sen sijaan, että menemme mukaan kilpajuoksuun alueen hyödyntämisestä. Hallituksen tiistainen selonteko "Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous" korosti kiertotaloutta ja sitä, että päästäisiin eroon fossiilisista. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: onko Suomi ollut aloitteellinen siinä, että kansainvälisesti yhdessä sovitaan herkistä Arktiksen alueista ja niiden suojelusta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me olemme — niin kuin varmaan kysyjäkin tietää, koska tästä edellisen ympäristöministerin kanssa olemme hyvin läheisesti käyneet keskusteluja — olleet aloitteellisia Arktisessa neuvostossa kaikkien jäsenvaltioiden suuntaan ja halunneet nostaa kysymyksen siitä, millä lailla arktisten alueiden suojelusopimusten kokonaisuutta voitaisiin vahvistaa. Me olemme pyrkineet identifioimaan niitä aloja ja alueita, joita tämä koskisi, ja tämä tulee olemaan seuraavassa Arktisen neuvoston ministerikokouksessa huhtikuussa käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että arktinen alue on herkkä alue ja siellä on riskejä olemassa. Mutta on hieman itsensä pettämistä ajatella, että niitä luonnonvaroja ei käytettäisi, jos Suomi ei sinne menisi. Jos me otamme suomalaisen erityisosaamisen, suomalaisen öljyntorjuntakyvyn, -taidon ja -kaluston käyttöön juuri tuolla herkällä alueella, eikö se ole vastuullista politiikkaa? Jos siellä on heikommalla taidolla olevat toimijat paikan päällä, jotka eivät osaa vahingon sattuessa torjua noita ympäristövahinkoja, eikö se ole huono juttu? Eli pitäisikö tämä Suomen erityisosaaminen nimenomaan nostaa kärkiteemaksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ensimmäinen Arktisen neuvoston piirissä tehty kansainvälinen sopimus koskee yhteistyötä öljyvahinkojen sattuessa, ja se on tärkeä sopimus, ja totta kai sitten, jos meille sattuu tällaisia vahinkoja, se suomalainen osaaminen on käytettävissä.

Mutta vielä tärkeämpää tietenkin on, että kyetään ennaltaehkäisemään mitkään tällaiset vahingot, sillä on muistettava, että arktisen luonnon haavoittuvuus on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi trooppisissa olosuhteissa. Siten öljyvuoto arktisilla alueilla saattaa jopa vuosikymmeniksi jättää jälkensä, siinä missä tropiikissa vastaavan suuruinen vuoto voi muutamassa kuukaudessa haihtua. Se on tietenkin yhtä suuri vahinko myös tropiikissa, mutta meidänhän täytyy olla erityisen tietoisia tästä arktisen luonnon haavoittuvuudesta.

Ne sopimusajatukset, joita olemme esittäneet, koskevat tietenkin kaikkia arktisilla alueilla toimivia, ja luonnollisesti näiden sopimusten täytäntöönpanossa kaikki suomalainen osaaminen, tietotaito täytyy olla (Puhemies koputtaa) maksimaalisesti käytössä.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ministeri Tuomioja tässä kuvaili arktista aluetta ja sen vahingoittuvuutta, sen herkkyyttä ja sen erityispiirteitä, nämä teemat ovat vahvasti esillä tällä hetkellä kansainvälisessä yhteistyössä, jota tehdään. Muun muassa hiljattain oli Etelä-Koreassa tällainen suuri kokous, joka käsitteli biodiversiteettiä, ja siellä myöskin eri tavoilla sivuttiin tätä nimenomaista aihetta. Sen lisäksi myös olemme pohjoismaisten ympäristöministereiden kesken keskustelleet siitä, mitä tulevaisuudessa voisi olla yhteistyö arktisen alueen ympäristökysymysten parissa tai niiden parantamiseksi, ja tämä on kyllä sellainen teema, jota on syytä pitää entistä enemmän, jatkuvasti esillä.

Kehitysministeri Sirpa Paatero

Arvoisa herra puhemies! Varmaan kaksiosainen vastaus tähän edustaja Jalosen kysymykseen:

Ensimmäinen on se, että kun me kerran olemme olleet täällä huolissamme telakoista, jotka kuuluvat ministeri Vapaavuoren tontille enemmän, on ymmärrettävää, että varmaan meidän halumme Suomessa rakentaa monenlaista tekniikkaa sisältäviä aluksia etenkin offshore-puolelle on yhä edelleen olemassa.

Ja toinen on sitten se, että kyseessä on Arctia-yhtiö, jolla on sitten polaarisille alueille sopivia aluksia, ja se arvioi nyt sitten tästä eteenpäin, kuinka paljon sitä markkinaa on, tilataanko sellaisia, ja jos, niin kuinka monta tulevaisuudessa. Mutta se on ihan kiinni siitä, minkälainen tulevaisuus siellä markkinoilla nähdään.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Noin 60 prosenttia kaikista jäänmurtajista, jotka ikinä on rakennettu missään päin maailmaa, on rakennettu Suomessa, ja me olemme siitä erittäin ylpeitä. Olisi hölmöä, että tällaisessa jäänmurron ykköskärkimaassa eläisimme itse sillä lailla, että meidän jäänmurtajat olisivat puolet vuodesta Katajanokan satamassa käyttämättöminä. (Timo Soini: Näin juuri!) Olemme arktisessa strategiassa, joka hyväksyttiin aikana, jolloin vihreätkin olivat vielä hallituksessa, sopineet siitä, että pyrimme aktiivisesti hyödyntämään arktisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toki ottaen huomioon sen alueen luonnon erityisen haavoittuvuuden. Suomi, Suomen hallitus tai Arctia Shipping eivät päätä siitä, porataanko niillä alueilla öljyä tai kaasua tai tehdäänkö jotain muuta. Mutta jos tehdään, niin uskallan väittää, että kuitenkin koko maailma on turvallisemmissa käsissä, jos siellä on myös suomalaisia jäänmurtajia ja suomalaista jäänmurtajaosaamista.