Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä muutetaan maatalousyrittäjien lomituspalvelulain sijaisapua koskevia säädöksiä aivan hyvään suuntaan. Uusia sijaisavun perusteita ovat työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen ja alle kolmivuotiaan lapsen kotona tapahtuva hoito sekä tuottajajärjestöjen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin luottamushenkilönä osallistuminen.

Halusin tästä puheenvuoron käyttää, koska ihmettelen vaan — tämä on yksimielinen mietintö — mitä asiakasmaksuja koskevissa säädöksissä ehdotetaan: että maksu perittäisiin 50 prosentilla korotettuna, kun sijaisapua annetaan alle kolmivuotiaan lapsen kotona tapahtuvan hoidon perusteella taikka aikuiskoulutuksen perusteella siltä osin kuin sijaisapua annetaan yli 15 päivää vuodessa.

Jälkimmäinen on ymmärrettävä, mutta ihmettelen tätä, että lapsen hoidon osalta rangaistaan ja peritään maksu puolitoistakertaisena. Olisin halunnut tietää — ei ole omankaan puolueen sosiaalivaliokunnan jäseniä paikalla — onko valiokunta tätä millään tavalla huomioinut ja käsitellyt. Puheenjohtaja lähti pois, ettei voi osallistua keskusteluun.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä voi sanoa niin, että myös tämä lakiesitys on, jos hallitukselle pitää tunnustusta antaa, myönteinen ennen kaikkea maatalouden ja maaseudun kannalta. Valitettavasti näitä maatalouden ja maaseudun kannalta myönteisiä lakiesityksiä tähän saliin on tullut erittäin vähän, mutta tämä on juuri niitä. Tämä on myös ministeri Perhon antama lakiesitys. Tämähän tuo tiettyä tasa-arvoa, ja kuten ed. Ranta-Muotio toi jo esille, keskeiset parannukset, mitkä tämä laki viljelijäväestölle antaa, ovat erittäin hyvä asia.

Aivan samaa asiaa ihmettelin kuin ed. Ranta-Muotio, mutta ehkä ed. Granvik tähän vastaa, kun hän menee tästä laista korokkeelta myöskin, näin ymmärrän, lausumaan jotain myönteistä. Viljelijäväestön pitää olla pieniinkin saavutuksiin tyytyväisiä. Kun ennen kaikkea viljelijän tulonmuodostukseen ei ole tässä salissa paljon hyviä lakiesityksiä eikä päätöksiä tullut, voi näin viljelijäväestöäkin edustavana olla tyytyväinen, että tällainen parannus maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisessa saadaan aikaan.

Nils-Anders Granvik /r:

Fru talman! Jag håller med ledamot Vihriälä om att det här är ett steg framåt, inte så stort, men ett steg i varje fall. Regeringens proposition nr 170 med lag om avbytarservice för lantbruksföretagare innehåller förbättringar. I lagförslaget finns bland annat en uppfyllelse av de krav som jag i lagmotion nr 72/2001 efterlyste, nämligen att också andra än fast anställda avbytare skall kunna användas för avgiftsbelagd avbytarhjälp.

Lomituspalveluja tulee suosia, kun arvioimme niitä toimenpiteitä, joihin meidän tulee ryhtyä, jotta voimme auttaa karjankasvattajia heidän raskaassa ja sidotussa työssään. Vaatimukset isommista yksiköistä johtavat vieläkin sidotumpaan elämään navetoissa ja sikaloissa. Jotta maatalousyrittäjä jaksaisi ja voisi elää sosiaalisempaa elämää myös oman perheensä ulkopuolella, on järjestetty vapaa-aika välttämättömyys.

Olen tyytyväisenä huomioinut, että maksullisten lomituspalvelujen maksimaalinen tuntimäärä nostetaan 100 tunnista 120 tuntiin. Toinen parannus on, että sijaisapua voi saada hoitaakseen kotona alle kolmivuotiasta lasta, kuten myös aikuiskoulutuksen johdosta. Ilman oikeutta sijaisapuun lastenhoitoon kotona voi kehittyä melkein mahdottomia tilanteita. Lapsen oikeus hoitoon ja turvallisuuteen sairauden aikana paranee huomattavasti hallituksen esityksen myötä. Aikuiskoulutus on uudella tavalla ajankohtainen johtuen nopeasta rakennemuutoksesta, jota meidän maataloutemme tällä hetkellä elää. Eilisen tieto ei riitä huomenna, kun vaatimuksia tiukennetaan kaikilla rintamilla.

Fru talman! Det strategiprogram för lantbruket för de kommande tio åren som presenterades i dag innehåller en del av de målsättningar som genom detta lagförslag får en skjuts framåt. Då vi beaktar bondens livssituation är det inte enbart ekonomin som gäller. För att jordbrukaryrket skall framstå som ett gott alternativ för vår ungdom är också de sociala och kulturella aspekterna avgörande vid bedömningen av vilken livskvalitet jordbrukaryrket har att erbjuda.

Lagförslaget är ett steg i rätt riktning, men behöver givetvis en uppföljning under kommande år för att jordbrukarens sociala ställning inte skall vara ett hot för hela vår livsmedelsproduktion.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lomituspalveluiden parempi saatavuus on hyvin välttämätöntä maatalouden piirissä tällä hetkellä. Rakennekehitys maatalouden puolella näyttää edelleen kiihtyvän. Maa- ja metsätalousministeriö on juuri julkistanut oman uuden ohjelman, jonka tavoitteena on edelleen tilakokojen suurentaminen ja viljelijäväestömäärän vähentäminen nykyisestä määrästä. Tilojen määrän arvioidaan vuoteen 2010 mennessä pienentyvän.

Jotta tiloilla voidaan harjoittaa maatalousammattia myös henkisissä sietorajoissa, lomituspalveluiden saatavuus on välttämätöntä niin sijaisavun kohdalla, lastenhoidon kohdalla kuin osallistumisen mahdollisuuksien saamiseksi. Tämä on hyvä askel eteenpäin. Niin kuin ed. Vihriälä totesi, täytyy olla vähään tyytyväinen, kun hallitukselta myönteisiä esityksiä tulee. Toivottavasti maatalousväestön jatkuvasti muuttuva tilanne arvioidaan myös vuosi vuodelta uudelleen ja tehdään tarpeen mukaisia ratkaisuja, jotta todella ihmiset myös jaksavat siinä vaativassa tehtävässä, joka heillä on.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta on pääosin hyvä, niin kuin on todettu. Se parantaa nykytilannetta. Mutta todellakin voi ihmetellä sitä, miksi asiakasmaksu on alle kolmevuotiaitten lasten hoidon osalta korotettu 50 prosentilla. Sehän asettaa nyt maataloudessa työskentelevät äidit heikompaan asemaan ja on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Tämä on mielestäni asia, joka tulisi pikaisesti korjata ja saattaa todella ne perheäidit, jotka tekevät työtä maataloudessa, tasa-arvoiseen asemaan.

Muutoinkin päivähoitokysymys esimerkiksi kuntatalouden osalta niissä kunnissa, joissa maatalouden osuus on merkittävä, on omituinen. Ne kunnat, joissa maataloudella on keskeinen asema, saavat kuntien valtionosuutta vähemmän, vähemmän nimenomaan päivähoitoon, kuin ne kunnat, joissa elinkeinorakenne on toisenlainen. Tämäkin tietyllä tavalla asettaa viljelijäväestön eriarvoiseen asemaan ja ne kunnat, joissa maataloudella on keskeinen merkitys. Tämä on niin sanottu päivähoitokerroin, jolla valtionosuutta määritellään. Tämä on toinen epäkohta, joka mielestäni pitäisi lähitulevaisuudessa korjata.

Marja-Leena   Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Illan aikana on keskusteltu omaishoitajien vapaasta ja siitä, miten he jaksavat työssään. Minusta tämän kohdan yhteydessä on erittäin tärkeää nostaa työssä jaksaminen esille ja se, millä tavalla maatalousyrittäjien ja maatalousyrittäjä-äitien lasten tilannetta mahdollisesti helpotetaan kireissä arjen töissä. Se, että maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta on viime vuosina puhuttu enenevässä määrin, on ihan hyvä. Näkisin kuitenkin, että siitä pitäisi puhua hieman enemmän ja nostaa näitä kysymyksiä esille.

Tämä on yksi hyvä, pieni askel eteenpäin, joskin lastenhoidon maksuasia pitäisi nähdä ihan toisella tavalla. Mutta pieniä askelia mennään eteenpäin. Olen ymmärtänyt, että maatalousyrittäjät ovat yksi ryhmä, jolle pienikin askel näissä asioissa, nimenomaan lomituskysymyksissä, on todella tärkeä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Eilen keskusteltiin yrittäjyyden edellytyksistä ja sen merkityksestä meidän yhteiskunnallemme ja hyvinvoinnillemme. Tässä on yksi pieni kysymys myöskin siitä, miten maataloudessamme perheet jaksavat yrittää ja hoitaa perhettään ja hoitaa myöskin sitä elinkeinoa, mistä he vastuuta kantavat ja tuovat erittäin suuren tuloksen myöskin koko yhteiskunnalle. Siinä mielessä tietysti epäkohdat, mitä siellä on, pitäisi poistaa.

Askarruttaa, mikä nousi täällä esille: valtionosuuden kohdennus kunnille maatalouden mukaisesti niin, että se valtionosuus on todella pienempi, ettei huomioida täysimääräisesti niin, että nämä ovat samanlaisia perheitä. Voisi olla enemmänkin niinpäin, että todella on oltava mahdollisuus tukea maataloudessa työskenteleviä perheitä. Heille on myöskin erilaisia perhepäivähoidon mahdollisuuksia ja päivähoidon mahdollisuuksia kunnan järjestettävä, ja se toki maksaa. Silloin sinne on kohdennettava myöskin valtionosuutta aivan tasavertaisesti. Tämä epäoikeudenmukaisuus pitäisi poistaa ja tietysti myös asiakasmaksu. Mielestäni tässä on kysymys tämän elinkeinon harjoittajien arvostuksesta ja myöskin heidän perheidensä tukemisesta ja perhepoliittisesta asiasta. Tässä on tietysti hyviä askeleita otettu, mutta syytä olisi varmasti keskustella tulevaisuudessa, mikä on maatalousyrittäjien merkitys meidän maallemme kaiken kaikkiaan, ja etsiä ratkaisuja, jotka voivat helpottaa näitten perheitten elämää.